Hautamäki: Asiakkaiden kokemuksia AVH-kuntoutuksesta
Report
Dec. 3, 2019•0 likes•98 views
Hautamäki: Asiakkaiden kokemuksia AVH-kuntoutuksesta
Dec. 3, 2019•0 likes•98 views
Download to read offline
Report
Presentations & Public Speaking
Lotta Hautamäki (Kuntoutussäätiö): Asiakkaiden kokemukset Kelan AVH-kuntoutuksesta - miksi niitä on tärkeää, mutta haastavaa tutkia? Esitys Kelan Muutos-hankkeen seminaarissa 26.11.2019.
Recommended
Harkko: Kuinka onnistua Kuntoutuspalvelun jurruttamisessa? Havaintoja OPI-kun...Kelan tutkimus / Research at Kela
SopeutumisvalmennusKelan tutkimus / Research at Kela
Tiina Suomela-Markkanen: Kuntoutussuunnitelma-vaativa lääkinnällinen kuntoutu...Kela
Karhula & Heiskanen: Kannattaako avomuotoinen Tules-kuntoutus - siirtyykö opi...Kelan tutkimus / Research at Kela
Kutke seminaari 2016 autti rämö-kuntoutuminen_lyhennetty versioTHL
MAHTI-sopeutumisvalmennusTukiliitto
More Related Content
Similar to Hautamäki: Asiakkaiden kokemuksia AVH-kuntoutuksesta
Starck ja Kulmala: Nohevaa neuvontaa ja tuunattuja tekojaTHL
Shemeikka: Omaishoitajien kuntoutuskurssien koetut hyödyt ja niiden vakiintum...Kelan tutkimus / Research at Kela
Prof. Jaakko Valvanne. Vanhuspalveluiden muuttuva maailma. ICT-Hypake -hankke...Fluente Kumppanit Oy
Haasteita ja tarpeita toimintakyvyn mittaamisesta sote-alueellaTHL
Kelan kuntoutus omaishoitajilleKelan tutkimus / Research at Kela
Kyky terveystutkimus kott_130213 (id 2326) (id 2490)SYL
More from Kelan tutkimus / Research at Kela
Timo Kauppinen & Susanna Mukkila: lähiöiden väestörakenteen kehitysKelan tutkimus / Research at Kela
Signe Jauhiainen & Markus Kainu: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöiden ...Kelan tutkimus / Research at Kela
Minna Kivipelto & Pekka Karjalainen: Muuttoliike ja sosiaalipolitiikka lähiöi...Kelan tutkimus / Research at Kela
Timo Kauppinen & Aleksi Karhula: Muuttoliikkeen rooli laskevan tulotason lähi...Kelan tutkimus / Research at Kela
Tapio Räsänen: Hoivavastuut, tasa-arvo ja työllisyys pienten lasten perheissäKelan tutkimus / Research at Kela
Liina-Kaisa Tynkkynen: Suomalainen perusterveydenhuolto kansainvälisessä vert...Kelan tutkimus / Research at Kela
Hautamäki: Asiakkaiden kokemuksia AVH-kuntoutuksesta
- 1. Asiakkaiden kokemukset Kelan AVH-kuntoutuksesta – miksi niitä on tärkeää, mutta haastavaa, tutkia? Muutos –hankkeen loppuseminaari 26.11.2019 Lotta Hautamäki, erikoistutkija, Kuntoutussäätiö Mirkka Vuorento, tutkija, Kuntoutussäätiö Asta Tuomenoksa, puheterapeutti, tutkija, Kuntoutussäätiö Sinikka Hiekkala, tutkimusjohtaja, Invalidiliitto Erja Poutiainen, johtava tutkija, Kuntoutussäätiö
- 2. ©Kuntoutussäätiö Mikä on AVH- kuntoutuskurssin merkitys asiakkaan kokonaisvaltaisen kuntoutumisen prosessissa ja arkisen toimintakyvyn edistämisessä?
- 3. ©Kuntoutussäätiö Tutkimuskohde • Mikä on AVH? Aivoverenkiertohäiriö on yhteisnimitys aivoverisuonten tai aivoverenkierron sairauksille ja kyse on pikemminkin yllättäen ilmaantuvan aivoinfarktin tai aivoverenvuodon jälkeen yksilöllisesti ilmenevistä oireista kuin yhtenäisestä sairaudesta • Vuosittain yhteensä 25 000 suomalaista saa aivoverenkiertohäiriön, eli joka päivä 68 ihmistä sairastuu • Mikä on kuntoutuksen tarve? AVH:n jälkeen ihmiselle jää usein yksilöllinen yhdistelmä toimintakykyä haittaavia monenlaisia motorisia, kielellisiä ja muita kognitiivisia vaikeuksia: toispuoleisia kehon halvausoireita, tasapaino- tai kävelyvaikeuksia, toisen käden toimimattomuutta, tiedonkäsittelyn eli kognitiivisen toiminnan häiriöitä, masennusoireita, oiretiedostamattomuutta, neglect-oireita (toispuoleinen tarkkaavuushäiriö) ja afasia-oireita. • Mitä ovat tutkitut kuntoutuskurssit? Käden tehostetun käytön kurssi, painokevennetyn kävelyn kurssi ja kommunikaatiopainotteinen kurssi afaattisille ihmisille ja läheisille. Osana muuta AVH-kuntoutusta noin 6kk–1 vuosi sairastumisesta.
- 4. ©Kuntoutussäätiö Moninäkökulmainen laadullinen aineisto • Kerronnalliset haastattelut (n=30) eli 22 kuntoutuja– läheinen-paria, 8 kuntoutujaa (ja 1 läheinen). • Fokusryhmät (n=10): 10 moniammatillista työryhmää, joissa 6-8 osallistujaa eri ammattiryhmistä • Kelan kuntoutusasiakirjat (n=49) eli isommalta joukolta kuntoutujia kuin haastateltiin
- 5. ©Kuntoutussäätiö Tutkimusasetelma ja kysymys • Tutkimuskysymys: Mikä on AVH-kuntoutuskurssin merkitys asiakkaan kokonaisvaltaisen kuntoutumisen prosessissa ja arkisen toimintakyvyn edistämisessä? • Viitekehys: Kurssilla omaksuttuja toimintakykyä edistäviä toimintatapoja tarkasteltiin ICF-luokituksen periaatteiden mukaisesti eli toimintakyky on dynaaminen tila, johon vaikuttavat paitsi fyysinen ja psyykkinen terveydentila myös yksilölliset- ja ympäristötekijät. • Laadullisen aineiston avulla päästiin pureutumaan myös ICF- luokituksessa sanoittamatta jääviin yksilöllisiin tekijöihin eli siihen miten elämäkerralliset vaihtelevat tilanteet ja olosuhteet vaikuttavat koettuun toimintakykyyn. • Tutkittiin siis kuntoutujan (ja läheisen) kokemuksia siitä, mitä merkitystä kuntoutumisen prosessissa oli saadulla tuella ja palveluilla, läheisillä ihmissuhteilla, motivaatiolla, ympäristön esteettömyydellä, työkyvyllä, osallisuudella yhteisössä laajemmin ja ennen kaikkea käsityksellä omasta pystyvyydestä suhteessa ympäristön tuottamiin tilanteisiin ja vaatimuksiin.
- 6. Miksi kuntoutujien kokemuksia on tärkeää, mutta haastavaa tutkia? • Palveluja saatetaan kehittää epätarkoituksenmukaiseen suuntaan, jos ei ole olemassa syvempää tietoa siitä, miten yksittäinen interventio, kuten kohdennettu AVH- kuntoutuskurssi, on vaikuttanut kuntoutujan elämään kokonaisvaltaisemmin. • Aina ei riitä, että tiedetään intervention vaikutukset vaikkapa kävelykykyyn tietyin validoiduin mittarein, vaan on tärkeää pystyä asettamaan interventio osaksi kuntoutujan kokemusmaailmaa ja elämää myös intervention ulkopuolella. • Kuntoutujaryhmästä riippuen, monenlaiset toimintakyvyn vajaukset vaikuttavat myös siihen, miten interventio on jäänyt mieleen ja miten kokemuksia sen vaikutuksista osataan jälkikäteen kertoa tai sanallistaa.
- 7. ©Kuntoutussäätiö Elämä sairastumisen jälkeen ja ohjautuminen kurssille • AVH oli merkittävä katkos kuntoutujan elämänkulussa ja monilla haastatelluilla toimintakykyä haittaavat oireet olivat sekä fyysisiä että psyykkisiä. Sairastumisen kehollisten, sosiaalisten ja käyttäytymiseen liittyvien muutosten myötä yksilön kokemus itsestään muuttuu. • Kuntoutujan kokonaistilanne saattoi jäädä selvittämättä ja etenkin neuropsykologiset oireet saattoivat jäädä liikkumisen ongelmien varjoon tai kokonaan tutkimatta terveydenhuollossa • Läheiset olivat kuormittuneita etenkin alkuvaiheessa eivätkä aina saaneet palvelujärjestelmän taholta tarvitsemaansa tukea (palveluiden, etuuksien ja kuntoutusmahdollisuuksien selvittäminen) • Kursseille ohjautumisessa oli haasteita, sillä terveydenhuollossa ei ole riittävästi tietoa kuntoutusmahdollisuuksista eikä kurssille ohjauduta aina tarpeeksi kiinteänä osana muuta kuntoutusta
- 8. ©Kuntoutussäätiö Kokemukset kurssista • Kuntoutujat ja läheiset kokivat Kelan kohdennettujen kurssien ohjelman pääsääntöisesti hyvänä ja monipuolisesti toimintakyvyn eri osa-alueita huomioivana. • Kuntoutujien ja läheisten näkökulmasta kuntoutujan yksilölliset tarpeet kyettiin ottamaan hyvin huomioon osana ryhmämuotoista toimintaa, vaikka kokonaisuus olikin monille liian raskas. • Ammattilaiset puolestaan kokivat haasteena sovittaa yhteen Kelan palvelukuvauksen vaateet, aika- ja henkilöstöresurssit sekä heterogeenisten kuntoutujaryhmien tarpeet. • Läheiset saivat kursseilta tapoja tukea kuntoutujaa arjessa, mutta heidän omiin jaksamisen ongelmiinsa ei riittävästi pystytty puuttumaan.
- 9. ©Kuntoutussäätiö Kurssin vaikutukset arjessa • Kuntoutujat hyötyivät kurssin toiminnoista laajasti monilla eri ICF-luokituksen toimintakyvyn aihealueilla, joskin eniten hyötyä saatiin kohdennettuun teemaan liittyvillä aihealueilla (kommunikaatio, käden käyttö tai kävely). • Kuntoutujien osallistuminen, oma-aloitteisuus ja hyvinvointi lisääntyivät kurssin jälkeen. He saivat luottamusta omaan pärjäämiseensä ilman läheisen jatkuvaa tukea ja apua. • Toimintakyvyn ylläpitäminen vaati kuitenkin vahvaa sisäistettyä motivaatiota sekä kurssilla opittujen toimintatapojen ylläpitämistä osana päivittäistä elämää. • Kurssin hyödyt näkyivät arjessa, kun muut terapiat ja palvelut tukivat asiakkaan kuntoutumista ja parhaimmillaan kurssi oli saumaton osa kuntoutujan muuta palvelukokonaisuutta. • Parhaassa tapauksessa kurssi auttoi ymmärtämään oman toimintakyvyn rajoitteita, hyväksymään ne paremmin osaksi elämää ja löytämään uusia keinoja tulla toimeen arjessa niistä huolimatta.
- 10. Kaksi keskeisintä johtopäätöstä 1 Kuntoutus prosessina järjestelmän tasolla: Kurssista oli eniten hyötyä osana kuntoutumisen prosessia silloin, kun palvelujärjestelmän muut osat muodostavat kurssin kanssa mahdollisimman saumattoman kokonaisuuden. 2 Kuntoutus prosessina yksilön tasolla: Persoonallisuudella, elämäntavalla ja yleisellä suhtautumisella elämänkriiseihin oli vaikutusta siihen, miten hyvin kuntoutuja motivoitui sekä miten hän sopeutui elämään niiden oireiden kanssa, jotka kuntoutuksesta huolimatta jäivät osaksi elämää.
- 11. KIITOS! lotta.hautamaki@kuntoutussaatio.fi
Editor's Notes
- Tämän osatutkimuksen tehtävänä oli selvittää, miten kuntoutujat, läheiset ja kursseja toteuttavat ammattilaiset kokivat palvelun toteutuksen ja sen vaikutukset kuntoutuja-asiakkaiden kuntoutumisen prosessiin
- Pysyvät tai vaikeat liikkumisen toimintarajoitteet voivat estää itsenäistä selviytymistä monin tavoin. Se voi näkyä esimerkiksi itsestä huolehtimisen vaikeutena, kuten pukeutumisen, peseytymisten ja/tai siirtymisten vaikeuksina. Henkilö voi myös tarvita liikkumisen apuvälineitä, kuten keppiä tai pyörätuolia ja/tai toisen henkilön apua liikkumisessa paikasta toiseen. Myös kognitiivisen toiminnan häiriöt, masennus ja etenkin afasia-oireiden tuottamat kommunikointivaikeudet haittaavat arjen toimintoja ja asiointia sekä kaventavat sairastuneen sosiaalisen kanssakäymisen mahdollisuuksia. Erilaisia arkea haittaavia häiriöitä ja oireita esiintyy myös usein samanaikaisesti, jolloin on tärkeää huomioida näiden monien eri oireiden yhteisvaikutukset AVH-potilaan toipumiseen ja aktiiviseen kuntoutumiseen
- Aineistoon lukeutui litteroitua kerronnallista haastattelua, asiantuntijoiden fokusryhmähaastattelua, videoitua yhteistoiminnallisesti tuotettua haastattelua sekä eri näkökulmista tuotettuja asiakirjoja. Lisäksi kaikkea aineistoa oli kolmelta toisistaan hieman poikkeavalta kuntoutuskurssilta. Aineistolähtöinen sisällönanalyysi ja teorialähtöinen sisällönanalyysi eli ICF-siltaus kuntoutujien omista kokemuksista. Kuntoutujaprofiilit eli ajallinen jatkumo hakemuksesta kuntoutuspalautteeseen. Integraation ytimessä ajatus kuntoutumisen prosessista kokonaisuutena ja kuntoutuskursseista yhtenä osana kokonaisuutta – kokemukset ennen, aikana ja kurssin jälkeen. Aluksi liikkumisen kurssien kuntoutujien ja läheisten haastattelujen aineistolähtöisen sisällönanalyysin tulokset kirjattiin aineistokokoelmaan eli raportin runkoon. Tämän jälkeen analyysiin integroitiin mukaan videoaineiston avulla analysoitujen kommunikaatiokurssin haastattelujen tulokset. Seuraavaksi mukaan otettiin kuntoutujien ja läheisten teorialähtöisen sisällönanalyysin (ICF-siltaus) tulokset Seuraavassa vaiheessa ammattilaisten fokusryhmähaastattelujen tulokset integroitiin osaksi analyysiä. Viimeisessä vaiheessa asiakirja-aineistosta analysoitujen kuntoutujaprofiilien tuomat tulokset täydensivät kuntoutujien näkökulmaa ja kuntoutuspalautteista saatiin täydennystä kurssin toimintojen kuvauksiin ja kurssin hyötyihin ammattilaisten näkökulmasta.
- Sairastumisen kehollisten, sosiaalisten ja käyttäytymiseen liittyvien muutosten myötä yksilön kokemus itsestään muuttuu. Tutkimuskirjallisuudessa käsitelläänkin paljon sitä, miten toimintakyvyn muutokset vaikuttavat identiteettiin kokonaisvaltaisemmin joko katkoksena elämänkulussa tai vaiheittaisena sopeutumisena (Bury 1982; Charmaz 1991; Ellis-Hill 2000; Faircloth ym. 2004 ja 2005; Wolfenden ja Grace 2012; Hawkins ym. 2017). Kaikkien tässäkään tutkimuksessa haastateltujen kuntoutujien kohdalla muutos ei ollut dramaattinen katkos, vaan toiset kokivat sairastumisen osana oman elämäntarinan jatkumoa, jossa on ehkä aikaisemminkin ollut toimintakykyä haittaavia tilanteita. Tutkimuksissa on myös todettu, että AVH:n kaltaisesta vakavasta sairastumisesta selviytyminen voi edistää henkilökohtaista kasvua. Osa tässä tutkimuksessa haastatelluista kuntoutujista pystyi sisällyttämään AVH:n myötä jääneet toimintakyvyn vajaukset osaksi arkeaan ja sairastumisen ylipäätään osaksi elämäntarinansa jatkumoa ja näin ollen selvisi sairastumisesta mahdollisesti entistä vahvempana. Terveydenhuollossa tarvitaan edelleen lisää koulutusta ja informaatiota siitä, millaisia Kelan kohdennettujen kurssien mahdollisuuksia on ja ketkä niistä voisivat hyötyä Tulisi vahvistaa kohdennettujen AVH-kuntoutuskurssien ohjauksen koordinoitua vastuuta (sosiaali- ja terveyspalveluissa kuntoutusta koordinoivat työntekijät, esim. AVH-koordinaattorit ja kuntoutusohjaajat tai –sosiaalityöntekijät)
- Standardissa tulisi olla selkeämmin konkreettisin esimerkein ilmaistuna se, missä määrin kurssin raamia on mahdollista soveltaa yksilöllisten tarpeiden huomioimiseksi WHOQOL-BREF –elämänlaatumittarin tilalle olisi harkittava kohderyhmälle soveltuvia päteviä menetelmiä Tarvitaan lisää koulutusta etenkin siitä, miten asetetaan kuntoutujalle oikeanlaisia tavoitteita ja miten niitä voidaan laatia kuntoutujan kanssa yhdessä keskustellen Läheisten osuutta liikkumisen kursseilla voitaisiin vahvistaa ja varmistaa, että tiedotus heidän omasta ohjelmasta toimii
- Kuntoutujia saattaisi motivoida omatoimiseen harjoitteluun kuntoutuskurssiin kuuluva lyhyt seurantajakso 6-12 kuukauden päähän nykymuotoisen kurssin päätösjaksosta, jossa hänen olisi mahdollista käsitellä ammattilaisen kanssa senhetkistä tilannetta ja toimintakykyä Jatkuvuuden turvaamiseksi ja kuntoutuskurssin hyötyjen siirtymiseksi pitkäkestoisesti arkeen tarvitaan myös kuntoutuksen palvelujärjestelmän tukea kotipaikkakunnalla. Tätä voitaisiin edistää vahvistamalla kuntoutuskurssin aikaista verkostoyhteistyötä
- Prosessuaalisuus järjestelmän tasolla: kuntoutuspalvelujen kokonaisuutena eli palveluketjujen katkeamattomuutena, hyvänä verkostoyhteistyönä ja juuri tietylle yksilölle tiettyjen oireiden kanssa oikea-aikaisesti ohjautuminen kurssille Prosessuaalisuus yksilön tasolla: oman sairausidentiteetin rakentumisena ja jäljelle jäävien toimintakyvyn vajausten hyväksymisenä. Persoonallisuus eli tietynlainen optimistisuuden ja toiveikkuuden säilyttäminen, harrastukset ja yleinen aktiivisuus, joka ei ollut sidottua työelämään. Resilienssi ja kyky sopeutua uuteen tilanteeseen.