Seminaari ”Raskaus, alkoholi ja sikiövaiheessa alkoholille altistuneet nuoret ja aikuiset” käsittelee naisten alkoholinkäyttöä raskausaikana, naisten päihteettömyyden tukemista raskausaikana sekä sikiöaikana alkoholille altistuneiden nuorten ja aikuisten arkea. Seminaarissa keskustellaan muun muassa siitä, miten päihteettömyyttä voidaan tukea raskausaikana sekä miten alkoholialtistus näkyy lapsuus- ja nuoruusiässä ja millaista tukea altistunut lapsi ja nuori aikuinen tarvitsevat. Seminaarin teema soveltuu muun muassa äitiysneuvolan työntekijöille, päihdetyöntekijöille, opetushenkilökunnalle ja lasten parissa työskenteleville, lastensuojelun työntekijöille, tutkijoille sekä aihealueesta kiinnostuneille.

2. Teema 1: Naisten raskausajan juominen
ja naisten päihteettömyyden tukeminen
raskausaikana
Miia Pikulinsky, Ensi- ja turvakotien liitto
Anne Koponen, Folkhälsanin tutkimuskeskus

3. Päihteettömyyden
tukeminen
raskausaikana
12.11.2020 Päihdepäivät
Miia Pikulinsky
Asiantuntija
Ensi- ja turvakotien liitto

4. Etunimi Sukunimi
Päihteet riskinä
• Vuosittain arviolta noin 6% raskauksia äideillä, joilla on
päihderiippuvuutta eli 3000-5000 sikiövauvaa on riskissä!
• Suoran sikiövaurion uhka (erityisesti alkoholi!)
• Päihdeongelmaan liittyvät muut tekijät
• Iso riski kiintymyssuhdehäiriölle
• Syrjäytymisen sukupolvinen ketju
MONIEN TEKIJÖIDEN YHTEISSUMMA ON LAPSEN KEHITYKSEN KANNALTA
SUUREMPI RISKI KUIN YKSITTÄISEN TEKIJÄN VAIKUTUS.
Pikulinsky 2020

5. Etunimi Sukunimi
Päihteet riskinä
• Alkoholi on tärkein yksittäinen kehitysvamman syy
• Äidin päihteiden käyttö on suurin yksittäinen ulkoapäin tuleva
vaara sikiölle
• Vanhempien päihteiden käyttö on taustalle valtaosassa pienten
lasten huostaanottoja
Pikulinsky 2020

6. Etunimi Sukunimi
Varhainen hoito
• Raskausaika ja ensimmäiset vuodet syntymän jälkeen ovat
otollisinta aikaa.
• Useat pitkäaikaistutkimukset osoittavat, että oikeaan aikaan
annettu tuki suojaa lasta vielä murrosiässä (mm. David Olds)
• Varhain annettu tuki on myös taloudellisesti kannattavaa (mm.
Olds)
Pikulinsky 2020

7. Etunimi Sukunimi
Miksi asenteilla on väliä – ”päihdeäiti..”
• Negatiiviset asenteet päihdeongelmaisia kohtaa ovat yleisiä,
myös sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöillä
• Asenteet ovat erityisen negatiivisia raskaana olevia päihteitä
käyttäviä kohtaan
• Negatiivinen asennoituminen näkyy elekielessä ja
olemuksessa, vaikka työntekijä yrittäisi suhtautua
asiakkaaseen / potilaaseen neutraalisti
• Negatiivinen suhtautuminen ei herätä asiakkaan / potilaan
luottamusta auttajan auttamisenhaluun
Pikulinsky 2020

8. Etunimi Sukunimi
Stressin merkitys odotusaikana
• Stressinsäätelyjärjestelmien kehitys alkaa jo sikiökehityksen
aikana
• Äidin raskausaikainen voimakas stressi
• >>sikiölle ylimäärä stressihormoneja >>lapsen
stressinsäätelyjärjestelmän pysyviä muutoksia
>> päihdeongelmaisen äidin arvostavan kohtaamisen merkitys
>>luodaan toivoa, ei toivottomuutta
(Hasse Karlsson, Finnbrain)
Pikulinsky 2020

9. Etunimi Sukunimi
Miksi päihteistä puhuminen haastaa?
• asiakkaalla on lapsen menettämisen / huostaanoton pelko
• työntekijällä on asiakassuhteen menettämisen pelko
• asiakkaalla on päällimmäisenä häpeä ja syyllisyys
• työntekijällä on ehkä moralisoiva asenne
• päihdeongelmaisen asiakkaan lähipiiri on usein
päihdeongelmaisia ja tuen saaminen niukkaa
• päihdeongelmaisen taustoissa paljon kasautuneita vaikeuksia
ja traumaattisia kokemuksia >> luottamus ei synny helposti
• luottamus ja arvostava kohtaaminen ruokkii luottamusta ja
mahdollistaa vaikeiden asioiden käsittelyn
Pikulinsky 2020

10. Etunimi Sukunimi
Päihteet, aivot ja vanhemmuus
• Kun riippuvuus on kehittynyt, päihteet on vallannut
mielihyväjärjestelmän, joka normaalisti on tarkoitettu
vauvalle, sen syntyessä.
• Vauva tarvitsee tilaa äidin mielessä ja tässä tilanteessa äiti
tarvitsee apua raivatakseen tilaa omassa mielessään.
• Työskentelemällä yhtä aikaa äitiyden ja päihdeongelman
kanssa voidaan saavuttaa tilanne, jossa äiti kykenee
miettimään vauvan kokemusta ensin, oman toimintansa
vaikutusta siihen ja sitten muuttamaan omaa käyttäytymistään
vauvan kannalta parhaaksi (aika!)
= ”mielihyväradat päihteiltä vauvalle – jolle se kuuluu”
Pikulinsky 2020

11. Etunimi Sukunimi
Miksi hoitaa päihdeongelmaa ja varhaista
vuorovaikutussuhdetta yhtä aikaa
• Vanhemman päihteettömänä pysyminen tai toipuminen
riippuvuudesta ei yksin takaa riittävää vanhemmuutta
• Päihdeongelma on niin kietoutunut vanhemmuuden ja
varhaisen vuorovaikutussuhteen ongelmiin. Sen irrottaminen
vauvan tarvitsevuudesta ei useinkaan onnistu.
• Turvallinen kiintymyssuhde määrittelee pitkälti sen, miten
lapsi tulee hallitsemaan omia tunteitaan, rakentamaan
olemistaan ja toimimistaan ihmissuhteissa, läpi elämän.
Pikulinsky 2020

12. Etunimi Sukunimi
Valtakunnallinen Pidä kiinni® -hoitojärjestelmä
päihdeongelmaisille odottaville ja vauvaperheille
• Päihdeongelmien hoitoon erikoistuneet ensikodit, 7 eri puolilla
Suomea
• Pidä kiinni –avopalveluyksiköt 9 eri puolilla Suomea, joissa
myös etsivää ja matalan kynnyksen työtä
-”Perheiden parhaaksi päihdeasioissa” –Facebook -sivu
-”Pidä kiinni –ammattilaiset perheiden parhaaksi
päihdeasioissa”, Facebook-ryhmä ammattilaisille keskustelun
tueksi
Pikulinsky 2020

13. Etunimi Sukunimi
Vauvaperhe ja päihteet -chat
• Anonyymi chat-palvelu, jossa vastaajina ovat lapsilähtöisen
päihdetyön ammattilaiset
• www.vauvaperhe.fi ja www.ensijaturvakotienliitto.fi
Pikulinsky 2020

14. Etunimi Sukunimi
Lopuksi
• Odotus- ja vauva-aika on erityinen mahdollisuus kuntoutua
vaikeistakin päihdeongelmista
• Äiti tarvitsee työntekijältä kohtaamista, toivoa ja uskoa siihen
että onnistuu kuntoutuksessaan
• Vauvalle ensimmäinen vuosi on aina korvaamaton!
• Ensimmäisen elinvuoden aikana saavutettu hyvä varhainen
vuorovaikutus suojaa ja luo pohjan ihmisen koko
myöhäisemmälle kehitykselle.
Pikulinsky 2020

16. ADEF Helsinki -tutkimus
Anne Koponen
Vanhempi tutkija, dosentti
Folkälsanin tutkimuskeskus

17. ADEF Helsinki –
tutkimus
Tutkimusjoukko
• Äidit tunnistettu pääkaupunkiseudun neuvoloissa
• Ohjattu HUSin HAL-poliklinikalle raskauden
seurantaan
• Lapset syntyivät 1992-2001
• Sairauskertomustiedot
• Yhdistetty rekisteritietoihin
• Verrokki äiti-lapsi-parit – rekisteritiedot
• Äiti: sama ikä, synnytyskertojen määrä, sikiöiden
määrä, synnytyssairaala- ja kuukausi, ei
päihdeongelmaa.

18. 63,9
8,2
0
10
20
30
40
50
60
70
Altistuneet Verrokit
Vähintään kerran sijoitettuna
Päihteille
altistuneet
15-24-vuotiaat
nuoret (n=615)
ja verrokit
(n=1787)

19. Äitien
taustatiedot (%) 43,2
80,7
63,1
34,6
78,8
67,2
34,9
37,4
40,8
60,5
67,6
65,1
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Ikä <25 v. Naimaton Alempi sosioekonominen
asema
Päihde, ei sij. Päihde, sij. Verrokki, ei sij. Verrokki, sij.

20. Äitiin
liittyvät
riskitekijät
(%)
44,6
52,7
50
4,5 4,5
23
55,7
77,9
85,8
14,8 15,5
54,2
15,3
3,2
11,2
0,6 0,7 1,6
50,3
28,6
57,8
3,4 1,4
18,4
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Päihde, ei sij. Päihde, sij. Verrokki, ei sij. Verrokki, sij.

21. Muut
tutkimukset
• Päihteille altistuneilla vastasyntyneillä
vaikeuksia säädellä tunnetilojaan.
• Äideillä vaikeuksia tulkita lapsen
tarpeita.
• Vaikuttaa negatiivisesti äidin ja lapsen
väliseen vuorovaikutukseen →
kiintymyssuhdehäiriö.
• Yhteydessä lapsen aivojen
kehitykseen ja psyykkiseen
kehitykseen.

22. Teema 2: Alkoholille raskausaikana
altistuneiden nuorten ja aikuisten arki
Anne Koponen, Folkhälsanin tutkimuskeskus
Sari Somer, Kehitysvammaliitto
FASD-mentori

23. ADEF Helsinki -tutkimus
Anne Koponen
Vanhempi tutkija, dosentti
Folkälsanin tutkimuskeskus

24. Syntymä-
terveys (%)
62,6
10,8 12,2
2,7
5,4
82,4
13,5
17,6
10,2 9,7
16,8
6,7
9
42,2
7,5
10,9
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Tupakka-altistus Syntymäpaino
<2500g
Epämuodostuma FASD NAS
Altistunut, ei sij. Altistunut, sij. Verrokki, ei sij. Verrokki, sij.

25. Diagnosoitu
mielenterveys-
ongelma (%)
54,6
26,4
0
10
20
30
40
50
60
Mielenterveysongelma
Altistunut Verrokki

26. Suurimmat
diagnoosiryhmät +
kehitysvamma
altistuksen ja
sijoituksen mukaan
(%)
34,7
11,3
13,1
0,5
9,9
15,3
65,9
20,6
21,9
3,1
20,1
46,6
22,3
5,9 5,8
0,5
8,8 8,3
73,5
23,8
34,7
4,1
26,5
43,5
0
10
20
30
40
50
60
70
80
F-diagnoosi,
kaikki
F30-F39,
Mielialahäiriöt
F40-F49,
Neuroottiset,
stressiin liittyvät ja
somatoformiset
häiriöt
F70-F79,
Kehitysvamma
F80-F89,
Psyykkisen
kehityksen häiriöt
F90-F98,
Lapsuus- tai
nuoruusiässä
alkavat käytös- ja
tunnehäiriöt
Altistunut, ei sij. Altistunut, sij. Verrokki, ei sij. Verrokki , sij.

27. Suurimmat
diagnoosiryhmät +
kehitysvamma
altistuksen ja
riskitekijöiden
määrän mukaan %
44,3
13,1
15,3
1,1
10,8
26,7
58,8
18,9
20
2,5
18,7
38,7
23,8
6,2 6,6
0,8
9,4 9,7
52,5
19,1
23,5
1,2
19,1
26,5
0
10
20
30
40
50
60
70
F-diagnoosi,
kaikki
F30-F39,
Mielialahäiriöt
F40-F49,
Neuroottiset,
stressiin liittyvät ja
somatoformiset
häiriöt
F70-F79,
Kehitysvamma
F80-F89,
Psyykkisen
kehityksen häiriöt
F90-F98,
Lapsuus- tai
nuoruusiässä
alkavat käytös- ja
tunnehäiriöt
Altistunut, 0-1 riskiä Altistunut, 2-5 riskiä Verrokki, 0-1 riskiä Verrokki, 2-5 riskiä

28. Yhteenveto
• Sijoitetuilla altistuneilla heikompi
syntymäterveys, enemmän kasvuympäristöön
liittyviä riskitekijöitä ja mielenterveysongelmia.
• Vahvimmat selittäjät sekä altistuneilla että
verrokeilla: sijoitus, äitiin liittyvät riskitekijät,
alhainen syntymäpaino – riskitekijät
kumuloituvat.
• Pojilla enemmän neuropsykologisia ongelmia.
• Kasvuympäristön riskitekijät pienentävät
altistuneiden ja verrokkien välistä eroa
mielenterveysongelmien esiintyvyydessä.

29. Stressi ja
aivojen
kehitys
• Pitkään jatkuva voimakas stressi
yhteydessä aivoalueisiin, jotka vastaavat
tunteiden ja käytöksen säätelystä ja
ylemmistä kognitiivista toiminnoista.
• Mantelitumake ja hippokampus.
• Miten stressi vaikuttaa lapseen, jolla
keskushermostovaurio syntyessä?
• Tarvitaan aivotutkimusta altistuksen ja
ympäristön välisistä yhteyksistä.
• Lancet (2020): Vahva suositus perhehoidon
puolesta –laitoshoito lopetettava.

31. 31
Miten alkoholialtistus näkyy nuoruusiässä ja
aikuisuudessa
Sari Somer
FASD-asiantuntija
Kehitysvammaliitto

33. Alkoholialtistuksen vaikutukset
◆ Sikiövaiheessa alkoholille altistuneen henkilön haasteet lisääntyvät nuorena
itsenäistymisen vaatimusten kasvaessa. Henkilö, jolla on FASD, myös kehittyy
hitaammin kuin ikätoverinsa. Tämä haastaa erityisesti nuoruudessa, jossa
samankaltaisuuden paine on suuri.
◆ Nuoruusiässä ja nuorina aikuisina on usein vaikeuksia selviytyä opinnoista ja
työllistyä sekä hallita omaa elämäänsä (mm. raha-asiat ja ihmissuhteet);
vaikeuksia tuottavat esim. impulsiivisuus ja syys-seuraussuhteiden
ymmärtämisen vaikeus

35. 35
Asenteet vs. täsmätuki
◆ ”Ei toi pysty koskaan asumaan laitoksen ulkopuolella.” ”Ei tosta tuu itsenäistä
ihmistä, veronmaksajaa.” ”Toi varmaan jatkaa äitinsä jalanjälkiä – ei siitä mitään
tuu.”
◆ Nuoret, jotka ovat saaneet tukea ja apua ja ovat sinut vammansa kanssa, ovat
vaikeista lähtökohdistaan huolimatta selvinneet ennustettaan huomattavasti
paremmin!

36. Mitä tukea alkoholialtistuneelle on nuoruudessa ja
aikuisuudessa tarjolla - ja mitä tukea tarvitaan

37. 37
Nuoruus- ja aikuisiän tuki
Itsenäiseen elämään pääseminen on alkoholialtistuneelle haastavaa.
Esimerkkejä saadusta tuesta:
◆ Valmentava ja kuntouttava opetus peruskoulun jälkeen, ammatillinen erityisopetus, tuettu
työllistäminen
◆ Tuettu asuminen, apu elämänhallintaan
◆ Sijaishuollon jälkihuolto (jatkuu onneksi nykyään 25 ikävuoteen asti)
◆ Tuki esim. nuorisotyön / psykiatrian / vammaispalvelun kautta
◆ Tuki järjestöjen / hankkeiden kautta (vertaisryhmät)

38. ◆ 7 vertaisryhmää on päättynyt, 1 jatkuu etänä, uusi ryhmä alkaa 2021
◆ Nuorten ja aikuisten kokemat hyödyt vertaisryhmistä: he ovat solmineet uusia ihmissuhteita,
ymmärrys omasta vammasta ja sen vaikutuksista on kasvanut, äidin raskaudenaikaista
juomista on käyty läpi yhdessä. Ryhmät ovat saaneet heidät voimaantumaan ja ottamaan uusia
askelia elämässään (esim. muuttamaan omaan asuntoon tai hankkimaan työpaikan).
◆ Vertaisista voi löytää roolimalleja (esim. siihen, että uskaltautuu vanhemmuuteen). Kauheista
kokemuksistakin voi selviytyä oikean tuen avulla. Selviytyminen antaa toivoa myös
jatkohaasteisiin.
”En tiennyt, että on muita joilla on on tää sama – en olekaan ainoa.”
”Toikin on päässyt noin pitkälle - se on selvinnyt. Mäkin voin!”
Kehitysvammaliiton ja kumppanien kokemuksia 17-40 -vuotiaiden
alkoholialtistuneiden vertaisryhmistä
38

39. 39
Rinnalla kulkijan merkitys
◆ Optimitilanne: Sijaisperhe kulkee rinnalla (esim. tukihenkilön ominaisuudessa) vielä jälkihuollon
päättymisen jälkeenkin. Tukea tarvitsee kuka vaan 25-vuotias saatikka, jos sinulla on FASD!
◆ Nuoren muutettua omilleen: Esim. tuuppimista ja apua asioiden hoitamiseen, neuvoja (esim.
siitä, mitä maitoa ostan, miten makaronilaatikko tehdään), tukea esim. KELA-asioinnin ja
laskujen kanssa, ihmissuhteissa (esim. ystävyys- tai parisuhteiden kanssa), työnhaussa ja
työelämässä pysymisessä. Iso asia on myös tuki vanhemmuudessa silloin, jos alkoholialtistunut
saa itse lapsia. Tuen tarve on vamman vuoksi aina suurempi ja itsenäistyminen hitaampaa.
Lisäksi muita tukiverkostoja on yleensä vähemmän!

40. ◆ https://www.kehitysvammaliitto.fi/kehitysvammaisuus/fasd/
◆ https://www.verneri.net/yleis/fasd
◆ https://www.facebook.com/fasdsuomi/
◆ https://www.youtube.com/watch?v=v33QQ8zENNE&t=24s&fbclid=IwAR2C9FEvdFJp629Dbp0
XhkQvqZuEY3fVVwISiw0qeUTh5U8JfKVXpkb80tY
Linkki FASD Pähkinänkuoressa -webinaariin
◆ https://www.kehitysvammaliitto.fi/kehitysvammaisuus/fasd/liity-fasd-suomi-verkostoon/
Liittyminen FASD Suomi -verkostoon
◆ minni.haveri@tukiliitto.fi Liittyminen alkoholille altistuneiden nuorten ja aikuisten suljettuun ja
piilotettuun someryhmään
Materiaalia ja lisätietoa
40