Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Liikuntaraportti. Pauliina Husu ja Tommi Vasankari

1,063 views

Published on

Liikuntaraportin julkistamistilaisuuden esitys 6.9.2018 Helsingissä. Esityksen pitivät UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari ja erikoistutkija Pauliina Husu. Esitys sisältää raportin tulosten pääkuvaajat ja sanallisen yhteenvedon.

Liikuntaraportissa on kuvattu suomalaisten liikemittarilla mitattua fyysistä aktiivisuutta ja paikallaanoloa sekä fyysistä kuntoa. Objektiivisia tuloksia on kerätty useista eri väestötutkimuksista muutaman viime vuoden ajalta. Liikuntaraportti luovutettiin ministeri Sampo Terholle 6. syyskuuta.

Raportti: Suomalaisten objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo ja fyysinen kunto.
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:30. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-585-3

Tutustu raportin tiivistelmään, pääkuvaajiin ja tiedotteisiin UKK-instituutin verkkosivulla: www.ukkinstituutti.fi/liikuntaraportti

Published in: Health & Medicine
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Liikuntaraportti. Pauliina Husu ja Tommi Vasankari

  1. 1. Suomalaisten objektiivisesti mitattu liikkuminen, paikallaanolo ja kunto Pauliina Husu, Harri Sievänen, Kari Tokola, Jaana Suni, Henri Vähä-Ypyä, Ari Mänttäri, Tommi Vasankari UKK-instituutti
  2. 2. LIIKUNTARAPORTIN TAUSTOJA
  3. 3. Ensimmäinen Liikuntaraportti julkaistiin v. 2011
  4. 4. Annos-vastesuhde liikunnan ja kunnon osalta sydän- ja verisuonisairauksiin Sairausriski Williams 2001 fyysinen aktiivisuus hengitys- ja verenkierto- elimistön kunto 1 0.8 0.6 0.4 0.2 25 % 50 % 75 % 100 % Fyysinen kunto/fyysinen aktiivisuus
  5. 5. Aineistot • Suomi 100 KunnonKartta -väestötutkimus, alustava aineisto, 2017 • Terveys 2011 -tutkimus • Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH), 2013-2014 • Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU), 2016 • Puolustusvoimien kuntotestiaineisto • Move!-mittausten tulokset
  6. 6. AIKUISTEN FYYSINEN AKTIIVISUUS JA PAIKALLAANOLO
  7. 7. Unen, paikallaanolon ja liikkumisen vuorokauden keskimääräiset kokonaisajat tunteina
  8. 8. Paikallaanolon ja liikkumisen keskimääräiset osuudet valveillaoloaikana
  9. 9. Päivittäisten askelten lukumäärä
  10. 10. Liikkumisen ja paikallaanolon jakautuminen tunneittain valveillaoloaikana Paikallaanolo - istuminen ja makuullaolo Liikkuminen - askeleet
  11. 11. AIKUISTEN FYYSINEN KUNTO
  12. 12. Kuuden minuutin kävelytesti Muunneltu punnerrus
  13. 13. Reipas ja rasittava liikkuminen kuntoluokissa Muunneltu punnerrusKuuden minuutin kävelytesti
  14. 14. LASTEN JA NUORTEN FYYSINEN AKTIIVISUUS JA PAIKALLAANOLO (LIITU 2016)
  15. 15. Paikallaanolon ja liikkumisen keskimääräiset osuudet valveillaoloaikana Mukaeltu lähteestä Kokko & Mehtälä (toim.) 2016
  16. 16. Päivittäisten askelten lukumäärä
  17. 17. Lasten ja nuorten askelten jakautuminen tunneittain Arkipäivät Viikonloppu eniten askeleita vähiten askeleita
  18. 18. ONKO AIKUISTEN FYYSINEN KUNTO TAI FYYSINEN AKTIIVISUUS PAREMPI KUIN AIKAISEMMIN? (TERVEYS 2011 VS. KUNNONKARTTA 2017)
  19. 19. Kuuden minuutin kävelytestin aikana kävelty matka ikä- ja sukupuoliryhmissä Terveys 2011- ja KunnonKartta-tutkimuksissa 2017
  20. 20. Paikallaanolon ja liikkumisen keskimääräiset osuudet valveillaoloajasta Terveys 2011- ja KunnonKartta-tutkimuksissa 2017
  21. 21. Päivittäisten askelten lukumäärä keskimäärin lapsilla ja nuorilla, aikuisilla sekä ikäihmisillä
  22. 22. KYSELY VAI MITATTU TIETO?
  23. 23. https://health.gov/paguidelines/second-edition/report.aspx
  24. 24. YHTEENVETO
  25. 25. • Suomalaiset aikuiset istuivat tai olivat makuulla suurimman osan vuorokauden valveillaoloajastaan, keskimäärin vajaat 9 tuntia. • Suurin osa aikuisten liikkumisesta oli teholtaan kevyttä, ja reippaaseen tai rasittavaan liikkumiseen käytettiin vain vajaa tunti vuorokaudessa. • Yli 60-vuotiailla päivän aktiivisimmat tunnit olivat keskimäärin puolenpäivän aikaan, mutta nuoremmilla ikäryhmillä liikkuminen jakautui tasaisemmin päivän ajalle. 20–59-vuotiailla naisilla alkuillan tunnit olivat aktiivisimpia. • Istumista ja muuta paikallaanoloa oli kaikilla ikäryhmillä melko tasaisesti pitkin päivää. Iltaa kohden paikallaanolo lisääntyi. • Keskimäärin viidesosa tutkimuksen osallistujista täytti kestävyysliikuntasuosituksen eli harrasti reipasta kestävyystyyppistä liikuntaa ainakin kolmena päivänä viikossa yhteensä vähintään kaksi ja puoli tuntia siten, että yksittäinen liikkumiskerta kesti vähintään 10 minuuttia. • Terveyskuntotestien tulokset olivat miehillä paremmat kuin naisilla ja nuoremmilla ikäryhmillä paremmat kuin vanhemmilla ryhmillä.
  26. 26. • Myös lapset ja nuoret istuivat tai olivat makuulla yli puolet valveillaoloajastaan, keskimäärin vajaat 8 tuntia. • Reippaasti tai rasittavasti he liikkuivat keskimäärin vain kymmenesosan ajasta, keskimäärin alle 2 tuntia. • Lapset ja nuoret liikkuivat arkipäivinä enemmän kuin viikonloppuna. Erityisesti vähän liikkuvilla lapsilla ja nuorilla suuri osa arkipäivän liikkumisesta toteutui koulupäivän aikana. • Reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä vähentyi ja vastaavasti istumisen ja muun paikallaanolon määrä lisääntyi lapsilla ja nuorilla iän myötä. • Muutokset liikkumisessa, paikallaanolossa ja kunnossa tapahtuvat väestötasolla suhteellisen hitaasti, vaikka yksittäiset henkilöt tekevätkin merkittäviä muutoksia arjessaan.
  27. 27. minedu.fi/julkaisut

×