8. Espanjansiruetana
kasvaa hyvin
samankokoiseksi kuin
Suomessa erittäin
yleinen ukkoetana.
Ukkoetana ei
kuitenkaan ole
puutarhalle vaarallinen.
Luonnontieteellisen
keskusmuseon mukaan
espanjansiruetana
kasvaa 7-14 cm
pituiseksi. Sen väritys on
hyvin vaihteleva,
yleispiirteenä on värien
likaisuus. Suomen
yksilöt ovat olleet
likaisen
oranssinpunaruskeita ja
niiltä ovat useimmiten
puuttuneet sivujuovat.

15. Tehokkaan leviämisen
mestari
Ruotsissa on seurattu
espanjansiruetanan
leviämistä jo 30 vuotta.
1970-luvun puolivälissä
löytyivät ensimmäiset
espanjansiruetanat
Skånen ja Göteborgin
alueilta. Laji pysyi
harvinaisena
ensimmäiset noin 10
vuotta. 1980-luvun
puolivälin jälkeen
espanjansiruetanaa
löytyi jo useammasta
maakunnasta, aina
Pohjanlahden rannikolle
Örnköldsvikiin saakka.

17. Mikä on vieraslaji?
• Vieraslajit ovat lajeja, jotka ovat levinneet luontaiselta
levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti
tai tarkoituksella. Ne ovat ihmisen myötävaikutuksella ylittäneet luontaiset
leviämisesteet, kuten mantereen, meren tai vuoriston.
• Yleensä vieraslajit sopeutuvat huonosti uuteen elinympäristöön ja
tuhoutuvat nopeasti. Joskus vieraslajit kuitenkin menestyvät, muodostavat
lisääntyvän kannan ja vakiintuvat osaksi uutta elinympäristöään.
• Jotkin vieraslajit menestyvät erityisen hyvin. Tällöin ne voivat aiheuttaa
vakavaa vahinkoa alkuperäislajeille, ekosysteemeille, viljelykasveille,
metsätaloudelle tai muille elinkeinoille.
• Vieraslajit voivat aiheuttaa huomattavaa taloudellista haittaa
vaarantaessaan ihmisten, eläinten ja kasvien terveyden. Ne voivat myös
laskea kiinteistöjen arvoa, aiheuttaa sosiaalista ja esteettistä haittaa.
• Selkeitä haittoja aiheuttavia vierasperäisiä lajeja kutsutaan haitallisiksi
vieraslajeiksi.

18. Suomen erityisen haitalliset vieraslajit
Valtioneuvoston hyväksymässä kansallisessa
vieraslajistrategiassa omaksi ryhmäkseen on
erotettu erityisen haitalliset vieraslajit. Näitä
ovat vaaralliset kasvintuhoojat
(karanteenilajit) (37 kpl), joiden tuonti ja
levittäminen on kielletty direktiivillä kaikissa
EU:n jäsenmaissa. Lisäksi erityisen
haitallisiksi vieraslajeiksi Suomessa on
nimetty jättiputket, kurtturuusu, rapurutto,
espanjansiruetana ja minkki. Näiden lajien
kohdalla tulee ryhtyä viipymättä tehokkaisiin
toimenpiteisiin niiden poistamiseksi tai
ainakin leviämisen estämiseksi ja haittojen
vähentämiseksi.

21. Syitä tähän voivat olla mm. onnistunut talvehtiminen (ei syvää routaa), kostea kevät,
kasvillisuuden kehitys ja lämmin kostea kesä. Lisäksi viherlannoitus, lehtikompostit,
hoitamattomat joutoalueet ja takapihat vaikuttavat suotuisasti etanoiden ja kotiloiden
lisääntymiseen. Mikäli maaperään on käännetty runsaasti kasviainesta nopeuttaa se
nuorten etanoiden kasvua huomattavasti.
Etanat ja kotilot voivat talvehtia sekä aikuisina että munina. Mikäli lämpötila
keväällä/alkukesällä on 20-25 astetta saattavat munat kuoriutua 3-4 viikossa. Valmiina
oleva kasviravinto ja suotuisat sääolot tarjoavat hyvät edellytykset nuorten etanoiden ja
kotiloiden kasvulle. Ne voivat käyttää ravintonaan myös eläinraatoja, josta ne saavat
runsaasti proteiineja ja niiden ansioista syksyiset munamäärät ovat suuret. Munii jopa
400 munaa kesässä.
Lisäksi etanat ovat kaksineuvoisia mikä tarkoittaa sitä että parittelun jälkeen voivat
molemmat yksilöt munia.
Luontaisia vihollisia ei ole! Siilit ja ankat kovin vähän edustettuna Päiväkummussa.
Etanat lisääntyvät nopeasti

22. Torjunta 1: ympäristötoimenpiteet
• Maanmuokkaustoimenpiteet, salaojittaminen,
nurmialueiden, suojakaistojen, ja joutoalueiden sekä
raja- ja katuojien säännöllinen niitto ja hoito,
vihannesmailla rivivälien pitäminen puhtaana
rikkaruohoista sekä koristekasvipenkkien säännöllinen
hoito. Näin tarjotaan nilviäisille mahdollisimman
vähän suoja- ja lisääntymisalueita. Lehti- ja
ruohokasoja (avokompostikasoja) ei myöskään saisi
olla, koska nämä tarjoavat erittäin otolliset suoja-,
lisääntymis- ja talvehtimispaikat etanoille ja kotiloille.
Mätänevät laudanpalaset on myös korjattava pois,
koska näiden alle nilviäiset usein munivat.

23. Kotipihan nurmikko tulee leikata vähintäänkin
kerran viikossa. Pensaiden alustat on syytä
pitää puhtaana rikkakasveista. Kukkapenkit
tulee hoitaa ja seurata erityisesti
”houkuttelevia” kasvilajeja. Pihaan ei tulisi
jättää ainuttakaan villiä nurkkausta, joka olisi
päivittäisen tarkkailun kohteena. Lehti- ja
avokompostit vaativat erityistä valppautta.

24. Hoidetut tonttien
rajat ja
katuosuudet ja
lyhyeksi ajetut
puutarhojen
nurmialueet
auttavat
huomattavasti
etanoiden
vastaisessa
taistelussa
monellakin eri
tavalla.

25. Miksi katuojat kannattaa pitää siistinä?
Syy 1: Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja
puhtaanapidosta annetun laki (31.8.1978/669) koskee
asema-kaava alueen katuja: Tontinomistajan (myös
tontin vuokraajan) velvollisuutena on pitää katu
puhtaana tontin rajasta keskiviivaan saakka, kuitenkin
enintään 15 metrin leveydeltä, koskien roskien ja lian
poistoa. Sekä tontinomistajan on huolehdittava
enintään kolmen metrin etäisyydelle tontin rajasta
ulottuvan viherkaistan ja ojan alueella roskien
poistamisesta ja kasvillisuuden siistimisestä.

26. • Syy 2: Kiinteistön ja alueen esteettinen
näkökulma.
• Syy 3: Koirat kakkivat mieluummin
rämeikköön, ja jätökset tulee varmemmin
korjattua siististä ojasta.
• Syy 4: Siistityissä ojissa ei etanoille ruokaa,
suojaa eikä lisääntymispaikkoja, koska ojat
mm. kuivuvat nopeammin. Etanoiden
mieluisat leviämisreitit tulee ”tukituksi”.
Miksi katuojat kannattaa pitää siistinä?

29. Torjunta 2: mekaaniset toimenpiteet
• Keväällä, kun nilviäiset lähtevät liikkeelle, voidaan myös käsin
poimia niitä ja upottaa kuumaan veteen tai etikkaliuokseen. Tällä
menetelmällä estetään ainakin näiden muninta alkukesästä. Tämä
toimenpide on usein riittävä silloin kun nilviäismäärät ovat pieniä.
Kotipuutarhoissa voidaan myös käyttää kasvimaan ympärillä ns.
etana-aitaa joka voidaan valmistaa esim. pellistä. Pelti voi olla 50
cm korkea josta 10 upotetaan maahan. Pellin yläosassa täytyy olla
lippa (10 cm) ja lipasta alaspäin käännetty huuli (noin 2 cm). Lippa ja
huuli ovat siksi etteivät etanat ja kotilot pystyisi ylittämään peltiä.
Etanoiden ja kotiloiden liikkeitä voidaan hidastaa levittämällä
kalkkia tai tuhkaa. Nämä toimivat kuitenkin vain niin kauan kun
pysyvät kuivina. Sateen jälkeen täytyy suorittaa uusintalevitys.

30. Etanat ovat kaksineuvoisia
mikä tarkoittaa sitä että
parittelun jälkeen voivat
molemmat yksilöt munia.

35. Torjunta 3: kemiallinen torjunta
• Etanoita ja kotiloita voidaan torjua myös
kemiallisesti. Suomessa oli muutama vuosi sitten
näiden torjuntaan hyväksytty ainoastaan
Mesurol-etanasyötti (tehoaine metiokarbi), joka
sekin on jo nyt kielletty. (KTTK:n Eliövaroitus:
Mesurol torjunta-aine on erittäin myrkyllistä
linnuille sekä hyödyllisille niveljalkaisille).
• Markkinoille on nyt saatu toinen tehokas aine:
Ferramol, joka on luonnon oma aine ja sallittu
myös luonnonmukaisessa viljelyssä.

38. Torjuntaan tarvitaan uusia tekniikoita
Koivutisleeseen perustuva tutkimus kohdennettiin ensimmäiseksi lehtokotilon sekä
espanjansiruetanan aiheuttamien ongelmien hallintaan. Perusteena oli uusien
torjuntatekniikoiden tarve sekä alustavien tutkimusten tulokset. MTT:n ja HY:n
ympäristöekologianlaitoksen yhteistutkimuksen päärahoittaja on MMM ja merkittävänä
yhteistyökumppanina toimii Lahden kaupunki.
Vuoden 2005 tutkimusten tavoitteena oli: a) osoittaa, että kotilot ja etanat eivät ylitä
tislevalmisteilla käsiteltyjä muovipintoja (muoviruukku, Persplex- aidanne), b) demonstroida
tisleen hajuun perustuvan teknologian tehoa käytännössä.
Isa Lindqvist1, Bengt Lindqvist1, Heikki Setälä2 ja Kari Tiilikkala1
1MTT, Kasvinsuojelu, 31600 Jokioinen, sähköposti: etunimi.sukunimi@mtt.fi
2Helsingin yliopisto, Ympäristöekologian laitos, Niemenkatu 73, 15140 Lahti, sähköposti:
etunimi.sukunimi@helsinki.fi

39. Torjunta 4: biologinen torjunta
• Myös biologisen torjunnan käyttömahdollisuuksia
etanoiden ja kotiloiden torjuntaan tutkitaan.
Sukkulamatoja sisältävä valmiste (Nemaslug) on hyväksytty
myös Suomessa. Valmisteen teho nilviäisiin perustuu siihen,
että sukkulamatoja sisältävää valmistetta levitetään
maahan paikkoihin, missä nilviäisiä esiintyy. Sukkulamadot
(mikroskooppisen pieniä) tunkeutuvat esim. etanaan ja
lisääntyvät etanan sisällä. Kun etana kuolee sukkulamadot
tunkeutuvat ulos etanasta ja menevät maahan odottamaan
seuraavaa uhria. Saattaa kuitenkin olla, että lehtokotiloon
eikä suurikokoiseen espanjansiruetanaan sukkulamadoista
ei ole apua? Tutkimusta tehdään edelleen.

40. Miksi torjuisit etanoita?
• Taloudelliset syyt 1: Puutarhaviljelyn sato tuhoutuu
(tulee syödyksi, hygienia, suojaus maksaa). Siruetanan
aiheuttamat satotappiot ovat olleet paikallisia, mutta esim.
Maarianhaminassa on ”mördarsnigel” –nimellä tunnettu tuholainen
lopettanut monien omatarveviljelijöiden viljelytoiminnan kokonaan.
• Taloudelliset syyt 2: Vaikutus kiinteistön arvoon ja jopa
alueen heikentyneen imagon kautta potentiaalisten
ostajien määrään.
• Esteettiset syyt: Puutarhasta nauttiminen.
• Sosiaaliset syyt: Naapurisopu!
• Valtioneuvoston vieraslajistrategia ja sen mukainen
toiminta erittäin haitallista lajia vastaan.

41. Naapurisi kiittää, jos…
• Kaikki meistä eivät syystä tai toisesta tunne tarvetta
etanoiden hävittämiseen ja toimiin torjunnan suhteen
estääkseen etanoiden matelemisen omaan puutarhaan.
”Etanafanitkin” voisivat kuitenkin huolehtia siitä, etteivät
päästä lemmikkejään leviämään omasta puutarhasta
naapuritonteille. Näin menetellen ”naapuri kiittää”, sillä
Espanjasiruetanat katsotaan haitta-/tuhoeläimiksi, joiden
esiintyminen tulee ilmoittaa mm. kiinteistökauppoja
tehtäessä!
• (”Kiinteistön virheestä ja sen seuraamuksista säännellään maakaaren 2 luvussa.
Maakaaressa on omaksuttu kolmijako laatuvirhe – vallintavirhe – oikeudellinen virhe.
Laatuvirhe koskee kiinteistön tosiasiallisia ominaisuuksia… Kun myyjällä on
tiedonantovelvollisuus, hänen on virhevastuun uhalla annettava ostajalle tieto sellaisista
kaupan kohteen ominaisuuksia koskevista seikoista, joiden voidaan olettaa vaikuttavan
kaupasta päättämiseen…. Kaikkien virheiden seuraamuksia – osittain toisistaan poikkeavin
edellytyksin – ovat kaupan purku, hinnanalennus ja vahingonkorvaus…”)