Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Seinäjoen AMK foorumiluento 190111

883 views

Published on

Published in: Business
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Seinäjoen AMK foorumiluento 190111

  1. 1. Uuden kasvun lähteet ja suomalainen rakennemuutos Seinäjoen Ammattikorkeakoulun foorumiluento Mikko Kosonen 19.1.2011
  2. 2. Suomi on ollut yksi globalisaation suurista voittajista… Taloudellinen kasvu ja hyvinvointi =SUOMEN MENESTYSMALLI 19.1.2011 Edistyksellinen teollisuus- ja innovaatiopolitiikka (pitkäjänteinen ja mittava T&K panostus) Edistyksellinen sosiaali- ja koulutuspolitiikka (sosiaalinen oikeudenmukaisuus)
  3. 3. … mutta maailma ympärillämme muuttuu nopeasti! <ul><li>Perinteinen teollinen elinkeinorakenteemme rapautuu nopeasti </li></ul><ul><li>Nopeasti vääristyvä huoltosuhde </li></ul><ul><li>Suuri systeemisen/rakenteellisen muutoksen tarve ja mahdollisuus </li></ul>Megatrendit Suomen ”menestysmalli” on vakavasti uhattuna Globalisaation 2. vaihe Väestön ikääntyminen Ilmastonmuutos Talouskriisi 19.1.2011
  4. 4. Kestävä uudistuminen teollisen ajan ajattelu- ja toimintamalleista ihmiskeskeiseen palveluyhteiskuntaan 1990 1980 2010 Talouskasvun ja hyvinvoinnin kehitys 2000 <ul><ul><li>Suomen syvä lama </li></ul></ul><ul><ul><li>NL:n romahdus </li></ul></ul>Geopolitiikan aika Globalisaation aika 1.0 Globalisaation aika 2.0 1980 <ul><ul><li>Globaali talouskriisi </li></ul></ul>Teollinen hyvinvointiyhteiskunta Kestävä ihmis- keskeinen palveluyhteiskunta, jossa teollisuudella edelleen keskeinen rooli 19.1.2011 2008
  5. 5. Teollisen ajan rakenteista ihmiskeskeisyyteen ALHAALTA ETEEN 19.1.2011
  6. 6. Suomella on paljon vahvuuksia… Kulttuuri PPP-yhteistyökyky Pienuus Korkea koulutustaso & teknologiaosaaminen Edistykselliset hyvinvointi-instituutiot 19.1.2011 <ul><li>Suomi globaalina </li></ul><ul><li>Edelläkävijänä </li></ul><ul><li>Teknologiapohjaisissa hyvinvointipalveluissa </li></ul><ul><li>Energiatehokkuudessa </li></ul><ul><li>Vesiteknologiassa </li></ul>
  7. 7. Onko meistä tullut oman menestyksemme vankeja? Kasvu/ Hyvinvointi Aika Tunnelinäkö: Tunnistammeko uudet mahdollisuutemme? Siiloutuneet rakenteet: Pystymmekö kohdistamaan resurssimme asiakaslähtöisesti? Edunvalvonta/pelin politiikka: Pystymmekö tekemään tarvittavat ’kipeät’ päätökset? Riskinottokykymme? 1960 1990 2010 19.1.2011 2
  8. 8. Tarvitsemme kipeästi uudenlaisia johtamisperiaatteita ja johtamiskäytäntöjä! Yksinkertainen/ lineaarinen Monimutkainen/ Systeeminen Nopea Hidas Muutosnopeus Muutoksen luonne Hierarkia Jatkuva uusiutumiskyky = Strateginen Ketteryys ” Yritämme edelleen johtaa 21-vuosisadan organisaatioita 20-vuosisadan johtamisperiaatteilla ja -käytännöillä” Gary Hamel 2007
  9. 9. Strategisen ketteryyden mahdollistajat Strateginen herkkyys Resurssien liikkuvuus Johdon yhtenäisyys <ul><li>Avoin strategiaprosessi </li></ul><ul><li>Kohotettu strateginen valppaus </li></ul><ul><li>Korkealaatuinen sisäinen vuoropuhelu </li></ul><ul><li>Tuloksenteon ja resurssien omistajuuden irrottaminen toisistaan </li></ul><ul><li>Tehtäväkierto </li></ul><ul><li>Modulaariset rakenteet </li></ul><ul><li>Yhteiset tavoitteet ja keskinäinen riippuvuus </li></ul><ul><li>Ylimmän johtotiimin yhteistyökyky </li></ul><ul><li>Pää-/toimitusjohtajan johtamistyyli/-ote </li></ul>
  10. 10. Sitran tehtävä <ul><li>Suomi menestyy hyvinvointia luovien systeemisten muutosten globaalina edelläkävijänä. </li></ul>Sitra on näiden muutosten mahdollistaja – näkijä ja tekijä. 19.1.2011
  11. 11. Sitran tavoitteet ja ohjelmat 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 -> Strategiset tavoitteet Energiaohjelma Kuntaohjelma Maamerkit -ohjelma Julkishallinnon johtamisohjelma Koneteollisuuden kasvuohjelma ) Kokeiluhankkeet Ennakointi Tiedustelu Kehitysohjelmat ja strategia- prosessit Liiketoiminnan kehittäminen & sijoitukset 19.1.2011 Sitra uudistaa ajattelua hyvästä elämästä Sitra etsii yhteiskuntaa uudistavia toimintamalleja, joissa lähtökohtana on ihminen Sitra vauhdittaa liiketoimintaa, joka tähtää kestävään hyvinvointiin
  12. 12. Sitran strategian ydin 2011-2016 <ul><li>1. Sitra uudistaa ajattelua hyvästä elämästä </li></ul><ul><ul><li>Olemme mukana laajentamassa hyvinvoinnin käsitettä. Autamme tiedostamaan ja tunnistamaan hyvän elämän eri ulottuvuuksia kuten kestävät elämäntaparatkaisut, koettu hyvinvointi, aktiivisuus sekä yhteisöllisyys </li></ul></ul><ul><ul><li>Etsimme ja kokeilemme uusia tapoja edistää suomalaisten hyvää elämää </li></ul></ul><ul><ul><li>Kehitämme ja uudistamme keinoja, joilla seurataan ja mitataan hyvää elämää </li></ul></ul><ul><li>2. Sitra etsii yhteiskuntaa uudistavia toimintamalleja, joissa lähtökohtana on ihminen </li></ul><ul><ul><li>Tuemme sellaisia yhteiskunnan rakenteiden muutoksia, jotka kannustavat yksilöitä, yhteisöjä ja yrityksiä kestäviin ratkaisuihin ja toimintatapoihin </li></ul></ul><ul><ul><li>Edistämme avoimia sekä osallistavia yhteiskunnallisia toimintamalleja, joissa tunnistetaan ihmisten erilaiset tarpeet </li></ul></ul><ul><ul><li>Kehitämme yhteiskuntaa, joka mahdollistaa monimuotoisuuden julkisessa palvelutuotannossa, yritystoiminnassa ja ihmisten arjen valinnoissa </li></ul></ul><ul><ul><li>Kehitämme uutta suomalaista johtamisajattelua ja sitä ilmentäviä toimintamalleja </li></ul></ul><ul><li>3. Sitra vauhdittaa liiketoimintaa, joka tähtää kestävään hyvinvointiin </li></ul><ul><ul><li>Tuemme kestävää hyvinvointia synnyttävien liiketoimintamallien kehitystä ja käyttöönottoa </li></ul></ul><ul><ul><li>Edistämme uuden palveluliiketoiminnan syntymistä sekä yritystoimintaa, jossa palveluiden osuus kasvaa </li></ul></ul>
  13. 13. Avainalueet Kuntaohjelma 2009–2013 Tavoitteet Päätavoite Kunnan palvelut vastaamaan kuntalaisten tarpeita: - palvelusetelillä vaihtoehtoja - läpinäkyvyyttä palveluiden hinnoitteluun Kuntien tukitoimintojen uudelleenjärjestely mahdollistaa resurssien ohjaamisen hallinnosta hoivatyöhön ja muihin ydintoimintoihin. Toimintaa voidaan tehostaa vain, jos tiedetään mistä kustannukset koostuvat. Menestyvää kuntaa johdetaan pitkälti samoilla johtamisopeilla kuin mitä tahansa menestyvää organisaatiota. Kuntaohjelma etsii hyviä toimintatapoja kotimaan lisäksi ulkomailta ja välittää näitä käytäntöjä kuntakentälle. Kuntalaisen valinnan- vapauden ja vaikutus- mahdollisuuksien lisääminen 1 Tuote- ja kustannus- laskennan kehittäminen 3 Kuntien muutosjohtamisen tukeminen 4 Kansainvälisten kokemusten välittäminen 5 Kuntaohjelma tukee kuntia niiden haasteellisessa tehtävässä suomalaisen hyvinvointi- yhteiskunnan selkärankana. Tavoitteenamme on tyytyväisemmät kuntalaiset ja tehokkaammin tuotetut palvelut. Terveystaltiolla tavoitellaan kansalaisen hyvinvoinnin parantamista, minkä seurauksena voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä terveydenhuollon menoissa. Terveystaltion toteuttaminen ja toimivan klusterin luominen 6 Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän uudistaminen 7 Koko järjestelmän tehokkuuden nostaminen ja kansalaisen osallistumismahdollisuuden parantaminen Kuntien palvelukeskus- konseptin kehittäminen 2
  14. 14. Kuntien ICT palvelukehityksen uusi verkostomainen toimintamalli <ul><ul><li>KPK ICT Oy:n ja KPK THH Oy:n palvelualueet muodostetaan verkoston tunnistettujen osaamiskykyjen mukaisesti </li></ul></ul><ul><ul><li>Palvelutoiminnan näkökulmasta jokainen osaamisverkoston toimija järjestää tietyt palvelut omalle palvelualueelle </li></ul></ul><ul><ul><li>Kehittämistoiminnan näkökulmasta osaamisverkoston toimijat erikoistuvat omien vahvuuksien ja kyvykkyyksien mukaisesti ja vastaavat oman erikoistumisalueen jatkuvasta kehittämisestä kansallisesti </li></ul></ul>PALVELUN TOTEUTTAMISMALLI ASIAKASOMISTAJAN NÄKÖKULMASTA KANSALLISEN OSAAMISVERKOSTON RAKENTAMINEN 19.1.2011
  15. 15. Terveystaltion ekosysteemi ja palvelurakenne 19.1.2011 Terveystaltioalusta on turvallinen tietovarasto ja rajapinta, jota palvelukerroksen sovellukset käyttävät. Terveystaltioalusta sisältää palvelukerroksen yhteisiä toiminnalisuuksia valmiina komponentteina, esim tunnistautuminen, valtuutukset, lokit, mittalaiteliittymä, yms Palvelukerros sisältää netti- ja mobiili-käyttöliittymät, jotka ovat käyttäjien näkymiä tervesystaltiosta. Käyttöliittymiä voi olla useita ja yhdessä käyttöliittymässä useita palveluita. Avoimella rajapinnalla mahdollistetaan uusien käyttöliittymien ja palveluiden liittyminen terveystaltiota hyödyntämään. Käyttäjänä ja tietojen omistajana on kansalainen. Käyttäjä voi käyttää yhtä aikaa eri palveluita /käyttöliittymiä. Yhteinen tietopohja on hyödynnettävissä kaikissa palveluissa. Ammattilaisella on oma näkymänsä palveluista. Käyttäjä voi antaa toisille käyttäjille / terveydenhuollon ammattilaisille näkymiä omista tiedoistaan. Kiinnostuksensa ilmaisseita yrityksiä
  16. 16. KANTA ja terveystaltio täydentävät toisiaan 19.1.2011
  17. 17. Julkishallinnon johtamisohjelma 2010–2014 Luoda ihmiskeskeisempää ja tehokkaampaa julkista hallintoa johtajuutta kehittämällä Vahvistaa julkishallinnon sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja päätöksentekoa Kehittää monituottajamalleja, jotka lisäävät tuottavuutta ja synnyttävät uutta liiketoimintaa Kasvattaa hyvinvointia lisäämällä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja valinnanvapautta 19.1.2011
  18. 18. Ihmiskeskeinen monituottajamalli Sopimus Palvelu Informaatio Kunta (valtio): arvopohjainen hankinta 3. sektori Yritys Yhteiskun-nallinen yritys Kunnan oma tuotanto Tilaaja Palvelu- tuottajat Kansalaiset Käyttäjät Kehittämiskumppanuus, osaamisen liikkuvuus Palaute 19.1.2011
  19. 19. Koneteollisuuden kasvuohjelma 2008-2011 <ul><li>Menestys luonut työpaikkoja ja hyvinvointia </li></ul><ul><li>Kerrannaisvaikutukset merkittävät </li></ul>Toimialan merkitys 19.1.2011 <ul><li>Kansainvälistyminen vähäistä </li></ul><ul><li>Investoinnit alhaisia </li></ul><ul><li>Yritykset pieniä, omistajan vaihto edessä </li></ul><ul><li>Yhteistyön lisääminen päähankkijoiden kanssa </li></ul>Toimialan haasteet Ohjelman tavoitteet Kehittämishankkeet <ul><li>Julkaisut </li></ul><ul><li>Markkinainformaation tarjoaminen </li></ul><ul><li>Työpajat </li></ul><ul><li>Seminaarit </li></ul>Pääomasijoittaminen <ul><li>Mahdollistaa sijoittajana ja aktiivisena omistajana 3-5 kansainvälisen järjestelmä-toimittajan syntyminen </li></ul><ul><li>Kansainvälistyminen </li></ul><ul><li>Kasvu </li></ul><ul><li>Tiedon löytäminen uusista toimintamalleista </li></ul>
  20. 20. Energiaohjelma 2008-2012
  21. 21. Maamerkit-ohjelma 2010-2014 HAJAUTETUILLA RATKAISUILLA HYVINVOINTIA, EKOTEHOKKUUTTA JA KILPAILUKYKYÄ Ohjelmassa etsitään ja välitetään tuoreita näkökulmia ja innovatiivisia toimintamalleja maaseutuajattelun uudistamiseksi. 19.1.2011
  22. 22. 19.1.2011
  23. 23. 19.1.2011
  24. 24. Sitra rakentaa huomisen menestyvää Suomea 19.1.2011
  25. 25. Korkealaatuinen sisäinen dialogi Strateginen valppaus Avoin strategiaprosessi STRATEGINEN HERKKYYS Strategisen herkkyyden ajurit Monipuolinen ja laaja strategiatyöskentely usean eri sidosryhmän kanssa Kokeiluhankkeet Ylimitoitetut ja ristiriitaiset tavoitteet Avoin liike-idean määritelmä Yhteinen kieli, viitekehys sekä faktapohja Ajattelutapojen erilaisuus
  26. 26. Konfliktien hyödyntäminen ja dialogi Pääjohtaja “samanvertaisten ykkösenä” Johdon tehtäväkierto Rakenteellinen riippuvuus Johtoryhmä-yhteistyö JOHDON YHTENÄISYYS Johdon yhtenäisyyden ajurit “ Yhteen hiileen puhaltaminen” Yhteinen agenda ja kannusteet Kyky toimia useissa eri rooleissa Ylimmän johtajan Johtamistyyli/-ote
  27. 27. Modulaariset rakenteet Ihmisten ja tiedon liikkuvuus Joustava pääomaresurssien kohdentaminen RESURSSIEN LIIKKUVUUS Resurssien liikkuvuuden ajurit ‘ Plug and Play’ prosessit ja IT-järjestelmät Tuloksenteon ja resurssien omistajuuden irrottaminen toisistaan Oletuspohjainen, jatkuva suunnitteluprosessi Institutionalisoitu tehtäväkierto Tiedon ja resurssien jakamista tukevat arvot ja johtamisjärjestelmä 19.1.2011

×