Kasvinsuojelun haasteet palkokasveilla

1. © Luonnonvarakeskus© Luonnonvarakeskus
Keinoja palkokasvituotannon monipuolistamiseksi
Palkokasvi-seminaari
Jokioinen 12.2.2019
Erja Huusela-Veistola, Heikki Jalli & Marja Jalli
etunimi.sukunimi@luke.fi
Luonnonvarakeskus (Luke)
www.luke.fi/FutureCrops
1 14.2.2019
Kasvinsuojelun haasteet
palkokasveilla
www.luke.fi/FutureCrops

2. © Luonnonvarakeskus
Kasvinsuojelun haasteet palkokasveilla
Esityksen sisällys
• Palkokasvit
– Herne
– Härkäpapu
– Lupiinit
• Kasvintuhoojaongelmat
– Tuhoeläimet
– Kasvitaudit
– Rikkakasvit
• Kasvintuhoojien hallintakeinot
Huusela-Veistola E, Jalli H & Jalli M Palkokasvi-seminaari Jokioinen 12.2.2019

3. © Luonnonvarakeskus
Herneen tuhoeläinten hallinta
• Juovahernekärsäkäs Sitona lineatus
– Kuiva, lämmin kevät & hidas taimettuminen
lisää riskiä
– Harvoin torjuttu
• Hernekääriäinen Cydia nigricana
– Alueellinen viljelykierto
– Torjuntatarve feromonipyydystarkkailun
perusteella
– Torjuntakynnykset vaihtelevat herneen
käyttötavan mukaan
• Hernekirva Acyrthosiphon pisum
– Harvoin torjuntatarvetta kuivaherneellä
• Torjuntaan rekisteröity pyretroidivalmisteita
• Varoajat ym. tarkistettava valmisteiden
käyttöohjeista
Huusela-Veistola E, Jalli H & Jalli M Palkokasvi-seminaari Jokioinen 12.2.2019

4. © Luonnonvarakeskus
Härkäpavun tuhoeläinten hallinta
• maailmanlaajuisesti 70 tuholaislajia
– Samat lajit kuin muilla palkokasveilla, mutta
hernekääriäisen vioitukset yleensä vähäisiä
– Suomessa ei havaittu merkittäviä
tuhoeläinongelmia ennen viime kesän
gammayökkösinvaasiota
• Juovahernekärsäkäs Sitona lineatus
• Kirvat (voivat levittää virustauteja)
– Hernekirva Acyrthosiphon pisum
• Palkokasveilla
– Juurikaskirva Aphis fabae
• Moni-isäntäinen (yli 200 isäntäkasvia)
– ’Virnakirva’ Megoura viciae
• Kirvat lisääntyvät lämpimässä ja ovat
runsaimmillaan heinäkuussa kasvuston kukkiessa
• Voivat levittää virustauteja
• Herneellä käytetyt pyretroidit eivät sallittuja härkäpavulla
Huusela-Veistola E, Jalli H & Jalli M Palkokasvi-seminaari Jokioinen 12.2.2019

5. © Luonnonvarakeskus
Mahdollisia tulevia härkäpavun tuhoeläimiä
• Härkäpavun viljelyn lisääntyminen ja
vakiintuminen voi lisätä kasvinsuojeluongelmia.
Tehokas kasvintuhoojien tarkkailu kasvukauden
aikana on tarpeen, jotta mahdolliset ongelmat
havaitaan ajoissa
(VYR Härkäpavun viljelijän huoneentaulu 2018)
• Härkäpapupiilokas Bruchus rufimanus
– Ei vielä vakiintunut Suomeen
– Esiintyy jo Ruotsissa (1. havainto v. 2008)
– Muninta vaatii lämpimät sateettomat
olosuhteet
http://www.winter-beans.co.uk/
http://www.naturespot.org.uk
/species/bruchus-rufimanus
Huusela-Veistola E, Jalli H & Jalli M Palkokasvi-seminaari Jokioinen 12.2.2019

6. © Luonnonvarakeskus
2018: Gammayökkösen vioitusta etenkin härkäpavulla
Kuva: Suvi Hara
Kuva: Aki NiemeläKuva: Noora Saukkonen
Huusela-Veistola E, Jalli H & Jalli M Palkokasvi-seminaari Jokioinen 12.2.2019

7. © Luonnonvarakeskus
Gammayökkönen (Autographa gamma) kesän 2018 yllättäjä
• Toukat aiheuttivat heinäkuussa ankaria tuhoja etenkin härkäpavulla ja öljykasveilla,
myös herneellä , sokerijuurikkaalla, salaatilla, perunalla ja kylvövuoden kuminalla ym.
• Tuhot painottuivat Etelä- ja Kaakkois-Suomeen
• Tukes myönsi pikaisesti poikkeuslupia torjuntaan
• Gammayökkönen Suomessa
– yleinen vaeltajalaji
• vaeltaa Suomeen alkukesästä
• meillä kehittynyt sukupolvi vaeltaa Suomesta loppukesästä
• esiintyy koko Suomessa
• suurta runsauden vaihtelua
• Vappulan (1962) mukaan aiheuttanut tuhoja viljelykasveilla v. 1922 ja 1946
• moniruokainen, yli 300 isäntäkasvia; 2-sirkkaiset kasvit kelpaavat
• pienet toukat lehden alapinnalla
• isot toukat syövät lehtiin reikiä ja katkovat lehtiruoteja
• lämmin sää erityisen suosiollinen toukkien kehitykselle
Kuva: Aki Niemelä
Huusela-Veistola E, Jalli H & Jalli M Palkokasvi-seminaari Jokioinen 12.2.2019

8. © Luonnonvarakeskus
Myös kuivuusstressi aiheuttaa ongelmia härkäpavulla
• Härkäpavun lehtien varisemista ja varsien katkeilua
• Maan pinnalla ehjiä lehtiä, ei syöntivioituksia
• Syynä kuivuusstressi, EI gammayökkönen
Kuva: Suvi Hara
Kuva: Aki Niemelä
Huusela-Veistola E, Jalli H & Jalli M Palkokasvi-seminaari Jokioinen 12.2.2019

9. © Luonnonvarakeskus
Kuva: Asko Hannukkala
Herneen kasvitaudit
Herneenlakaste (Aphanomyces eutheices)
• Juuristotauti, kasvit kellastuvat ja kuihtuvat.
• Viihtyy märässä ja lämpimässä
• Voi säilyä maassa jopa yli kuusi vuotta.
• Ei kemiallista torjuntaa
Herneenlehtihome (Peronospora viciae)
• Alkukesällä herneen lehdissä kellertävinä
laikkuina, joiden alapinnalla kasvaa
harmahtavaa homekasvustoa.
• Leviää tehokkaimmin, kun ilmankosteus on yli
90 % ja lämpötila 4–8 °C.
Pahkahome (Sclerotinia sclerotiorum)
• Herneen varsissa aluksi vetistävinä laikkuina,
joiden kohdalta varsi haurastuu ja katkeaa.
• Pahkahometta esiintyy sateisina kesinä.
• Pahkahomeen rihmastopahkat säilyvät
maassa tartutuskykyisinä 3–5 vuotta.
• Voi levitä ilmavirtausten mukana lähilohkoilta.
Huusela-Veistola E, Jalli H & Jalli M Palkokasvi-seminaari Jokioinen 12.2.2019

10. © Luonnonvarakeskus
Herneen kasvitaudit ja niiden hallinta
Kasvitauti Taudinaiheuttaja(t) Säilyminen
maassa v.
Muut isäntäkasvit ja
leviämistavat
Torjuntakeinot
Lakaste Aphanomyces eutheices 6-7 Sinimailanen, juurikkaat,
pinaatti
Kasvinvuorotus
Taimipolte, tyvi- ja
juuristotaudit
Fusariun-lajit,
Rhizoctonia solani,
Pythium -lajit
3-4 Useimmat viljelykasvit Kasvinvuorotus,
Peittaus
Tyvi- ja lehtilaikkutaudit Mycosphaerella- ja
Phoma- lajit
2-3 Ei ole Kasvinvuorotus,
peittaus,
kasvustoruiskutus
Pahkahome Sclerotinia sclerotiorum 3-5 Öljykasvit, peruna, useimmat
vihanneskasvit, voi levitä myös
viereisiltä lohkoilta
Kasvinvuorotus,
kasvustoruiskutus
Harmaahome Botrytis cinerea 2-4 Öljykasvit, peruna, useimmat
vihanneskasvit, voi levitä myös
viereisiltä lohkoilta
Kasvinvuorotus,
kasvustoruiskutus
Lehtihome Peronospora pisi 3-5 Ei ole Kasvinvuorotus,
peittaus,
kasvustoruiskutus
Huusela-Veistola E, Jalli H & Jalli M Palkokasvi-seminaari Jokioinen 12.2.2019
Asko Hannukkala

11. © Luonnonvarakeskus
Härkäpavun kasvitaudit
Suklaalaikku Botrytis fabae, B. cinerea
• Säilyy kasvijätteessä ja siemenessä
• Viihtyy kosteassa, happamassa,
runsas N-lannoitus lisää
• Louhi hiukan muita lajikkeita kestävämpi
Tyvitaudit (kuten herneellä)
• mm. Fusarium, Ascochyta-lajit
• Säilyy kasvijätteessä ja siemenessä
• Taimivaiheessa sairastuneet kasvit
kellastuvat ja kuolevat
Ruoste Uromyces viciae-fabae
• Kasvijäte- ja siemenlevintäinen
• Paikoin runsaita esiintymiä, voi yleistyä
• Aikaisella tartunnalla satovaikutus
Pahkahome (Sclerotinia sclerotiorum)
• Pahkat säilyvät maassa vuosia
• Huomioitava viljelykierrossa, useita isäntäkasveja
Sääolosuhteet tärkein eri taudinaiheuttajien
esiintymiseen vaikuttava tekijä.
Huusela-Veistola E, Jalli H & Jalli M Palkokasvi-seminaari Jokioinen 12.2.2019

12. © Luonnonvarakeskus
Härkäpavun kasvitaudit ja niiden hallinta
Kasvitauti Taudinaiheuttaja(t) Säilyminen
maassa v.
Muut isäntäkasvit ja
leviämistavat
Torjuntakeinot
Taimipolte, tyvi- ja
juuristotaudit
Fusariun-lajit,
Rhizoctonia solani,
Pythium -lajit
3-4 Useimmat viljelykasvit Kasvinvuorotus,
Peittaus
Harmaahome Botrytis cinerea 2-4 Öljykasvit, peruna, useimmat
vihanneskasvit, voi levitä myös
viereisiltä lohkoilta
Kasvinvuorotus,
kasvustoruiskutus
Suklaalaikku Botrytis fabae 2-3 Ei ole Kasvinvuorotus,
peittaus,
kasvustoruiskutus
Lehtilaikku Ascochyta fabae 2-3 Ei ole Kasvinvuorotus,
peittaus,
kasvustoruiskutus
Pahkahome Sclerotinia sclerotiorum 3-5 Öljykasvit, peruna, useimmat
vihanneskasvit, voi levitä myös
viereisiltä lohkoilta
Kasvinvuorotus,
kasvustoruiskutus
Huusela-Veistola E, Jalli H & Jalli M Palkokasvi-seminaari Jokioinen 12.2.2019
Asko Hannukkala

13. © Luonnonvarakeskus
Suklaalaikku härkäpavun ongelma
Huusela-Veistola E, Jalli H & Jalli M Palkokasvi-seminaari Jokioinen 12.2.2019
Kuvat: Asko Hannukkala

14. © Luonnonvarakeskus
Kasvitautien torjunta härkäpavulla
• Viljelykierto
• Härkäpapua joka neljäs vuosi
• Etäisyys edellisen vuoden kasvustoon vähintään 500 m
• Esikasvina ei mielellään öljykasvi, palkokasvi, tattari.
• Vilja hyvä esikasvi
• Hyvä kylvösiemen
• Homesienet alentavat itävyyttä
• Peittaukseen hyväksytty Mycostop (vihanneskasvit)
• Kasvitautien tarkkailu
• Tyvitautien seuranta alkukesästä. Rehevässä ja kosteassa viihtyvä
suklaalaikku ilmenee usein vasta kukinnan aikaan
• Kasvukauden aikainen torjunta
• Hyväksyttyjä valmisteita: Amistar, Switch 62.5 WG
Huusela-Veistola E, Jalli H & Jalli M Palkokasvi-seminaari Jokioinen 12.2.2019

15. © Luonnonvarakeskus
• Uuden viljelykasvin viljelyn yleistyessä/laajetessa
kasvisuojeluongelmat/-riskit usein yleistyvät ja niihin
kannattaa varautua
• useammin samalla lohkolla
• useammin lähellä edellisvuoden lohkoa
• suurempia viljelyaloja
 Ennakointi ja viljelykierto
• Viljelykierron suunnittelussa huomioitava etenkin lähisukuiset
viljelykasvit ja muut kasvitautien isäntäkasvit (myös rikkakasvit)
• Palkokasvit (herne, härkäpapu, apilat, virnat, lupiinit, soija;
luonnonvaraiset palkokasvit)
 Tehostettu tarkkailu
• mahdolliset ongelmat ajoissa tietoon
Kasvinsuojelutarpeet tulevaisuudessa
Huusela-Veistola E, Jalli H & Jalli M Palkokasvi-seminaari Jokioinen 12.2.2019

16. © Luonnonvarakeskus
• Rikkakasvien hallinta vilja/nurmi-vuosina
• Kemiallinen torjunta
1. Herne ennen taimettumista
Fenix aklonifeeni F3
Metro, Mistral metributsiini C1
Stomp pendimetaliini K1
Reglone diklokvatti D
2. Herne 5-8 cm
Basagran SG bentatsoni C3
Fenix aklonifeeni F3
Herneen rikkakasvien hallinta 1/2
Huusela-Veistola E, Jalli H & Jalli M Palkokasvi-seminaari Jokioinen 12.2.2019

17. © Luonnonvarakeskus
Herneen rikkakasvien hallinta 2/2
3. Puolilehdettömät 5-8 cm
Metro, Mistral metributsiini C1
4. Palkoineen korjattava herne 5-10 cm
Metro, Mistral metributsiini C1
• Hukkakauran versoutumisen lopussa valikoivat
heinäntorjuntaherbisidit, varoaika 45-90 vrk
• Juolavehnän ollessa 4-6 lehtiasteella valikoivat
heinäntorjuntaherbisidit, varoaika 45-90 vrk
Huusela-Veistola E, Jalli H & Jalli M Palkokasvi-seminaari Jokioinen 12.2.2019

18. © Luonnonvarakeskus
Härkäpavun rikkakasvien hallinta
• Rikkakasvien hallinta vilja/nurmi-vuosina
• Kemiallinen torjunta
1. Ennen taimettumista
Fenix
Reglone
Stomp
2. Aikaisella taimiasteella
Basagran SG
• Hukkakauran ja juolavehnän torjunta
kvitsalofoppi-P-etyyli tai fluatsifippi-P-butyyli -
valmisteilla
Huusela-Veistola E, Jalli H & Jalli M Palkokasvi-seminaari Jokioinen 12.2.2019

19. © Luonnonvarakeskus
Lupiinin rikkakasvien hallinta
1. Ennen taimettumista
Fenix
2. Hukkakaura ja juolavehnä
Fusilade Max varoaika 90 vrk
Huusela-Veistola E, Jalli H & Jalli M Palkokasvi-seminaari Jokioinen 12.2.2019
• Rikkakasvien hallinta vilja/nurmi-vuosina
• Kemiallinen torjunta

20. © Luonnonvarakeskus
Rikkakasvilajit/teho
Peltokasvien kasvinsuojelu 2018
Huusela-Veistola E, Jalli H & Jalli M Palkokasvi-seminaari Jokioinen 12.2.2019

21. © Luonnonvarakeskus
• Ekologista alaa voi korvata typensitojakasveilla, mutta silloin on
kaikkien torjunta-aineiden käyttö kielletty
Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan
maakunnissa
Huusela-Veistola E, Jalli H & Jalli M Palkokasvi-seminaari Jokioinen 12.2.2019

22. © Luonnonvarakeskus
https://www.luke.fi/vipm-oppaat/ 2016
http://ipm-oppaat.luke.fi/herne
MoniPalko-hanke 2012
VYR
2018

23. © Luonnonvarakeskus
Kiitos