Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Urheilijan terveystarkastus, Kerttu Toivo

513 views

Published on

Terve urheilija -webinaarisarja: Urheilijan terveystarkastus -verkkoluennon esitysdiat. Liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Kerttu Toivo, Tampereen Urheilulääkäriasema.

Published in: Education
  • Be the first to comment

Urheilijan terveystarkastus, Kerttu Toivo

  1. 1. Urheilijan Terveystarkastus Terve urheilija –webinaari 13.12.2016 Terveurheilija.fi Kerttu Toivo, LL, LitK, erikoistuva lääkäri Tampereen Urheilulääkäriasema, UKK-instituutti kerttu.toivo@fimnet.fi
  2. 2. Terve urheilija menestyy • Terve Urheilija -ohjelman tavoitteena – nuorten urheilijoiden hyvää terveyttä tukevan urheilun ja valmennuksen edistäminen – liikuntaturvallisuutta tutkitusti edistävien käytäntöjen vieminen käytännön valmennukseen. • Kohderyhmänä – lasten ja nuorten sekä huippu-urheilijoiden valmentajat ja ohjaajat – urheiluseuroissa liikkuvat lapset, nuoret ja perheet. • Vaikutuskanavat: – verkkoviestintä – valtakunnalliset, alueelliset ja verkkokoulutukset – some- ja printtimedia – verkostotyö; urheiluravitsemuksen asiantuntijaverkosto kouluttajaverkostot – alan tapahtumat
  3. 3. Terve Urheilija -ohjelman Kymppiympyrä • Terve Urheilija - ohjelman ydin terveurheilija.fi 4
  4. 4. Terveurheilija.fi
  5. 5. Webinaarin rakenne •Urheilijan terveystarkastuksen tavoitteet •Urheilijan terveystarkastus Tampereen urheilulääkäriasemalla
  6. 6. Urheilijan terveystarkastus • Seulotaan terveysongelmia, jotka voivat vaarantaa turvallisen urheilun • 2009 Kansainvälinen Olympiakomitea teki suosituksen huippu-urheilijan terveystarkastuksesta • IOC ei ottanut kantaa siihen että pitäisikö urheilijoilta edellyttää terveystarkastusta, päätös jätettiin kullekin lajille
  7. 7. Kenelle, missä ja milloin? • Yli 12 v tavoitteellisesti harjoittelevat urheilijat – voidaan tehdä myös nuoremmille – Aikuiset • Yksityiset lääkäriasemat, liikuntalääketieteen erikoislääkärit, ortopedit • Suositellaan tehtäväksi vuosittain, mieluiten kilpailukauden jälkeen
  8. 8. Terveiden harjoitus ja kilpailupäivien lisääminen Arvio nykyisestä terveydentilasta Piilevän sairauden toteaminen Vammoille ja sairauksille altistavien tekijöiden tunnistaminen Aiemmista vammoista kuntoutumisen arviointi Elintapojen kartoittaminen ja ohjaus Olemassa olevien terveysongelmien hoito
  9. 9. Urheilijan Terveystarkastus Tampereen Urheilulääkäriasemalla
  10. 10. Käytännön asioita • Aikaa varataan 1-1.5 h • Vanhemman ja/tai valmentajan voi ottaa mukaan • Lapsille ja nuorille on hyvä ottaa kasvukäyrät mukaan • Voi ottaa mukaan tiedot aiemmista lääkärikäynneistä ja tehdyistä tutkimuksista, jos asia ajankohtainen • Esitietolomake täytetään huolellisesti kotona
  11. 11. Esitiedot
  12. 12. Perustiedot • Pitkäaikaissairaudet • Lääkitykset ja ravintolisät • Suvun sairaudet • Rokotukset • Päihteiden käyttö
  13. 13. Oireet rasituksen aikana • Hengenahdistusta, rytmihäiriöoireita tai tajunnanmenetys rasituksen aikana ollut n. 20%:lla seuranuorista • Voivat liittyä esim. astmaan tai sydänsairauteen Toivo Liikuntalääketieteen päivät 2016
  14. 14. Allergiat ja atopia • Allergioita ja atopiaa n. 20%:lla nuorista aikuisista Suomessa • Atooppinen marssi: allerginen nuha, atooppinen ihottuma, allerginen astma • Allergiaoireet voivat olla voimakkaampia urheilijoilla, koska lisääntynyt ventilaatio tuo limakalvoille enemmän allergeeneja • Hoitamaton allergia aiheuttaa kroonista nuhaa, väsymystä ja ärtyisyyttä Kilpeläinen ym. 2000
  15. 15. Astma ja muut hengitysongelmat • Keuhkosairaudet kuten astma heikentävät veren happeutumista ja rajoittavat urheilusuoritusta • Noin 5%:lla nuorista aikuisista diagnosoitu astma, astmaan viittaavat oireet puolet yleisempiä • Astmariski kohonnut kestävyys- ja talvilajien urheilijoilla sekä uimareilla • Astmasta on olemassa useita eri alatyyppejä • Astmaan liittyviä ja itsenäisesti esiintyviä hengitystieongelmien aiheuttajia ovat kurkunpään toiminnalliset häiriöt, nenän ja sivuonteloiden tulehdus ja refluksitauti. Kilpeläinen ym. 2000, Del Giacco ym. 2015
  16. 16. Infektiot • Nuorilla tyypillisesti 2-3 ylähengitystieinfektiota vuodessa • Kohtuullinen määrä liikuntaa vähentää hengitystieinfektioiden riskiä, pitkäkestoinen ja intensiivinen liikunta lisää riskiä • Myokardiitti voi kehittyä ylähengitystieinfektion yhteydessä: ei harjoittelua sairaana • Infektioiden ehkäisy – Hyvä käsihygienia ja omat juomapullot – Veden ja ruuan puhtaus matkoilla – Rokotteet Mukailtu Schwellnus ym 2016, Heikkinen & Järvinen 2003
  17. 17. Ravitsemus ja syömiskäyttäytyminen • Hiilihydraatteja ja rasvaa riittävästi, proteiinilisää ei tarvita tasapainoisen ruokavalion lisäksi • kasviksia/hedelmiä/marjoja useasti päivässä • D-vitamiinilisä, kalsiumia ja rautaa riittävästi • Erityisruokavaliot ja ruokavalion koostaminen • Niukka energiansaanti suhteessa kulutukseen heikentää urheilijan terveydentilaa ja suorituskykyä usealla osa- alueella. • Suhteelliseen energiavajeeseen (RED-S) kuuluu myös Female Athlete Triad, mukana voi olla syömishäiriö • Syömishäiriöt yleisempiä painoluokkalajeissa, kestävyyslajeissa, esteettisissä lajeissa sekä mäkihypyssä Bergeron ym 2015, DiFiori ym 2014
  18. 18. Kasvun ja kehityksen huomioiminen harjoittelussa • Biologinen ikä: luustoikä, puberteettikehitys ja pituus suhteessa odotuspituuteen. • Kehityksen vaihe: kasvupyrähdys, kuukautisten alkaminen • Ei ole näyttöä siitä, että intensiivinen harjoittelu vaikuttaisi kasvuun. • Voimaharjoittelua tulisi tehdä jo ennen murrosikää ja hyvään suoritustekniikkaan on tärkeä kiinnittää huomiota. • Systemaattinen anaerobinen harjoittelu vasta murrosiän jälkeen. Bergeron ym 2015
  19. 19. Uni ja väsymys • Toistuvaa unettomuutta noin 10%:lla seuranuorista, ei seuranuorista 25%:lla • Seuranuoret nukkuivat ei-seuranuoria 1h 15 min pidemmät yöunet viikonloppuisin • Vuorokausirytmi säännöllisyys • Ruutuaika ja sosiaalinen media, seuranuorilla max 2h ruutuaikasuositus toteutuu useammin • Kofeiinituotteet vaikuttavat uneen • Uniongelmat ja/tai väsymys voivat olla myös sairauden oire, esim. masennus, kilpirauhasen vajaatoiminta • Rentoutuskeinot Mäkelä ym 2016, Toivo LLTP 2016
  20. 20. Harjoittelu, muu liikunta ja palautuminen • Liikuntasuositusten mukaisesti tunnin päivässä liikkuu kohtalaisen reippaasti tai reippaasti seuranuorista 24%, toisaalta 36% liikkuu yli 14h viikossa • Urheilijoiden tulisi pitää yksi lepopäivä viikossa ohjelmoidusta harjoittelusta • Kilpailujen määrä vaikuttaa myös vammojen ja ylikuormitusongelmien riskiin. • Palautumisongelmat voivat johtaa ylikuormitustilan kehittymiseen, palautumisen seuranta on tärkeää ja ongelmiin tulee puuttua ajoissa. • Palautumisongelmat ja suorituskyvyn lasku voivat olla merkki myös sairaudesta. Mäkelä ym 2016, Ristolainen Liikuntalääketieteen päivät 2015
  21. 21. Aikaisemmat urheiluvammat ja kipuoireet • Aikaisempi urheiluvamma on tärkeä uuden vamman riskitekijä • Aktiiviseen urheiluun näyttää liittyvän suurempi alaselkäkivun riski • Runsaalla ruutuajalla on yhteys selkä ja niska- kipuihin • Selkäkipuja voidaan ehkäistä selkäneuvonnalla ja harjoittelulla Sato ym. 2011, Suni ym. 2013
  22. 22. Henkinen hyvinvointi • Stressi, ahdistus, jännittyneisyys, alavireisyys, motivaation puute • Työ/opiskelutilanne • Perhe ja ystävyyssuhteet • Tarkastuksessa voidaan arvioida psyykkistä ylikuormitusta BRUMS-asteikolla, myös mahdollinen mielialahäiriö tulee huomioida • Henkinen kuormitus voi vaikuttaa fyysisen harjoittelun kuormittavuuteen, tärkeää huomioida ylikuormituksen ehkäisyn kannalta
  23. 23. Terveydenhuoltoverkosto • Keneen urheilija on yhteydessä eri ongelmatilanteissa – Akuutit tapaturmat – Rasitusvammat – Akuutit sairaudet – Pitkäaikaissairauksien seuranta • Onko ”omalääkäriä” tai ”omaa fysioterapeuttia”?
  24. 24. Kliinininen tutkimus
  25. 25. Kliininen yleistutkimus • Ylähengitysteiden tutkiminen • Imusolmukealueiden tunnustelu • Vatsan ja nivuspulssien tunnustelu • Ihon tarkastus • Keuhkojen kuuntelu • Sydämen kuuntelu
  26. 26. Tuki- ja liikuntaelimistön tutkiminen • Ryhti, lihastasapaino, liikehallinta ja liikkuvuus • Puolierot • Tuki- ja liikuntaelimistön toiminnallisten puutteiden seulonnasta ei ole osoitettu olevan näyttöä vammariskin ennustamisessa. • Huolellinen vammojen hoito ja kuntouttaminen
  27. 27. Ryhti ja lihastasapaino • Ryhti sivusuunnassa -Korva-hartialinja -Lantion asento • Skolioosi, alaraajojen pituusero • Jalkaterät
  28. 28. Lantion asento ja selän neutraaliasento www.tervekoululainen.fi
  29. 29. Liikehallinta: toiminnalliset testit • Lantion asennon hallinta: Trendelenburgin testi • Selän neutraaliasennon hallinta • Alaraajojen toiminnallinen linjaus • Pudotushyppy testi
  30. 30. Selän neutraaliasento
  31. 31. Yhden jalan kyykky Terveurheilija youtube-kanava
  32. 32. Liikkuvuus • Hartiaseutu ja yläraajat • Selkä • Alaraajat: lonkakoukistajat, takareidet, pohkeet, sääret, lonkat • Nivelten yliliikkuvuus
  33. 33. Laboratoriotutkimukset • Sydänfilmi eli EKG • Verenpaine • Perusverenkuva: hemoglobiini, valkosolut, verihiutaleet. • Spirometria eli keuhkojen toimintakoe ja bronkolyyttikoe tarvittaessa
  34. 34. Tarkastuksen jälkeen • Urheilijan terveyskansio • Kirjallinen palaute ja sydänfilmi • Tarvittaessa ohjaus toisen alan erikoislääkärille, fysioterapeutille, psykologille tai ravitsemusneuvojalle
  35. 35. Kirjallisuutta • Bergeron MF, Mountjoy M, Armstrong N ym . British Journal of Sports Medicine 2015; 49, 843-851. International Olympic Committee consensus statement on youth athletic developement. • Del Giacco, S. R., Firinu, D., Bjermer, L. & Carlsen, K. H. 2015. Exercise and asthma: an overview. Eur Clin Respir J, v. 2, p. 279-84. • Heikkinen, T. & Jarvinen, A. 2003. The common cold. Lancet, v. 361, n. 9351, p. 51-59. • Kilpeläinen, M., Terho, E. O., Helenius, H. & Koskenvuo, M. 2000. Farm environment in childhood prevents the development of allergies. Clin Exp Allergy, v. 30, n. 2, p. 201-8. • Mäkelä K. et. Al. (2016) Physical Activity, Screen Time and Sleep among Youth Participating and Non- Participating in Organized Sports—The Finnish Health Promoting Sports Club (FHPSC) Study. Advances in Physical Education, 6, 378-388. • Schwellnus M, Soligard T, Alonso J-M ym. British Journal of Sports Medicine 2016; 50:1043-1052. How much is too much (Part 2) International Olympic Committee consensus statement on load in sport and risk of illness. • Sato, T., Ito, T., Hirano, T., Morita, O., Kikuchi, R., Endo, N. & Tanabe, N. 2011. Low back pain in childhood and adolescence: assessment of sports activities. Eur Spine J, v. 20, n. 1, p. 94-9. • Soligard T, Schwellnus M, Alonso J-M ym. British Journal of Sports Medicine 2016; 50:1030-1041. How much is too much (Part 1) International Olympic Committee consensus statement on load in sport and risk of injury. • Suni, J. H., Taanila, H., Mattila, V. M., Ohrankämmen, O., Vuorinen, P., Pihlajamäki, H. & Parkkari, J.2013. Neuromuscular exercise and counseling decrease absenteeism due to low back pain in young conscripts: a randomized, population-based primary prevention study. Spine (Phila Pa 1976), v. 38, n. 5, p. 375-84. • Ljungqvist A., Jenoure, P. J., Engebretsen, L.ym. 2009. The International Olympic Committee (IOC) consensus statement on periodic health evaluation of elite athletes, March 2009. Clin J Sport Med, v. 19, n. 5, p. 347-65.

×