Työllisyyskasvu uhkaa taittua työvoimapulaan, vaikka työttömyys edelleen korkealla tasolla. Ikääntyneet tulevaisuudessa isossa roolissa työmarkkinoilla. Nuorten koulutustaso jää tavoitteista.
7. Työvoimapulaa kokee jo yli 40 %
yrityksistä
29.3.2019
Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi
@LiisaLarja
7
Osuus työvoimapulaa kokeneista yrityksistä (Avoimet työpaikat tilaston yhteydessä
tehtävä työnantajakysely, Tilastokeskus, TEM, Maunu & Räisänen)
15. Korkeakoulutettuja entistä vähemmän
29.3.2019
Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi
@LiisaLarja
15
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
Korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus ikäluokasta
30-34 Miehet 30-34 Naiset 35-39 Miehet 35-39 Naiset
16. Korkeakoulutus tärkeää työllisyyden
kannalta
29.3.2019
Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi
@LiisaLarja
16
59.8
Perusaste tai
vähemmän, 55.0
77.4 Keskiaste, 75.2
85.7 Korkea-aste, 86.3
40.0
45.0
50.0
55.0
60.0
65.0
70.0
75.0
80.0
85.0
90.0
I III I III I III I III I III I III I III I III I III I III I III I III I III I III I III I III I III I III I III I III I III
1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 20172018
Työllisyysaste koulutuksen mukaan, kausitasoitettu, 25-64 (LFS)
22. Koulutukseen osallistuminen kasautuu
parhaiten koulutetuille
29.3.2019
Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi
@LiisaLarja
22
(Työolobarometri, ennakkotulokset 2018, Maija-Lyly Yrjänäinen, TEM)
23. Vanhimmat työntekijät osallistuvat vähiten
koulutukseen, mutta osuus on kasvanut
29.3.2019
Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi
@LiisaLarja
23
(Työolobarometri, ennakkotulokset 2018, Maija-Lyly Yrjänäinen, TEM)
24. Työntekijäammateissa vain harva (7 %)
opiskelee omalla ajalla
29.3.2019
Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi
@LiisaLarja
24
(Työolobarometri, ennakkotulokset 2018, Maija-Lyly Yrjänäinen, TEM)
25. Aikuiskoulutuksen vaikuttavuus?
29.3.2019
Työ- ja elinkeinoministeriö • www.tem.fi
@LiisaLarja
25
(Böckerman & Haapanen (2019), Miten ammattikorkeakolutus vaikuttaa menestykseen työmarkkinoilla, Akava;
ks. myös: Kauhanen (2018), The Effects of an Education-Leave Program on Educational Attainment and Labor-
Market Outcomes Etla; Kangasniemi (2013), Näyttötutkintojen tuottavuus- ja palkkavaikutukset, PT
Rekrytointiongelmat ovat olleet yleisimpiä informaatio- ja viestintäalalla, majoitus- ja ravitsemisalalla sekä rakennusalalla. Harvinaisempia ongelmat ovat olleet julkisissa ja muissa palveluissa sekä kaupan alalla. Eri alojen rekrytointiongelmien kokeminen on yhteydessä alan työvoiman kysynnän muutoksiin.
Työvoiman saatavuus on vaikeutunut kaikkialla Suomessa. Kainuussa lähestytään jo tilannetta, että puolella työvoimaa hakeneista on vaikeuksia rekrytoinneissaan. Rekrytointivaikeudet ovat olleet Suomen keskimääräistä tasoa yleisempiä myös Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Pohjois-Savossa. Pohjois-Karjalassa ovat ongelmat olleet harvinaisempia ja alueella tilanne ei ole suuresti muuttunut vuoteen 2015 verrattuna.
Työttöminä työnhakijoina + rakennetyöttöminä ollut n. 40 000 vuonna. ”Puuttuvat” 10 000 (51 000 – 40 000) eivät ole rekisteröityneet työnhakijoiksi. Esim. inttiin menijät, opiskelun alkua odottavat.
Sukupuolet yhteensä 39 % (30-34). LFS:n mukaan näyttää 45 %, mutta johtuu kadosta.
25-34-v perusasteen varassa olijoilla työllisyysaste on kymmenessä vuodessa pudonnut 13 %-yks.
Vuonna 2018 työllisyys kasvoi 67 000 hlöä, josta 19 000 oli 55-64 vuotiaita. Työllisyysaste nousi 2,1 %yks, (71,7 %), 55-64-vuotiaitalla niin ikään 2,9 %yks. Se oli ikäryhmistä kaikkein kovin kasvu. Työttömyysaste (55-64) 8 % tai työssäkäynti 15 %, koska piilotyöttömyys ja kausityö.