Leena Åkerblad ja Kaisa Haapakoski, Jyväskylän yliopistosta: Ammatillinen kuntoutus: Toimivan palvelun edellytyksiä. Reflektio AMKU- ja TEAK-tutkimusten pohjalta. Esitys Muutos-hankkeen loppuseminaarissa 26.11.2019.

1. AMMATILLINENKUNTOUTUS:
TOIMIVANPALVELUN
EDELLYTYKSISTÄ
Reflektio AMKU- jaTEAK-tutkimusten pohjalta
LeenaÅkerblad ja Kaisa Haapakoski
Jyväskylän yliopisto
Kelan kuntoutuksen muutosten vaikutukset
asiakkaalle – Muutos-hankkeen tuloksia
26.11.2019

2. Lähtökohdat – miltä pohjalta puhutaan?
Kelan ammatillista kuntoutusta käsitelleetTEAK- ja AMKU-
tutkimukset Muutos-hankkeen osatutkimuksina
Toimivan ammatillisen kuntoutuspalvelun edellytyksistä
1. Päämäärien ja tavoitteiden asettelu palvelussa
2. Palveluun saapuminen, ohjautuminen ja ajoitus
3. Palvelun toteutus ja henkilökohtainen mielekkyys
4. Organisaatioiden ja järjestelmien rajapinnat - rajat ylittävä tuki?
5. Näkökulmia ammatillisen kuntoutuksen palveluihin: resurssit,
työelämäinkluusio ja yhteistyö
Lopuksi: palveluiden toimivuus tutkimuksen ja kehittämisen
yhteisenä kysymyksenä
Tässäesityksessä

3. Lähtökohta
AMKU- jaTEAK-tutkimukset

4. Käsittelivät Kelan ammatillista kuntoutusta
• Ammatillinen kuntoutus on suunnattu työikäisille, joiden työkyky
on alentunut – kuntoutuksen avulla pyritään tukemaan ja
parantamaan työ- ja ansiokykyä
• Tutkimuksissa oli moninäkökulmainen ja monimenetelmällinen
tutkimusasetelma ja integroiva strategia
Yhteensä kolme osatutkimusta
• Ammatillisen kuntoutuksen lain uudistus (AMKU1)
• Ammatillinen kuntoutusselvitys – uudistettu palvelu (AMKU2)
• Työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutus – uudistettu
palvelu (TEAK)
AMKU-jaTEAK-tutkimukset(v.2016-2019)

5. Sisälsi kaksi osatutkimusta:
Ammatillisen kuntoutuksen lakiuudistuksen toimeenpano
vuonna 2014
• Postikyselyt - ammatillista kuntoutusta vuosina 2013 ja 2015
hakeneet, otos (n = 974)
• Haastattelut - asiantuntijalääkärit (9 kpl) ja ratkaisijat (10 kpl)
Kelan ammatillisen kuntoutusselvityksen arviointi
• Postikysely - ammatilliseen kuntoutukseen vuonna 2015
osallistuneet (n = 352)
• Tapausaineisto - osallistujien haastattelut (8 kpl) ja heitä koskevat
asiakirjat, lähettävien tahojen haastattelut (4 kpl) ja omaohjaajien
haastattelut (5 kpl)
AMKU-tutkimus

6. Työllistymistä edistävän ammatillisen kuntoutuksen
toimeenpano ja palvelun arviointi
• Postikysely - vuonna 2017 palveluun osallistuneet (n = 439)
• Webropol-kysely - palveluntuottajat (n = 49)
• Haastattelut - palveluun osallistuneet kuntoutujat (15 kpl),
omaohjaajat tai työparit (18 kpl) sekä työnantajat (15 kpl)
TEAK-tutkimus

7. Toimivanpalvelunedellytyksistä
-ammatillinenkuntoutus

8. Aineistoa kerääntyi runsaasti: yhteensä 84 haastattelua ja 1814
kyselyvastausta  Mahdollisuus pohtia kokonaisuutta
Yhteisiä taustoja - esimerkkejä
• Osallistujien subjektiivinen arvio työkyvystä tutkimuksissa hyvin heikko
• Erilaisia osallistujaryhmiä
• Palvelussa hyvin tai heikosti selviytyviä (AMKU, ryhmittelyanalyysit), erilaisia
taustatekijöitä kuten sairausryhmiä tai työmarkkina-asemia, jotka vaikuttivat
palvelun toteutusta ja tuloksellisuutta koskeviin arvioihin (TEAK)
• Keskeisiä palveluun saapumiseen liittyviä tekijöitä (toimivuus)
• Erilaisia sidoksisia ”polkuja” (osallistujat)
• Erilaisia omaohjaajien kuvauksia, joissa myös saturaatiota - kuvatut
ongelmakohdat kuitenkin vaihtelivat (vrt. palvelukuvauksen vaikutus)
• Kuntoutuksen ja työelämähaasteiden ylisektorisuus
KokoaviapoimintojaAMKU-jaTEAK-
tutkimuksista

9. Huomionarvoisia teemoja:
1. Päämäärien ja tavoitteiden asettelu palvelussa
2. Palveluun saapuminen, ohjautuminen ja ajoitus
3. Palvelun toteutus ja henkilökohtainen mielekkyys
4. Organisaatioiden ja järjestelmien rajapinnat -
rajat ylittävä tuki?
5. Näkökulmia ammatillisen kuntoutuksen palveluihin:
resurssit, työelämäinkluusio ja yhteistyö
ToimivanpalvelunedellytyksistäAMKU-ja
TEAK-tutkimustenhavaintojenpohjalta

10. • Ammatillisessa kuntoutuksessa erilaisia intressejä ja eri tavoin
ymmärrettyjä tavoitteita – vaikka lainsäädäntö, käsitteet ja
termit olisivat lähtökohtaisesti yhteisiä, eri osapuolten tulkinta
vaihtelee – tämä osa ns. inhimillisyyttä.
• Palvelun toimivuus suhteessa julkilausuttuihin päämääriin -
tarkastelu vaatii käsitteiden avaamista:
• Tulkintaa tehdään jo palvelujen ohjeistusten luomisen vaiheessa
• Avataan toiminnan tasolla palvelussa
• Osallistujille käytetyt termit voivat olla vieraita – silti ihmisillä on
henkilökohtaisella tasolla ajatuksia siitä, mitä he toivovat ja
odottavat
1.Päämäärienjatavoitteidenasettelu
palvelussa

11. 1.Päämäärienjatavoitteidenasettelu
palvelussa
Monitoimijaisuuden vaikutus:
• Osallistujan kokemus palvelun tavoitteista suhteessa muiden
osapuolten näkemyksiin tavoitteista (esim. omaohjaaja ja
työnantaja) sekä palvelun julkilausuttuihin tavoitteisiin
• Monitoimijaisuus vaatii neuvotteluja ja aikaa  Miten epäröinnille ja
tavoitteiden muuttumiselle luodaan tilaa?
Esimerkkejä tavoitteisiin liittyvistä ristiriidoista:
• Palveluun liittyvien tavoitteiden kokeminen tärkeäksi oli yhteydessä
palvelun tuloksellisuuteen (TEAK)  Mutta mistä tämä kertoo…
• Osallistujan omat tavoitteet (esim. opiskelu) voivat olla hyviä ja
tärkeitä, mutta niistä ei synny palvelussa yhteisymmärrystä

12. • Palveluun ohjautumiseen ja palveluun saapumiseen liittyvät
tekijät vaikuttavat palvelun koettuun toimivuuteen
• Oikea-aikaisuus: sopivan ajankohdan löytäminen – oikea-
aikaisuus moniulotteinen ja tilanteinen ilmiö, jonka arviointi
on yhteistyötä edellyttävä haaste
• Tiedon välittäminen: potentiaalisen kuntoutujan ja
lähettävien tahojen informointi, palveluiden markkinointi,
lähestyttävyys
• Palveluun pääsy viivytyksettä: nopeat ja sujuvat prosessit,
palveluiden viivästymisen välttäminen
2.Palveluunsaapuminen,ohjautuminenja
ajoitus

13. • Palvelun ”osallistujalähtöisyys” vs. ”järjestelmälähtöisyys”
• Toimenpiteiden ja suunnitelmien käyttöarvo osallistujalle
• Ymmärrettävän tiedon välittäminen prosessin kaikissa vaiheissa
• Kuulluksi tulemisen tunne ja kokemus omista
vaikutusmahdollisuuksista
• Palveluita kaikille tarvitseville  Miten yksittäinen palvelu
saadaan vastaamaan osallistujien erilaisiin tarpeisiin ja
tilanteisiin niin, että osallistuminen koetaan mielekkääksi ja
hyödylliseksi
3.Palveluntoteutusjahenkilökohtainen
mielekkyys

14. • Tuki usein tärkeä elementti ammatillisen kuntoutuksen
palveluissa
• Osallistujan yksilölliseen tilanteeseen sopiva tuki – tuen määrän ja
muodon mukauttaminen (TEAK)
• Tuki voidaan ymmärtää myös mahdollistamisena - esimerkiksi
itsetunnon tukeminen, tilan tarjoaminen tavoitteiden
hahmottelulle
• Tuen tarve ylittää palvelun ajalliset ja organisatoriset rajat
• Tukea voidaan tarvita jo ennen palvelua
• Tuen tarve voi jatkua palvelun jälkeen - yksin jäämisen
kokemusten ehkäiseminen sekä palvelussa että sen päätyttyä
• Tuen tarpeen tunnistaminen myös erilaisten palveluiden ja
järjestelmien ”välissä”
4.Organisaatioidenjajärjestelmien
rajapinnat–rajatylittävätuki?

15. • Tietyt resurssit näyttivät mahdollistavan sekä palveluun
osallistumista että tukevan sen toimivuutta ja tuloksellisuutta -
erilaiset tekijät yhteydessä siihen, miten palvelun (TEAK)
koettiin edistäneen työllistymistä:
• Yksilöön ja hänen elämäntilanteeseensa liittyvät tekijät kuten
toimeentulon riittävyys ja kokemus omista
vaikutusmahdollisuuksista  ihmisten elämäntilanteet kuitenkin
dynaamisia  muutos mahdollista
• Palveluun ohjautumiseen ja palvelun toteutukseen liittyvät tekijät
Esimerkiksi oikea-aikaisuus ja palveluun pääsy ilman viivytyksiä,
palvelua koskeva tieto, tuki ja onnistunut job-matching palvelussa
• Miten näitä resursseja voitaisiin vahvistaa?
5.Näkökulmia-Resurssit

16. • Työpaikkajaksoja sisältävässä kuntoutuksessa
toimijana mukana myös ”työelämä”
• Uudenlaiset yhteistyön muodot ja käytännöt, niiden kehittäminen
• Työelämäinkluusioon vaikuttavien asioiden tunnistaminen –
palveluiden toimivuuden ongelmana ei esimerkiksi osallistujien
”työhaluttomuus” tai ”motivaation puute” – suurempi kysymys
työelämäinkluusiota mahdollistavien resurssien riittävyys
 Kyse myös laajempien tukijärjestelmien toimivuudesta ja työelämään
liittyvistä rakenteellisista kysymyksistä
• Palvelun rajat ylittävään tuen tarpeeseen vastaaminen –
ylisektoriset toimintatavat ja yhteistyö
5.Näkökulmia -Työelämäinkluusiojayhteistyö

17. Lopuksi

18. Toimivuuden selvittäminen
• Toimivuuden tutkimisen haaste
• Mistä ja kenen näkökulmasta?
• Millä perusteilla (suhteessa mihin)?
• Onko toimivuus neutraalia, arvottavaa?
• Päämäärien taustalla saattaa olla laajempia kehyksiä (policy) – ei
välttämättä eksplisiittistä
• Palvelun päämäärien huolellinen harkinta ja toistuva arviointi
• Ovatko julkilausutut tavoitteet oikeita ja hyviä?
• Mikä on päämäärien ja julkilausuttujen tavoitteiden suhde
käytäntöihin?
Palveluidentoimivuustutkimuksenja
kehittämisenyhteisenäkysymyksenä

19. Toimivuuden selvittäminen
• Toimivuus ei liity ainoastaan yksittäisen palvelun tavoitteisiin
ja sen sisäisiin tapahtumiin: onnistuminen tai
epäonnistuminen yhteydessä myös systeemin toimivuuteen
(esim. ohjautumisvaiheen vaikutus, resurssit)
 Järjestelmätason toimivuus, kontekstin huomiointi
Palveluidentoimivuustutkimuksenja
kehittämisenyhteisenäkysymyksenä

20. Toimimattomuuden selvittäminen ja selittäminen
• Tutkimuksessa löydetään ryhmiä, joiden kohdalla palvelu toimii
heikommin
 Jännittävä kysymys tutkimuksen ja kehittämisen välillä, joka liittyy
myös palvelun päämääriin ja osallistujien oikeuksiin – kenelle, mitä,
miten ja millä perusteilla.
 Usein tuloksista ei voi vetää suoria toimintalinjauksia ja johtopäätöksiä,
kuten että tietyt ryhmät eivät hyötyisi lainkaan palveluista tai tarvitsisi
tukea.
 Voidaan tarjota tietoa tietyn palvelun toimivuudesta, mutta lisäksi
suunnata katse esimerkiksi erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin ja
uudenlaisten palveluiden ja toimintatapojen tarpeisiin – tiedon
kumuloituminen ja syventäminen
Palveluidentoimivuustutkimuksenja
kehittämisenyhteisenäkysymyksenä

21. Kiitos!
YTTLeenaÅkerblad,Jyväskylänyliopisto
leena.akerblad@jyu.fi
YTTKaisaHaapakoski,Jyväskylänyliopisto
kaisa.haapakoski@jyu.fi