Satakunnan asema alueiden välisessä kilpailussa 2000-luvullaTimoAro
Esityksessä kuvataan Satakunnan positiota ja position muutosta suhteessa muiden maakuntien (18) kehitykseen 2000-luvulla. Kehitystä verrataan absoluuttisin ja suhteellisin luvuin. Vertailussa keskitytään kolmeen teema-alueeseen: alue- ja kuntatalouteen, työpaika- ja työllisyyskehitykseen sekä osaamis- ja TKI-toimintaan liittyviin liittyviin indikaattoreihin.
Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2015Porin kaupunki
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
I neljännes (tammi-maaliskuu) 2015
Työpaikka- ja työllisyyskehitys
Väestökehitys
Alue- ja paikallistalouden kehitys
Eduskuntavaaleihin 2015 liittyviä graafeja
Kuntahenkilöstön määrä koko maassa ja porissa 1970 luvulta 2010-luvullePorin kaupunki
1. KUNTIEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYS KOKO MAASSA JA PORISSA 1970-LUVULTA 2010-LUVULLE
Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja oikeustieteen ylioppilas Jani Rosendahl, Porin päivänä 26.9.2014
2. Totta vai kalavale? ”Vuonna 1972 Porin kaupungilla oli 1 495 työntekijää, vuonna 2009 jo 6 705.
3. Tarua ”Vuonna 1972 Porin kaupungilla oli 1 495 työntekijää, vuonna 2009 jo 6 705. Kun Noormarkku
liitettiin Poriin vuonna 2010, Porin palkkalistoilla oli 7 402 työntekijää... Oikeasti ”Vuonna 1972 Porin kaupungilla oli 3 700 työntekijää, vuonna 2009 jo 6 711.
4. KUNTIEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄN KEHITYS KOKO MAASSA VUOSINA 1970-2013 JA ENNUSTE 2014-2020
1970-luku: Hyvinvointi-yhteiskunta joka kylään ja niemeen
1980-luku: Julkisten palveluiden ja tulonsiirtojen laajeneminen/VOS-järjestelmä
1990-luvun alku: Julkisten palveluiden supistuminen lamassa
2000-luku: Kuntien tehtävien ja velvoitteiden jatkuva kasvu, hlöstö ei kasva
Lähde: KT kuntatyönantajat, kuntien henkilöstömäärän kehitys
5. KUNTIEN LAKISÄÄTEISTEN TEHTÄVIEN KEHITYS VUOSINA 1970-2013. Lähde: Valtiovarainministeriön selvitys kuntien tehtävistä ja velvoitteista 2013
6. VAKINAISEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄN KEHITYS PORISSA VUOSINA 1976-2013. Lähde: Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
7. Porin vakinaisen henkilöstömäärän muutos verrattuna edelliseen vuoteen vuosina 1976-2013. Lähde: Porin
kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
8. Kuntien henkilöstön määrän kehityksen vertaaminen eri ajanjaksoilla koko maassa ja vakinaisen henkilöstön osalta Porissa vuosina 1971-2013. Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
9. Kuntien henkilöstön määrän kehityksen vertaaminen eri ajanjaksoilla koko maassa ja oletuslaskelma vakinaisen ja tilapäisen henkilöstön* osalta Porissa vuosina 1971-2013. Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
10.KUNTAHENKILÖSTÖN MÄÄRÄN KEHITYS INDEKSINÄ VUOSINA 1971-2013 Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
11. KUNTAHENKILÖSTÖN OSUUS (%) KOKO MAASSA JA PORISSA SUHTEESSA ASUKASLUKUUN 1976-2013. (HUOM! Porissa luvuissa vakituinen henkilöstö) Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
12. KUNTAHENKILÖSTÖN OSUUS (%) KOKO MAASSA JA PORISSA SUHTEESSA ASUKASLUKUUN 1976-2013 (HUOM! Porin luvuissa sekä vakinaiset että tilapäiset) Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
13. YHTEENVETO
Satakunnan asema alueiden välisessä kilpailussa 2000-luvullaTimoAro
Esityksessä kuvataan Satakunnan positiota ja position muutosta suhteessa muiden maakuntien (18) kehitykseen 2000-luvulla. Kehitystä verrataan absoluuttisin ja suhteellisin luvuin. Vertailussa keskitytään kolmeen teema-alueeseen: alue- ja kuntatalouteen, työpaika- ja työllisyyskehitykseen sekä osaamis- ja TKI-toimintaan liittyviin liittyviin indikaattoreihin.
Muutoksen suunnat Porissa I neljännes 2015Porin kaupunki
MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA
I neljännes (tammi-maaliskuu) 2015
Työpaikka- ja työllisyyskehitys
Väestökehitys
Alue- ja paikallistalouden kehitys
Eduskuntavaaleihin 2015 liittyviä graafeja
Kuntahenkilöstön määrä koko maassa ja porissa 1970 luvulta 2010-luvullePorin kaupunki
1. KUNTIEN HENKILÖSTÖMÄÄRÄN KEHITYS KOKO MAASSA JA PORISSA 1970-LUVULTA 2010-LUVULLE
Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja oikeustieteen ylioppilas Jani Rosendahl, Porin päivänä 26.9.2014
2. Totta vai kalavale? ”Vuonna 1972 Porin kaupungilla oli 1 495 työntekijää, vuonna 2009 jo 6 705.
3. Tarua ”Vuonna 1972 Porin kaupungilla oli 1 495 työntekijää, vuonna 2009 jo 6 705. Kun Noormarkku
liitettiin Poriin vuonna 2010, Porin palkkalistoilla oli 7 402 työntekijää... Oikeasti ”Vuonna 1972 Porin kaupungilla oli 3 700 työntekijää, vuonna 2009 jo 6 711.
4. KUNTIEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄN KEHITYS KOKO MAASSA VUOSINA 1970-2013 JA ENNUSTE 2014-2020
1970-luku: Hyvinvointi-yhteiskunta joka kylään ja niemeen
1980-luku: Julkisten palveluiden ja tulonsiirtojen laajeneminen/VOS-järjestelmä
1990-luvun alku: Julkisten palveluiden supistuminen lamassa
2000-luku: Kuntien tehtävien ja velvoitteiden jatkuva kasvu, hlöstö ei kasva
Lähde: KT kuntatyönantajat, kuntien henkilöstömäärän kehitys
5. KUNTIEN LAKISÄÄTEISTEN TEHTÄVIEN KEHITYS VUOSINA 1970-2013. Lähde: Valtiovarainministeriön selvitys kuntien tehtävistä ja velvoitteista 2013
6. VAKINAISEN HENKILÖSTÖN MÄÄRÄN KEHITYS PORISSA VUOSINA 1976-2013. Lähde: Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
7. Porin vakinaisen henkilöstömäärän muutos verrattuna edelliseen vuoteen vuosina 1976-2013. Lähde: Porin
kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
8. Kuntien henkilöstön määrän kehityksen vertaaminen eri ajanjaksoilla koko maassa ja vakinaisen henkilöstön osalta Porissa vuosina 1971-2013. Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
9. Kuntien henkilöstön määrän kehityksen vertaaminen eri ajanjaksoilla koko maassa ja oletuslaskelma vakinaisen ja tilapäisen henkilöstön* osalta Porissa vuosina 1971-2013. Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
10.KUNTAHENKILÖSTÖN MÄÄRÄN KEHITYS INDEKSINÄ VUOSINA 1971-2013 Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
11. KUNTAHENKILÖSTÖN OSUUS (%) KOKO MAASSA JA PORISSA SUHTEESSA ASUKASLUKUUN 1976-2013. (HUOM! Porissa luvuissa vakituinen henkilöstö) Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
12. KUNTAHENKILÖSTÖN OSUUS (%) KOKO MAASSA JA PORISSA SUHTEESSA ASUKASLUKUUN 1976-2013 (HUOM! Porin luvuissa sekä vakinaiset että tilapäiset) Lähde: KT Kuntatyönantajat; Porin kaupungin tilastolliset vuosikirjat ja toimintakertomukset
13. YHTEENVETO
Muutoksen suunnat Porissa IV neljännes 2014Porin kaupunki
Toimintaympäristökatsauksessa tietoa Porin ja Porin kaupunkiseudun:
- alue- ja paikallistalouden kehityksestä
- työllisyyskehityksestä
- väestökehityksestä
- Laviaan liittyviä karttoja.
Vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö: Kuinka koronapandemia vaikuttaa Suomen ta...Suomen Pankki
Rahamuseon tapahtuma 6.10.2020
Keväällä 2020 maailmantalous yski ja Suomen talous niiskutti. Miksi koronapandemia vaikutti talouteen niin voimakkaasti? Vai selvisikö Suomi säikähdyksellä? Miten talouspolitiikalla hoidetaan talouden oireita?
Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö vastasi näihin kysymyksiin ja arvioi Suomen talouden näkymiä tästä eteenpäin.
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaTimoAro
Esitys väestöllisen eli demografisen kehityksen haasteista 2010-luvulta 2030-luvulle. Esityksessä käydään läpi väestö- ja ikärakenteen muutoksen sekä väestökehityksen eri osatekijöiden vaikutusta alueelliseen kehitykseen ja liikkuvuuteen. Esitys liittyy Liikenteen ja viestinnän tavoitetilaa vuosille 2030 ja 2050 selvittävien selvitysmiesten kuulemistilaisuuteen liikenne- ja viestintäministeriössä 19.12.2016
Muutoksen suunnat Porissa IV neljännes 2014Porin kaupunki
Toimintaympäristökatsauksessa tietoa Porin ja Porin kaupunkiseudun:
- alue- ja paikallistalouden kehityksestä
- työllisyyskehityksestä
- väestökehityksestä
- Laviaan liittyviä karttoja.
Vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö: Kuinka koronapandemia vaikuttaa Suomen ta...Suomen Pankki
Rahamuseon tapahtuma 6.10.2020
Keväällä 2020 maailmantalous yski ja Suomen talous niiskutti. Miksi koronapandemia vaikutti talouteen niin voimakkaasti? Vai selvisikö Suomi säikähdyksellä? Miten talouspolitiikalla hoidetaan talouden oireita?
Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö vastasi näihin kysymyksiin ja arvioi Suomen talouden näkymiä tästä eteenpäin.
Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessaTimoAro
Esitys väestöllisen eli demografisen kehityksen haasteista 2010-luvulta 2030-luvulle. Esityksessä käydään läpi väestö- ja ikärakenteen muutoksen sekä väestökehityksen eri osatekijöiden vaikutusta alueelliseen kehitykseen ja liikkuvuuteen. Esitys liittyy Liikenteen ja viestinnän tavoitetilaa vuosille 2030 ja 2050 selvittävien selvitysmiesten kuulemistilaisuuteen liikenne- ja viestintäministeriössä 19.12.2016
Elinvoimaiset ja vetovoimaiset kunnat nyt ja lähitulevaisuudessa!TimoAro
Esitys jakautuu kolmeen toisiaan täydentävään osaan. Ensimmäisessä osassa viitekehyksenä alue- ja väestörakenteen muutoksen kuvausta ilman hallinnollisia rajoja. Toisessa osassa alueiden muuttovetovoimaa määrällisestä ja laadullisesta näkökulmasta. Kolmannessa osassa yhteenvetoa vetovoimaisimmista kunnista eri muuttujille ja vetovoimaisen alueen tunnusmerkkejä. Esitys pidetty Hypoteekkiyhdityksen hallituksessa ja hallintoneuvostossa 30-31.8.2016
Onnistunut kotouttamispolitiikka kohentaa sekä maahanmuuttajien että suomalaisten taloudellista hyvinvointia. Tutkimustulosten mukaan kotouttamissuunnitelmat nostivat maahanmuuttajien tuloja lähes puolella kymmenessä vuodessa ja vähensivät reilusti heidän saamiaan tulonsiirtoja. Kotouttamisen kehittäminen vaatii kuitenkin nykyistä järkevämmin toteutettuja kokeiluja.
Julkaisu:
PDF: http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/j67.pdf
HTML: http://www.vatt.fi/julkaisut/maahanmuuttajien-integroituminen-suomeen
Tiedote:
http://www.vatt.fi/ajankohtaista/uutiset/uutinen/vattanalyysi-maahanmuuttajien-kotouttaminen-kannattaa
9. Ajankohtaista väestönkehityksestä
- Suomen ikärakenne pakottaa…Suomen väestö ikääntyy
– Vanhushuoltosuhde Saksassa ja Ruotsissa Suomea
korkeampi
– Eläkeikää pitää nostaa…mutta 50+ ikäisen on vaikea
uudelleen työllistyä
- Työttömiä 350 000 – 400 000 (500 000?)
– Hiljaa hyväksytty tila?
- Auttaako maahanmuutto, jos ei ole työpaikkoja?
– Demografisesti kyllä
– Taloudellisesti nykyisillä työllisyysasteilla ei
18.2.2016
10. 18.2.2016
0,0 2,5 5,0 7,5 10,0 12,5 15,0 17,5 20,0 22,5
Ireland
Iceland
Slovakia
Cyprus
Luxembourg
Poland
Norway
Romania
Netherlands
Czech Republic
Hungary
Slovenia
United Kingdom
Belgium
Malta
France
Spain
Denmark
Austria
Estonia
Croatia
Lithuania
EU28
Latvia
Finland
Sweden
Bulgaria
Portugal
Greece
Germany
Italy
65+ ikäisten %-osuus väestöstä 2013
13. Maahanmuutto ja tilastointi – haasteita
- Turvapaikanhakijat 2015
– Eivät näy (maahan)muuttotilastoissa
– Tulevat viiveellä, jos saavat myönteisen päätöksen
– B-lupa (tilapäinen) / A-lupa (jatkuva) / P-lupa (pysyvä)
- EU-kansalaiset
– Onko intressiä kotikunnan hankkimiseen?
– Oleskelulupakortti (5 vuotta)
- EUn ulkopuoliset maahanmuuttajat
– Maistraatit kohtelevat eri tavoin eri puolilla maata
– Kotikuntaa ei kaikkialla myönnetä helposti
18.2.2016
14. Maahanmuutto ja tilastointi – haasteita (jatk.)
- Kansalliset (kotikuntalaki) ja kansainväliset määritelmät eivät
kaikilta osin yhteneväisiä
- Tietolähteet eivät ”keskustele” keskenään
– Migri ja Väestötietojärjestelmä
– Oleskelulupa – maahanmuuton syyt
– Kotoutumisen tilastointi/seuranta
- Rekisteriin jäävät henkilöt
– Maastamuuttoilmoitusta ei ole totuttu tekemään
– Vuonna 2014: Tilastollinen poisto 2 300 henkilöä
– Lakimuutos vireillä
18.2.2016
20. 18.2.2016
Helsingin pörssiyhtiöiden maksamat osingot
2001: 5,6 miljardia euroa
2004: 5,8 miljardia euroa
2006: 7,7 miljardia euroa
2013: 9,5 miljardia euroa
2014: 10,6 miljardia euroa
2015: 11,5 miljardia euroa
21. Yhteenvetoa
- Kantaväestön määrä väheni vuonna 2014
– (äidinkieli suomi, ruotsi, saame)
- Vuonna 2015 syntyvä ikäluokka on kooltaan pienin
vuoden 1868 jälkeen! (pl. Nälkävuosi 1847)
- Syntyvyys on ollut riittämättömällä tasolla jo lähes 50 vuotta
– ”Nyt on laskun maksun aika”
- Alle 15-vuotiaita vähiten yli 100 vuoteen
– 1896: 894 000 (Väkiluku: 2,5 miljoonaa)
– 1914: 1 087 000
– 1959: 1 353 000
– 10/2015*: 896 000 (Väkiluku: 5,49 miljoonaa)
18.2.2016
22. Yhteenvetoa (jatk.)
- Väestön ikääntymisestä ollaan huolissaan, mutta ei
syntyvyydestä…tai työllisyydestä. Miesten työllisyydestä syytä
olla huolissaan.
- Suomesta tullut 2000-luvulla maahanmuuton kohde
- Asennemuutos Suomen työmarkkinoilla ja koko yhteiskunnassa
– Pitkäaikaistyöttömien ja vieraskielisten on työllistyttävä
huomattavasti nykyistä paremmin
– 50-vuotias ei voi olla ”menetetty tapaus” työmarkkinoilla
• Työuraa jäljellä 15 vuotta, tulevaisuudessa 18 vuotta?
18.2.2016