Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Siirtymä uusimuotoiseen kuntoutukseen (SIKU)

22 views

Published on

Muutos-hanke: Siirtymä uusimuotoiseen kuntoutukseen (SIKU) – implementaatiotutkimus Aslak-kuntoutuksen päättymisestä ja KIILA-kuntoutuksen aloittamisesta

Published in: Government & Nonprofit
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Siirtymä uusimuotoiseen kuntoutukseen (SIKU)

  1. 1. Muutos-hanke Siirtymä uusimuotoiseen kuntoutukseen (SIKU) – implementaatiotutkimus Aslak-kuntoutuksen päättymisestä ja KIILA-kuntoutuksen aloittamisesta 1.6.2016- 31.12.2018
  2. 2. Muutos-hanke tutkimuskokonaisuus (2015-19) • Tuottaa tietoa siitä, millaisia vaikutuksia ja seuraamuksia Kelan kuntoutuksen muutoksilla on ollut asiakkaille. • Tuottaa tietoa Kelan kuntoutuksen kehittämiseen Vahvistaa tietoon perustuvaa kuntoutustoimintaa. • Monimenetelmällinen ja -näkökulmainen tutkimus, joka operationalisoitu 11 tutkimushankekokonaisuuteen • www.kela.fi/muutos-hanke
  3. 3. Aikaisemmassa tutkimuksessa löytyi mekanismi, jonka kautta kuntoutuksen tulokset syntyivät tai jäivät syntymättä
  4. 4. Mitä tutkittiin? Tutkimustehtävä 2: Tavoitteena oli tutkia 1.5.2016 käynnistyneeseen KIILA-kuntoutukseen liittyen kuntoutujien, kuntoutuksen palveluntuottajien moniammatillisen tiimin, työpaikkojen ja työterveyshuollon edustajien näkökulmista: 1. Kuntoutuksen oikea-aikaisuus ja kohdentuminen, 2. Kuntoutujan toimijuus ja rooli, 3. Kuntoutusyhteistyö: mm. Miten esimiehen ja työnantajan sekä työterveyshuollon osallistuminen kuntoutukseen toteutui? 4. Vaikutukset kuntoutujan työkykyyn ja työssä jatkamiseen, 1.2.2019 © Työterveyslaitos | Pirjo Juvonen-Posti ja työryhmä | www.ttl.fi4
  5. 5. 1.2.2019 © Työterveyslaitos | Pirjo Juvonen-Posti ja työryhmä | www.ttl.fi Datan yhdistämisen analyysissa mahdollistava moninäkökulmainen rinnakkainen tiedonkeruu • kaikille/valituille näkökulmille yhteiset haastattelukysymykset • kyselylomakkeiden valmistelu limittäin, jotta kaikista näkökulmista yhdistämiseen tarvittavaa tietoa • interventiossa tavoitellun käyttäytymisen tai toiminnan muutoksen arviointimalli Miten tutkittiin: tiedonkeruuvalinnat Oikea-aikaisuus & kohdentuminen, kuntoutujan toimijuus & rooli, vaikutukset työkykyyn & työssä jatkamiiseen, kuntoutusyhteistyö Kuntoutuja Kysely Ryhmähaastattelu Työterveyshuollon edustaja K ysely Kuntoutuksen palvelutuottaja Kysely moniammatilliselta tiimilta Tiimin ryhmähaastattelu Työpaikan edustaja Kysely 5
  6. 6. Miten tutkittiin: aineisto (Tutkimustehtävä 2) Kuntoutuja 72 ryhmässä 436 osallistujaa.* Kyselyvastauksia 221, vastausaktiivisuus 51%. 22 henkilöä osallistui viiteen ryhmähaastatteluun Työpaikka 65***ryhmän 274 työpaikan edustajasta (työpaikan yhteyshenkilö tai esimies) tavoitettiin 221. Kyselyvastauksia 113, vastausaktiivisuus 51 % ***yrittäjäryhmille ei lähetetty työnantajakyselyä Kuntoutuksen palveluntuottaja 70** ryhmän moniammatillisen tiimin jäsenille lähetettiin kaikkiaan 228* kyselyä. Kyselyvastauksia 138, vastausaktiivisuus 57 %. 16 henkilöä osallistui viiteen ryhmä- ja yhteen yksilöhaastatteluun. **kyselyn toteutusvaiheessa kahden ryhmän henkilöitä ei ollut enää mahdollista tavoittaa Työterveyshuollon palveluntuottaja 69*** *ryhmän 241 työterveyshuollon yhteyshenkilöstä tavoitettiin 196. Kyselyvastauksia 56, vastausaktiivisuus 29 % ****kyselyn toteutusvaiheessa kolmen ryhmän henkilöitä ei ollut enää mahdollista tavoittaa 1.2.20196 © Työterveyslaitos | Pirjo Juvonen-Posti ja työryhmä | www.ttl.fi
  7. 7. Tulokset: KIILA- kuntoutuksen oikea-aikaisuus ja kohdentuminen • Vajaan 2/3 mukaan kuntoutus käynnistyi oikeaan aikaan ja loppujen mukaan liian myöhään. • Kuntoutukseen hakeutumisen pääasiallisin syy työkyvyn ja työssä jaksaminen heikentyminen. • Kuntoutujien ja kuntoutuksen palvelutuottajien edustajien mukaan kuntoutukseen pääsyn kriteereitä osin pidettiin vaikeasti täytettävinä tai tiukkoina. 1.2.2019 © Työterveyslaitos | Pirjo Juvonen-Posti ja työryhmä | www.ttl.fi
  8. 8. Tulokset: Kuntoutujan toimijuus ja rooli • KIILA-kuntoutukseen osallistuneet kuntoutujat olivat motivoituneita hakemaan kuntoutukseen, selvittämään omaa kuntoutustarvetaan sekä suunnittelemaan ja edistämään omaa kuntoutumistaan. • Kuntoutujat reflektoivat tilannettaa kuntoutuksen aikana, ja valtaosa koki ymmärtäneensä, millaiset asiat edistävät ja estävät heidän hyvinvointiaan. • Kuntoutujat kuvasivat tehneensä käyttäytymistään koskevia muutoksia ja olivat joko melko tai erittäin motivoituneita ylläpitämään kuntoutuksen aikaansaamia vaikutuksia 1.2.2019 © Työterveyslaitos | Pirjo Juvonen-Posti ja työryhmä | www.ttl.fi
  9. 9. Tulokset: Kuntoutusyhteistyö • KIILA-kuntoutuksen rakenne oli toteuttavissa, mutta kaikista näkökulmista vastaajat halusivat kehittää kuntoutusyhteistyön laatua. • Kuntoutuksen rakenne mahdollisti hyvin kuntoutujan työhön liittyvän tuen tarpeen huomioimisen. • Haasteita: noin viideosa kuntoutujiasta koki, ettei kuntoutuksen palvelutuottaja perehtynyt riittävästi terveydentilaan, kuntoutuksen palvelutuottajat kokivat haastavana työpaikan tilanteeseen paneutumisen, lähiesimiesten ja erityisesti työterveyshuollon edustajien toivottiin osallistuvan yhteistyöhön tiiviimmin. 1.2.2019 © Työterveyslaitos | Pirjo Juvonen-Posti ja työryhmä | www.ttl.fi
  10. 10. Tulokset: Vaikutukset kuntoutujan työkykyyn ja työssä jatkamiseen • Eri näkökulmista arvioituna noin puolella kuntoutujista kuntoutujien työkyky parani. • Kuntoutujat arvioivat vaikutuksina tapahtuneen myös oman asennoitumisen muutoksena positiivisemmaksi työntekoa kohtaan ja töiden analysointi ja priorisointi ja itsestä huolehtiminen kehittyivät. • Kuntoutuksen palvelutuottajat arvioivat tapahtuneen muutoksia enemmän kuntoutujien asennoitumisessa työhön ja työn tekemisen tavoissa kuin työtehtävissä tai – ympäristössä. Työpaikan edustajien mukaan vaikutukset näkyivät työssä toimimisessa. • Vaikutukset arvioitiin syntyneen jaetun toimijuuden avulla 1.2.2019 © Työterveyslaitos | Pirjo Juvonen-Posti ja työryhmä | www.ttl.fi
  11. 11. Pohdintaa: Miten tuloksia voi hyödyntää • KIILA-kuntoutuksen kaltaisen laaja-alaisen työhön kytkeytyvän kuntoutuksen toteutus edellyttää useiden eri toimijoiden yhteistyötä (Juvonen-Posti 2018; Järvikoski ym. 2018). • Yhteistyön edellytyksiä kannattaa kehittää • Käymällä läpi yhteistä päämäärää ja KIILA-kuntoutuksen prosesseja • Selkiyttämällä oma ja toisten toimijoiden rooleja prosessin eri vaiheissa • Räätälöimällä yhteistyöverkostoa vastaamaan kuntoutujaryhmän tarpeisiin esim. eri alojen yrittäjillä. 1.2.2019 © Työterveyslaitos | Pirjo Juvonen-Posti ja työryhmä | www.ttl.fi11
  12. 12. Juvonen-Posti P, Henriksson M, Puumalainen J, Kaleva S, Pitkänen S, Pesonen S, Horppu R, Visuri S, Seppänen S ja Karppinen J. Työhön kytkeytyvä kuntoutuminen. Implementaatiotutkimus Aslak- kuntoutuksen päättymisestä ja KIILA-kuntoutuksen käynnistymisestä. (1/2019 käsikirjoitus)

×