Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
Kohti huomisen rahoitusmallia 
Antti Kivelä 21.10.2014
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuolto 
o 
Uudessa sote-mallissa Järjestäjän ja Tuottajan tulisi olla 
mahdollisimman ...
Sitran suunnittelua ohjanneet tavoitteet 
1. Ratkaisumallissa keskitytään kokonaiskustannusten nousun hillintään 
2. Ratka...
Palvelupaketit järjestämisen ja tuottamisen työkaluna 
4 
Palvelupaketit ovat sosiaali- ja terveysalueen ja tuottamisvastu...
Palvelupakettien hyödyt järjestäjälle eli sote-alueelle 
5 
• Sote-palvelut jaotellaan hallittaviin kokonaisuuksiin, joita...
Palvelupakettien hyödyt palvelun tuottajille 
• Palvelun tuottaja saa ymmärrettävän tilauksen, josta on kokonaisuutena 
va...
Esimerkki 1: Mielenterveys- ja päihdepalvelupaketti 
Toiminta (taso1 ) Palvelu (taso 2 ) Tuote (taso 3) 
Alatuote 
(taso 4...
Esimerkki 2:Terveydenhuollon perusvastaanottopalvelujen 
palvelupaketti 
Toiminta Palvelu Tuote Alatuote 
Valinnaisuus 
tu...
Sitran sote-rahoitusmalli: Järjestäjän vastuu 
Sosiaali- ja terveydenhuollon julkinen rahoitus 
Yksi rahoituslähde = sote-...
Sitran sote-rahoitusmalli: Kansallinen operaattori 
KELA toimii kansallisena talous- ja tiedonhallinnan operaattorina. 
KE...
Sitran sote-rahoitusmalli: Kannusteet kunnille 
Kannustavuus kunnille 
• Kunnat saavat suoraan neljän vuoden välein palaut...
Sitran sote-rahoitusmallin edut 
Yksi rahoituskanava 
• Kokonaiskustannusten hillitseminen 
• Asiakas saa tarkoituksenmuka...
1. Kokonaiskustannusten hillintä (yksikanavainen rahoitus ja palvelupaketit) 
2. Tuottavuuden nousu (terve kilpailu, kansa...
Tavoitetilan kuvaus – ICT 
Ohjaus Tietotuotanto Tiedon käyttö 
JulkICT 
Kunnat 
Sote järjestäjä 
Ostopalvelu-tuottajat 
Ke...
Rakennamme huomisen menestyvää Suomea 
sitra.fi 
Facebook.com/SitraFund 
@SitraFund
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×

Kohti huomisen rahoitusmallia, Antti Kivelä, johtaja, elinvoimainen ihminen ja kannustavat rakenteet

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuolto

  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Kohti huomisen rahoitusmallia, Antti Kivelä, johtaja, elinvoimainen ihminen ja kannustavat rakenteet

  1. 1. Kohti huomisen rahoitusmallia Antti Kivelä 21.10.2014
  2. 2. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuolto o Uudessa sote-mallissa Järjestäjän ja Tuottajan tulisi olla mahdollisimman erillisiä rooleja. Järjestäjän tärkein tehtävä on ohjata ja valvoa tuottajia. Hyödynnetään kaikkien toimijoiden, julkisen, kolmannen sektorin ja yritysten osaaminen monituottajamallissa. Pitkällä tähtäimellä asiakkaan valinnanvapaus laajenee (vrt. EU/rajat ylittävä terveydenhuolto) Kansalaisille tulee turvata tasavertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Omahoidon rooli kasvaa, asiakas on oman hyvinvointinsa asiantuntija. Uusi teknologia ja geenitietous tuovat kansalaisille yksilölliset, räätälöidyt hoitomuodot. Sote-integraatio on toteutettava jokaisella toiminnan tasolla. Rakennetaan yksilölähtöisiä, läpinäkyviä palvelukokonaisuuksia.
  3. 3. Sitran suunnittelua ohjanneet tavoitteet 1. Ratkaisumallissa keskitytään kokonaiskustannusten nousun hillintään 2. Ratkaisuissa huomioidaan koko ihmisen elämänkaari 3. Koko sote-järjestelmän parempi ohjattavuus 4. Pyritään mahdollisimman suoriin kassavirtoihin (läpinäkyvyys, ohjaus, tehokkuus) 5. Läpinäkyvyyden ja vertailtavuuden tueksi on rakennettu palvelupaketit 6. Vältetään päällekkäistä palvelutarjontaa 7. Kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, työkyvyn ylläpidon ja sairastumisen ennaltaehkäisyn tulee olla kannattavaa (insentiivit) 8. Osaoptimoinnin mahdollisuudet minimoidaan 9. Huomioidaan palvelujen ja etuuksien saatavuus 10. Asiakkaan valinnanvapaus vrt. EU:n potilasdirektiivi
  4. 4. Palvelupaketit järjestämisen ja tuottamisen työkaluna 4 Palvelupaketit ovat sosiaali- ja terveysalueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän välisen tulosohjauksen työkalu ja järjestämispäätöksen konkretisointi. Palvelupaketti on myös vuotuisen tilauksen väline, hinnan määrittelee järjestäjä, ei tuottaja. STM, Sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunta Palvelupaketit tarjoaa sote-alueen ja STM:n väliseen neuvotteluun työkalun, jolla ohjataan ja seurataan sote-alueen toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä. 15-17 palvelupakettia Sote-alueet (järjestämisvastuu) Palvelun tuottajat (tuottamisvastuu)
  5. 5. Palvelupakettien hyödyt järjestäjälle eli sote-alueelle 5 • Sote-palvelut jaotellaan hallittaviin kokonaisuuksiin, joita järjestäjä tilaa. Palvelupaketeissa palvelut integroidaan asiakaslähtöisesti tuotannon tasolla. • Saadaan työkalu, jolla palvelurakenteita ohjataan vaikuttavampaan ja kustannustehokkaampaan suuntaan • Järjestäjä tilaa palveluja läpinäkyvästi, lähipalvelut ja keskitetyt palvelut huomioiden • Järjestäjä pystyy seuraamaan, kohtaavatko kysyntä ja tarjonta • Saadaan aikaan palvelujen yhdenmukainen tuotteistus ja tuotehinnat halutulle tasolle • Kustannusten läpinäkyvyys, palveluntuottajien ohjattavuus ja palvelujen saaminen optimaaliseen käyttöön • Laadun ja vaikuttavuuden indikaattorit saadaan kytkettyä palvelupaketteihin ja kustannuksiin.
  6. 6. Palvelupakettien hyödyt palvelun tuottajille • Palvelun tuottaja saa ymmärrettävän tilauksen, josta on kokonaisuutena vastuussa • Hinnoittelu kannustaa hoitamaan potilaan/asiakkaan kokonaisvaltaisesti – tuottajalla myös vastuu palvelupaketin kokonaisuudesta • Palveluntuottaja vastaa jo tuotannon tasolla, että integraatio perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon välillä toimii palvelupakettien sisällä • Potilaan valinnanvapauden taso määritellään selkeästi • Palvelutuotannon rahoitus kannustaa kehittämään palveluja tehokkaammiksi • Palveluntuottajilla on oikeus organisoida palvelupaketin tavoitteet täyttävä tuotanto tarkoituksenmukaisella tavalla (esim. alihankkijat, kolmas sektori, omaiset, palvelusetelit). Tilaajan kanssa sopimuksen tehnyt tuottaja on kuitenkin vastuussa kokonaisuudesta.
  7. 7. Esimerkki 1: Mielenterveys- ja päihdepalvelupaketti Toiminta (taso1 ) Palvelu (taso 2 ) Tuote (taso 3) Alatuote (taso 4) Valinnaisuus Tuottajahinta sidotaan Hoidon ja palvelun tarpeen arvio Mielenterveys- ja päihdetyön ennaltaehkäisevät palvelut Lapset puheeksi Perheinterventio Ympärivuorokautinen ohjanta- ja neuvontapuhelinpalvelu Psykiatrinen kriisiapu päivystyksen tukena Arviointiskaalat: BDI, Audit, MDQ, BAI, ym. Ehkäisevä päihdetyö verkostojen kanssa Motivoiva haastattelu Päihdekäyttöä ehkäisevät osastojaksot suorite Valitun tai asuinalueen tuottajan mukaan ei valinnan vapautta Palvelupaketin kokonaiskustannu ksiin ja ohjeellisiin toiminnon kustannuksiin hoidettujen asiakkaiden Mielenterveys- ja kautta päihdetyön avohoito Nettiterapia Aikuispsykiatrinen avohoito Akuuttityöryhmä Ikäihmisten työryhmä Depressiohoitajatoiminta Kotikuntoutus Kuntouttava ryhmätoiminta Työ- ja toimintakyvynarvio Päihdetyön avohoito Ikäihmisten päihdehoito Päihdekäytön avokatkaisu Päihdetyön kotikuntoutus Korvaushoito PERHEKUNTOUTUS (HUUME JA PÄIHDEASIAKKAAT) Hoidettu asiakas Suorite Terapiat Yksilöpsykoterapia Pari- ja perheterapia Ryhmäterapia Depressiokoulu Psykoedukaatio Hoidettu asiakas Suorite Päiväkeskus- ja työtoiminta Vertaistukikeskustoiminta Kuntouttava työtoiminta Hoidettu asiakas Suorite Mielenterveys- ja päihdetyön asumispalvelut Ympärivuorokautinen kuntouttava asumispalvelu Kuntouttava tuettu asumispalvelu Itsenäisen asumisen tuki Hoidettu asiakas /paikka hoitopäivä Mielenterveys- ja päihdelaitoshoito Psykiatrinen hoitosolu/osasto Psykoosien hoitosolu/osasto Vierihoitosolu/osasto Riippuvuuksien hoitosolu (selviämishoitoasema) /osasto Selviämisasema Hoidettu asiakas /paikka hoitopäivä
  8. 8. Esimerkki 2:Terveydenhuollon perusvastaanottopalvelujen palvelupaketti Toiminta Palvelu Tuote Alatuote Valinnaisuus tulevaisuudessa Tuottajahinta sidotaan Hoitokriteerit Ennaltaehkäisevät palvelut Omahoidon terveysvalmentaja It-linkit: liikuntatoimi, Personal Trainer Terveysneuvontapäivät Terveyskioskit Oma valinta Oma valinta Terveysasemapalvelu Lääkärivastaanotto ajanvarausvastaanottokäynti kiireellinen hoitokäynti Hoidettu asiakas (PDRG luokitus) Omavalinta toimintatasolla Hoitajavastaanotto ajanvarausvastaanottokäynti kiireellinen hoitokäynti Hoidettu asiakas (PDRG luokitus) Psykiatrisen hoitajan vastaanotto Psykiatrisen hoitajan käynti Fysioterapeutin vastaanotto Fysioterapeutin vastaanottokäynti Sosiaalityöntekijän vastaanotto Sosiaalityöntekijän käynti Erikoislääkärivastaanottojen lähipalvelut (jalkautuvat erikoislääkäripalvelut) Ortopedi geriatri psykiatria Reuma ja kardiologia? Muu jalkautuva erikoislääkäritoiminta ? oppiva ryhmä-konsultaatio konsultaatiot Muu erityispalvelu Ravitsemusterapia, jalkojen hoito, kuulontutkija, silmänpohjatutkimus Perustason keskitetty erikoissairaanhoidon vastaanotto (konsultatiivisen ja lyhyen hoidon vastaanotot) sisätaudit puhelin Hoidettu asiakas / DRG luokitus Lähete diabetes (ei enää kaksijakoa pth +esh)) Käynti hoitajalla Lähete gastroenterologia Käynti lääkärillä Lähete infektiotaudit ryhmäkäynti Lähete neurologia Lähete keuhkosairaudet (astmahoito ei enää jaettu ESH-pth)) Lähete lastentaudit Lähete synnytys ja naistentaudit (ei enää kahtiajakoa Lähete pth+ESH) kardiologia Lähete korvataudit Lähete fysiatria? Lähete kirurgia Lähete gastroenterologia Lähete ortopedia Lähete urologia Lähete
  9. 9. Sitran sote-rahoitusmalli: Järjestäjän vastuu Sosiaali- ja terveydenhuollon julkinen rahoitus Yksi rahoituslähde = sote-alue, joka vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä rahoittaen sen Kelan operoiman sote-alueen tilin kautta. Kaikki palveluiden kustannukset kohdennetaan asiakaskohtaisesti tähän tiliin. Sote-alueen eli järjestäjän vastuualue kattaa: Hoidon, hoivan, etuuksien ja palveluiden järjestämisen, sekä kaikki kustannukset • Lääkkeet ja matkat, ennaltaehkäisyn ja kuntoutuksen järjestämisen ja kustannukset • Työterveyshuollon ja opiskelijaterveydenhuollon kustannukset (korvaukset yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannuksista poistuvat portaittain (nykyinen Kela II), sen sijaan korvaukset lakisääteisen ehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista jäävät voimaan (nykyinen Kela I) Edellyttää monituottajamallia • Kansalaisen sähköisen asioinnin järjestämisen sekä omahoidon digitaalisten työvälineiden järjestämisen
  10. 10. Sitran sote-rahoitusmalli: Kansallinen operaattori KELA toimii kansallisena talous- ja tiedonhallinnan operaattorina. KELA kokoaa eri osapuolien tarvitsemat • Ennustetiedot • Tuotantotiedot • Laatutiedot sekä järjestää rahaliikenteen eri osapuolten kesken. Tämän tehtävän hoitamiseksi palvelutuottajat velvoitetaan tuottamaan vaadittavat tiedot omasta toiminnastaan läpinäkyvästi ja mahdollistaen tietotuotannon auditoinnin. Valtio ja kunnat ohjaavat rahat KELAn SOTE aluekohtaiselle tilille • KELA kerää lakisääteiset vakuutusmaksut ja kohdentaa ne kunkin SOTE-alueen rahoitustilille. • KELA kerää kansallisesti palvelutuottajien keräämät asiakasmaksut ja maksaa palvelutuottajille sopimusten perusteella Sote-alueiden puolesta • KELA hoitaa etuisuusmaksatukset kansalaisille
  11. 11. Sitran sote-rahoitusmalli: Kannusteet kunnille Kannustavuus kunnille • Kunnat saavat suoraan neljän vuoden välein palautusta ”sote-maksusta” erillisen kannustusperiaatteen mukaisesti • Kunnat saavat palautusta seuraavin perustein: Kunnan palvelutarpeen pienenemisen perusteella ja toteuttaessaan erikseen sovitut SOTE alueen määrittämät toimenpiteet (lähinnä ennaltaehkäisyn ja hyvinvoinnin alueella) • Kuntien talouspaineita pienentää Toimenpiteet, joilla kuntalaisten terveydentila paranee ja siten palvelutarve pienenee, Toimenpiteet, joilla kuntalaiset tekevät osan palvelujärjestelmän tehtävistä itse (itsepalvelut) tai tuetun omahoidon avulla (digitaaliset omahoitovälineet = virtuaaliklinikka) Palvelutuotannon tehokkuuden ja tuloksellisuuden parantaminen (tiedolla ohjaus, tuotannon ohjaus) Ennaltaehkäisyn, kuntoutuksen ja jatkuvan palvelukehityksen avulla tuotettujen palveluiden ja toimenpiteiden vaikuttavuuden paraneminen (sairastavuus vähenee, työpoissaolot vähenee, työllisyys kasvaa, asumiseen liittyvät tukitarpeet pienenevät) Vapaaehtoistyön ja läheisen tekemän työn tukeminen ja koordinaatio julkiseen palvelujärjestelmään (yhteistyöperiaate)
  12. 12. Sitran sote-rahoitusmallin edut Yksi rahoituskanava • Kokonaiskustannusten hillitseminen • Asiakas saa tarkoituksenmukaisimmat palvelut • Ei osa-optimointimahdollisuutta (esim. lääkkeet) • Matkakustannusten optimointi Yksi järjestäjätaho kaikille palveluille • Mahdollistaa kokonaisoptimoinnin sote-alueilla ja alueiden keskinäisen vertailtavuuden Kansallinen yhtenäisyys, KELA kansallisena toimijana • Yhtenäinen tietopohja, kansallinen laaturekisteri • Kansallinen rahaliikenteen järjestäjä (ja niitä vastaavat tietojärjestelmät) Työterveyshuolto, opiskelijaterveydenhuolto • Ei päällekkäisiä palveluja
  13. 13. 1. Kokonaiskustannusten hillintä (yksikanavainen rahoitus ja palvelupaketit) 2. Tuottavuuden nousu (terve kilpailu, kansallinen laatuseuranta) 3. Kuntien vahva rooli ennaltaehkäisyssä 13 Kolme nopeaa Sitran uudesta sote-mallista
  14. 14. Tavoitetilan kuvaus – ICT Ohjaus Tietotuotanto Tiedon käyttö JulkICT Kunnat Sote järjestäjä Ostopalvelu-tuottajat Kela Sote palvelun tuottajat STM Ohjausyksikkö THL Tuotantotiedot Laatutiedot Kustannustiedot Yhteiset tietojärjestelmät osapuolille: Neuvottelut, Sopimukset, Tuotanto, Laatu, Maksatus, Talous DW Yhteinen tietopohja sopimuksille, seurannalle ja maksatukselle Kuntaliitto Akusti Sote palvelun tuottajat Tietohallintolaki Kokonaisarkkitehtuuri -periaatteet Suunnittelu-tietoja Tilasto- ja tutkimus-tiedot Tuotantotiedot Laatutiedot Kustannustiedot Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen velvoitteet ja ohjaus sekä valvonta Sote järjestäjä SOTE-alueen kokonaisarkkitehtuuri Tuottajien arkkitehtuurien yhteensovitus ja valvonta Tuottajien tietojärjestelmien yhteistoiminnallisuus Tietojen läpinäkyvyys ja auditointi Kansallinen yhteenotoimivuus Kansallisten palveluiden käyttö
  15. 15. Rakennamme huomisen menestyvää Suomea sitra.fi Facebook.com/SitraFund @SitraFund

×