Palveluverkkoselvitys 2025
•Download as PPTX, PDF•
1 like•3,421 views
Digitalisaatio, logistiikan kehitys ja väestöpohjan muutokset voivat mullistaa suomalaista sote-maisemaa myös lähipalvelujen osalta jo lähivuosien ja -vuosikymmenten aikana. Näin kertoo vastavalmistunut, Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikön Sitran tilauksesta tekemä palveluverkkoselvitys. Lähipalvelujen saatavuus on suomalaisten arkea suorimmin koskettava asia valtakunnallisessa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa. Palveluverkkoselvityksessä on arvioitu väestön alue- ja ikärakenteen sekä siten myös sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeiden ja saavutettavuuden muutoksia vuoteen 2025 mennessä.
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (16)
Viewers also liked
Similar to Palveluverkkoselvitys 2025
Similar to Palveluverkkoselvitys 2025 (20)
More from Sitra
More from Sitra (20)
Palveluverkkoselvitys 2025
- 1. Palveluverkko 2025 -selvityksessä arvioitiin sote-palveluiden perus- ja erikoispalveluiden maantieteellistä saavutettavuutta sekä palveluverkon alueellisia muutostarpeita vuoteen 2025 mennessä Muutokset suhteutettiin väestökehitykseen ja ikärakenteeseen Uusien digitaalisten palveluiden ja logistiikan mahdollisuudet otettiin huomioon 1
- 2. 2 Sosiaali- ja terveyspalveluita tuotetaan ja käytetään tulevina vuosikymmeninä hyvin erilaisessa toimintaympäristössä kuin nyt
- 3. 3 Siksi tulevaisuusnäkökulman tulee olla vahvasti mukana nyt tehtävissä sote-päätöksissä
- 4. 4 ”Lähes puolet terveysasemista voitaisiin lakkauttaa vuoteen 2025 mennessä palvelujen saavutettavuuden juurikaan heikentymättä.” -Palveluverkkoselvitys 2025 Edessä olevan muutoksen mittakaava:
- 6. 6 Sosiaali- ja terveyspalveluihin vaikuttavia trendejä • Väestöpohja muuttuu Suomessa lähitulevaisuudessa nopeasti ja merkittävästi muuttoliikkeen ja väestön ikääntymisen vuoksi • Digitalisaatio, logistiikan kehitys ja mm. terveystietojen aiempaa tehokkaampi hyödyntäminen mahdollistavat uudenalaisia toimintamalleja • Sote-järjestelmän asiakkaat muuttuvat: ihmiset entistä koulutetumpia ja aktiivisempia osallistujia
- 7. 7 Väestömäärän alueelliset muutokset 2015-2040: kehitys erityisen raju itäisessä Suomessa Manner-Suomen väestö Vuosi 2015: 5 422 837 Vuosi 2040: 5 948 022
- 8. 8 Väestön muutos kunnittain vuoteen 2025 mennessä
- 9. 9 Yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa vuosina 2014-2040: alueelliset erot korostuvat 2014 2025 2040
- 10. • Terveydenhuolto sairaaloilta ja klinikoilta koteihin ja yhteisöille • Älypuhelimet, sosiaalinen media, terveydentilan seuranta verkossa, etä- ja omahoito sekä sensoriteknologia • Matalan kynnyksen palvelut esimerkiksi kauppakeskuksissa sekä perusterveydenhuollon liikkuvat palvelut • Tekoäly avuksi kliiniseen päätöksentekoon & diagnosointiin 10 Digitalisaatio mullistaa soten toiminta- ja ajattelutapoja
- 11. • Yliopistosairaaloiden osalta sairaanhoitopiirien sisällä tulee tapahtumaan yhdentymistä. Leikkaustoimintaa siirretään joiltakin osin liikuteltaviin yksiköihin • Sairaalayksiköt suurenevat ja erikoistuvat. Valmiudet etäyhteyksiin perustuvaan terveydenhuoltoon paranevat • Entiset aluesairaalat muuttuvat yhdessä terveyskeskusten akuuttiosastojen kanssa akuutti- ja kuntoutuslähisairaaloiksi • Apteekit tarjoavat matalan kynnyksen palveluita, kliinisen farmasian palveluita, laboratoriopalveluita ja terveysneuvontaa sekä tarjoavat terveysseurantalaitteita kotiin 11 Digitalisaatio mullistaa soten toiminta- ja ajattelutapoja
- 12. 12 Näin digitalisaatio, logistiikan kehitys ja uudet käytänteet voivat näkyä palveluverkossa vuoteen 2025 mennessä
- 13. 13 Näin tutkimus tehtiin • Keskussairaaloiden sijainti 2025 on laskettu painottaen vuoden 2025 väestöennusteen ikäluokkia esh:n keskimääräisillä käynneillä (THL:n tilasto 2013) • Synnytyssairaalat on laskettu painottaen 0-14 vuotiaiden sijaintia 2025 väestöennusteessa. • Päivystysyksiköt on laskettu painottaen vuoden 2025 väestöennusteen ikäluokkia esh:n keskimääräisillä päivystyskäynneillä (THL tilasto 2013) • Tilastokeskuksen kuntapohjainen ennuste on siirretty postinumeroalueille, joiden tiheimmin asuttua 1 km x 1 km ruutuja on käytetty kysyntäpisteinä • Valituksi ovat tulleet tieverkkoa pitkin laskien matka-ajallisesti väestöä lähimmäksi sijoittuvat yksiköt.
- 14. 14
- 15. Nykyiset terveysasemat kunnittain ja asukasta kohden 15
- 16. Terveysasemaverkko 2015-2025 16 • Vuoden 2025 ennusteväestön laskennallisella kysynnällä painotetun matka-ajan suhteen optimoidut perusterveydenhuollon yksiköt, mikäli yksiköiden lukumäärä vähenisi 40 % • Jääneet yksiköt on merkitty sinisellä ja poistuneet punaisella värillä • Matka-ajat on laskettu postinumeroalueiden tiheimmin asuttujen 1x1 km ruutujen keskipisteistä
- 17. Terveysasemaverkossa on optimointivaraa erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa Terveysasemien sijainti 2025 on laskettu painottaen vuoden 2025 väestöennusteen ikäluokkia perusterveydenhuollon keskimääräisillä käynneillä (THL:n tilasto 2013). Tilastokeskuksen kuntapohjainen ennuste on siirretty postinumeroalueille, joiden tiheimmin asuttua 1 km x 1 km ruutuja on käytetty kysyntäpisteinä. 548 yksiköstä on valittu 329 yksikköä. Valituksi ovat tulleet tieverkkoa pitkin laskien matka-ajallisesti väestöä lähimmäksi sijoittuvat yksiköt. 7 2015 2025
- 18. Erikoissairaanhoito 2015 ja 2025 18
- 19. Väestön maantieteellisen saavutettavuuden kannalta optimaaliset keskussairaalayksiköt alueineen 19 Viiden sote-alueen malli Kymmenen sote-alueen malli 15 sote-alueen malli
- 20. 3 km päässä - yksityisistä palveluista n. 44 % väestöstä - terveysasemista n. 64 % väestöstä - apteekeista n. 68 % väestöstä - yksityisistä + terveysasemista + apteekeista n. 75 % väestöstä 10 km päässä n. 90 % väestöstä (yks + ta + apt) 50 km päässä lähes kaikki (yks + ta + apt) Lähde: Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikkö, Geoinformatiikka Terveysasemien, apteekkien ja yksityisten palveluiden saavutettavuus nykyisellä palveluverkolla 2015 8
- 21. Terveysasemien ja apteekkien palveluiden saavutettavuus optimoituna terveyskeskusverkkoon 2015 (548 kpl) ja 2025 (329 kpl) Lähde: Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikkö, Geoinformatiikka 3 km päässä - terveysasemista n, 64 % väestöstä 2015 - terveysasemista + apteekeista n. 75 % väestöstä 2015 - terveysasemista n. 55 % väestöstä v. 2025 10 km päässä - terveysasemista n. 90 % väestöstä 2015 - terveysasemista + apteekeista n. 92 % väestöstä 2015 - terveysasemista n. 85 % väestöstä 2025 50 km päässä - lähes kaikki (ta + apt) 2015 - lähes kaikki terveysasemista 2025 21
- 22. 22 Ennuste 2025: palvelujen kapasiteetti ja saatavilla oleva palveluntarjonta
- 23. 23 Apteekkien yli- ja alitarjonta-alueet 2015 (809 kpl) - Ylitarjonta: Asukkaita apteekkia kohti < 5000 ja apteekkien lukumäärä on 4 tai enemmän - Alitarjonta: Asukkaita apteekkia kohti on yli 7000 ja apteekkien lukumäärä on 3 tai vähemmän. - Keskiarvo 5500 as/apteekki Lähde: Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikkö, Geoinformatiikka
- 24. • Ennustetun kehityksen mukaan väestön odotetaan vähenevän seuraavan 10–25 vuoden kuluessa erityisesti Itä-Suomessa, maakuntatasolla Kainuun ja Etelä-Savon ollessa suurimpia väestön menettäjiä • Toisaalta ikääntyvän väestön osuuden kasvu erityisesti Itä-, Pohjois- ja Keski-Suomessa lisää mitä luultavimmin terveyspalveluiden tarvetta noilla alueilla tulevaisuudessa • Digitaalisuuden ja uusien palvelumuotojen (esim. liikkuvat palveluyksiköt, terveyskioskit) odotetaan tulevan avuksi, kun paikkaan sidottua palveluverkkoa joudutaan mahdollisesti supistamaan sekä palvelutarjontaa selkiyttämään ja keskittämään 24 Palveluverkko 2025: yhteenveto
- 25. • Nykyisten terveysasemien suhteen kuntatasolla on selkeitä eroja terveysasemien lukumäärään suhteutetuissa asukasluvuissa, mitkä vaihtelevat 630–35 316 välillä • Digitaalisuuden ja uusien palvelukäytänteiden mahdollistamaa sijaintiin perustuvien erikoissairaanhoidon palveluiden vähenemistä vuoteen 2025 mennessä on arvioitu seuraavasti: yliopistosairaalatoiminta supistuu viidellä prosentilla (kaikki yksiköt säilyvät), keskussairaalatoiminta supistuu neljällä yksiköllä, synnytykset keskitetään yli tuhannen vuosittaisen synnytyksen sairaaloihin (-5 yksikköä) ja ympärivuorokautinen päivystys supistuu 14 yksikön verran • Terveysasemien määrää on mahdollista lähes puolittaa saavutettavuuden juurikaan kärsimättä 25 Palveluverkko 2025: yhteenveto
- 26. ”Sote-uudistus olisi tilaisuus ennakoida ja vauhdittaa sote-järjestelmän digitalisaatiota, asiakaslähtöisyyttä ja uusia toimintamalleja. Tämä ei kuitenkaan onnistu, jos tyydytään vain tekohengittämään nykyistä, paikoin runsaasti päällekkäisyyksiä sisältävää palveluverkkoa.” -Lea Konttinen, johtava asiantuntija, Sitra 26
Editor's Notes
- Sosiaali- ja terveyspalveluveluiden palveluverkkoanalyysi sisältää seuraavat osa-alueet: 1. Väestön määrän ja ikärakenteen sekä siten myös sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeiden muutoksen maantieteellisen tarkastelun vuoteen 2025 mennessä. Tässä hyödynnetään kunnittaisia väestö- ja ikärakenne-ennusteita. 2. Sosiaali- ja terveyspalveluiden maantieteellisen saavutettavuuden optimointi suhteessa väestöön ja palveluiden kysyntään (tarpeeseen). Tarkastelun painopisteenä ovat perustason palveluista terveysasemat ja erityisesti niiden vastaanottopalvelut sekä erikoistason palveluista sairaalat, päivystyspisteet sekä synnytysyksiköt. Lisäksi tulee huomioida ja mukaan lukea yksityiset sairaalat ja lääkärivastaanotot sekä apteekit. Työssä tulee hyödyntää aiemmin tehtyjä selvityksiä yliopisto- ja keskussairaaloiden, päivystyspisteiden sekä synnytysyksiköiden maantieteellisesti optimaalisesta saavutettavuudesta. 3. Sote-palveluiden maantieteellistä saavutettavuusennustetta korjataan uusien digitaalisten palveluiden (esim. virtuaaliklinikka) sekä asiakasvirtojen ja toimintatapojen maantieteellisen uudelleen organisoinnin (esim. erityispalveluiden keskittäminen ja uudenlaiset ilmakuljetukset) tuomilla vaikutuksilla. Korjauksessa hyödynnetään Sitran asiantuntijoiden tuottamia numeerisia palveluiden kysynnän muutosta kuvaavia arvioita. Sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkko -analyysin lopputuloksessa kuvataan asiakkaiden kannalta sosiaali- ja terveyspalveluiden optimaalinen maantieteellinen sijainti sekä maantieteellisen saavutettavuuden kannalta niiden välttämätön lukumäärä. Analyysin tulee sisältää palveluiden maantieteellistä saatavuutta koskeva laskenta sekä ehdotetut maakuntarajat huomioiden että vapaasti allokoiden.
- Uusien teknologioiden kehittymisen myötä terveydenhuollon odotetaan siirtyvän enenevässä määrin sairaaloilta ja klinikoilta koteihin ja yhteisöille, ja sairaaloiden ennustetaan yhdistävän toimintojaan, erikoistuvan ja isonevan seuraavan kymmenen vuoden aikana (mm. Deloitte 2015c; Enders ym. 2013). Terveydenhuollon megatrendejä amerikkalaisen terveydenhuoltojärjestelmän kontekstissa käsitelleen artikkelin mukaan jopa 50 % terveydenhuollosta siirtyisi koteihin ja 20 % sairaaloista yhdistäisi toimintojaan (Enders ym. 2013). Tulevaisuudessa digitaalisuuden ja uuden teknologian hyödyntäminen tulee olemaan keskeistä sekä hoitohenkilökunnan keskinäisessä vuorovaikutuksessa, hoitohenkilökunnan ja asiakkaiden välisessä kanssakäymisessä että asiakasta tukevien palveluiden järjestämisessä, ja se tarjoaa mahdollisuuksia palveluiden tehostamiseen (Deloitte 2015a,b). TEC eli ”technology enabled care” tarkoittaa terveysteknologian, digitaalisen median ja mobiililaitteiden yhdistämistä ja käyttämistä terveydenhuollossa (Deloitte 2015b). Älypuhelimet- ja laitteet, sosiaalinen media, verkon kautta tapahtuva terveydentilan seuranta, omahoito ja etähoito sekä sensoriteknologia siirtää asiakkaille enemmän tietoa ja valtaa liittyen heidän omaan terveydentilaan, ja antaa toisaalta hoitohenkilökunnalle enemmän vaihtoehtoja missä ja miten potilaita hoidetaan (Deloitte 2015a,b; Enders ym. 2013).
- Uusien teknologioiden kehittymisen myötä, terveydenhuollon odotetaan siirtyvän enenevässä määrin sairaaloilta ja klinikoilta koteihin ja yhteisöille, ja sairaaloiden ennustetaan yhdistävän toimintojaan, erikoistuvan ja isonevan seuraavan kymmenen vuoden aikana (mm. Deloitte 2015c; Enders ym. 2013). Terveydenhuollon megatrendejä amerikkalaisen terveydenhuoltojärjestelmän kontekstissa käsitelleen artikkelin mukaan jopa 50 % terveydenhuollosta siirtyisi koteihin ja 20 % sairaaloista yhdistäisi toimintojaan (Enders ym. 2013). Tulevaisuudessa digitaalisuuden ja uuden teknologian hyödyntäminen tulee olemaan keskeistä sekä hoitohenkilökunnan keskinäisessä vuorovaikutuksessa, hoitohenkilökunnan ja asiakkaiden välisessä kanssakäymisessä että asiakasta tukevien palveluiden järjestämisessä, ja se tarjoaa mahdollisuuksia palveluiden tehostamiseen (Deloitte 2015a,b). TEC eli ”technology enabled care” tarkoittaa terveysteknologian, digitaalisen median ja mobiililaitteiden yhdistämistä ja käyttämistä terveydenhuollossa (Deloitte 2015b). Älypuhelimet- ja laitteet, sosiaalinen media, verkon kautta tapahtuva terveydentilan seuranta, omahoito ja etähoito sekä sensoriteknologia siirtää asiakkaille enemmän tietoa ja valtaa liittyen heidän omaan terveydentilaan, ja antaa toisaalta hoitohenkilökunnalle enemmän vaihtoehtoja missä ja miten potilaita hoidetaan (Deloitte 2015a,b; Enders ym. 2013).