Erikoistutkija Marjo Keskitalo, Luke

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Viljelyjärjestelmät uusiksi
- monimuotoisuudesta uutta luksusta
Redesigning cropping systems
– new luxury from biodiversity
PeltoLuksus-hankkeen esittely
5.9.2019 Helsinki Porthania
Marjo Keskitalo, erikoistutkija, Luke
Jokioinen
marjo.keskitalo@luke.fi

2. © Luonnonvarakeskus
PeltoLuksus – Crops4Luxury
• Edistää pellosta lähtevän lisäarvon ja mahdollisesti jopa uudenlaisen
luksuksen synnyttämistä
• Osoittaa diversiteettiviljelyn/funktionaalisten viljelykiertojen
mahdollisuuksia
• Vauhdittaa kiertotaloutta ja parantaa ympäristökestävyyttä
• Jokaiselle kasvinviljelytilalle oma erikoiskasvi!
• Uutta on se, että peltoa ei yleensä mielletä lisäarvon lähteenä -
paremminkin haitallisten ’päästöjen’ lähteenä
• Riista, marjat, vihannekset, sienet, järvien ja merien antimet mielletään
suomalaisina erikoisuuksina
• Sellun sijaan myös puusta etsitään arvotuotteita
• MIKSI ei sitten pellon antimista voisi luoda lisäarvoa?
2 5.9.2019Keskitalo 2019

3. © Luonnonvarakeskus
Nykyiset viljelyjärjestelmät (1)
• Suomi on selkeästi jakaantunut ‘nurmi’ – ja ‘vilja-Suomeen’
• Vilja-alueella (Länsi- ja Etelä-Suomi) yksipuolinen viljan viljely on
yleisintä.
• Viljatilan pinta-alasta on keskimäärin noin
– 60 % viljaa
– > 10 % nurmea
– > 10% erilaisia erikoiskasveja,
• öljykasveja,
• Kuminaa
• perunaa
• sokerijuurikasta
• pseudo-viljoja
– > 10 % ympäristöhoidollista kesantoa,
3 5.9.2019

4. © Luonnonvarakeskus
Nykyiset viljelyjärjestelmä (2)
– Käytössä olevaa peltoa on 2, 273 milj. hehtaaria, josta
• 20 %:lla viljellään suoraan tai lähes suoraan ihmisravintona
käytettävää, ml.
– kevät- ja syysvehnät
– mallasohra
– ruis
– kaura, arviolta noin 20 % käytetään elintarvikkeena
– perunat, sokerijuurikas
– rypsit ja rapsit - osa jalostetaan myös eläintenrehuksi
– palkokasvi-alasta noin 20 %
– Kumina
– puutarhakasvit, ym
• 70 %:lla peltoalasta kasvaa rehukasveja
– rehuohra
– kaura-alasta 80%
– Seosviljat
– Nurmet
• 10 % on erilaista kesantoa
4 5.9.2019

5. © Luonnonvarakeskus5 5.9.2019
Satokasvien lajirunsautta kuvaava
indeksi (Crop Species diversity index
CSDI) huomioiden vuosien 2012 –
2016 pellon käyttö kaikissa Suomen
310 kunnassa.
Eri värit kuvaavat indeksin suuruutta:
punainen < 1,25;
1,25 < keltainen < 1,5;
1,5 < vihreä < 1,75;
1,75 < sininen < 2;
2,0 < musta
Kasvilaji-
runsaus
kasvaa
Keskitalo & Jauhiainen 2019,
EU-Diversifood Embedding crop diversity
and networking for local high quality food
systems
Grant agreement n 633571
Keskitalo 2019

6. © Luonnonvarakeskus
Miksi viljelyjärjestelmät tulisi uudistaa?
Redesigning cropping systems?
• Kiertotalous ja ilmastonmuutos
- Ravinteiden kierto, peltomaan rakenne ja viljavuus
- Hiilensidonnan edistäminen ja juuristomikrobiston monimuotoisuus
- Sopeutuminen ilmastonmuutokseen
- Uusiutuvia lähteitä
• voivat korvata fossiilisia raaka-aineita, mm. indigo
• Voivat korvata eläinperäisiä, esim. kasiperäiset proteiinit
- Uusia raaka-aineita kasveista, mm. kasviperäiset proteiinit
- Satotappioriskien vähentäminen
- Lisää viljelykierron mahdollisuuksia
- Monimuotoinen ruokajärjestelmä on joustava
6 5.9.2019Keskitalo 2019

7. © Luonnonvarakeskus7 5.9.2019Keskitalo 2019
Kasvintuotantotilojen yrittäjätulo (= markkinatuotot + maataloustuet –kustannukset pl.
yrittäjäperheen palkkavaatimus sekä oman pääoman korkovaatimus) vuosina 2011 –
2017. Tilojen keskipinta-ala noin 64 ha (viljanviljely) – 51 ha (muu kasvintuotanto).
Lähde: Luke Tilastotietokanta.
0
5000
10000
15000
20000
25000
30000
2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
viljanviljely
muu kasvintuotanto
€/vuosi

8. © Luonnonvarakeskus8 5.9.2019Keskitalo 2019
Sandström, V., Kauppi, P.E., Scherer, L., Kastner, T. 2017. Linking country level food supply to global land and water
use and biodiversity impacts: The case of Finland. Scince of The Total environment. Vol 575(1): 33-40
Ruuan ympäristöjalanjälki ’ulkoistettu’ ulkomaille:
- Tuontiruuan osuus lähes kaksinkertaistunut 1986 – 2011
- Myös suurin osa diversiteettivaikutuksista syntyy maissa, joista ruoka tuodaan

9. © Luonnonvarakeskus9 5.9.2019Keskitalo 2019
4.9.2019

10. © Luonnonvarakeskus
Viljelyjärjestelmien monipuolistamisen edellytykset
• Monipuolistaminen on mahdollista
– 18 – 40 % yksipuolisessa viljanviljelyssä olevista pelloista voisi
viljellä monipuolisemmin (Peltonen-Sainio & Jauhiainen 2017)
– Jo nyt erikoiskasveja viljelevistä, pitävät vilja-nurmi-erikoiskasvi -
järjestelmää parhaana (FutureCrops – ScenoProt viljelijäkysely
2018)
- Tilakoon suureneminen lisää viljelijöiden kiinnostusta
• Jo nyt Suomessa viljellään noin 130 kasvilajia. Niistä
– <10 kasvia käsittää yli 82 % peltoalasta
– Loput 120 kasvilajia viljellään vajaalla 20 % peltoalasta
10 5.9.2019Keskitalo 2019

11. © Luonnonvarakeskus
Viljelyjärjestelmien monipuolistamisen mahdollisuudet
- erikoiskasvit
• Viljelykasvilajisto elää yhteiskunnan muutoksen seurauksena
– Vähemmälle huomiolle jääneet voidaan ottaa uudestaan viljelyyn
– Suomeen tulee uusia kasvilajeja myös muualta
• Erikoiskasvit
– ovat maantieteellisyyden, viljelyn laajuuden, tunnettavuuden ja
raaka-aineen saatavuuden suhteen rajallisia
– ovat erilaisia eri maissa
– ovat Suomessa yleensä kaksisirkkaisia ja ovat viljoihin nähden
erilaisia – erilaisuus tekee järjestelmän rikkaaksi ja kiinnostavaksi
– ovat alihyödynnettyjä
– viljely voi laajeta niin, että kasvia ei koeta enää erikoiseksi
– tavanomaisista satokasveista voi tulla myös ’erikoisia’
11 5.9.2019Keskitalo 2019

12. © Luonnonvarakeskus12 5.9.2019Keskitalo 2019
Thomas Jefferson, USA, ca. 1790
"The greatest service which can be rendered any country is to add a
useful plant to its culture."

13. © Luonnonvarakeskus
Viljelykasvit maailmalla
• Kolme (vehnä, riisi, maissi 40 – 60%) – 75 kasvilajia tuottaa
pääasiallisen ihmisen tarvitseman ravinnon:
• Anon. 2009. How to Feed the World in 2050
• http://www.fao.org/fileadmin/templates/wsfs/docs/expert_paper/How_to_Feed_the_World_
in_2050.pdf.
• Prescott-Allen, R., Prescott-Allen, C. 1990. How Many Plants Feed the World?
https://doi.org/10.1111/j.1523-1739.1990.tb00310
• Paikallisesti viljelykasvidiversiteetti on saattanut jopa lisääntyä, mutta
maailmanlaajuisesti kasvilajisto on yhtenäistynyt:
• Martin, A.R., Cadotte, M.W., Isaac, M.E., Milla R., Vile, D., Violle, C. 2019. Regional and
global shifts in crop diversity through the Anthropocene. PLoS ONE 14(2): e0209788.
https://
• Potentiaaliseen kasvilajimäärään nähden, ihmiskunta hyödyntää vain
murto-osan. Ruokaturvan kannalta tulisi laajentaa kasvilajien käyttöä.
13 5.9.2019Keskitalo 2019

14. © Luonnonvarakeskus14 5.9.2019Keskitalo 2019
World’s biggest cash crop: Most
revenue: Gross production value
($bn)
https://www.visualcapitalist.com/the
-worlds-most-valuable-cash-crop
Kokonaisarvoltaan tärkeimmät
satokasvit maailmassa

15. © Luonnonvarakeskus
Uusi luksus ja erikoiskasvit (1)
• Uudella luksuksella käsitetään mm:
– Kokemuksellisuutta ja elämyksiä, myös epätavallisia kokemuksia,
elämäntapaa rakentavaa, erilaisia hetkiä elämässä,
– Ikimuistoisia vuorovaikutushetkiä, autenttisuutta, odottamattomia
nautintoja
– Ei niinkään enää mittaa elintasoa, menestystä tai yhteiskunnallista
asemaa
• Broström, N. Palmgren, K. & Väkiparta, S. 2016. Luksus suomalainen osaaminen
kilpailuetuna. Alma Talent. Helsinki.
15 5.9.2019Keskitalo 2019

16. © Luonnonvarakeskus
Uusi luksus ja erikoiskasvit (2)
Lähde: Havas, K. Adamsson, K. & Sievers, K. Hungry for Finland. Suomen
ruokamatkakilpailu 2015. Haaga Helian julkaisut. Helsinki.
16 5.9.2019Keskitalo 2019
Uudenlainen
luksus
Erikoiskasvi
Hienovarainen
Yksilöllinen
Eettinen
Ekologinen
Esteettinen
Rohkea
Hyvää tekevä

17. © Luonnonvarakeskus
Uusi luksus ja erikoiskasvit (3)
Lähde: Havas, K. Adamsson, K. & Sievers, K. Hungry for Finland. Suomen
ruokamatkakilpailu 2015. Haaga Helian julkaisut. Helsinki.
17 5.9.2019Keskitalo 2019
Uudenlainen
luksus
Erikoiskasvi
Hienovarainen Viljelyssä oltava nöyrä, oppimiseen kuluu yleensä aikaa
Yksilöllinen Usein harvinainen, ei ole kaikkien saatavilla
Eettinen Korvaa esim. eläinproteiinin
Ekologinen Usein luomussa viljeltävä, esim. kemiallista kasvinsuojelua
harvoin saatavilla
Esteettinen Kukkivia, värillisiä, maisemaa monipuolistava
Rohkea Ainakin viljelijän on oltava uskalias ja rohkea!
Hyvää tekevä Tehty vähän kasvinjalostusta, siksi hivenaineet ja vitamiinit
tallessa. Viljelijöillä tuotannon perusteena.

18. © Luonnonvarakeskus18 5.9.2019Keskitalo 2019
TP 1 Gluteenittomat viljelykasvit ja
raaka-aineet

19. © Luonnonvarakeskus19 5.9.2019Keskitalo 2019
TP2 Kuminan kestävä tuotanto
https://www.koneviesti.fi/rakentaminen-energia/artikkeli-
1.341462

20. © Luonnonvarakeskus20 5.9.2019Keskitalo 2019
TP3 Morsingon indigosta luksusta ja kestävyyttä
Tekijä Pirita Lauri ja
kuvaaja Eeva Suorlahti

21. © Luonnonvarakeskus
PeltoLuksus – Crops4Luxury
• Tutkimusta kolmessa arvoketjussa
• Viestintää eri tapahtumissa - Luke
– Erikoiskasvipäivä 23.8.2018 ja 22.8.2019 Jokioinen
– Kuivuridemo 9.10.2018 Orimattila
- Gluteeniton teemaviikko 29.10 .2018 -> Turku
– Härkäpapuseminaari 12.2.2019 Jokioinen
– Tattariseminaari 27.2.2019 Jokioinen
– Öljyhamppuseminaari 21.3.2019 Jokioinen
– Maailmakylässä -tapahtuma 25-26.5. 2019 Helsinki
– Word Circular Economy forum 3-5.6.2019 Helsinki
– Okra Maatalousnäyttelyt 3-6.7. Oripää
- Seminaari 5.9.2019 Helsinki Design Week , Helsinki
• + Aalto yliopiston ja Helsingin yliopiston järjestämiä työpajoja
21 5.9.2019

22. © Luonnonvarakeskus
Konsortion muodostavat
• Rahoitus: Sitra
• Luonnonvarakeskus – TP1-3
• Aalto yliopisto ja HAMK – TP3
• Helsingin yliopisto – TP3
• Ainasoja yhtiöt Oy – TP3
• Murtolan Hamppufarmi Oy – TP1
• Rainingon luomutila – TP1
• Lisäksi:
• - Bondenliving – TP3
• - Caraway Finland Oy – TP2
• - Keskisen Mylly Oy – TP1
• - Koivunalhon luomutila –TP1
• - Ravintola Hus Lindman – TP1
• - Viljakas Oy – TP2
• Viestinnässä: KasKas-media, MTK Maaseutunuoret ja Viljakas Oy
22 5.9.2019Crops4Luxury - PeltoLuksus

23. © Luonnonvarakeskus23 5.9.2019
Kiitos !

24. © Luonnonvarakeskus24 5.9.2019Teppo Tutkija