1. Sote-uudistus – näkökulmaa iäkkäiden
asumiseen
Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus
Luomme itsehallinnollisen Uudenmaan
Vi skapar ett självstyrt Nyland
2.
3. HS 24.4.
Yli 90-vuotias läheinen sukulaiseni on pudonnut järjestelmän aukkoon. Hänellä sydänsairaus, aivokasvain,
keuhkosyöpä, murtunut lonkka sekä jalat, jotka vaativat kääreiden vaihtoa päivittäin.
Sukulaiseni kotiutettiin sairaalasta, jonne hän oli joutunut akuutin hengenahdistuksen takia. Kotiin päästyään hän
kaatui kivuliaasti ja loukkasi lonkkansa. Sisäisen verenvuodon takia hän joutui uudelleen sairaalaan.
Viikon ”kuntoutuksen” jälkeen hänet pakotettiin takaisin kotiin, vaikka hän olisi tarvinnut apua kaikissa toimissaan
vuorokauden ympäri ja vaikka aivokasvain aiheuttaa kaatumisen riskin koska tahansa. Sanottiin, että kotiapu ja
kotisairaala riittävät.
Kun mainitsin, että sukulaiseni tarvitsisi pyörätuolin, jota hän voisi käyttää epävarmoina hetkinään, kotiapu
tyrmäsi ehdotuksen, sillä pyörätuoli ”heikentäisi hänen liikkumistaan”.
Viikon kuluttua tästä sukulaiseni kaatui taas, ja lonkka lopulta murtui. Nyt hän odottaa jälleen siirtoa sairaalasta
kotiin. Fysioterapeutti on sovittanut hänelle pyörätuolia, jota ilman hän ei nyt saa liikkua.
Sukulaiseni on ollut osastolla viidessä eri sairaalassa. Koko ajan toitotetaan, että kotona on paras.
Kuntoutukseen ei voi jäädä, kun on ”riittävästi" kuntoutunut.
Ainoa toinen mahdollisuus on saattohoito-osasto, jossa hän on ollut jo kahdesti mutta josta hänet on kotiutettu
liian hyväkuntoisena. Koko tämän ajan hän on jonottanut sinne uudestaan, mutta nyt potilasta näkemättä hänet
on poistettu jonosta. Syytä tähän emme ole saaneet selville, vaikka keuhkosyöpä etenee koko ajan.
Kaikkialle on liian pitkät jonot, jotta pääsisi edes jonottamaan.
Kuunnelkaa päättäjät ja järjestelmän kehittäjät! Ei tällainen toimi. Huonokuntoinen vanhus kokee jatkuvan
pallottelun kodin ja sairaalan välillä heitteillejättönä. Miten pääkaupunkiseudun vanhustenhoitojärjestelmä voi
olla näin huono? Kun ihminen on liian sairas elämään kotonaan ja samalla liian terve kuolemaan, hänellä ei ole
paikkaa tässä lintukodossamme.
Kuntoutusta
Mitä vanhus itse halusi?
Turvallisuus
6. Sote-uudistus turvaa vanhuspalvelut
• Järjestäjän laajemmat hartiat: 18 maakuntaa
• Yhdenvertaiset palvelut koko maassa
• Järjestäjän ja tuottajien erottaminen
• Tuottajat ”lähempänä” asiakasta ja kilpailua asiakkaista
• Asiakkaiden palvelutarpeeseen vastaaminen
• Palvelujen tuottajien osaamisen/laadun varmistaminen – kriteerit
(kansallinen taso), kelpoisuus/lisäkriteerit (maakunta) - omavalvonta
Palvelurakenteen parempi ohjaus:
Kotiin vietävät palvelut – Palvelutalo - Kotihoiva –
Tehostettu palveluasuminen (hoiva) – Vanhainkoti –
vuodeosasto
Kuntoutus – Omaishoito
2.12.2016Vantaan kaupunki6
7. Palvelut saatavilla, saavutettavissa ja
riittäviä
• Palvelujen tulee olla yhtä lailla saatavilla,
saavutettavissa ja riittäviä kaikkien ikäihmisten
näkökulmasta, myös muistisairaiden sekä
mielenterveyden ongelmista kärsivien kaltaisten
erityisryhmien kannalta.
• Se edellyttää
• asiantuntevaa ohjausta palveluihin: palveluohjaus
• palvelutarpeen monipuolisia arviointikäytäntöjä
• yhtenäisiä palveluihin pääsyn kriteerejä
• henkilöstön joustavaa liikkumista tarpeen mukaan ja muuttuvissa tilanteissa
• liikkuvia ja sähköisiä palveluja
• taitavaa henkilöstöjohtamista, hankintajärjestelyitä ja kilpailutusta
• yhtenäistä tietojärjestelmää.
7
8. Aikajana, tavoite
Kotona itsenäisesti
Kotona aktiivisena
kotihoidon, omaisten,
läheisten, yhdistysten,
vapaaehtoisten,
seurakunnan jne.
turvin
Tehostettu
asumispalvelu:
Max. 1,5 v.
Palvelut liikkuvat, ei iäkäs
ihminen
Jos tarve
ympärivuorokautiselle
tehostetulle
asumispalvelulle
KOTIHOITOA EI KANNATA KORVATA HOIVALLA,
KOTIHOIDON TOIMINNAN PARANTAMINEN JA
RESURSSOINTI PALVELEE PAREMMIN IÄKÄSTÄ
VÄESTÖÄ
9. Sote-uudistus - aikataulu – grand plan
lopusta alkuun
• 2019-2027: Vision toteuttaminen:
• Resurssien pysyvä uudelleen suuntaaminen toiminnallisten (vaikuttavuus)
tavoitteiden suuntaisesti - sote-palvelujen ohjaus ja johtaminen
kokonaisuutena (maakuntajärjestäjä)
• Toiminnan kehittäminen mm. alueellista työnjakoa ja yhteistyötä kehittämällä –
integraatiohyötyjen ulosmittaus
• Perustason palveluiden kehittämiseen uusi vaihde - yksi rahoittajataho
• Suoran valinnan palveluiden käynnistäminen – asiakkaan valintaoikeuden tukeminen
• 3/2018-12/2018: Maakunnan toiminta käynnistyy:
• Maakuntavaalit 28.1.2018
• Toiminto-, henkilöstö-, yms. siirtoja koskevat päätökset
• Eteenpäin katsovan, uudistavan maakunnallisen toimintamallin sisäänajo
• 7/2017-3/2018: Väliaikaishallinto:
• Uudenmaan maakunta perustetaan (Y-tunnus)
• Varmistetaan edellytykset maakunnan toiminnan käynnistymiselle
• Suunnitellaan siirrot ja uusi maakunnallinen toimintamalli
• 12/2016-6/2017: Valmisteluvaihe:
• Haetaan yhteinen näkemys, muutosfilosofia
• Avoin viestintä ja kommunikaatio
• Konkreettinen projektisuunnittelu, ml. resurssit.
Asiakas-
näkökulma
!
Jatkuvuus
!
Yhteinen
tahto
!
11. Maakuntakonserni sote-tehtävissä –
luonnos 1.1.2019
Järjestäjä-yksikkö
0.1
Talousohjaus-
yksikkö
Strategia-yksikkö
Maakuntavaltuuston ja –hallituksen konserniohjaus
Liikelaitos
Keskussairaala
Keskitettävät
vaativat
sosiaalihuollon
palvelut
Alueyksikkö
Lähipalvelut
Keski-Uusimaa
Alueyksikkö
Lähipalvelut
Läntinen
Alueyksikkö
Lähipalvelut
Itäinen
Alueyksikkö
Lähipalvelut
Espoo
Alueyksikkö
Lähipalvelut
Vantaa
Alueyksikkö
Lähipalvelut
HKI
Maakunnan Sote-
keskus Oy (-t)
Makunnan
Sote Oy (-t)
Yksit. t . III-sektori
Sote-keskus Oy
Yksit. t . III-sektori
X Sote Oy
V
A
L
I
N
N
A
N
V
A
P
A
U
S
Viran-
omaisohjaus
Talous- ja tulosohjaus
5,2 mrd €
Ostopalvelut
Yksit., t III-sektori
Ostopalvelut
0,7 - 0,8 mrd €
Tukipalvelut
jne.
”vaikuttavuusohjaus”
”ESH:n
(keskit.sos)
väestövastuu”
Siirrot alue-
organisaatioista
maakunnan
laajuisiin
kokonaisuuksiin
12. Maakuntakonserni sote-tehtävissä –
valinnanvapauden käynnistyttyä
Järjestäjä-yksikkö
1.0
Talousohjaus-
yksikkö
Omistajaohjaus-
yksikkö
Strategia-yksikkö
Maakuntavaltuuston ja –hallituksen konserniohjaus
Liikelaitos
Keskussairaala
Keskitettävät
vaativat
sosiaalihuollon
palvelut
Alueyksikkö
Lähipalvelut
Keski-Uusimaa
Alueyksikkö
Lähipalvelut
Läntinen
Alueyksikkö
Lähipalvelut
Itäinen
Alueyksikkö
Lähipalvelut
Espoo
Alueyksikkö
Lähipalvelut
Vantaa
Alueyksikkö
Lähipalvelut
HKI
Maakunnan Sote-
keskus Oy (-t)
Makunnan
Sote Oy (-t)
Yksit. t . III-sektori
Sote-keskus Oy
Yksit. t . III-sektori
X Sote Oy
V
A
L
I
N
N
A
N
V
A
P
A
U
S
Viran-
omaisohjaus
Talous- ja tulosohjaus
3,7 mrd € 0,8 mrd € 1,5 mrd €
Yksit., t III-sektori
Ostopalvelut
Tukipalvelut
jne.
Markkinaohjaus/
13. Maakuntakonserni sote-tehtävissä –
valinnanvapauden käynnistyttyä
Järjestäjä-yksikkö
1.0
Talousohjaus-
yksikkö
Omistajaohjaus-
yksikkö
Strategia-yksikkö
Maakuntavaltuuston ja –hallituksen konserniohjaus
Liikelaitos
Keskussairaala
Keskitettävät
vaativat
sosiaalihuollon
palvelut
Alueyksikkö
Lähipalvelut
Keski-Uusimaa
Alueyksikkö
Lähipalvelut
Läntinen
Alueyksikkö
Lähipalvelut
Itäinen
Alueyksikkö
Lähipalvelut
Espoo
Alueyksikkö
Lähipalvelut
Vantaa
Alueyksikkö
Lähipalvelut
HKI
Maakunnan Sote-
keskus Oy (-t)
Makunnan
Sote Oy (-t)
Yksit. t . III-sektori
Sote-keskus Oy
Yksit. t . III-sektori
X Sote Oy
V
A
L
I
N
N
A
N
V
A
P
A
U
S
Viran-
omaisohjaus
Talous- ja tulosohjaus
3,7 mrd € 0,8 mrd € 1,5 mrd €
Yksit., t III-sektori
Ostopalvelut
Tukipalvelut
jne.
14. Kulttuurin muutos: laitoksista kotiin
ja itsehoidon tukemiseen
27.7.2017
Vantaan kaupunki, esityksen tekijä14
Jossa ihmiset
haluavat
asua ja elää
Jossa ihmiset
haluavat
työskennellä
Jossa ihmisiä
eikä työtapoja
laitosteta
Jossa palvelu on
elämän tuottamista
Kulttuurin muutoksen
Visio
Oma huone toimii
makuuhuoneena ja
yksikön/ talon tilat
keittiönä ja
olohuoneena
16. Valtakunnalliset palvelurakennetavoitteet 75 vuotta täyttäneiden
osalta vuoteen 2017 mennessä – esimerkki Vantaa
2.12.201616
Laatusuositus Laatusuosituksen
tavoite
Vantaa tp 2015 Vantaan tavoite
2017
Kotona itsenäisesti tai kattavan
palvelutarpeen arvioinnin
perusteella myönnettyjen
tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja
terveyspalvelujen turvin asuvat
91–92 % 92,2 % 92,5 %
Säännöllistä kotihoitoa saavat 13–14 % 8,8 % 10 %
Omaishoidon tukea saavat 6–7 % 3,7 % 5 %
Tehostetun palveluasumisen
piirissä olevat
6–7 % 6,2 % 6,5 %
Pitkäaikaisessa hoidossa
vanhainkodeissa tai
pitkäaikaishoidossa
terveyskeskuksen vuodeosastolla
2–3 % 1,6 % 1 %
Vantaan kaupunki
18. Palvelutarveryhmittäin: moniko (RAI-
arvioiduista asiakkaista) on kotihoidossa
18
THL RAI-arviot 2014
Hyvä kognitio,
Hyvä arkisuoriutuminen
Hyvä kognitio,
Huono arkisuoriutuminen
Huono kognitio,
Hyvä arkisuoriutuminen
Huono kognitio,
Huono arkisuoriutuminen
NÄMÄ
OIKEASSA
PAIKASSA?
19. Kotihoivan yksiköt
Asuminen omissa
kerrostaloyksiöissä, joiden
yhteyteen rakennettu
yhteisöllisiä tiloja
Tuotanto yksityisenä tai
oman tuotantona
Asiakas
Kotihoidon palvelut
Kunnalliset
palveluntuottajat
Palveluohjaus
Kotihoivan toimintamalli
Asiakas saa tarpeensa
mukaisen avun sekä laadun
että määrän suhteen
kotihoidon palveluina, joka
mahdollistaa kodinomaisen
asumisen mahdollisimman
pitkään
Asiakkaat asuvat samassa
kiinteistöissä (vuokra ja
omistusasuminen
mahdollista), joissa huomioitu
ikääntyvien henkilöiden
erityistarpeet sekä yhteiset
tilat
Yhteisöllisyys tukee
asiakkaiden aktiivista elämää
ja mahdollistaa kotona
asumisen elämän loppuun
asti
Toimintamallin avulla
saavutetaan
kustannustehokkuutta
resurssien tehokkaan käytön
(ei mitoituksiin perustuva),
kotihoidon välittömän työajan
osuuden nostamisen sekä
palveluiden kilpailuttamisen
kautta
Tuottaa palvelut
kotihoivan
yksikköön
Palveluasuminen /
tehostettu
palveluasuminen
Palvelutuottajaverkosto
Yksityiset
palveluntuottajat
Järjestöt, säätiöt yms.
Muut tuottajat
Palveluihin ohjaus asiakasohjauksen kautta
Kotihoidon palveluiden ja
tukipalveluiden tuotanto
Tuotanto yksityisenä tai
oman tuotantona
Kotihoidon piiriin ohjataan
asiakkaat, joille paras hoito
on omassa kodissaan
Kotihoivaan ohjataan aikaisemmin kotihoitoon (5%)
palveluasumiseen (90%) ja tehostettuun (45 %)
ohjatuista asiakkaista
Tehostetutun palveluasumisen
ohjataan jatkuvaa 24/7 hoitoa
vaativat henkilöt
Palveluntuottajaverkoston kautta tuotetaan
palveluita kotihoivan yksikköön (sekä
itsemaksetut että kunnalliset)
Tehostetun
palveluasumisen tuotanto
erittäin raskashoitoisille
asiakkaille
Tuotanto yksityisenä tai
oman tuotantona
KOTIHOIVA kehittämishanke
Vantaa 2015
KOTIHOIVAAN 45% tehostetussa asuvista
20. Ympärivrk hoito – Tehostettu kotihoito
20
Vantaa
Hki
Espoo
Muu HUS
Iäkkäiden palvelurakenneprofiilit Suomessa ja pääkaupunkiseudulla
2014 -2015
THL. Sairaanhoitopiireittäin;
Hki, Espoo, Vantaa erikseen,
Muu HUS ilman PKS-kaupunkeja
Kotona yhä
huonommassa
toimintakyvyssä
21. Paljon ympärivrk hoitoa – paljon
päivystyssairaalahoitoa?
27.3.2015Vanhuspalvelurakenne / Matti Mäkelä21
Vantaa
Hki
Espoo
Muu HUS
Iäkkäiden palvelurakenneprofiilit Suomessa ja pääkaupunkiseudulla
2014 – 2015
THL. Sairaanhoitopiireittäin;
Hki, Espoo, Vantaa erikseen,
Muu HUS ilman PKS-kaupunkeja
Hoivasta usein
sairaalaan.
Miksi?
22. Mistä päivystykseen – kotoa, mutta…
Usein toisesta sairaalasta, ympärivuorokautisesta hoivasta…
Vuosi
2015
Tehostettu
asumispalvelu
oma
Tehostettu
asumispalvelu
osto Kauniala laitos Kauniala aspa
Vanhainkoti
osto
Vanhainkoti
oma
Yhteensä
Hoitojakso päättynyt
hoivalta sairaalaan
36 367 13 13 21 27 477
Hoitojakso päättynyt hoiva-
asumisessa kuolemaan
32 157 23 2 10 46 270
Paikat keskimäärin vuoden
aikana
126 725 89 24 46 110 1 119
Sairaalahoitoon päättyneet
hoitojaksot/paikat
29 % 51 % 15 % 54 % 46 % 25 % 43 %
Kuolleita/paikat 25 % 22 % 26 % 8 % 22 % 42 % 24 %
Kotihoidon, palveluasumisen tai laitosten
henkilökunta ei välttämättä tiedä, miten
menetellä iäkkään potilaan kunnon
romahtaessa
23. Hyvinvointia edistävät
toiminnot ja palvelut
Neuvonta ja palveluohjaus,
palvelutarpeen tunnistaminen ja
alustava kartoittaminen
Neuvonta, palveluohjaus,
palvelutarpeiden selvittely
ja palvelujen koordinointi
Kotihoidon
palvelut,
tukipalvelut
Hoiva-
asuminen
Päihdehuollon ja psyykkisen
tuen palvelut, talous- ja
velkaneuvonta. tms.
Kuntoutus
Asiakasneuvont
a puhelimitse ja
Vantaa-infossa:
neuvonta
ja
palvelutarpeen
ensiarviointi
Sairaala ja
osastot
Asiaka
s
Ottaa yhteyttä
itse/omainen
Ohjautuu palveluun,
jossa tarve
tunnistetaan
Tk- vastaanotto
Päivätoiminta
SENIORINEUVON
TA
Asiakasohjaus
yksikkö
Palvelutalo-
asuminen
Avoimet senioreille suunnatut
palvelut ja toiminnat, joita
järjestävät, järjestöt,
seurakunnat, yhdistykset ja
kaupunki
Yksityisen sektorin tarjoamat
palvelut
Hyvinvoinnin tukeminen
moniammatillisesti
• Vastuutyöntekijänä
• Muistisairaiden perheiden
tukena
• Omaishoidon perheiden
tukena
• Sosiaalityön palveluna
• Kuljetuspalvelun
koordinointi
Vammaispalvel
ut
Neuvonta, palveluohjaus ja palvelutarpeen selvittäminen
Tavoitteena on: Asiakaslähtöinen palveluohjaus ja palvelutarpeen selvittäminen,
keskitetty palvelujen koordinointi ja ratkaisujen tekeminen, hyvinvoinnin edistäminen
23
24. Sote-uudistus ja vanhuspalvelujen
ohjaus
Järjestäjän ja tuottajan erottaminen
Valinnanvapaus – asiakasseteli ja henkilökohtainen budjetti
Markkinaehtoisen julkisen toiminnan yhtiöittäminen – hoiva, jne.
Asiakasohjaus
25. 24%26%
26%
48%52%
Skenaario : 50% hoivasta
asiakassetelin/henkilökohtaisen budjetin piiriin.
Hoivasta kotihoivaan
Asiakas, omainen valitsee tulevaisuudessa – uusien,
asiakaslähtöisten palvelujen kehittäminen
26. Palvelulupaus - kun tarvitsee kotihoitoa,
lähes ympärivuorokautista hoitoa
Henkilökohtainen budjetti:
• Asumaan hyvissä ajoin avun äärelle
(korttelit)
• Palvelut kotiin räätälöidysti (asiakas
valitsee)
• Digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen
NYT: HOIVA: 50 000 e/ vuosi (asiakas maksaa 12 000 /vuosi,
josta vuokraa 6000e/vuosi)
BUDJETTI: 38 000e/v. Asiakas haluaa muuttaa tiettyyn häntä miellyttävään asuntoon
(kortteliin tms.) jossa hoiva maksaa ? ja asuminen (oma tai vuokra) x €. Saa
budjetin, voi laittaa itse lisää...
27. Timo Aronkytö
Muutosjohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus
Förändringsledare, social- och hälsovårdsreformen
+ 358 40 631 5011
timo.aronkyto@uudenmaanlitto.fi
Editor's Notes
Kotihoivan konseptin tarkoituksena on luoda uudenlainen asumisen malli, jossa asukkaat asuvat omissa asunnoissaan lähellä toisiaan ja saavat palvelut kotihoidon palveluina. Konseptissa keskeisessä roolissa on yhteisöllisyys, joka tukee asiakkaiden aktiivista elämää ja mahdollistaa kotona asumisen elämän loppuun asti
Kotihoivan konseptiin soveltuvia asiakkaita ovat tällä hetkellä kotihoidossa eniten palveluita tarvitseva 5 % asiakkaista, lähes kaikki (90 %) palveluasumisen asiakkaista sekä kevythoitoisimmat tehostetussa palveluasumisessa asuvista asiakkaista (45 %) Analyysit on toteutettu kuuden esimerkkiyksikön perusteella. Kotihoivan konseptin mukaisen asumisen kautta voidaan keskimäärin yksittäisen kotihoivan konseptiin soveltuvan henkilön kotihoidon kustannuksissa säästää palvelu kilpailutettuna 46 %, palveluasumisen kustannuksissa 70 % ja tehostetun palveluasumisen kustannuksissa 68 % − Kotihoivassa asiakkaat saisivat keskimäärin 34 % vähemmän palvelutunteja verrattuna palveluasumiseen ja 33 % vähemmän verrattuna tehostettuun palveluasumiseen suhteutettuna toimintakykymittauksiin. Keskeisin syy tähän on palveluiden tuotanto kotihoidon kautta (ilman mitoituksia) − Kotihoivan palvelutunnin hinta kunnallisena tuotantona on 61 €. Kilpailuttamalla osa kotihoivan tuotannosta, tuntihintaa pystytään alentamaan noin 35 €/tunti tasolle
Mallin tuoma säästöpotentiaali tarkoittaa koko Vantaan alueella noin 10 M€ (20% kokonaiskustannuksista) − Kotihoidon osuus on noin 0,4 M€, palveluasumisen osuus noin 3,5 M€ ja tehostetun palveluasumisen osuus n. 7,4 M€ − Säästöpotentiaali perustuu siihen, että puolet kotihoivasta tuotetaan itse ja puolet yksityisen palveluntuottajan kautta. Jos kotihoiva toteutetaan kokonaan kilpailutuksen kautta, säästöpotentiaali on n. 15M€ Mallin onnistuneen toteutuksen kannalta keskeisiä kulmakiviä ovat palveluohjauksen keskeinen rooli asiakasvalinnan toteutuksessa, toteutus sekä omana että yksityisenä tuotantona, virikkeellisyyden ja yhteisöllisyyden mahdollistaminen sekä henkilöstön toimintakulttuurin muutos ja henkilöstön kierto
Vanhainkotipotilaat päivystyksessä
•
40% ea
-
käynneistä/sairaalaan joutumisesta olisi voitu välttää
jos paikalla olisi ollut lääkäri/sairaanhoitaja 24 h sisällä
•
22.4% sairaalaan joutumisista olisi voitu välttää jos
hoitolaitoksessa olisi ollut mahdollisuus iv
-
hoitoon