2017 eläkeuudistuksen sisältö pähkinänkuoressa
- Tausta, tavoitteet, mikä muuttuu, uudistuksen seurauksia
Mikko Kautto, johtaja
@Mikko_Kautto
29.9.2014
Eläkeuudistus 2017 - Uudistuksen sisältö ja vaikutusarvioEläketurvakeskus
Eläkeuudistus 2017 - uudistuksen sisältö ja vaikutusarvio -esitys valtiovarainministeriössä 10.10.2014
Kaarlo Reipas ja Mikko Sankala / Eläketurvakeskus
Esityksen sisältö:
1. Eläkeuudistuksen sisältö – mikä muuttuu?
2. Pitkän aikavälin vaikutusarvio
- Uudistuksen vaikutusarvion oletukset
- Vaikutukset eläkkeelle siirtymiseen ja työllisyyteen
- Vaikutukset eläketasoihin ja –menoon
- Vaikutukset TyEL-rahoitukseen
- Sukupolvi- ja sukupuolivaikutukset
Vuodenvaihteessa haettavaksi tullut uusi eläkelaji, osittainen vanhuuseläke, on osoittautunut ennakoitua suositummaksi. Joka kolmas osittaista eläkettä saavista on työelämän ulkopuolella, kertoo Eläketurvakeskuksen tuore kyselytutkimus.
Toukokuun loppuun mennessä osittaisen vanhuuseläkkeen on ottanut maksuun 5 466 henkilöä.
2017 eläkeuudistuksen sisältö pähkinänkuoressa
- Tausta, tavoitteet, mikä muuttuu, uudistuksen seurauksia
Mikko Kautto, johtaja
@Mikko_Kautto
29.9.2014
Eläkeuudistus 2017 - Uudistuksen sisältö ja vaikutusarvioEläketurvakeskus
Eläkeuudistus 2017 - uudistuksen sisältö ja vaikutusarvio -esitys valtiovarainministeriössä 10.10.2014
Kaarlo Reipas ja Mikko Sankala / Eläketurvakeskus
Esityksen sisältö:
1. Eläkeuudistuksen sisältö – mikä muuttuu?
2. Pitkän aikavälin vaikutusarvio
- Uudistuksen vaikutusarvion oletukset
- Vaikutukset eläkkeelle siirtymiseen ja työllisyyteen
- Vaikutukset eläketasoihin ja –menoon
- Vaikutukset TyEL-rahoitukseen
- Sukupolvi- ja sukupuolivaikutukset
Vuodenvaihteessa haettavaksi tullut uusi eläkelaji, osittainen vanhuuseläke, on osoittautunut ennakoitua suositummaksi. Joka kolmas osittaista eläkettä saavista on työelämän ulkopuolella, kertoo Eläketurvakeskuksen tuore kyselytutkimus.
Toukokuun loppuun mennessä osittaisen vanhuuseläkkeen on ottanut maksuun 5 466 henkilöä.
Eläkeuudistus 2017 sosiaaliturva ja verotus ulkomaille –infotilaisuusEläketurvakeskus
Kela, Eläketurvakeskus ja Verohallinto järjestivät 27. elokuuta jo 13. kerran infotilaisuuden ulkosuomalaisten sosiaaliturvasta. Tänä vuonna mukana oli myös Väestörekisterikeskus. Infotilaisuudessa keskityttiin työntekijöiden ja eläkeläisten asioihin.
Ohjelmassa oli lyhyitä tietoiskuja ja keskustelua sosiaaliturvaan, eläkkeisiin, verotukseen ja väestökirjanpitoon liittyvistä ajankohtaisista asioista. Tietoiskujen jälkeen pidettiin Kysy asiantuntijalta -tunti, jolloin kuulijoilla oli mahdollisuus rauhassa selvitellä omaa asiaansa eri organisaatioiden asiantuntijoiden kanssa.
http://www.kela.fi/kvinfotilaisuus2015
Lakisääteiset eläkkeet - pitkän aikavalin laskelmat 2019Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus on päivittänyt pitkän aikavälin laskelmansa lakisääteisten eläkkeiden kehityksestä. Eläkkeiden rahoitusnäkymät ovat lähivuosikymmeninä vakaat. Työeläkemaksu (TyEL) voidaan pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti. Pitkällä aikavälillä syntyvyyden lasku aiheuttaa maksuun voimakkaan korotuspaineen, johon on syytä varautua hyvissä ajoin.
Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan suomalaiset jäivät työeläkkeelle viime vuonna keskimäärin 61,5-vuotiaana, runsaat kaksi kuukautta myöhemmin kuin vuonna 2018. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 44 500 henkilöä, lähes 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018.
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2020Eläketurvakeskus
Vuonna 2020 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle viisi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 61,9-vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 42 000 henkilöä, hieman edellisvuotta vähemmän. Työssä jatkaminen nosti ikääntyneiden työllisyysasteen ennätyslukemiin.
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2021Eläketurvakeskus
Eläkkeellesiirtymisikä vahvassa nousussa jo toista vuotta. Vuonna 2021 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle kuusi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 62,4-vuotiaana. Puolet noususta selittyy eläkeiän nousulla ja puolet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän yllättävän suurella laskulla.
Maailma muuttui, muuttuiko työeläkealan suunta?
Mikko Kautto, toimitusjohtaja
Työeläkepäivä 17.11.2020
Työeläkepäivä on vuosittainen tapahtuma työeläkealan ja sosiaalivakuuttamisen asiantuntijoille. Eläketurvakeskus järjestää Työeläkepäivän.
Nuorten eläkeneuvotteluiden lopputulos julkaistiin 28.4.2014 klo 12.00.
Ennen lopullisen paketin muodostamista neuvottelijat kuulivat asiantuntijapuheenvuoroja seuraavilta tahoilta:
- Timo Lindholm, Sitra
- Jukka Vuori, Työterveyslaitos
- Tapani Mörttinen, Eetu
- Sirkka-Liisa Tarjamo, VENK
- Janne Pelkonen, Tela
- Mikko Kautto, ETK
Eläkeuudistus 2017 sosiaaliturva ja verotus ulkomaille –infotilaisuusEläketurvakeskus
Kela, Eläketurvakeskus ja Verohallinto järjestivät 27. elokuuta jo 13. kerran infotilaisuuden ulkosuomalaisten sosiaaliturvasta. Tänä vuonna mukana oli myös Väestörekisterikeskus. Infotilaisuudessa keskityttiin työntekijöiden ja eläkeläisten asioihin.
Ohjelmassa oli lyhyitä tietoiskuja ja keskustelua sosiaaliturvaan, eläkkeisiin, verotukseen ja väestökirjanpitoon liittyvistä ajankohtaisista asioista. Tietoiskujen jälkeen pidettiin Kysy asiantuntijalta -tunti, jolloin kuulijoilla oli mahdollisuus rauhassa selvitellä omaa asiaansa eri organisaatioiden asiantuntijoiden kanssa.
http://www.kela.fi/kvinfotilaisuus2015
Lakisääteiset eläkkeet - pitkän aikavalin laskelmat 2019Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskus on päivittänyt pitkän aikavälin laskelmansa lakisääteisten eläkkeiden kehityksestä. Eläkkeiden rahoitusnäkymät ovat lähivuosikymmeninä vakaat. Työeläkemaksu (TyEL) voidaan pitää alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti. Pitkällä aikavälillä syntyvyyden lasku aiheuttaa maksuun voimakkaan korotuspaineen, johon on syytä varautua hyvissä ajoin.
Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan suomalaiset jäivät työeläkkeelle viime vuonna keskimäärin 61,5-vuotiaana, runsaat kaksi kuukautta myöhemmin kuin vuonna 2018. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 44 500 henkilöä, lähes 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018.
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2020Eläketurvakeskus
Vuonna 2020 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle viisi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 61,9-vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 42 000 henkilöä, hieman edellisvuotta vähemmän. Työssä jatkaminen nosti ikääntyneiden työllisyysasteen ennätyslukemiin.
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2021Eläketurvakeskus
Eläkkeellesiirtymisikä vahvassa nousussa jo toista vuotta. Vuonna 2021 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle kuusi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 62,4-vuotiaana. Puolet noususta selittyy eläkeiän nousulla ja puolet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrän yllättävän suurella laskulla.
Maailma muuttui, muuttuiko työeläkealan suunta?
Mikko Kautto, toimitusjohtaja
Työeläkepäivä 17.11.2020
Työeläkepäivä on vuosittainen tapahtuma työeläkealan ja sosiaalivakuuttamisen asiantuntijoille. Eläketurvakeskus järjestää Työeläkepäivän.
Nuorten eläkeneuvotteluiden lopputulos julkaistiin 28.4.2014 klo 12.00.
Ennen lopullisen paketin muodostamista neuvottelijat kuulivat asiantuntijapuheenvuoroja seuraavilta tahoilta:
- Timo Lindholm, Sitra
- Jukka Vuori, Työterveyslaitos
- Tapani Mörttinen, Eetu
- Sirkka-Liisa Tarjamo, VENK
- Janne Pelkonen, Tela
- Mikko Kautto, ETK
Lyhyen aikavälin ennusteiden seurantaraportti 2022.pptxEläketurvakeskus
Eläketurvakeskus tekee säännöllisesti lyhyen aikavälin eläkemeno- ja maksutasoennusteita. Niiden päätarkoitus on määrittää kuluvaa vuotta seuraavan vuoden TyEL-maksun taso ja lisäksi arvioida maksettavat TyEL-MEL-eläkkeet sekä TyEL-maksun kehitystrendi viideksi vuodeksi eteenpäin.
Työttömyysvakuutus ei vakuuta kaikkia (ETK Onnela 150522)Mauri Kotamäki
Mitä jos kaikki sairasvakuutusmaksua maksavat palkansaajat eivät saisikaan palkallista sairauslomaa? Entä jos eläkevakuutusmaksu ei kerryttäisikään eläkettä? Hieman kärjistäen tällainen tilanne vallitsee suomalaisen työttömyysvakuutuksen kohdalla.
Suomessa kaikki palkansaajat maksavat työttömyysvakuutusmaksua. Käytännössä maksu on jaettu työnantajalle ja työntekijälle, mutta molemmat ovat oikeammin katsottuna työntekijän palkan sivukuluja. Harva kuitenkaan tulee ajatelleeksi, että näistä maksuista hyötyvät lähinnä työttömyyskas-saan kuuluvat henkilöt. Työttömyyskassojen osuus ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan rahoi-tuksesta on kuitenkin vain noin 5,4 prosenttia.
...
Näkökulmia Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan SOSTEn hallitusohjelmatavoitteiden sekä jäsenjärjestöjen kannalta tarkasteltuna.
Vertti Kiukkaan esitys Politiikan kulmapöytä -tilaisuudessa 11.6.2015.
Ajankohtaista Suomen taloudesta, julkisesta taloudesta, koulutusalan/opetusalan taloudesta, työllisyydestä ja palkoista. Suomen talous, julkinen talous, koulutus, tutkimus, työmarkkinat, työelämä, työllisyys, palkat.
1. Harri Hietala Blogi 26.9.2014
Eläkeratkaisu, jonka suuntaista olisi pitänyt tehdä jo 20 vuotta sitten
Saimme vihdoin kuulla arvoisan kolmikannan päässeen sopuun eläkeratkaisusta, jonka on määrä tulla voimaan vuonna 2017. Eläkeratkaisussa on luonnollisesti ollut monta liikkuvaa osaa. Uudistuksessa oli määrä huolehtia työeläkejärjestelmän rahoituksen, riittävän eläketurvan ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden turvaamisesta.
Työurien pidentymisen ja julkisen talouden kannalta ratkaisulle oli annettu kaksi keskeistä tavoitetta: 25 vuotta täyttäneen eläkkeellesiirtymisiän odotteen on noustava vähintään 62,4 vuoteen 2025 mennessä. Samalla ratkaisun oli kurottava julkisen talouden kestävyysvajeesta reilu prosenttiyksikkö.
Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden kannalta oltiin jo auttamattomasti myöhässä. Tavoitteiden mukaisia uudistuksia olisi täytynyt tehdä jo 20 vuotta sitten (ja/tai jättää tekemättä silloiset ratkaisut), jotta suuret ikäluokat olisivat osallistuneet eläkemenojen kattamiseen oikeudenmukaisemmalla tavalla.
Nyt oikeudenmukaisuutta voitiin nimellisesti hieman oikaista jättämällä eläkemaksujen vähentäminen jatkossa huomiotta eläkettä määräävässä palkassa ja eläkettä alkaa kertyä 17-vuoden iässä. Eläkemaksuja ei nosteta ainakaan ennen vuotta 2020. Toisaalta nämä eläkkeet maksavat nuoremmat ikäpolvet niin ikään – ei suuret, jo eläkkeelle siirtyneet, jotka itse pääsivät nauttimaan nyt poistuneesta eläkkeen ns. superkarttumasta sopivasti. Vielä huolestuttavampaa on (voimakaskin?) eläkemenon kasvu eläkemaksujen vähentämisen leikkaamisen vuoksi pidemmällä aikavälillä, vaikka eläkejärjestelmän ja julkisen talouden kestävyyttä piti parantaa uudistuksessa.
Eläkeikähaarukka nousee portaittain 65–70 vuoteen vuoteen 2025 mennessä. Eläkeikä nousee vuodesta 2025 alkaen ns. työurasuhteen mukaisesti. Kolmikanta voi sopia poikkeuksista tässä säännössä tietyin edellytyksin. Ensimmäisen kerran eliniän ja työurien pitenenmisen vaikutus otetaan huomioon kuitenkin vasta vuonna 2030. Vuonna 2050 alin eläkeikä voisi olla arviolta reilun 67 vuoden luokkaa nykyisen tiedon valossa.
Mikäli työnteko jatkuu alimman eläkeiän jälkeen, eläke kasvaa eläkevähennyksen (0,4 prosentin lykkäyskorotus) kautta – ns. superkarttumaa ei enää ole, mutta eläkettä kertyy 1,5 % eläkkeen rinnallakin tehdystä työstä. Samalla eliniänodotteen vaikutusta eläkkeiden leikkautumiseen (ns. elinaikakerrointa) voitiin lievittää (vuonna 2027). Nyt on odoteltava tarkempia laskelmia siitä, mitä tämä kaikki tarkoittaa julkisen talouden kestävyysvajeelle lopulta. (ETK:n vaikuttavuuslaskelmia neuvottelujen ajalta löytyy täältä.)
Itse olen aiemmin ehdottanut, että eläkeikä nostetaan 65–70 vuoden haarukkaan vuonna 2015 ja tämän jälkeen eläkeikähaarukkaa nostetaan eliniänodotteen mukaan, laskennallisesti tarkoittaen aina 3/4–1 vuodella vuosikymmentä kohti, ainakin 68–73 -vuosihaarukkaan asti. Ratkaisu on siis lähellä tätä, mutta eläkeikä olisi täytynyt säilyttää 65 vuodessa ja ottaa eliniän muutos huomioon viimeistään jo vuoden 2002 ratkaisussa tai mahdollisimman pian tämän jälkeen.
Lisäksi henkisesti ja fyysisesti raskasta työtä tehneillä on mahdollisuus siirtyä ns. työuraeläkkeelle 38 vuoden työuran jälkeen. Ekonomistin homma se vasta raskasta onkin kaikkine suhdannevaihteluiden tuomine rasituksineen!? Ts. miten tämä määritellään – tulevaisuudessa entistä useampi ammatti on raskas? Tässä piilee vaara neuvottelutulokselle asetettujen tavoitteiden kannalta.
2. Samoin työkyvyttömyyseläke ja edelleen tietyin muutoksin säilyneet työttömyysturvan lisäpäivät mahdollistavat osittaisen ja aikaisemman eläkkeelle pääsyn, jos työkyky ei enää mahdollista työnteon (täysipainoista) jatkamista. Osa-aikaeläke poistuu mutta tilalle tulee osittainen varhennettu vanhuuseläke, jolle voi päästä 61-vuotiaana (62-vuotiaana vuodesta 2025 alkaen).
Työkyvyttömyyseläkkeen kannustinloukun poistamiseksi ei esitetä ratkaisua. Tavoitteena tulee kuitenkin olla, että mahdollisimman moni, jolla on edes osa työkyvystä jäljellä, voi käyttää tätä kykyään. Tähän tarvitaan nyt hallituksen tekemä esitys vielä tällä hallituskaudella. Muutoinkin sosiaaliturvajärjestelmän kannustinloukkujen purkamista on jatkettava, toimivia palveluita ja välityömarkkinoita on kehitettävä, asenteita muokattava, työterveyshuollon toimivuutta parannettava, jne. Tässä työurien jatkamisessa keskeltä riittää paljon työtä seuraavallakin hallituskaudella.
Kolmikannan voi katsoa päässeen (lähes) tavoitteiden ja odotusten mukaiseen tulokseen. Vaikutukset kestävyysvajeeseen ovat toki vielä auki. Sen sijaan julkisen kestävyysvajeen kannalta muut rakenneuudistusohjelmassa linjatut ratkaisut mukaan lukien kunta- ja sote-ratkaisut ovat edelleen pahasti kesken.
Nyt vaaditaankin poliitikoilta yhtä jämäköitä ratkaisuja kuin työmarkkinajärjestöt tekivät – lopulta. Nämäkin ovat 5–10 vuotta myöhässä – toivottavasti eivät viivästy enää 10–15 vuotta. No, tästä tuskin on pelkoa – sen verran suurelta rakenteellinen alijäämä näyttää ja hitaalta lähitulevaisuuden talouskasvu vaikuttaa, että tämä ei voi kipeiltä ratkaisuilta pelastaa tällä kertaa.