Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
-21.3.2017 Etunimi Sukunimi1
Sosiaalihuolto
sote-uudistuksessa
-
Mitä on sosiaalihuolto?
 Sosiaalihuolto on osa sosiaaliturvajärjestelmää. Siihen kuuluvat:
 koko väestön yleiset sosia...
-
Sosiaalihuollon tehtäviä
 edistää henkilön ja perheen itsenäistä suoriutumista ja torjua
syrjäytymistä
 turvata lapsil...
-21.3.2017 Etunimi Sukunimi4
 Muutokseen johtavat interventiot
onnistuvat vain, kun lähtökohtana on
ihmisen elämäntilanne...
-
Syrjäytymisen ja terveysongelmien välillä on
selvä yhteys
 Esimerkiksi kroonisesti syrjäytyneistä nuorista jopa 60 % kä...
-21.3.20176 Etunimi Sukunimi
-
Asiakkaan näkökulma
21.3.20177 Etunimi Sukunimi
-31.1.2017 Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta
31.1.20178
Erilaiset toimintamallit eri elämäntilanteissa
VÄESTÖN TERV...
-
Mistä saan jatkossa sosiaalipalveluja?
Sote -keskuksesta saan:
• tietoa sosiaalipalveluista, neuvontaa
ja ohjausta pulma...
-21.3.201710
Mitä palveluja asiakas
voi valita?
SOTE-KESKUS, HAMMASHOITOLA, MAKSUSETELI
-Lääkäri ja hoitaja, lyhytaikaisia...
-
Sote-keskus ohjaa tai olen itse yhteydessä
maakunnan liikelaitokseen
 Jos tarvitsen pitkäaikaisia tai monenlaisia sosia...
-
Asiakasseteli
 Maakunta päättää missä palveluissa asiakasseteliä
käytetään.
 Asiakas voi halutessaan saada asiakassete...
-
Henkilökohtainen budjetti
 Asiakassuunnitelman mukaisissa palveluissa asiakas voi itse
päättää, mistä hankkii palvelut ...
-
Sosiaalihuollon ammattilaisen
näkökulma
21.3.201714 Etunimi Sukunimi
-21.3.2017 Etunimi Sukunimi15
 Tavoitteena on luoda jatkuvasti
kehittyvä järjestelmä, jossa
palvelujen ja niissä käytettä...
-21.3.2017 Etunimi Sukunimi16
• Osa sosiaalipalveluista on lähipalveluja, jotka
tuotetaan asiakkaan kotiin, liikkuvana
pal...
-
Palveluohjauksen merkitys korostuu
 Sosiaalityöllä on koordinoiva rooli tuen ja
palvelujen yhteensovittajana siten, ett...
-
Miten sosiaalihuolto hyötyy sote-uudistuksesta?
 Se saa isommat hartiat työn vahvistamiselle ja kehittämiselle, kun
maa...
-
Sosiaalihuolto tarvitsee kehittyäkseen
 uudistumista ja uudenlaista osaamista. Uudet
rakenteet ja muuttuva yhteiskunta ...
-21.3.201720
-
Rakenteellinen
sosiaalityö
21
-
Mitä on rakenteellinen sosiaalityö?
 Sosiaalityön asiantuntemuksen tuomista politiikan ja
päätöksenteon avuksi.
 Ratka...
-
Miksi rakenteellista sosiaalityötä tarvitaan?
21.3.2017 Etunimi Sukunimi23
 Syrjäytyminen ja muut hankalat ongelmat lii...
-
Sosiaalinen raportointi pähkinänkuoressa:
esimerkkinä Helsinki
Järjestelmällinen tiedonkeruu asiakastyötä tekeviltä työn...
-
-21.3.2017 Etunimi Sukunimi26
 Asukkaille on tarjottava matalan kynnyksen
tiloja ja toimintoja, jotka mahdollistavat
yhte...
-21.3.201727
 Asiakkaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä
tulisi vahvistaa
• palvelujen suunnittelussa
• ohjaamalla vert...
-
Päivystysuudistuksen kautta kohti
maakunnallisia sote- rakenteita
21.3.201728 Etunimi Sukunimi
-
Sosiaalipalvelut
sairaaloissa
• Sosiaalipäivystystä saa vuoden 2018 alusta myös
12 laajan ympärivuorokautisen päivystyks...
-
Kärkihankkeissa kehitetään palveluja
uuteen toimintaympäristöön
21.3.201730 Etunimi Sukunimi
-
Sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeet
21.3.201731 Budjetit vahvistetaan vuosittain
-
Lapsi- ja perhepalvelujen
muutosohjelma
21.3.201732 Etunimi Sukunimi
-
-
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa
ja vahvistetaan kaikenikäisten
omaishoitoa
34
-
-
-21.3.2017 Etunimi Sukunimi37
alueuudistus.fi
twitter:
STM_Uutiset
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Sosiaalihuolto sote-uudistuksessa 21.3.2017

1,853 views

Published on

yleisesittelydiat

Published in: Government & Nonprofit
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Sosiaalihuolto sote-uudistuksessa 21.3.2017

  1. 1. -21.3.2017 Etunimi Sukunimi1 Sosiaalihuolto sote-uudistuksessa
  2. 2. - Mitä on sosiaalihuolto?  Sosiaalihuolto on osa sosiaaliturvajärjestelmää. Siihen kuuluvat:  koko väestön yleiset sosiaalipalvelut  eräiden väestöryhmien erityispalvelut  sosiaalihuollon taloudellinen tuki ja toimeentuloturva.  Sosiaalihuollon tavoitteena on edistää yksilön, perheen ja yhteisön toimintakykyä, hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta.  Tätä tehtäväänsä sosiaalihuolto hoitaa tiiviissä yhteistyössä eri sektoreiden ja toimijoiden kanssa. 31.1.20172
  3. 3. - Sosiaalihuollon tehtäviä  edistää henkilön ja perheen itsenäistä suoriutumista ja torjua syrjäytymistä  turvata lapsille turvallinen kasvuympäristö ja tukea vanhemmuutta  vahvistaa sosiaalista toimintakykyä ja osallistumismahdollisuuksia  tukea pääsyä koulutukseen ja työhön ja niissä selviytymistä  parantaa vammaisten ihmisten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta  edistää iäkkäiden toimintakykyä ja itsenäistä elämää 21.3.20173 Etunimi Sukunimi
  4. 4. -21.3.2017 Etunimi Sukunimi4  Muutokseen johtavat interventiot onnistuvat vain, kun lähtökohtana on ihmisen elämäntilanne kokonaisuutena ja hänen toimintakykynsä ja mahdollisuuksiensa aito parantaminen. Kokonaisvaltainen työote johtaa tuloksiin
  5. 5. - Syrjäytymisen ja terveysongelmien välillä on selvä yhteys  Esimerkiksi kroonisesti syrjäytyneistä nuorista jopa 60 % käyttää mielenterveyslääkkeitä.  Kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista lähes 60 % asui ennen sijoitusta perheessä, jossa vanhemmalla oli ollut mielenterveysongelmia ja näistä joka kolmannessa ongelmia oli paljon. (THL HuosTa 2014-2015)  Kolme näkökulmaa syrjäytymiseen ja nuorten asemaan palvelujärjestelmässä Nuoret luukulla -tutkimuksessa (2015):  ”Elämän kolhimat”: tarve palvelujen kynnysten madaltamiselle ja pitkäjänteiselle ja sujuvalle yhteensovittamiselle  ”Puolivalmiit”: tarve motivoiville, kuntouttaville, joustaville palveluille ja tuelle  ”Taantuman uhrit”: tarve oikeisiin töihin! 21.3.20175 Etunimi Sukunimi
  6. 6. -21.3.20176 Etunimi Sukunimi
  7. 7. - Asiakkaan näkökulma 21.3.20177 Etunimi Sukunimi
  8. 8. -31.1.2017 Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta 31.1.20178 Erilaiset toimintamallit eri elämäntilanteissa VÄESTÖN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN TUKEMINEN (koko väestö): • Maakunnan toimijoiden laaja-alainen yhteistyö • Hyvinvoinnin ja terveyden tukeminen, ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen • Tietoisuuden kasvattaminen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista valinnoista • Digitaaliset omahoidon palvelut, puhelinpalvelut sekä palvelupisteistä saatava neuvonta ja ohjaus SATUNNAINEN HOIDON TAI PALVELUN TARVE (n. 60% väestöstä): • Palvelut sote-keskuksesta ja hammashoitolasta, tarvittaessa maksuseteleiden käyttö • Digitaaliset palvelut, asiakkaan tekemät omahoidon arviot, puhelinneuvonta • Nopea tarpeen arviointi ja palveluihin pääsy • Yhteistyö tarvittaessa maakunnan liikelaitoksen toimipisteiden kanssa, mutta ei laajempaa palvelujen yhteensovittamisen tarvetta LAAJEMPI HOIDON TAI PALVELUN TARVE (n. 30% väestöstä): • Palvelut sote-keskuksesta, hammashoitolasta ja maakunnan liikelaitoksesta asiakassuunnitelman mukaisesti • Omahoitoa tukevat sähköiset palvelut • Tarvittaessa maakunnan liikelaitoksen myöntämät asiakassetelit / henkilökohtainen budjetti • Maakunta voi halutessaan tarjota asuk- kailleen laajempia valinnanvapauden palveluita kuin laki edellyttää. KORKEA HOIDON TAI PALVELUN TARVE (n. 10% väestöstä): • Suuri, yksilöllinen integraatiotarve, eheät hoito- ja palveluketjut, moniammatillinen yhteistyö, jatkuvuus • Maakunnan liikelaitos vastaa palvelutarpeen arvioinnista, laaja-alaisesta asiakas- suunnitelmasta sekä sen toteutumisesta • Suuret yksikkökustannukset, vähän asiakkaita • Kokonaisuus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sote-keskuksen tai hammashoitolan kanssa.tolan kanssa
  9. 9. - Mistä saan jatkossa sosiaalipalveluja? Sote -keskuksesta saan: • tietoa sosiaalipalveluista, neuvontaa ja ohjausta pulmatilanteessani • tilapäisesti tai lyhytaikaisesti tarvitsemiani sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja, kuten kotipalvelua. • toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia kotikäyntejä • samasta paikasta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja • tietoa kunnan ja muiden alueen toimijoiden hyvinvointia edistävistä toiminnoista. 21.3.20179 Etunimi Sukunimi Maakunnan liikelaitoksesta saan: • laajemman palvelutarpeen arvioinnin, asiakassuunnitelman ja pitkäaikaisesti tarvitsemaani tukea ja sosiaalipalveluja, kuten sosiaalityötä ja asumispalveluja. • vapauden valita, otanko palvelut vastaan liikelaitokselta vai valitsenko asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin ja niiden mukaiset palveluntuottajat. • apua ja tukea valintojen tekemiseen.
  10. 10. -21.3.201710 Mitä palveluja asiakas voi valita? SOTE-KESKUS, HAMMASHOITOLA, MAKSUSETELI -Lääkäri ja hoitaja, lyhytaikaisia sosiaalipalveluja ja neuvontaa, myös erikoislääkärin vastaanottoja -Hammaslääkäri ja suuhygienisti -Vastuu asiakkaan palvelujen kokonaisuudesta -Asiakas voi saada halutessaan maksusetelin yksittäisten toimenpiteiden hankkimiseen muilta tuottajilta MAAKUNNAN LIIKELAITOKSEN OMAT PALVELUT -päivystys ja suurin osa erikoissairaanhoitoa ja sosiaali- palveluja -Asiakas voi valita toimipisteen koko maan alueelta -Erikoissairaanhoidon julkinen hoitopaikka valitaan yhdessä lähettävän lääkärin kanssa ASIAKASSETELI -Maakunnan liikelaitos myöntää tarvittaessa asiakassetelin asiakassuunnitelman toteuttamiseen. -Maakunta voisi ottaa asiakassetelin käyttöön esim. koti- hoidossa tai tietyissä erikoissairaanhoidon toimenpiteissä. -Asiakas valitsee haluamansa rekisteröityneen tuottajan koko maan alueelta. HENKILÖKOHTAINEN BUDJETTI -Vanhus- tai vammaispalvelujen asiakas voi asiakassuunnitelman rajoissa päättää mihin ja kenen tuottamiin palveluihin raha käytetään, kuten henkilökohtaiseen avustajaan tai kuljetuspalveluihin
  11. 11. - Sote-keskus ohjaa tai olen itse yhteydessä maakunnan liikelaitokseen  Jos tarvitsen pitkäaikaisia tai monenlaisia sosiaalipalveluja, minut ohjataan maakunnan liikelaitokseen palvelutarpeen arvioon.  Minulle tehdään tarvittaessa asiakassuunnitelma. Minun lisäkseni sen tekemiseen kutsutaan tarvittaessa omaiseni sekä muita toimijoita, esim. terveydenhuollon ammattilaisia.  Palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman perusteella minulle myönnetään tarvittavat palvelut. Saan niistä oikaisuvaatimuskelpoisen hallintopäätöksen.  Voin mahdollisuuksien mukaan toivoa tiettyä työntekijää. 31.1.201711
  12. 12. - Asiakasseteli  Maakunta päättää missä palveluissa asiakasseteliä käytetään.  Asiakas voi halutessaan saada asiakassetelin  maakunnan päättämiin, asiakassuunnitelmaan perustuviin palveluihin  voi itse valita haluamansa palveluntuottajan tai paikan, mistä haluaa palvelun saada  Tuo lisää valinnanvapautta ja vaihtoehtoja sosiaalipalvelujen asiakkaalle. 31.1.201712 Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta 31.1.2017
  13. 13. - Henkilökohtainen budjetti  Asiakassuunnitelman mukaisissa palveluissa asiakas voi itse päättää, mistä hankkii palvelut ja minkälainen apu tai tuki auttaa juuri häntä parhaiten. Näin asiakas saa yksilölliseen tilanteeseen sopivia palveluja.  Maakunnalla on velvollisuus ottaa henkilökohtainen budjetti käyttöön vanhus- ja vammaispalvelujen asiakkaille, joilla on pitkäaikaista ja laaja-alaista avun tarvetta ja jotka pystyvät joko itse tai tuettuna suunnittelemaan oman palvelukokonaisuutensa.  Asiakas saa tarvittaessa apua ja tukea henkilökohtaisen budjetin suunnitteluun.  Henkilökohtaisella budjetilla voi valita palveluja kolmannen sektorin ja yritysten tuottamista palveluista. 31.1.201713 Lakiluonnos asiakkaan valinnanvapaudesta 31.1.2017
  14. 14. - Sosiaalihuollon ammattilaisen näkökulma 21.3.201714 Etunimi Sukunimi
  15. 15. -21.3.2017 Etunimi Sukunimi15  Tavoitteena on luoda jatkuvasti kehittyvä järjestelmä, jossa palvelujen ja niissä käytettävien menetelmien ja teknologian kehityksen myötä palveluita voitaisiin siirtää jatkuvasti enenevässä määrin sote-keskuksiin ja siten huolehtia perustason vahvistumisesta. Valinnanvapauden tavoitetila
  16. 16. -21.3.2017 Etunimi Sukunimi16 • Osa sosiaalipalveluista on lähipalveluja, jotka tuotetaan asiakkaan kotiin, liikkuvana palveluna tai lähellä olevaan toimipisteeseen. • Erityistä osaamista vaativat palvelut voivat olla keskitettyjä tai koottuina tietyille paikkakunnille. - esimerkiksi erityisosaamista edellyttävät tai harvoin tarvittavat vammaispalvelut tai lastensuojelun palvelut • Tällöinkin palvelut tulisi tuottaa asiakkaan omaan elinympäristöön. • Työtehtävät voivat vaihtua muutoksessa Maakunnalliset sosiaalipalvelut voidaan organisoida uudella tavalla
  17. 17. - Palveluohjauksen merkitys korostuu  Sosiaalityöllä on koordinoiva rooli tuen ja palvelujen yhteensovittajana siten, että asiakas saa tarpeitaan vastaavan palvelukokonaisuuden.  Monituottajamallissa sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta tehdään laaja-alaisena verkostotyönä.  Tarvitaan keskitettyä palveluohjausta ja asiakaspalvelua, jotta kokonaisuus säilyy ja tieto kulkee mukana. 21.3.201717 Etunimi Sukunimi
  18. 18. - Miten sosiaalihuolto hyötyy sote-uudistuksesta?  Se saa isommat hartiat työn vahvistamiselle ja kehittämiselle, kun maakunta johtaa palveluja kokonaisuutena. Tämä luo uusia mahdollisuuksia jakaa ja kehittää osaamista ja erikoistumista.  Maakunta saa järjestämisvastuulleen myös työllisyys- ja kasvupalvelut. Tämä mahdollistaa uudenlaisten toimintamallien kehittämisen esim. aikuissosiaalityössä.  Tarkoituksena on, että sosiaalihuollon ammattilaiset löytyvät jatkossa kaikissa sote-keskuksista. Keskeistä on tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tuen tarpeessa olevat henkilöt.  Uudet lähipalvelut sosiaalihuollossa. Digitalisaatio tuo uudenlaisia mahdollisuuksia tavoittaa syrjäytyneitä ja syrjäseudulla asuvia. 21.3.201718 Etunimi Sukunimi
  19. 19. - Sosiaalihuolto tarvitsee kehittyäkseen  uudistumista ja uudenlaista osaamista. Uudet rakenteet ja muuttuva yhteiskunta edellyttää uudenlaista tekemistä myös sosiaalihuollolta.  Kentän osaajat tarvitaan mukaan valmisteluun. Tarvitaan ammattilaisten yhteistä osallistumista ja ideointia asiakkaan asemaa ja integraatiota parantavista toimintamalleista.  Uudenlaisia työmalleja ja yhdessä tekemistä  Uutta asennetta. Vanhan työn katsomista uusin silmin. 21.3.201719 Etunimi Sukunimi
  20. 20. -21.3.201720
  21. 21. - Rakenteellinen sosiaalityö 21
  22. 22. - Mitä on rakenteellinen sosiaalityö?  Sosiaalityön asiantuntemuksen tuomista politiikan ja päätöksenteon avuksi.  Ratkaisukeskeistä yhteiskunnallista sosiaalityötä sekä paikallisesti, alueellisesti että valtakunnallisesti.  Tiedon tuottamista asiakkaiden tarpeista sekä palvelujen ja tukitoimien kyvystä vastata niihin (vaikuttavuus)  Tavoitteellisten toimien määrittelyä ja tekemistä ongelmien korjaamiseksi ja toimintaympäristöjen kehittämiseksi. 22
  23. 23. - Miksi rakenteellista sosiaalityötä tarvitaan? 21.3.2017 Etunimi Sukunimi23  Syrjäytyminen ja muut hankalat ongelmat liittyvät usein koko yhteiskunnan toimintaan ja rakenteisiin.  Nämä ongelmat eivät ole ratkaistavissa yksittäisillä toimenpiteillä tai pelkästään sosiaali- ja terveyspalveluissa.  Palvelujärjestelmä osaa ratkaista kesyjä, yksinkertaisia ja selvärajaisia ongelmia. Kun monet ongelmat kietoutuvat yhteen, palvelujärjestelmä on usein tehoton ja avuton.  Rakenteellinen sosiaalityö ja siihen sisältyvä sosiaalinen raportointi tuottavat todellisuuskuvaa ihmisten ja rakenteiden kohtaamisesta. Ne pyrkivät selkiyttämään ongelmia ja niiden vaatimia ratkaisumalleja.
  24. 24. - Sosiaalinen raportointi pähkinänkuoressa: esimerkkinä Helsinki Järjestelmällinen tiedonkeruu asiakastyötä tekeviltä työntekijöiltä • Pohjautuu asiakastyön dokumentointiin (esim. palvelutarpeen arvio) ja työntekijöiden asiantuntijuuteen Laadullista tietoa muokataan ja täydennetään tilasto- ja tutkimustiedolla siten, että se on helposti hyödynnettävissä • Yhteistyössä Tietokeskuksen kanssa, julkaisukanavana kaupungin internet-sivu Sosiaalisen raportoinnin avulla tuotettua tietoa hyödynnetään päätöksenteossa ja palvelujen kehittämisessä sekä virasto- että kaupunkitasolla • Tieto poliittisten päättäjien käyttöön ja osaksi kaupungin strategian suunnittelua
  25. 25. -
  26. 26. -21.3.2017 Etunimi Sukunimi26  Asukkaille on tarjottava matalan kynnyksen tiloja ja toimintoja, jotka mahdollistavat yhteisen tekemisen ja sosiaalisten suhteiden luomisen.  Edistämällä erityisesti vaikeassa asemassa olevien ihmisten toimintamahdollisuuksia ja toimintakykyä kaikissa palveluissa ja toiminnoissa.  Järjestämällä kaikille lapsille mahdollisuudet harrastukseen ja sen mukanaan tuomiin sosiaalisiin suhteisiin.  Vahvistamalla asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan asuinympäristöönsä ja päätöksentekoon. Miten kunnat ja maakunnat voivat parantaa asukkaiden osallisuutta?
  27. 27. -21.3.201727  Asiakkaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tulisi vahvistaa • palvelujen suunnittelussa • ohjaamalla vertaistukitoimintaan • lisäämällä sosiaalista kuntoutusta ja ohjattua, monialaista ryhmätoimintaa  Järjestöyhteistyön hyödyntäminen • tukihenkilöt ja vapaaehtoistyö  Etsivän työn muotoja pitäisi lisätä ja palveluiden reunamilla tai ulkopuolella olevat asiakkaat tunnistaa  Yksinäisyys pitäisi tunnistaa ja ottaa puheeksi Miten sote-palveluissa voidaan parantaa asiakkaiden osallisuutta?
  28. 28. - Päivystysuudistuksen kautta kohti maakunnallisia sote- rakenteita 21.3.201728 Etunimi Sukunimi
  29. 29. - Sosiaalipalvelut sairaaloissa • Sosiaalipäivystystä saa vuoden 2018 alusta myös 12 laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikön yhteydestä: • 5 yliopistollista sairaalaa • 7 muuta laajan päivystyksen sairaalaa • Lisäksi nykyisistä keskussairaaloista (Savonlinna, Hämeenlinna, Kotka, Vaasa, Mikkeli, Kokkola, Kajaani ja Kemi) • Kiireellisiä sosiaalipalveluja saa myös sosiaaliasemilta ja muista alueellisista sosiaalipäivystyksistä. 21.3.201729
  30. 30. - Kärkihankkeissa kehitetään palveluja uuteen toimintaympäristöön 21.3.201730 Etunimi Sukunimi
  31. 31. - Sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeet 21.3.201731 Budjetit vahvistetaan vuosittain
  32. 32. - Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma 21.3.201732 Etunimi Sukunimi
  33. 33. -
  34. 34. - Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 34
  35. 35. -
  36. 36. -
  37. 37. -21.3.2017 Etunimi Sukunimi37 alueuudistus.fi twitter: STM_Uutiset

×