Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.
Monikanavarahoituksen
kohdentuminen Kainuussa ja
Keski-Suomessa
Toni Ruohonen
Kaisa Hänninen
Juha Soikkeli
Hankkeen kuvaus
Sosiaali- ja terveyspalvelujen monikanavarahoituksen kohdentumista on
analysoitu Kainuun ja Keski-Suomen a...
Keski-Suomen tapahtumat 2012-2013
Tapahtuma Asiakas Kunta Kela Vakuutusyhtiö Muu Yhteensä
Sairausloma
n=87
949 945 € (100 ...
Menetelmät ja havainnot
Lonkkaprotetisointipotilailla (kaikki tapahtumat) maksajataho vaihtuu
– keskimäärin 32 kertaa
– ~ ...
Lonkkaprotetisoitujen (pl. Koti- ja
asumispalvelut) kustannusten jakautuminen
10 10
78 80
12 10
0 0
0%
20%
40%
60%
80%
100...
MILLAINEN ON ERI
ASIAKASRYHMIEN
HOITOPROSESSI
TARKASTELUALUEILLA? JA
MITÄ EROJA ALUEIDEN
VÄLILLÄ?
12.3.2015
Lonkkaprotetisoitujen hoitopolut
Lonkkaprotetisoitujen asiakkaiden kontakteista Kainuussa yli
puolet ja Keski-Suomessa läh...
Diabeetikoiden hoitopolut
Keski-Suomessa diabeteksen hoito molemmissa
diabetesryhmissä on lääkärivetoisempaa kuin
Kainuuss...
Kaihi-potilaiden hoitopolut
Kaihipotilaiden kontakteista suurin osa sekä Kainuussa että
Keski-Suomessa kohdistui terveyske...
MITEN RAHOITUS KOHDISTUU
ERI MAKSAJATAHOJEN KESKEN
PROSESSIN ERI VAIHEISSA?
12.3.2015
Rahoituksen jakautuminen eri
maksajatahojen kesken
Suurimman osan kustannuksista maksoi kaikissa
potilasryhmissä kunta
– L...
Rahoituksen jakautuminen eri
maksajatahojen kesken (Kainuun
aikuisiän diabeetikoiden hoitopolku)
12.3.2015
Rahoittajan vaihtuminen
hoitoprosessin aikana (Keski-
Suomessa)
Lonkkaprotetisointipotilaalla maksaja vaihtui
kahden vuode...
MINKÄLAISIA KUSTANNUKSIA
PROSESSISSA OLEVAT TURHAT
ODOTUKSET AIHEUTTAVAT?
12.3.2015
Työstä poissaolon kustannusten arviointi
- tarkastelun lähtökohdat
Mallin pohjana on käytetty Keski-Suomen dataa
– tekoniv...
Työstä poissaolon kustannusten arviointi
– tulokset
Simulointitulosten mukaan Keski-Suomen työikäisten ja työssä olevien
t...
Alueiden välillä on eroa
kokonaistaloudellisessa
järjestämisessä
Kainuussa keskimääräiset lonkkaprotetisoidun asiakkaan
ko...
Tulosten luotettavuus
Kainuun aineiston tyhjät ammattinimikkeet jouduttiin
sijoittamaan kohtaan ”muu ammattiryhmä”
Kainuun...
Työstä poissaolon kustannusten arviointi
- aineisto
Aineiston rajaus
– Mukaan otettu toimenpidekoodit 209A sekä 209B
• 209...
Työstä poissaolon kustannusten arviointi
– simulointimääritteet
Malliin tehty määritteet korvausten muodostumisesta seuraa...
Huomioitavaa
Otoskoko tarkastelussa oli suhteellisen pieni johtuen tarkasteltavasta
potilasryhmästä
Tarkempien ja luotetta...
Hankkeen jatko
Hanke jatkuu samalla toteuttajaryhmällä 1.3.-31.12.2015
Tutkimuksen painopiste muuttuu enemmän palvelujen t...
Upcoming SlideShare
Loading in …5
×
Upcoming SlideShare
Kohti huomisen rahoitusmallia, Antti Kivelä, johtaja, elinvoimainen ihminen ja kannustavat rakenteet
Next
Download to read offline and view in fullscreen.

Share

Monikanavarahoituksen kohdentuminen Kainuussa ja Keski-Suomessa

Download to read offline

Monikanavarahoituksen kohdentuminen Kainuussa ja Keski-Suomessa

Related Books

Free with a 30 day trial from Scribd

See all

Related Audiobooks

Free with a 30 day trial from Scribd

See all
  • Be the first to like this

Monikanavarahoituksen kohdentuminen Kainuussa ja Keski-Suomessa

  1. 1. Monikanavarahoituksen kohdentuminen Kainuussa ja Keski-Suomessa Toni Ruohonen Kaisa Hänninen Juha Soikkeli
  2. 2. Hankkeen kuvaus Sosiaali- ja terveyspalvelujen monikanavarahoituksen kohdentumista on analysoitu Kainuun ja Keski-Suomen alueella seuraavien potilasryhmien osalta – diabetespotilaat – silmäpotilaat (kaihi) – polven ja lonkan tekonivelpotilaat Tarkastelu on tehty prosessilähtöisesti, datapohjaisen hoitoketjumallinnuksen avulla Hankkeessa on kuvattu valittujen kolmen kohderyhmän potilaiden hoitopolut ja analysoitu kustannusten kohdentumista prosessin eri vaiheissa Analyyseissä on yhdistetty sosiaali- ja terveyspalvelujen, erikoissairaanhoidon sekä Kelan rekisteritietoja
  3. 3. Keski-Suomen tapahtumat 2012-2013 Tapahtuma Asiakas Kunta Kela Vakuutusyhtiö Muu Yhteensä Sairausloma n=87 949 945 € (100 %) 949 945 € Lääkeosto n=625 386 889 € (31 %) 873 483 € (69 %) 443 077 € Kelakorvattu matka n=494 47 650 € (11 %) 395 427 € (89 %) 1 260 372 € Pth:n tapahtuma n=621 419 876 € (9 %) 4 109 738 € (91 %) 309 € (0 %) 0 (0 %) 4 529 923 € Erikoissairaanhoid on tapahtuma n=629 283 340 € (3 %) 8 648 847 € (95 %) 29 909 € (0 %) 101 297 € (1 %) 9 063 393 € Yksityinen palvelu n=383 400 547 € (73 %) 128 090 € (27 %) 528 637 € Yhteensä 1 538 302 € (9 %) 12 758 585 € (76 %) 2 346 945 € * (14 %) 30 218 € (0 %) 101 297 € (1 %) 16 775 347 € (100 %) * sis. sairauslomakorvaukset 164 28 367 5 494 17 241 3 517 7 011
  4. 4. Menetelmät ja havainnot Lonkkaprotetisointipotilailla (kaikki tapahtumat) maksajataho vaihtuu – keskimäärin 32 kertaa – ~ 41%:lla yli 30 kertaa – eniten palveluja käyttävällä 537 kertaa 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 Potilaiden lukumäärä Maksajatahon vaihtumisen lukumäärä Lonkkaprotetisoitujen maksajatahon vaihtumisen lukumäärä hoitohistorian aikana Keski-Suomessa
  5. 5. Lonkkaprotetisoitujen (pl. Koti- ja asumispalvelut) kustannusten jakautuminen 10 10 78 80 12 10 0 0 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vuonna 2012 Vuonna 2013 % Kaikkien tapahtumien kokonaiskustannusten* jakautuminen Kainuussa Muu Vakuutusyhtiö Kela Kunta Asiakas 10 10 81 83 9 9 0.0 0.4 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vuonna 2012 Vuonna 2013 % Kaikkien tapahtumien kokonaiskustannuksien* jakautuminen Keski-Suomessa Muu Vakuutusyhtiö Kela Kunta Asiakas 8 7 83 85 9 8 0 0 0% 20% 40% 60% 80% 100% vuonna 2012 vuonna 2013 % Vain lonkkaprotetisointiin liittyvät kokonaiskustannusten* jakautuminen Kainuussa Muu Vakuutusyhtiö Kela Kunta Asiakas 9 9 85 85 5 50 1 1 0 0% 20% 40% 60% 80% 100% vuonna 2012 vuonna 2013 % Vain lonkkaprotetisointiin liittyvät kokonaiskustannukset* Keski- Suomessa Muu Vakuutusyhtiö Kela Kunta Asiakas * Ei sisällä sairauslomakorvauksia
  6. 6. MILLAINEN ON ERI ASIAKASRYHMIEN HOITOPROSESSI TARKASTELUALUEILLA? JA MITÄ EROJA ALUEIDEN VÄLILLÄ? 12.3.2015
  7. 7. Lonkkaprotetisoitujen hoitopolut Lonkkaprotetisoitujen asiakkaiden kontakteista Kainuussa yli puolet ja Keski-Suomessa lähes puolet kohdistui terveyskeskukseen. – Kainuussa enemmän kontakteja terapiapalveluissa – Keski-Suomessa Keskussairaalassa ja Tk-vuodeosastolla – Keski-Suomessa yli 60 % terveydenhuollon käynneistä olivat lääkärikäyntejä Keskussairaalakäynnit muodostivat suurimman osan terveydenhuollon kustannuksista – Kainuussa suhteessa enemmän kuin Keski-Suomessa – Keski-Suomessa suurempi osa kustannuksista muodostui tk- vuodeosastokäynneistä kuin Kainuussa Kainuussa keskimääräiset lonkkaprotetisoidun asiakkaan kokonaishoitokustannukset* on noin 4000 euroa vähemmän kuin Keski-Suomessa 12.3.2015 *ei sisällä sairauslomakorvausta
  8. 8. Diabeetikoiden hoitopolut Keski-Suomessa diabeteksen hoito molemmissa diabetesryhmissä on lääkärivetoisempaa kuin Kainuussa Sekä aikuis- että nuoruustyypin diabeteksen hoitokustannukset ovat Kainuussa suuremmat kuin Keski-Suomessa Aikuisiän diabeteksen hoidossa Keski-Suomen kustannuksista kohdistuu huomattavasti suurempi osuus kunnille, kun taas Kainuussa korostuu Kelan rooli maksajana 12.3.2015
  9. 9. Kaihi-potilaiden hoitopolut Kaihipotilaiden kontakteista suurin osa sekä Kainuussa että Keski-Suomessa kohdistui terveyskeskukseen – Kainuussa liki 70% ja Keski-Suomessa 60% Keski-Suomessa suurin osa terveydenhuollon kontakteista oli lääkärikontakteja, Kainuussa kontaktit painottuivat enemmän hoitohenkilökunnalle – Keski-Suomessa kaikista kontakteista lääkärikontakteja liki 65% – Kainuussa hoitohenkilökunnalla kontakteja kaikista kontakteista yli 50% Keskussairaalakäynnit muodostivat suurimman osan terveydenhuollon kustannuksista – Kainuussa suhteessa enemmän kuin Keski-Suomessa – Keski-Suomessa suurempi osa kustannuksista muodostui tk- vuodeosastokäynneistä kuin Kainuussa 12.3.2015
  10. 10. MITEN RAHOITUS KOHDISTUU ERI MAKSAJATAHOJEN KESKEN PROSESSIN ERI VAIHEISSA? 12.3.2015
  11. 11. Rahoituksen jakautuminen eri maksajatahojen kesken Suurimman osan kustannuksista maksoi kaikissa potilasryhmissä kunta – Lonkkaprotetisoiduilla kunnan osuus oli 80%:in molemmin puolin – Diabetespotilailla kunnan osuus vaihteli 55%-65% – Kaihipotilailla kunnan osuus oli 70%:in molemmin puolin Kainuussa Kela maksoi suhteessa enemmän Keski-Suomeen nähden Vakuutusyhtiöiden sekä muiden maksatahojen osuudet olivat aineiston perusteella suhteellisen minimaalisia 12.3.2015
  12. 12. Rahoituksen jakautuminen eri maksajatahojen kesken (Kainuun aikuisiän diabeetikoiden hoitopolku) 12.3.2015
  13. 13. Rahoittajan vaihtuminen hoitoprosessin aikana (Keski- Suomessa) Lonkkaprotetisointipotilaalla maksaja vaihtui kahden vuoden aikana keskimäärin 32 kertaa – N. 41 % maksaja vaihtui yli 30 kertaa Kaihipotilaalla maksaja vaihtui kahden vuoden aikana keskimäärin 40 kertaa – N. 53 % maksaja vaihtui yli 30 kertaa Aikuisiän diabetesta sairastavilla maksaja vaihtui kahden vuoden aikana keskimäärin 29 kertaa – N. 33 % yli 30 kertaa 12.3.2015
  14. 14. MINKÄLAISIA KUSTANNUKSIA PROSESSISSA OLEVAT TURHAT ODOTUKSET AIHEUTTAVAT? 12.3.2015
  15. 15. Työstä poissaolon kustannusten arviointi - tarkastelun lähtökohdat Mallin pohjana on käytetty Keski-Suomen dataa – tekonivelleikkauspotilaat: 630 – työikäiset: 28,4 % – kaikista leikatuista potilaista korvausta saaneiden määrä: 20,48 % – työikäisistä leikatuista korvauksia saaneita 72 % – työikäisistä leikatuista korvauksia ei ole maksettu 28 %:lle – korvauksia saaneita työssä olevia: 9,84 % – korvattuja päiviä: 8746 – yhden korvausjakson kesto keskimäärin 94 pv • yhdellä potilaalla saattanut olla useampia korvausjaksoja – työkyvyttömyysjakson kesto keskimäärin 117 pv – kelakorvaukset yhteensä: 633 079 €
  16. 16. Työstä poissaolon kustannusten arviointi – tulokset Simulointitulosten mukaan Keski-Suomen työikäisten ja työssä olevien tekonivelpotilaiden työkyvyttömyysajalta on kertynyt yrityksille kustannuksia arviolta 3,47 miljoonaa euroa Vuonna 2013 terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Implanttirekisteriin ilmoitettiin runsaat 22 000 lonkan ja polven tekoniveltä – 10 672 lonkkaproteesia – 11 433 polviproteesia Keski-Suomen tietomääritteiden perusteella 22 105 leikkauksen yhteiskunnalliset kustannukset olisivat arviolta 118 750 000 € Kela korvauksia Keski-Suomen tekonivelpotilaille maksettiin 633 079 € Keski-Suomen määritteiden perusteella 22 105 potilaan Kelakorvaukset olisivat arviolta 22 788 000 €
  17. 17. Alueiden välillä on eroa kokonaistaloudellisessa järjestämisessä Kainuussa keskimääräiset lonkkaprotetisoidun asiakkaan kokonaishoitokustannukset* on noin 4000 euroa vähemmän kuin Keski-Suomessa Kaihin ja diabeteksen osalta Keski-Suomi puolestaan tuottaa palvelut edullisemmin kuin Kainuu – Kainuussa diabeteksen osalta kustannukset kohdistuvat pienelle joukolle potilaita • kustannuksia nostavat muun muassa kalliit sarjahoidot – Kainuussa kaihin osalta kustannukset kohdistuvat seuraaville kustannuspaikoille • Paiki • Osasto 7 • Osasto 9 • Osasto 6 • Osasto 8 12.3.2015 *ei sisällä sairauslomakorvausta
  18. 18. Tulosten luotettavuus Kainuun aineiston tyhjät ammattinimikkeet jouduttiin sijoittamaan kohtaan ”muu ammattiryhmä” Kainuun aineistossa ei ollut mitään demografia-tietoja, jolloin peruspopulaation kuvailua ei ollut mahdollista tehdä Kainuun hintatiedoissa oli runsaasti puutteita, joita täydennettiin alussa kuvatuilla hinnoilla Kainuun osastotapahtumissa ei ollut kestoja, joten vuodeosastojaksojen pituutta ja hintaa ei pystytty täydentämään luotettavasti ja tämä vaikuttaa osaltaan Kainuun alhaisiin kokonaiskustannuksiin Keski-Suomessa kaihin sekä aikuisiän diabeteksen osalta suurelta osalta puuttuivat Kelan tiedot – kaihi 45 % – diabetes 27% – selvitettävä kuinka suurelta osalta puuttuu merkintä kenelle vaikka kuuluisi korvaus ja kenen osalta kyseessä ei ole virhe 18
  19. 19. Työstä poissaolon kustannusten arviointi - aineisto Aineiston rajaus – Mukaan otettu toimenpidekoodit 209A sekä 209B • 209A (Lonkan, polven tai nilkan tekonivelleikkaus, ei uusintaleikkaus) • 209B (Lonkan, polven tai nilkan tekonivelen uusintaleikkaus tai alaraajan uudelleenkiinnittäminen) – Mukana vain työikäiset – Mukana vain työelämässä olevat. Työelämässä olevien rajaus tehty sen mukaan onko maksettu korvauksia työnantajalle • jos korvausten suuruus työnantajalle 0, jätetty tarkastelusta pois • jos työnantajalle maksettu korvauksia, otettu mukaan tarkasteluun Tarkastelun kohteena työkyvyttömät työssä olevat ja heidän työstä poissaolon kustannuksensa – Työstä poissaolon aloitushetki määritetty ”työkyvyttömyyden alkupvm” tietokentän mukaan – Työkyvyttömyyden loppuhetken määritteenä käytetty korvausjakson loppumispäivämäärää – Aineistoja yhdistelemällä mukaan liitetty myös leikkausajankohta
  20. 20. Työstä poissaolon kustannusten arviointi – simulointimääritteet Malliin tehty määritteet korvausten muodostumisesta seuraavin perustein – työikäisyyden todennäköisyys – korvausten saannin todennäköisyys – työelämässä olon todennäköisyys – työkyvyttömyyden kesto päivissä – korvattujen päivien määrä työkyvyttömyysjaksolla – korvatun päivän yksikköhinta Yhteiskunnallisten kustannusten arvioinnissa on käytetty Elinkeinoelämän keskusliiton arvion mukaista määritystä – yhden poissaolopäivän kokonaiskustannus on noin 300€ Mallissa edellä mainitut asiat generoitu datasta määritellyistä tilastollisista todennäköisyysjakaumista potilaskohtaisesti Malliin määritetty 1+9 päivän karenssiaika sairauskorvauksen osalta Malli ajettu läpi 30 kertaa tilastollisen vaihtelun kattavaksi kuvaamiseksi – jokainen ajokerta edustaa yhtä otosta
  21. 21. Huomioitavaa Otoskoko tarkastelussa oli suhteellisen pieni johtuen tarkasteltavasta potilasryhmästä Tarkempien ja luotettavampien tuloksien saamiseksi tarkastelua pitäisi suorittaa potilasryhmällä, jossa otoskoko sekä työikäisten määrä suurempi – yksi merkittävä potilasryhmä voisi olla tules –potilaat Työhön paluuta ei datasta pystytä selvittämään – ei ole tietoa onko henkilö palannut töihin, jäänyt työttömäksi, siirtynyt työkyvyttömyyseläkkeelle, tms – tehty olettamus, että henkilö on työelämän käytettävissä Työkyvyttömyysaika on arvioitu korvausta saaneiden henkilöiden perusteella – työkyvyttömänä on saattanut olla myös työssä olevia henkilöitä, joille korvauksia ei ole maksettu – oletuksena on, että edellä mainitun ryhmän työkyvyttömyysaika noudattaa samoja lainalaisuuksia eikä esimerkiksi korvauksia saaneita henkilöitä ole priorisoitu leikkaukseen pääsyn osalta Pitää tarkemmin analysoida työkyvyttömyyden alun ja korvausjakson välistä suhdetta
  22. 22. Hankkeen jatko Hanke jatkuu samalla toteuttajaryhmällä 1.3.-31.12.2015 Tutkimuksen painopiste muuttuu enemmän palvelujen tuottamisen tarkasteluun Hankkeen tavoitteena on – selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja paljon käyttävät asiakkaat Kainuun ja Keski-Suomen osalta, – identifioida/profiloida tästä suurkuluttajien ryhmästä merkittävimmät asiakasryhmät, – kuvata kyseisten asiakkaiden hoitopolut, – identifioida palvelutoiminnasta mahdollisia kehittämistarpeita, – kehittää ratkaisumalleja näihin tarpeisiin sekä – laskennallisesti arvioida muutosten vaikutuksia toiminnan sujuvuuteen niin organisaation, henkilöstön kuin myös asiakkaan näkökulmista Aineistoa laajennetaan sosiaalipalveluiden ja työterveyden osalta Tarkastelua laajennetaan koskemaan myös tarkemmin matkakustannuksia sekä sairauspäivärahakorvauksia

Monikanavarahoituksen kohdentuminen Kainuussa ja Keski-Suomessa

Views

Total views

4,115

On Slideshare

0

From embeds

0

Number of embeds

2,659

Actions

Downloads

42

Shares

0

Comments

0

Likes

0

×