Maarit Karhula ja Tuija Heiskanen (Kaakkois-Suomen AMK): Kannattaako avomuotoinen Tules-kuntoutus - siirtyykö opittu arkeen? Esitys Muutos-hankkeen seminaarissa 26.11.2019

1. Kelan tules-kuntoutuksen
toteutuminen
kuntoutujan ja kuntoutuksen
palveluntuottajan näkökulmista
Maarit Karhula, projektipäällikko Xamk
Tuija Heiskanen, projektitutkija Xamk
Riitta Seppänen-Järvelä, tutkimuspäällikkö Kela

2. Tutkimuskysymykset
1. Miten tules-kuntoutus toteutui ja toimi kuntoutujien ja palveluntuottajien näkemysten perusteella?
2. Miten tavoite ohjaa kuntoutusta?
3. Millaiseksi kuntoutujat ja palveluntuottajat arvioivat tules-kuntoutuksen asiakaslähtöisyyden ja
kuntoutujan roolin?
4. Millaisia vaikutuksia tules-kuntoutuksella oli kuntoutujien ja palveluntuottajien näkemyksen
mukaan kuntoutujan arkeen?
- Miten kuntoutuksessa opitut asiat ja harjoitteet siirtyivät kuntoutujan arkielämään?
- Millaiset tekijät edistivät tai estivät kuntoutuksessa opittujen asioiden omaksumista?
- Kuinka kuntoutuksessa vahvistettiin kuntoutujan aktiivista toimijuutta?
5. Miten avomuotoinen kuntoutus toteutui?
- Miten kuntoutuksen avomuotoisuus mahdollisti työn tai opiskelun ja kuntoutuksen yhdistämisen?
- Kuinka matkakorvaus ja osakuntoutusraha tukivat työn tai opiskelun ja kuntoutuksen yhdistämistä?
- Millainen oli kuntoutujan näkökulmasta toimiva etäisyys/matka-aika kulkea avomuotoiseen
kuntoutukseen?
26.11.2019 Tules-kuntoutuksen tutkimus 2016-2018

3. Kysely
Kuntoutujille
Marraskuu 2016 –
Joulukuu 2017
Vastaajat:
398 kuntoutujaa
(avomuotoinen)
1441 kuntoutujaa
(laitosmuotoinen)
Kuntoutujien
Ryhmähaastattelu
Toukokuu 2017 –
Marraskuu 2017
10 ryhmää
2/erva-alue
4 avo + 6 laitos
Tulosten yhdistäminen teemoittain
raportointiin
Kysely
Palveluntuottajille
Joulukuu 2017 –
Tammikuu 2018
Vastaajat:
26 palveluntuottajaa,
15 vastasi avomuotoisen
kuntoutuksen kysymyksiin ja
23 vastasi laitosmuotoisen
kuntoutuksen kysymyksiin
Palveluntuottajien
Ryhmähaastattelu
Toukokuu 2017 –
Marraskuu 2017
10 ryhmää (moniamm.)
2/erva-alue
Lähes kaikilla palveluntuottajilla
kokemusta avo- ja
laitosmuotoisesta
kuntoutuksesta
Kuntoutujien
GAS-tavoitteet
Toukokuu 2017 –
Marraskuu 2017
75 kuntoutujan
tavoitteet,
yht. 161 tavoitetta
Tutkimuksen aineistot ja menetelmät
Tutkimus on asetelmaltaan sekä metodeiltaan monimenetelmällinen ja moninäkökulmainen.
Kyselyaineistojen analyysi ja
tulosten tarkastelu yhteen
Haastatteluaineistojen analyysi ja
tulosten tarkastelu yhteen
Tavoitteiden analyysi
26.11.2019

4. Kuntoutuksen rakenne
• Avomuotoinen kuntoutuskurssi on
uudenlainen, vuonna 2016 alkanut Kelan
Tules-kuntoutuksen palvelumuoto.
• Tules-palvelukuvausten mukaisesti avo- ja
laitosmuotoiset kuntoutuskurssit toteutuivat
yhdeksän kuukauden aikana kurssin
alkamisesti.
• Laitosmuotoinen kurssi jaettiin kolmeen
viiden päivän pituiseen jaksoon
• Avomuotoinen kurssi sisälsi alkuosuuden,
jossa oli kolme avokuntoutuspäivää
peräkkäin, keskiosuuden sisältäen 10 neljän
tunnin käyntikertaa 2-3 viikon välein ja lopuksi
kaksi avokuntoutuspäivää peräkkäisinä
päivinä
Karhula, Heiskanen, Seppänen-Järvelä. Kelan tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutus.
Kuntoutujien ja kuntoutuksen palveluntuottajien kokemuksia. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja
terveysturvan raportteja 16, 2019.
26.11.2019 Tules-kuntoutuksen tutkimus 2016-2018

5. Keskeisiä tuloksia
• Tules-kuntoutuskurssit antavat varsin hyvät puitteet palveluntuottajille
ohjata kuntoutujia fyysiseen aktiivisuuteen ja monipuoliseen harjoitteluun.
• Kuntoutujat olivat kaikkiaan tyytyväisiä ammattilaisten asiantuntemukseen
ja fyysiseen harjoitteluun kuntoutuksen aikana.
• Vertaistuen antaminen ja saaminen on selkeä ryhmämuotoisten tules-
kuntoutuskurssien vahvuus.
• Avomuotoisen kuntoutuksen rakenne vaikutti kuntoutujien
ryhmäytymiseen. Avomuotoisessa kuntoutuksessa ohjaajilla oli suurempi
rooli ryhmäytymisen edistämisessä kuin laitosmuotoisessa kuntoutuksessa,
jossa kuntoutujat viettävät myös vapaa-aikaa yhdessä kuntoutusjakson
aikana.
Tules-kuntoutuksen tutkimus 2016-201826.11.2019

6. Kuntoutukseen ohjautuminen, etukäteistieto ja
oikea-aikaisuus
• Työpaikoilla, työterveyshuollolla ja muilla kuntoutustarvetta kartoittavilla
tahoilla tulisi olla enemmän tietoa Kelan järjestämästä tules-
kuntoutuksesta työkyvyn tukemisen näkökulmasta sekä paremmat
edellytykset tunnistaa kuntoutustarve.
• Kelan, työterveyshuollon ja palveluntuottajien tulisi antaa kuntoutujalle
hyvä etukäteisinformaatio, mikä varmistaisi kuntoutuksen oikea-
aikaisuuden ja soveltuvuuden kuntoutujille.
• Palveluntuottajien tulisi antaa kuntoutujille tietoa kuntoutuksen sisällöstä
ja ohjelmasta jo ennen kuntoutuksen alkua, jotta kuntoutukseen ja siihen
liittyviin tavoitteisiin orientoituminen voi alkaa.
• Ennen kuntoutuksen aloittamista kannattaisi olla kuntoutujaan
henkilökohtaisesti yhteydessä tai järjestää ryhmämuotoinen
tiedotustilaisuus, johon voisi osallistua myös etäyhteydellä.
26.11.2019 Tules-kuntoutuksen tutkimus 2016-2018

7. Asiakaslähtöisyys ja kuntoutujan rooli
• Kuntoutujille painotetaan kuntoutuksen aikana, että vastuu omasta
kuntoutumisesta on heillä itsellään
• Kuntoutuksesta saa neuvoja, ohjausta ja vinkkejä sekä tehtäviä kotiin, mutta
kotona arjessa tehtävä omatoiminen harjoittelu on kuntoutumisen perusta
• Avomuotoisessa kuntoutuksessa kuntoutujalta vaaditaan enemmän
itseohjautuvuutta
• Kuntoutujat kokivat avomuotoisen tules-kuntoutuksen keston ja intensiteetin
ylläpitävän kuntoutusmotivaatiota
• Ohjattua keskustelua kuntoutujien toiveiden ja palautteen keräämiseen
käytetään vähän
• Liikuntamuotojen valitseminen palveluntuottajan tarjoamien resurssien
puitteissa oli yleisin kuntoutujien vaikuttamisen tapa
26.11.2019 Tules-kuntoutuksen tutkimus 2016-2018

8. Avokuntoutuksessa kuntoutujien vaikuttamismahdollisuudet vähäisemmät –
esimerkkinä kyselyn tulokset
192
959
116
585
180
847
138
847
127
378
134
548
142
467
115
467
54
65
75
192
49
93
67
93
18
28
52
87
15
23
51
23
5
5
17
24
7
5
21
5
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
Asiantuntemukseni omasta tilanteestani sekä terveydestä ja
toimintakyvystä otettiin kuntoutuksessa huomioon. Avo
laitos
Sain vaikuttaa kuntoutukseni sisältöön. Avo
laitos
Keskustelimme kuntoutujaryhmässä kuntoutuksen sisällöistä ja
toteutuksesta. Avo
laitos
Meillä oli kuntoutujaryhmänä mahdollisuus vaikuttaa
kuntoutuksen sisältöihin ja toteutukseen. Avo
laitos
täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä en samaa, enkä eri mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä
26.11.2019 Tules-kuntoutuksen tutkimus 2016-2018

9. Tavoitteet arjessa kuntoutumista tukemassa
Tavoitetyöskentely on sekä kuntoutujien että palveluntuottajien mielestä
tärkeää.
Kehittämistarpeet:
• Tavoitteen asettamisprosessi alkaa jo ennen kuntoutusta ja jaksolla sille on
varattava riittävästi aikaa ja annettava ohjausta realististen tavoitteiden
asettamiseen.
• Avomuotoisessa kuntoutuksessa tavoitteiden asettamisessa voisi
hyödyntää aloitusjakson ja ensimmäisen käyntikerran välistä aikaa
esimerkiksi asettamalla välitehtäväksi tavoitteen työstämisen.
• Kuntoutujien omien tavoitteiden tulisi ohjata omaa työskentelyä, johon
liittyvät kaikki kuntoutuksessa käytettävät menetelmät (luennot,
toiminnalliset harjoitteet ja välitehtävät) ja tavoitteissa etenemistä tulee
arvioida kuntoutuksen kuluessa.
• Tavoitteiden tulisi nivoutua nykyistä paremmin työelämään.
Tules-kuntoutuksen tutkimus 2016-201826.11.2019

10. Vaikutukset arkeen
Kuntoutujien kokemukset
• Kivut vähentyivät (oikeanlainen liikunta, venyttely
ja rentoutuminen, ohjeet lääkehoitoon)
• Liikunnasta tuli osa arkea (kotiharjoitteet,
liikuntavälineet, rohkaistuminen kokeilemaan)
• Ruokailu- ja liikuntatottumukset muuttuivat
• Motivoi huolehtimaan itsestään ja antoi tukea
asennemuutokseen
• Ohjaus sosiaalietuisuuksista oli hyödyllistä, kun
ohjaus annettiin kuntoutuksen alkupuolella ja oli
ryhmän toiveiden mukaista
• Tuki työkykyä (työergonomia, taukojumppa,
keskustelut työnantajan kanssa ja työn antajan
tuki)
• Jatkosuunnitelmien tekemiseen pitäisi panostaa
vielä enemmän
Kehitettävää
1. Motivaatiota herättävää ja
ylläpitävää työskentelyä lisää
2. Työelämäyhteys selkeämmäksi
3. Jatkosuunnitelmien
tekemiseen panostusta
enemmän
26.11.2019 Tules-kuntoutuksen tutkimus 2016-2018

11. Työn tai opiskelun ja avokuntoutuksen
yhdistäminen
• Suurin osa kyselyyn vastanneista kuntoutujista arvioi, että työn tai
opiskelun ja avokuntoutuksen yhdistäminen onnistui joko erittäin
hyvin (42 %) tai jokseenkin hyvin (37 %)
Kuntoutuksen ja työn yhdistämisessä auttoivat:
• Työnantajan ja työyhteisön myönteinen suhtautuminen ja tuki
• Työn joustavat järjestelymahdollisuudet kuntoutuksen aikana
• Läheisten tuki
• Taloudelliset kompensaatiot (esim. osakuntoutusraha)
• Avomuotoisten kuntoutuspäivien sopivaksi koettu jaksotus
• Etukäteen saatu tieto kuntoutuksen aikatauluista
• Lyhyet matkat kuntoutukseen
26.11.2019 Tules-kuntoutuksen tutkimus 2016-2018

12. Työn tai opiskelun ja avokuntoutuksen
yhdistäminen
• Työn tai opiskelun ja avokuntoutuksen yhdistämisessä koettiin kuntoutujien ja
palveluntuottajien haastatteluiden sekä kuntoutujien kyselyn perusteella erilaisia
haasteita, joista suuri osa liittyi puolen päivän kuntoutukseen
• Kuntoutuspaikan sijainnilla on merkitys avokuntoutukseen osallistujille ja osalle
kuntoutujista työn ja kuntoutuksen yhdistäminen samalle päivälle oli haastavaa
pitkien välimatkojen vuoksi
• Kyselyn perusteella suurin osa (78 %) kuntoutujista ilmoitti kulkevansa
avokuntoutuspaikalle omalla autolla.
• Keskimäärin kuntoutujat ilmoittivat avokuntoutuspaikalle olevan matkaa 28
kilometriä, ja pisimpänä mahdollisena matkana he pitivät 40 kilometrin matkaa.
• Toimivaksi kulkemisajaksi kuntoutukseen kuntoutujat arvioivat keskimäärin alle
45 minuutin yhdensuuntaisen matkan.
26.11.2019 Tules-kuntoutuksen tutkimus 2016-2018

13. Tuloksista suosituksiin
• Tulosten perusteella avomuotoinen kuntoutus nähdään positiivisena ja tarpeellisena
kuntoutusmuotona.
• Kuntoutujilla on monia elämäntilanteita, joissa avomuotoinen kuntoutus on ainut soveltuva
muoto.
Kehittämistarpeet:
• Kuntoutuspäivien tulisi olla kokonaisia, jotta työn tai opiskelun ja kuntoutuksen yhdistäminen
sekä kuntoutukseen keskittyminen mahdollistuisi.
• Kuntoutuspäivien lomittuminen arkeen kannattaisi säilyttää, koska se tukee kuntoutujien
motivaatiota.
• Kuntoutusmuodon vakiintuessa kannattaisi kohdentaa kurssit eri oireryhmille, jotta voitaisiin
vastata paremmin kunkin kuntoutusryhmän tarpeisiin.
• Avomuotoisen kuntoutuksen palvelukuvaukseen kannattaisi sisällyttää joitakin
tarveharkintaisia aikoja yksilöllisiin tapaamisiin.
• Avokuntoutukseen kannattaisi lisätä lääkärin lopputarkastus moniammatillisuuden
vahvistamiseksi.
Tules-kuntoutuksen tutkimus 2016-201826.11.2019

14. Johtopäätökset
• Ryhmämuotoinen tules-kuntoutus on monimuotoinen ilmiö, jonka
tarkastelussa monimenetelmällinen tutkimuksen lähestymistapa oli
perusteltu
• Kuntoutujien omat tavoitteet ja niihin nivoutuva kuntoutuksen sisältö
ovat kuntoutuksen kulmakivi.
• Avomuotoinen tules-kuntoutus on tervetullut vaihtoehto jo pitkään
toteutetun laitosmuotoisen tules-kuntoutuksen rinnalle. Avomuotoinen
kuntoutus tukee etenkin arjessa kuntoutumista.
• Palvelukuvaus ohjaa työelämän huomioiseen tavoitteissa, kuntoutuksen
teemoissa ja verkostoyhteistyössä. Tutkimus osoittaa, että tules-
kuntoutuksen työelämäyhteyttä palveluntuottajien käytännöissä tulisi
vahvistaa.
Tules-kuntoutuksen tutkimus 2016-201826.11.2019

15. Johtopäätökset
Tules-kuntoutuksen tutkimus 2016-2018
Videossa kuvattu keskeiset hyvät
käytännöt vaikuttavan tules-
kuntoutuksen toteuttamisessa
https://www.youtube.com/watch?v=e1FfT4aVxlg
26.11.2019

16. Kiitokset!
Lisätietoa:
maarit.karhula@xamk.fi
tuija.t.heiskanen@kela.fi
Tules-kuntoutuksen tutkimus 2016-2018
Loppuraportti:
Karhula M, Heiskanen T, Seppänen-Järvelä R. Kelan tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutus. Kuntoutujien ja
kuntoutuksen palveluntuottajien kokemuksia. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 16, 2019. 103 s.
ISBN 978- 952-284-068-4 (pdf).
26.11.2019