Kulttuuriympäristöpäivät 2018. Innovaatiot ja muutos. Järjestäjä Museovirasto / Kulttuuriympäristöpalvelut https://www.museovirasto.fi/fi/kulttuuriymparisto/kulttuuriymparistopalvelut-tehtavat-ja-yhteistyo/kulttuuriymparistopalveluiden-tilaisuudet-ja-tapahtumat/kulttuuriymparistopaivat Sirkku Pihlmanin esitys

1. Yhä uudestaan uusi
Kasviperinnön muuntelevuus ja toimijoiden moninaisuus
uudistumisen perustana
Kulttuuriympäristön neuvottelupäivät 29.-30.10.2018
Sirkku Pihlman

2. Kauppalajikkeet valtasivat pellot

3. Siirtolaiskasvit! Kuvataiteilijoiden Kalle Hammin ja Dzamil Kamangerin antama nimi
vanhoille puutarhakasveille, jotka ovat tulleet muualta ja sopeutuneet Suomen oloihin.
”Ensi silmäyksellä vaikuttaa siltä, että ihminen olisi ”kesyttänyt” kasvit, mutta yhtä
hyvin voi olla, että kasvit houkuttelivat ihmisen luokseen vastustamattomilla
antimillaan ja tekivät ihmiset riippuvaisiksi itsestään. Samalla ne tekivät ihmisestä
yhden tärkeimmistä levittäjistään, joka sitten alkoi kerätä, kokeilla ja jalostaa eri
kasvilajeja.”
Siirtolaiskasvit

4. Pehr Kalm toi Pohjois-
Amerikasta 1751 Suomeen
hyödyllisiä kasveja, joista
kotiutuivat ainakin
tuoksuvatukka, villiviini ja
aitaorapihlaja. Kuva on
Kalmin Hirvensalon Sipsalon
koetilan villiintyneestä
orapihlajasta.
Daaliat/georgiinit herättivät
daaliakuumeen Euroopassa, kun viljely
onnistui Alexander von Humboldtin 1805
Meksikosta tuomista siemenistä. Daalian
perimä sallii suuren muotojen ja värien
moninaisuuden kehittelyn, millä leikittiin.
Kuva on luonnonvaraisesta daaliasta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Daaliat
Kasvitieteelliset puutarhat!

5. Suomen maa- ja metsätalouden kansallisen
kasvigeenivaraohjelman tavoitteena on turvata tuleville
sukupolville Suomen pohjoisiin viljelyolosuhteisiin sopeutunut
viljelykasvien geeniaines osana biologista monimuotoisuutta.
https://www.luke.fi/tietoa-
luonnonvaroista/geenivarat/kasvigeenivarat/
Kasviperinnön ylläpidon tarkoitus on kasvien itsensä lisäksi pitää
yllä muistia ja tietoa puutarhan kasvien viljely- ja käyttötavoista ja
niihin liittyneistä merkityksistä.
Tavoitteet yhdistäen pyritään siihen, että perinteiset, geneettisesti
monimuotoiset viljelyskasvimme saavat yhä uusia käyttötapoja ja
säilyvät viljelyssä monenlaisissa puutarhoissa ja niihin liittyvä
kulttuuriperintö ja geenivaranto elävät.

6. Taidetta ja tietoa: Siirtolaispuutarha Ruokataidetta,
kokemusta ja
tietoa: Parasta
maatiaisruokaa
Museotaitoa,
kokemusta ja tietoa:
Museopuutarha.
Perustaminen ja
hoito.
Tietoa, kokemuksia,
kasvinvälitystä,
harrastajayhteisö:
Maatiainen
Meillä on paljon kokemusta, tietoa ja jaettua tietoa maatiaisten ja vanhojen lajikkeiden
arvosta ja merkityksestä
www.geenivaraoppi.fi

7. Fruticetum yhdistää uutta ja vanhaa Lohjalla
MIKSI RAKENNAMME FRUTICETUM-PUUTARHAA
– rakkaudesta puutarhaan
Olemme pieni joukko intohimoisia ammattilaisia ja pitkän linjan ’puutarhureita’.
Suomen ilmastossa voi kasvattaa monia arkojakin kasveja omaksi ilokseen ja omiin
tarpeisiin. Pienestäkin onnistumisesta saa paljon iloa.
– innostamme kokeilemaan ja kehittämään uusia asioita
Puutarhan hedelmä- ja marjakasvien toivotaan myös innostavan monenlaiseen kokeiluun
ja uusien tuotteiden kehittämiseen.
TAVOITTEENA SÄILYTTÄÄ JA EDISTÄÄ SUOMALAISTA PUUTARHAKULTTUURIA
Suomessa on oman puutarhahistoriamme aikana kehittynyt omaleimainen hedelmä- ja
marjakasvien lajikkeisto. Monia näistä lajikkeista kasvatetaan vain Suomessa.
Suomalaisen puutarhakulttuurin säilyttäminen ja edistäminen on Fruticetum -puutarhan
eräs tärkeä tehtävä.
– olemme osa kansallista geenivarakokoelmaa
http://www.fruticetum.fi/

8. Museopuutarhakin voi olla innovatiivinen! Yläneen kotiseutumuseon näytetarha
on! Puutarhassa kasvaa noin sata vanhaa paikallista hyöty- ja koristekasvikantaa
hyvin dokumentoituna ja hoidettuna kasvikerhon voimin.
www.museoylane.fi

9. Yläneen museokasvitarhasta myydään museon kasvien jakotaimia, jotka
palaavat lähiseutujen puutarhoihin. Myyntitulot riittävät puutarhan
kehittämisen tarpeisiin

10. Turun akatemian professorit Pehr Kalm ja Johan Leche Pukkilan kartanomuseon
puutarhassa ennen kuin Museovirasto luopui siitä. Tarkastelussa väriminttu.
Puutarhan kasvikantoja oli vähitellen varhennettu vastaamaan yhä paremmin
1700-luvun kantoja. Kasvit jaettiin ja siirrettiin Louhisaareen perustettuun
puutarhaan. Museologian opiskelijat toteuttivat puutarhassa museodraamaa.

11. Metsähallituksen Korteniemen perinnetila on ykkönen!
Maatiaisten viljely- ja käyttömiljöö!

12. Korteniemessä viljellään maatiaisruista ja maatiaisperunoita ja
hoidetaan maatiaiskarjaa 1910-luvun malliin

13. Vanhassa siirtolapuutarhassa diversiteetti on suuri! Kuvassa ollaan Turun Kupittaan
siirtolapuutarhassa toukokuussa 2016. Luken väkeä, museopuutarhuri, museologian
opiskelija ja palstan viljelijät tutustumassa ja dokumentoimassa. Kupittaalta on 2016-
2018 dokumentoitu järjestelmällisesti vanhoja omenapuita, sipulikasveja, syysleimuja ja
pioneja.

15. Puutarhamessuilla esitellään myös
perinnekasveja ja vaikkapa ympätään vanhoja
omenalajikkeita. Turun Piha ja puutarha –
messujen perinnekasviosastoa 2018.
Perinnekasvit ovat olleet mukana Turun yliopiston
museologian opetuksessa vuodesta 2007
yhteistyössä MTT/Luonnonvarakeskuksen kanssa.

16. Myös taimistoviljelijät pitävät yllä vanhoja lajikkeita.
Kuvassa Pionien koti Taivassalossa.
www.taimistoviljelijat.f
FinE – suomalaiset laatutaimet
http://suomalainentaimi1.online.fi/fine-laatutaimet

17. ”Maatiaisten paluu kotien ja
tähtiravintoloiden ruokapöytiin, on
suomalaisen nykykeittiön ilmiö.
Kärjessä marssii itäsuomalainen
pieni metsälehmä kyyttö.
Maatiaiseläinten vanavedessä
paluuta tekevät myös monet
maatiaiskasvit, kuten vanhat
perunalajikkeet ja kaskinauriit,
paikallisomenat ja ryvässipulit.
Maatiaisraaka-aineiden
erinomainen maku on yllättänyt
ravintoloitsijat.”
Maarit Heinonen
https://www.luke.fi/blogi/palauteta
an-lautaselle-uhanalaiset-maut/
Ostin Lapin puikulaa ja kaskinaurista Turun
silakkamarkkinoilta viime perjantaina. Nam!

18. ”Keittiömestari Mikko Kautto näyttää resepteissään,
miten hienostuneita makuja maatiaisista saa aikaan. ”
(Kuva kirjasta Parasta maatiaisruokaa)
”Syömällä maatiaisia pelastat ne!”
”Maatiaisen oikea rooli on kaupallisessa viljelyssä.”
”Maatiaistuote löytää ostajansa suoraan markkinoimalla.”

19. http://www.spk.fi/ajankohtaista/uut
inen/spk_uuden_huippuravintolan_
yhteistyoekumppanina
Hyperlokaalit ilmaperunat
https://restaurant-ultima.fi/
Katso ruokalista!
Rapeaa Tyrnävän perunaa ja Bovikin
kyyttönautaa
Yhteistyö Suomen
siemenperunakeskuksen kanssa
(Tyrnävällä)

20. ”Vanha raparperi, lipstikka, humala tai
saksankirveli saattavat olla puutarhojen
pitkäikäisimpiä kasveja.
Sen sijaan on hyvin harvinaista, että puutarhan
omistajat ylläpitävät vuosikymmeniä
kaksivuotisia mukulakasveja, kuten daalioita,
vanhoja yksivuotisia koristekasveja tai vanhoja
tulppaaneja. Nämä kasvit ovat suuria
harvinaisuuksia niiden viljelyn työläyden takia.”
www.geenivaraoppi.fi
Ylläpitoon tarvitaan sitoutuneita
kulttuuriperintöyhteisöjä tai -verkostoja, joille
nämä kasvit ovat tärkeää ja kiinnostavaa
perintöä ja joille kymmenen vuotta ei ole liian
pitkä aika.
Yläneen Huvituksen tilalta saattoi 1850
ostaa 220 varianttia daalioita. Tämä
variantti on jäljellä Yläneen
puutarhoissa. Joka seudulla on oma
vanha daaliamallinsa.

21. Kiitos!
KIITOS!