Epoch, definitions of terrorism
•Download as PPT, PDF•
0 likes•666 views
The definition, history and epochs of terrorism
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Viewers also liked
Similar to Epoch, definitions of terrorism
Similar to Epoch, definitions of terrorism (20)
More from Janos Tomolya
More from Janos Tomolya (20)
Epoch, definitions of terrorism
- 1. TThhee ddeeffiinniittiioonn,, hhiissttoorryy aanndd eeppoocchhss ooff tteerrrroorriissmm CCOOLL.. EENNGGRR.. JJÁÁNNOOSS TTOOMMOOLLYYAA PPhhDD
- 2. OOUUTTLLIINNEE DDeeffiinniittiioonnss ooff TTeerrrroorriissmm HHiissttoorryy ooff TTeerrrroorriissmm WWaavveess ooff TTeerrrroorriissmm RRoooottss ooff TTeerrrroorriissmm LLaatteesstt ddeevveellooppmmeenntt ooff aaccttuuaall tteerrrroorriissmm CCoonncclluussiioonnss aanndd QQ//AA sseessssiioonn
- 3. WWhhaatt iiss tthhee tteerrrroorriissmm??
- 4. SSoommee bbaadd ppeerrcceeppttiioonnss oonn tteerrrroorriissmm AAllll MMuusslliimmss aarree tteerrrroorriisstt TTeerrrroorriissmm hhaass rreelliiggiioonn TThheerree iiss iimmmmuunniittyy aaggaaiinnsstt tteerrrroorriissmm SSiittuuaattiioonn iiss wwoorrsseenniinngg NNoo ddeeffeennccee aaggaaiinnsstt tteerrrroorriissmm WWee aarree iinn ssaaffee
- 5. Defining Terrorism DDeeffiinniittiioonnss –MMaannyy aanndd AAmmbbiigguuoouuss –AArree tteerrrroorriissttss ““ffrreeeeddoomm ffiigghhtteerrss””?? –WWhhaatt iiss tthhee rreellaattiioonnsshhiipp bbeettwweeeenn iinnssuurrggeennccyy aanndd tteerrrroorriissmm?? – AArree aallll iinnssuurrggeennttss tteerrrroorriissttss?? AArree aallll tteerrrroorriissttss iinnssuurrggeennttss?? –AAWW,, 44GGWW aanndd tteerrrroorriissmm
- 6. OOrriiggiinn TThhee tteerrmm ""tteerrrroorriissmm"" ccoommeess ffrroomm FFrreenncchh tteerrrroorriissmmee,, ffrroomm LLaattiinn:: ''tteerrrroorr',, ""ggrreeaatt ffeeaarr"",, ""ddrreeaadd"",, rreellaatteedd ttoo tthhee LLaattiinn vveerrbb tteerrrreerree,, ""ttoo ffrriigghhtteenn""..
- 7. DDeeffiinniittiioonn ooff TTeerrrroorriissmm VViioolleennccee,, ffoorrccee ((8833,,55%%));; PPoolliittiiccaall rreeaassoonnss ((6655%%));; FFeeaarr,, eemmpphhaassiiss oonn tteerrrroorr ((5511%%));; TThhrreeaatt ((4477%%));; PPssyycchhoollooggiiccaall eeffffeeccttss,, aannttiicciippaatteedd rreeaaccttiioonnss ((4411%%));; VViiccttiimm--ttaarrggeett ddiiffffeerreennttiiaattiioonn ((3377..55%%));; PPuurrppoossiivvee,, ppllaannnneedd,, ssyysstteemmaattiicc,, oorrggaanniizzeedd aaccttiioonn((3322%%)) MMeetthhoodd ooff ccoommbbaatt,, ssttrraatteeggyy,, ttaaccttiicc ((3300,,55%%)) EExxttrraannoorrmmaalliittyy,, iinn bbrreeaacchh ooff aacccceepptteedd rruulleess,, wwiitthhoouutt hhuummaanniittaarriiaann ccoonnssttrraaiinnttss((3300%%)) CCooeerrcciioonn,, eexxttoorrttiioonn,, iinndduuccttiioonn ooff ccoommpplliiaannccee((2288%%))
- 8. FFBBII ""TTeerrrroorriissmm iiss tthhee uunnllaawwffuull uussee ooff ffoorrccee aanndd vviioolleennccee aaggaaiinnsstt ppeerrssoonnss oorr pprrooppeerrttyy ttoo iinnttiimmiiddaattee oorr ccooeerrccee aa ggoovveerrnnmmeenntt,, tthhee cciivviilliiaann ppooppuullaattiioonn,, oorr aannyy sseeggmmeenntt tthheerreeooff,, iinn ffuurrtthheerraannccee ooff ppoolliittiiccaall oorr ssoocciiaall oobbjjeeccttiivveess..""
- 9. DDeeppaarrttmmeenntt ooff DDeeffeennssee ((UUSSAA)) ""pprreemmeeddiittaatteedd ppoolliittiiccaallllyy--mmoottiivvaatteedd vviioolleennccee ppeerrppeettrraatteedd aaggaaiinnsstt nnoonn--ccoommbbaattaanntt ttaarrggeettss bbyy ssuubb--nnaattiioonnaall ggrroouuppss oorr ccllaannddeessttiinnee aaggeennttss,, uussuuaallllyy iinntteennddeedd ttoo iinnfflluueennccee aann aauuddiieennccee””
- 10. UUNN ""AAnn aannxxiieettyy--iinnssppiirriinngg mmeetthhoodd ooff rreeppeeaatteedd vviioolleenntt aaccttiioonn,, eemmppllooyyeedd bbyy ((sseemmii--)) ccllaannddeessttiinnee iinnddiivviidduuaall,, ggrroouupp oorr ssttaattee aaccttoorrss,, ffoorr iiddiioossyynnccrraattiicc,, ccrriimmiinnaall oorr ppoolliittiiccaall rreeaassoonnss,, wwhheerreebbyy -- iinn ccoonnttrraasstt ttoo aassssaassssiinnaattiioonn -- tthhee ddiirreecctt ttaarrggeettss ooff vviioolleennccee aarree nnoott tthhee mmaaiinn ttaarrggeettss..""
- 11. NNAATTOO TThhee uunnllaawwffuull uussee oorr tthhrreeaatteenneedd uussee ooff ffoorrccee oorr vviioolleennccee aaggaaiinnsstt iinnddiivviidduuaallss oorr pprrooppeerrttyy iinn aann aatttteemmpptt ttoo ccooeerrccee oorr iinnttiimmiiddaattee ggoovveerrnnmmeennttss oorr ssoocciieettiieess ttoo aacchhiieevvee ppoolliittiiccaall,, rreelliiggiioouuss oorr iiddeeoollooggiiccaall oobbjjeeccttiivvee ((AAAAPP--66))
- 12. SSeerrggeeyy GGeennnnaaddiiyyeevviicchh NNeecchhaayyeevv wwhhoo ffoouunnddeedd PPeeooppllee''ss RReettrriibbuuttiioonn ((ННааррооддннааяя рраассппрраавваа)) iinn 11886699,, ddeessccrriibbeedd hhiimmsseellff aass aa ""tteerrrroorriisstt””
- 13. Differences bbeettwweeeenn TTeerrrroorriissmm aanndd IInnssuurrggeennccyy GGuueerriillllaa wwaarrffaarree aanndd iinnssuurrggeenncciieess aarree oofftteenn aassssuummeedd ttoo bbee ssyynnoonnyymmoouuss wwiitthh tteerrrroorriissmm;; IInnssuurrggeenncciieess aanndd tteerrrroorriissmm oofftteenn hhaavvee ssiimmiillaarr ggooaallss;; AA kkeeyy ddiiffffeerreennccee iiss tthhaatt aann iinnssuurrggeennccyy iiss aa mmoovveemmeenntt -- aa ppoolliittiiccaall eeffffoorrtt wwiitthh aa ssppeecciiffiicc aaiimm;; IInnssuurrggeennccyy mmoovveemmeennttss aanndd gguueerriillllaa ffoorrcceess ccaann aaddhheerree ttoo iinntteerrnnaattiioonnaall nnoorrmmss rreeggaarrddiinngg tthhee llaaww ooff wwaarr iinn aacchhiieevviinngg tthheeiirr ggooaallss,, bbuutt tteerrrroorriissttss aarree bbyy ddeeffiinniittiioonn ccoonndduuccttiinngg ccrriimmeess uunnddeerr bbootthh cciivviill aanndd mmiilliittaarryy lleeggaall ccooddeess;;
- 15. 1st CCeennttuurryy BBCCEE--1133tthh CCeennttuurryy:: TTeerrrroorriissmm iinn tthhee PPrree--MMooddeerrnn WWoorrlldd HHiissttoorryy ooff tteerrrroorriissmm aass oolldd aass hhuummaannss'' wwiilllliinnggnneessss ttoo uussee vviioolleennccee ttoo aaffffeecctt ppoolliittiiccss the assassination of Julius Caesar in 44 B. C
- 16. TTiibbeerriiuuss aanndd Caalliigguullaa RRoommaann eemmppeerroorrss ssuucchh aass TTiibbeerriiuuss ((rreeiiggnneedd AADD 1144––3377)) aanndd Caalliigguullaa ((rreeiiggnneedd AADD 3377––4411)) uusseedd bbaanniisshhmmeenntt,, eexxpprroopprriiaattiioonn ooff pprrooppeerrttyy,, aanndd eexxeeccuuttiioonn aass mmeeaannss ttoo ddiissccoouurraaggee ooppppoossiittiioonn ttoo tthheeiirr rruullee..
- 17. ZZeeaalloottss ((SSiiccaarrrrii)) 6666--7700::TThhee GGrreeaatt JJeewwiisshh RReevvoolltt ((TThhee FFiirrsstt JJeewwiisshh––RRoommaann WWaarr )) aassssaassssiinnaatteedd bbootthh RRoommaannss aanndd JJeewwiisshh lleeaaddeerrss wwiitthh ddaaggggeerrss
- 18. ZZeeaalloott rreevvoolltt ZZeeaalloott rreevvoolltt bbeeccaammee uunnssuucccceessssffuull,, aanndd tthheeyy wweerree ffiinnaallllyy bbeessiieeggeedd aanndd ccoommmmiitttteedd mmaassss ssuuiicciiddee aatt tthhee ffoorrttiiffiiccaattiioonn ooff MMaassaaddaa.. IIddeeoollooggiisstt:: SSiimmoonn,, tthhee ZZeeaalloott;;
- 19. AAssssaassssiinnss SSeeccrreettiivvee IIssllaammiicc sseecctt aaccttiivvee iinn IIrraann aanndd SSyyrriiaa ffrroomm 1111tthh--1133tthh cceennttuurryy.. FFiirrsstt lleeaaddeerr:: HHaassssaann bbiinn SSaabbbbaahh 11009922::DDeeffeennccee ooff MMaayyssaaff aaggaaiinnsstt SSaallaaddiinn Rashid ad-Din Sinan the Grand Master of the Assassins – tthhee tteerrmm AAssssaassssiinn hhaadd ttaakkeenn tthhee mmeeaanniinngg ooff ""pprrooffeessssiioonnaall mmuurrddeerreerr""
- 20. 1192: Conrad of Montferrat, King of Jerusalem, is stabbed to death by Assassins before his coronation.
- 21. GGuuyy FFaawwkkeess ((1133 AApprriill 11557700 –– 3311 JJaannuuaarryy 11660066)) RRoommaann CCaatthhoolliicc ccoonnssppiirraattoorr King James I of England
- 22. TThhuuggss ((IInnddiiaa)) According to some estimates the KALI Thugs murdered 1 million people between 1740 and 1840 process of strangling
- 23. 11779933::FFrreenncchh RReevvoolluuttiioonn TThhee OOrriiggiinnss ooff MMooddeerrnn TTeerrrroorriissmm -- RReeiiggnn ooff TTeerrrroorr ((GGoovveerrnnmmeenntt SSppoonnssoorreedd TTeerrrroorriissmm)) GGooaall:: EElliimmiinnaattee ooppppoossiittiioonn aanndd ccoonnssoolliiddaattee ppoowweerr.. TThhee wwoorrdd tteerrrroorriissmm wwaass ccooiinneedd..
- 24. KKlluu KKlluuxx KKllaann AAfftteerr tthhee AAmmeerriiccaann CCiivviill WWaarr ((11886611––6655)) ddeeffiiaanntt SSoouutthheerrnneerrss ffoorrmmeedd aa tteerrrroorriisstt oorrggaanniizzaattiioonn ccaalllleedd tthhee KKuu KKlluuxx KKllaann ttoo iinnttiimmiiddaattee ssuuppppoorrtteerrss ooff RReeccoonnssttrruuccttiioonn..
- 25. ““SSoonnss ooff LLiibbeerrttyy”” PPrroovvookkeedd bbyy SSttaammpp AAcctt,, oorrggaanniizzeedd mmoobbss ttoo ttaarr aanndd ffeeaatthheerr ccoolloonniissttss ssttiillll llooyyaall ttoo tthhee kkiinngg,, ffoorrcciinngg mmaannyy ttoo fflleeee tthhee ccoouunnttrryy aanndd sseettttllee iinn CCaannaaddaa
- 26. Summary ooff EEaarrllyy HHiissttoorriiccaall eexxaammpplleess ZZeeaalloottss –– 11sstt cceennttuurryy BBCCEE,, mmuurrddeerreedd RRoommaannss iinn bbrrooaadd ddaayylliigghhtt iinn JJeerruussaalleemm TThhuuggss –– HHiinndduu sseecctt tthhaatt ssttrraanngglleedd && rroobbbbeedd vviiccttiimmss iinn rriittuuaall ssaaccrriiffiiccee AAssssaassssiinnss –– MMuusslliimm ffoolllloowweerrss ooff HHaassssaann ((PPeerrssiiaann,, nnoott AArraabbiicc)) kknnoowwnn ffoorr ppuubblliicc aaccttss ooff vviioolleennccee FFrreenncchh rreevvoolluuttiioonn –– uussee ooff rreevvoolluuttiioonnaarryy ttrriibbuunnaallss;; rruullee bbyy ffeeaarr//tteerrrroorr ((RRoobbeessppiieerrrree’’ss ““lliissttss””)) ““SSoonnss ooff LLiibbeerrttyy”” –– pprroovvookkeedd bbyy SSttaammpp AAcctt,, oorrggaanniizzeedd mmoobbss ttoo ttaarr aanndd ffeeaatthheerr ccoolloonniissttss ssttiillll llooyyaall ttoo tthhee kkiinngg,, ffoorrcciinngg mmaannyy ttoo fflleeee tthhee ccoouunnttrryy aanndd sseettttllee iinn CCaannaaddaa KKlluu KKlluuxx KKllaann –– eeffffeeccttiivvee iinn sspprreeaaddiinngg ffeeaarr;; ffoorrcceedd ffeeddeerraall ggoovveerrnnmmeenntt ttoo eenndd RReeccoonnssttrruuccttiioonn
- 27. LLaattee 1199tthh aanndd EEaarrllyy 2200tthh CCeennttuurryy -- TThhee AAnnaarrcchhiissttss IInnddiivviidduuaall TTeerrrroorriissmm TThhee mmaajjoorr mmeeaannss ooff ccrreeaattiinngg tteerrrroorr wwaass aassssaassssiinnaattiioonn.. ((SSaaddii CCaarrnnoott,, tthhee pprreessiiddeenntt ooff FFrraannccee,, aanndd UU..SS.. pprreessiiddeenntt WWiilllliiaamm MMccKKiinnlleeyy)) PPrrooppaaggaannddaa ddeeeeddss,,GGooaall:: UUssee tteerrrroorr ttoo bbrriinngg ddoowwnn aa ggoovveerrnnmmeenntt WWaallll SSttrreeeett bboommbbiinngg ooff 11992200 LUGI GALLEANI
- 28. LLaattee 1199tthh aanndd EEaarrllyy 2200tthh CCeennttuurryy -- TThhee AAnnaarrcchhiissttss EEdduuaarrddoo RRóózzssaa--FFlloorreess Михаил Александрович Бакунин Statism and Anarchy and God and the State.
- 29. 2288 JJuunnee11991144 aassssaassssiinnaattiioonn ooff AArrcchhdduukkee FFrraannzz FFeerrddiinnaanndd ooff AAuussttrriiaa bbyy ""BBllaacckk HHaanndd""
- 30. EEaarrllyy 2200tthh CCeennttuurryy -- RRuussssiiaann RReevvoolluuttiioonn GGoovveerrnnmmeenntt SSppoonnssoorreedd TTeerrrroorriissmm;; GGooaall:: UUssee tteerrrroorr ttoo mmaaiinnttaaiinn ppoowweerr aanndd ccoonnttrrooll aann eennttiirree ppooppuullaattiioonn.. AAddddeedd ssyysstteemmaattiicc ssoocciieettyy wwiiddee uussee ooff tteerrrroorr ttoo tthhee ccoonncceepptt ooff ggoovveerrnnmmeenntt ssppoonnssoorreedd tteerrrroorriissmm
- 31. EEaarrllyy 2200tthh CCeennttuurryy -- IIrriisshh RReebbeelllliioonn Selective Terrorism Sustained Terrorism Cell Operations Goal: Use terror to gain independence Republican Brotherhood Roger Casement
- 32. MMiiddddllee 2200tthh CCeennttuurryy TTeerrrroorr ttoo EEnndd CCoolloonniiaalliissmm GGooaall:: UUssee ooff sseelleeccttiivvee tteerrrroorriissmm oonn ssyymmppaatthhiizzeerrss aanndd cciivviilliiaannss
- 33. VViieettnnaamm wwaarr 11997722,, TTrraanngg BBaann,, KKiimm PPhhuucc
- 34. SSaaiiggoonn bboommbbiinngg 11996644 BBrriinnkkss HHootteell bboommbbiinngg VViieett CCoonngg ddeettoonnaatteedd aa ccaarr--bboommbb oouuttssiiddee tthhee UUSSAA eemmbbaassssyy
- 35. 1950s: TThhee RRiissee ooff NNoonn--SSttaattee TTeerrrroorriissmm JJeewwiisshh RReessiissttaannccee MMoovveemmeenntt((IIRRGGUUNN)) MMuusslliimm BBrrootthheerrhhoooodd((EEggyypptt)) FFNNLL((AAllggeerryy)) VViieettnnaamm EETTAA
- 36. FFoorrmmaattiioonn ooff IIssrraaeell ZZiioonniisstt mmoovveemmeenntt ((1199tthh CCeennttuurryy)) IImmmmiiggrraattiioonn ttoo tthhee HHoollyy LLaanndd –1199tthh tthhrroouugghh eeaarrllyy 2200tthh CCeennttuurryy –pprree WWoorrlldd WWaarr IIII ((cc.. 11993300ss)) –ppoosstt WWoorrlldd WWaarr IIII IInnddeeppeennddeennccee ddeeccllaarreedd ((11994488)) FFiirrsstt AArraabb--IIssrraaeellii WWaarr ((11994488)) AAddmmiitttteedd ttoo UUNN ((11994499))
- 37. JJeewwiisshh TTeerrrroorriisstt GGrroouuppss SSeevveerraall tteerrrroorriisstt ggrroouuppss,, iinncclluuddiinngg – IIrrgguunn TTssvvaaii--LLeeuummii ((““MMiilliittaarryy--NNaattiioonnaall OOrrggaanniizzaattiioonn””)) oorr EEttzzeell – LLeehhii oorr LLoohhaammeeii HHeerruutt IIssrraaeell ((""FFiigghhtteerrss ffoorr tthhee FFrreeeeddoomm ooff IIssrraaeell"")) oorr SStteerrnn ggaanngg AAttttaacckkeedd BBrriittiisshh && AArraabb iinntteerreessttss ""NNeeiitthheerr JJeewwiisshh mmoorraalliittyy nnoorr JJeewwiisshh ttrraaddiittiioonn ccaann nneeggaattee tthhee uussee ooff tteerrrroorr aass aa mmeeaannss ooff bbaattttllee..””//LLoohhaammeeii HHeerruutt IIssrraaeell –– LLeehhii//
- 38. TTeerrrroorriissmm iinn tthhee IIssrraaeellii FFiigghhtt ffoorr IInnddeeppeennddeennccee – HHaaiiffaa mmaarrkkeett bboommbbiinngg ((11993399)) – LLoorrdd MMooyynnee aassssaassssiinnaattiioonn ((BBrriittiisshh ggoovveerrnnmmeenntt mmiinniisstteerr)):: aaddvvooccaatteedd lliimmiittiinngg JJeewwiisshh iimmmmiiggrraattiioonn ttoo PPaalleessttiinnee ((11994444)) – KKiinngg DDaavviidd HHootteell bboommbbiinngg ((11994466)) – BBrriittiisshh EEmmbbaassssyy bboommbbiinngg,, RRoommee ((11994466)) – CCoouunntt FFoollkkee BBeerrnnaaddoottttee aassssaassssiinnaattiioonn ((UUNN mmeeddiiaattoorr)):: ssuuppppoorrtteedd AArraabb ‘‘rriigghhttss’’ ((11994488)) – DDeeiirr YYaassssiinn mmaassssaaccrree:: rreepprriissaall ((11994488))
- 39. TThhee PPrrooppoossaall TThhee RReeaalliittyy UN Partition Plan for Palestine (1947) Map of Israel
- 40. TThhee MMiiddddllee EEaasstt // CCoolldd WWaarr --LLaattee 11996600''ss BBeettwweeeenn tthhee FFrreenncchh RReevvoolluuttiioonn aanndd tthhee eenndd ooff WWWWIIII,, tteerrrroorriissmm wwaass llooccaall aanndd oorrggaanniizzaattiioonn ooff tteerrrroorr wwaass ccoonnffiinneedd ttoo aa ssppeecciiffiicc aarreeaa ooff ccoonnfflliicctt.. TThhee IInntteerrnnaattiioonnaalliizzaattiioonn ooff TTeerrrroorriissmm aanndd SSttaattee-- SSppoonnssoorreedd TTeerrrroorriissmm TThhee uunniiffiiccaattiioonn ooff ddiiffffeerreenntt tteerrrroorriisstt ggrroouuppss aass aa wwoorrllddwwiiddee nneettwwoorrkk.. AAddddiittiioonnaallllyy,, dduuee ttoo tthhee CCoolldd WWaarr ddiiffffeerreenntt ccoouunnttrriieess ssuuppppoorrttiinngg ddiiffffeerreenntt tteerrrroorriisstt ggrroouuppss iinn oorrddeerr ttoo ddeessttaabbiilliizzee rriivvaall ggoovveerrnnmmeennttss.. TTeerrrroorriisstt ggrroouuppss aalllliieedd iinn oorrddeerr ttoo bbrriinngg aatttteennttiioonn ttoo tthhee AArraabb-- IIssrraaeellii ccoonnfflliicctt..
- 41. PPLLFFPP ((PPooppuullaarr FFrroonntt ffoorr tthhee LLiibbeerraattiioonn ooff PPaalleessttiinnee)) 11996688:: hhiijjaacckkiinngg EEll AAll 11997700:: 33 hhiijjaacckkeedd aaiirrppllaannee
- 42. JJaappaanneessee RReedd AArrmmyy In 1972, working iinn ccoonnjjuunnccttiioonn wwiitthh PPFFLLPP JJaappaanneessee RReedd AArrmmyy tteerrrroorriissttss kkiilllleedd 2244 ppeeooppllee aatt LLoodd IInntteerrnnaattiioonnaall AAiirrppoorrtt ((nnooww BBeenn GGuurriioonn IInntteerrnnaattiioonnaall AAiirrppoorrtt))..
- 43. TThhee MMiiddddllee EEaasstt // IIssllaammiissmm ((MMiilliittaanntt IIssllaamm)) -- 11997799 RReelliiggiioouuss BBaasseedd TTeerrrroorriissmm EExxppaannssiioonn ooff IIssllaamm aanndd tthhee pprrootteeccttiioonn ooff IIssllaamm aaggaaiinnsstt JJeewwss,, CChhrriissttiiaannss aanndd tthhee WWeesstt ffoorrmmeedd aa jjuussttiiffiiccaattiioonn ffoorr tthhee uussee ooff tteerrrroorr iinnddeeppeennddeenntt ooff tthhee AArraabb--IIssrraaeellii ccoonnfflliicctt..
- 44. MMooddeerrnn HHiissttoorryy ooff TTeerrrroorriissmm TTeerrrroorriissmm iiss AAssyymmmmeettrriicc WWaarrffaarree.. – AAssyymmmmeettrriicc wwaarrffaarree iiss tthhee uussee ooff aappppaarreennttllyy rraannddoomm//uunnpprreeddiiccttaabbllee vviioolleennccee bbyy aann wweeaakk mmiilliittaarryy aaggaaiinnsstt aa ssttrroonnggeerr mmiilliittaarryy ttoo ggaaiinn aaddvvaannttaaggee.. ((AAlllleenn,, 11999977)).. – TThhee kkeeyy ooff AAssyymmmmeettrriicc wwaarrffaarree iiss uussiinngg uunneexxppeecctteedd,, uunnccoonnvveennttiioonnaall ttaaccttiiccss iinn ccoommbbaatt ((CCrraaiigg,, 11999988))..
- 45. 4455 WWaavveess ooff tteerrrroorriissmm FFoouurr wwaavveess ooff mmooddeerrnn tteerrrroorriissmm,, EEaacchh rroouugghhllyy 4400--4455 yyeeaarrss ((DDaavviidd RRaappooppoorrtt)) – AAnnaarrcchhiisstt WWaavvee – AAnnttii--CCoolloonniiaall//DDeeccoolloonniizzaattiioonn WWaavvee – NNeeww LLeefftt WWaavvee//LLeeffttiisstt aannttii--WWeesstteerrnn sseennttiimmeenntt – RReelliiggiioouuss IInnssppiirraattiioonn WWaavvee
- 46. 11sstt WWaavvee:: AAnnaarrcchhiisstt cc..11888800-- cc..11992200 11888811:: NNaarrooddnnaayyaa VVoollnnyyaa aassssaassssiinnaatteess TTssaarr AAlleexxaannddeerr IIII 11990011:: LLeeoonn CCzzoollggoosszz aassssaassssiinnaatteess UUSS PPrreessiiddeenntt MMccKKiinnlleeyy 11991144:: AAccrrhhdduukkee FFeerrddiinnaadd’’ss aassssaassssiinnaattiioonn
- 47. 11sstt wwaavvee IIII.. DDooccttrriinneess:: – NNeecchhaaeevv’’ss RReevvoolluuttiioonnaarryy CCaatteecchhiissmm;; BBaakkuunniinn;; KKrrooppoottkkiinn’’ss ““pprrooppaaggaannddaa bbyy tthhee ddeeeedd”” –– wwoorrddss aarree nnoott eennoouugghh .. .. .. TTeecchhnnoollooggyy:: – ccoommmmuunniiccaattiioonn aanndd ttrraannssppoorrttaattiioonn ppaatttteerrnnss;; tteelleeggrraapphh;; ddaaiillyy nneewwssppaappeerrss;; rraaiillrrooaaddss;; tteecchhnnoollooggyy sshhrraannkk ttiimmee aanndd ssppaaccee – wweeaappoonnss:: mmoossttllyy gguunnss aanndd kknniivveess;; bbuutt iinnvveennttiioonn ooff ddyynnaammiittee hheellppeedd llaauunncchh nneeww tteerrrroorriisstt ccaappaabbiilliittiieess FFiinnaanncciinngg:: – BBaannkk rroobbbbeerriieess,, eexxttoorrttiioonn,, eettcc..
- 48. 22nndd WWaavvee aannttii--ccoolloonniiaall CCiirrccaa 11992200ss –– 11996600ss,, EExxaammpplleess:: – IIrrgguunn ((pprreeccuurrssoorr ttoo LLeehhii)),, tthhee ““SStteerrnn GGaanngg”” –– ZZiioonniisstt eexxttrreemmiissmm – SSoouutthh AAffrriiccaa,, VViieettnnaamm,, AAllggeerriiaa DDooccttrriinneess:: – FFrreeeeddoomm ffoorr iinnddiiggeennoouuss ppeeoopplleess ttoo ddeecciiddee oowwnn ssyysstteemm,, ssttrruuccttuurree – AAnnttii--rraacciissmm,, iimmppeerriiaalliissmm;; ffeewweerr aassssaassssiinnaattiioonnss tthheenn pprreevviioouuss wwaavvee;; aattttaacckkss mmaaiinnllyy oonn ppoolliiccee,, mmiilliittaarryy,, ccoolloonniiaall ggoovvtt.. ttaarrggeettss TTeecchhnnoollooggyy:: FFaasstteerr mmeeaannss ooff ccoommmmuunniiccaattiioonn,, ttrraannssppoorrttaattiioonn,, mmoonneeyy ttrraannssffeerr FFiinnaanncciinngg:: – DDiiaassppoorraa ssuuppppoorrtt,, ppaarrttiiccuullaarr ffrroomm iimmmmiiggrraannttss ttoo ddeevveellooppeedd WWeesstteerrnn ccoouunnttrriieess
- 49. 33rrdd wwaavvee: NNeeww LLeefftt WWaavvee//LLeeffttiisstt aannttii--WWeesstteerrnn sseennttiimmeenntt CCiirrccaa 11996600ss –– 11999900ss NNeeww DDooccttrriinneess:: ssttrraatteeggiieess ffoorr ppoolliittiiccaall cchhaannggee,, MMaarrxxiissmm,, sseeppaarraattiissmm -- CCaarrllooss MMaarriigghheellllaa,, MMiinniimmaannuuaall ooff tthhee UUrrbbaann GGuueerriillllaa „…. The accusation of "violence" or "terrorism" no longer has the negative meaning it used to have…” —Carlos Marighella Minimanual of the Urban Guerrilla
- 50. NNeeww LLeefftt WWaavvee BBuuiilltt oonn wwiiddeesspprreeaadd aannttii--WWeesstteerrnn ppoolliittiiccaall uunnddeerrccuurrrreenntt tthhrroouugghhoouutt ffoorrmmeerr EEuurrooppeeaann ccoolloonniieess aass wweellll aass sseennttiimmeennttss wwiitthhiinn EEuurrooppee SSuuppppoorrtteedd bbyy VViieettnnaamm eexxppeerriieennccee – VViieettccoonngg ““DDaavviidd ddeeffeeaattss GGoolliiaatthh”” iiddeeaa ffuueellss ootthheerr ggrroouuppss aarroouunndd tthhee wwoorrlldd AAnnttii--WWeesstteerrnn ppoolliittiiccaall mmoovveemmeennttss eennccoouurraaggeedd bbyy SSoovviieettss,, IIrraann,, LLiibbyyaa,, NN.. KKoorreeaa – OOff ccoouurrssee,, tthhiiss ccaammee bbaacckk ttoo bbiittee tthhee SSoovviieettss .. .. .. AAffgghhaanniissttaann CChheecchhnnyyaa
- 51. 33rrdd wwaavvee IIII.. Technology: Global sharing of new timing devices, other trigger switches for explosives Airplane hijackings Examples Italian Red Brigades ETA (Spain, France) LTTE (Sri Lanka) PLO (Middle East) West German RAF (Baader-Meinhof Gang) Japanese Red Army American Weather Underground Peru (Sendero Luminoso) Shining Path Puerto Rican FALN al-Fatah
- 52. 44tthh ((CCuurrrreenntt)) WWaavvee: RReelliiggiioouuss IInnssppiirraattiioonn WWaavvee RReelliiggiioouuss CCuullttss ((ee..gg..,, AAuumm SShhiinnrriikkyyoo)) CChhrriissttiiaann eexxttrreemmiissttss,, aanndd IIssllaammiisstt eexxttrreemmiissttss –– JJiihhaadd – IIrraann –– 11997799 rreevvoolluuttiioonn – AAffgghhaanniissttaann –– 11998800ss JJiihhaadd ttoo oouusstt tthhee SSoovviieettss – IIrraaqq –– 22000033--?? JJiihhaadd ttoo oouusstt tthhee AAmmeerriiccaannss DDooccttrriinneess:: – FFaattwwaass aaggaaiinnsstt tthhee WWeesstt;; oouusstt tthheemm ffrroomm hhoollyy llaannddss;; llaattee 11999900ss sshhiifftt ffrroomm nneeaarr eenneemmyy ttoo ffaarr eenneemmyy TTeecchhnnoollooggyy:: -- IInnccrreeaassiinngg ssoopphhiissttiiccaattiioonn ooff IIEEDDss;; – UUssee ooff ““uullttiimmaattee ssmmaarrtt bboommbb”” ((ssuuiicciiddee tteerrrroorriissttss)) – WWeeaappoonnss ooff MMaassss DDiissttrruuccttiioonn
- 53. SSuummmmaarryy ooff mmooddeerrnn hhiissttoorryy 11888800ss--11992200ss – AAnnaarrcchhiissttss,, NNeecchhaaeevv’’ss RReevvoolluuttiioonnaarryy CCaatteecchhiissmm;; BBaakkuunniinn;; KKrrooppoottkkiinn’’ss ““pprrooppaaggaannddaa bbyy tthhee ddeeeedd”” –– wwoorrddss aarree nnoott eennoouugghh .. .. .. 11992200ss--11996600ss – AAnnttii--ccoolloonniiaalliissmm;; FFrreeeeddoomm ffoorr iinnddiiggeennoouuss ppeeoopplleess ttoo ddeecciiddee oowwnn ssyysstteemm,, ssttrruuccttuurree – AAnnttii--rraacciissmm,, iimmppeerriiaalliissmm;; ffeewweerr aassssaassssiinnaattiioonnss tthheenn pprreevviioouuss wwaavvee;; aattttaacckkss mmaaiinnllyy oonn ppoolliiccee,, mmiilliittaarryy,, ccoolloonniiaall ggoovvtt.. ttaarrggeettss 11996600ss--11999900ss – MMaarrxxiissmm,, nnaattiioonnaalliissmm,, eetthhnniicc sseeppaarraattiissmm – CCiivviilliiaann ttaarrggeettss;; CCaarrllooss MMaarriigghheellllaa,, MMiinniimmaannuuaall ooff tthhee UUrrbbaann GGuueerriillllaa;; IIRRAA,, – SShhiiiittee rreevvoolluuttiioonn;; ssttaattee--ssppoonnssoorreedd tteerrrroorr ((IIrraann,, LLiibbyyaa)) 11999900ss –– pprreesseenntt – AAffgghhaanniissttaann ((11998800ss)) JJiihhaadd ttoo oouusstt tthhee SSoovviieettss;; IIrraaqq ((pprreesseenntt)) JJiihhaadd ttoo oouusstt tthhee AAmmeerriiccaannss – FFaattwwaass aaggaaiinnsstt tthhee WWeesstt;; oouusstt tthheemm ffrroomm hhoollyy llaannddss;; llaattee 11999900ss sshhiifftt ffrroomm nneeaarr eenneemmyy ttoo ffaarr eenneemmyy
- 55. IInnvvaalliiddaatteedd mmyytthhss aabboouutt ccaauusseess ooff tteerrrroorriissmm PPoovveerrttyy:: TThheerree aarree oonnllyy aa wweeaakk aanndd iinnddiirreecctt rreellaattiioonnsshhiippss bbeettwweeeenn ppoovveerrttyy aanndd tteerrrroorriissmm SSttaattee ssppoonnssoorrsshhiipp ooff tteerrrroorriissmm: nnoott aa rroooott ccaauussee ttoo tteerrrroorriissmm,, bbuutt aann eennaabblliinngg ffaaccttoorr RReelliiggiioouuss ffaannaattiicciissmm: SSuuiicciiddaall tteerrrroorriissmm iiss nnoott ccaauusseedd bbyy rreelliiggiioonn aass ssuucchh,, bbuutt rreelliiggiioonn mmaayy ggiivvee sshhaappee ttoo aanndd jjuussttiiffiiccaattiioonn ooff ppoolliittiiccaall eexxttrreemmiissmm MMaaddnneessss: TTeerrrroorriissttss aarree nnoott iinnssaannee oorr iirrrraattiioonnaall aaccttoorrss
- 56. PPrreeccoonnddiittiioonnss ffoorr tteerrrroorriissmm LLaacckk ooff ddeemmooccrraaccyy,, cciivviill rriigghhttss aanndd tthhee rruullee ooff llaaww FFaaiilleedd oorr wweeaakk ssttaatteess IIlllleeggiittiimmaattee aanndd ccoorrrruupptt ggoovveerrnnmmeennttss PPoowweerrffuull eexxtteerrnnaall aaccttoorrss uupphhoollddiinngg ccoorrrruupptt rreeggiimmeess EExxttrreemmiisstt iiddeeoollooggiieess ((sseeccuullaarr oorr rreelliiggiioouuss))
- 57. MMoorree pprreeccoonnddiittiioonnss ffoorr tteerrrroorriissmm…… HHiissttoorriiccaall ttrraaddiittiioonnss ooff ppoolliittiiccaall vviioollaannccee,, cciivviill wwaarr,, rreevvoolluuttiioonnss,, ddiiccttaattoorrsshhiipp oorr ooccccuuppaattiioonn HHeeggeemmoonnyy aanndd iinneeqquuaalliittyy iinn ppoowweerr RReepprreessssiioonn bbyy ffoorreeiiggnn ooccccuuppaattiioonn oorr ccoolloonniiaall ppoowweerrss TThhee eexxppeerriieennccee ooff ddiissccrriimmiinnaattiioonn oonn tthhee bbaassiiss ooff eetthhnniicc oorr rreelliiggiioouuss oorriiggiinn FFaaiilluurree bbyy tthhee ssttaattee ttoo iinntteeggrraattee ddiissssiiddeenntt ggrroouuppss oorr eemmeerrggiinngg ssoocciiaall ccllaasssseess TThhee eexxppeerriieennccee ooff ssoocciiaall iinnjjuussttiiccee
- 58. GGlloobbaall PPeeaaccee IInnddeexx 22001122
- 59. WWhhaatt iiss GGPPII aabboouutt?? hhttttpp::////wwwwww..yyoouuttuubbee..ccoomm//wwaattcchh?? vv==qqbbssllssAABBmmmmXXcc
- 61. UUSSAA??
- 62. ttoopp 1100 mmoosstt ppeeaacceeffuull ccoouunnttrriieess 22001122
- 64. tthhee kkeeyy ddeetteerrmmiinnaannttss ooff ppeeaaccee
- 65. FFaaccttoorrss ssuussttaaiinniinngg tteerrrroorriissmm TTeerrrroorriissmm mmaayy ccoonnttiinnuuee ffoorr ootthheerr rreeaassoonnss tthhaann wwhhaatt ggaavvee bbiirrtthh ttoo iitt,, ssuucchh aass…… • Cycles of revenge • The need of the group to provide for its members or for the survival of the group • Profitable criminal activities
- 66. TThhee llaatteesstt ddeevveellooppmmeenntt ooff aaccttuuaall tteerrrroorriissmm
- 67. EElleemmeennttss ooff tthhee NNeeww TTeerrrroorriissmm 11.. AAmmeerriiccaa,, EEuurrooppee aarree aatt rriisskk 22.. TTeerrrroorriissttss aarree mmoorree vviioolleenntt –– ddiiffffeerreenntt ppoolliittiiccaall aaiimmss 33.. TTeerrrroorriissttss hhaavvee gglloobbaall rreeaacchh aanndd aarree ttrraannssnnaattiioonnaall nnoonn--ssttaattee aaccttoorrss 44.. TTeerrrroorriissttss aarree bbeetttteerr ffiinnaanncceedd –– zzaakkaatt,, cchhaarriittyy oorrggss..,, wweeaalltthhyy ddoonnoorrss 55.. TTeerrrroorriissttss aarree bbeetttteerr ttrraaiinneedd 66.. TTeerrrroorriisstt cceellllss aarree mmoorree ddiiffffiiccuulltt ttoo ppeenneettrraattee ((eesspp.. AAQQ)) 77.. TTeerrrroorriissttss hhaavvee aacccceessss ttoo mmoorree lleetthhaall wweeaappoonnss ((SSoovviieettss,, IIrraann,, NNoorrtthh CCoorreeaa bbiioo//nnuukkeess)) 88.. SSuucccceessss aanndd//oorr ffaaiilluurree aarree ddiiffffiiccuulltt ttoo mmeeaassuurree –– nnoo cclleeaarr oouuttccoommee
- 68. EElleemmeennttss ooff tthhee NNeeww TTeerrrroorriissmm IIII.. GGlloobbaall iinn ssccooppee aanndd ssttrraatteeggiicc oobbjjeeccttiivveess GGeenneerraattiioonnaall iinn ssccooppee;; eeppiicc ssttrruuggggllee,, DDaavviidd vvss.. GGoolliiaatthh -- BBiinn LLaaddeenn aass RRoobbiinn HHoooodd ““TThhee nnuummbbeerr ooff tthhee bbrrootthheerrss iiss llaarrggee .. .. .. II ddoo nnoott kknnooww eevveerryyoonnee wwhhoo iiss wwiitthh uuss iinn tthhiiss bbaassee oorr tthhiiss oorrggaanniizzaattiioonn..”” –– BBiinn LLaaddeenn aass PPiieedd PPiippeerr..,, wwiitthh aa ccoonnssttaanntt ccaallll ttoo jjiihhaadd aass tthhee dduuttyy ooff eevveerryy ggoooodd MMuusslliimm EEdduuccaatteedd mmeemmbbeerrss aass mmaarrttyyrrss iinn AAQQ;; lloonnggeerr ppllaannnniinngg ccyycclleess ((99//1111 hhiijjaacckkeerrss aarrrriivviinngg iinn UU..SS.. aass eeaarrllyy aass 11999944)) EEvvoolluuttiioonn iinnttoo aa ppoolliittiiccaall ssoocciiaall mmoovveemmeenntt,, aa gglloobbaall iinnssuurrggeennccyy aaggaaiinnsstt WWeesstteerrnn--oorriieenntteedd gglloobbaalliizzaattiioonn AAffgghhaanniissttaann aanndd PPaakkiissttaann ooffffeerriinngg nneeww llooccaattiioonnss ffoorr JJiihhaadd,, iinnddooccttrriinnaattiioonn,, ttaaccttiiccaall ttrraaiinniinngg,, nneettwwoorrkk ffoorrmmaattiioonn
- 69. NNaattuurree ooff TTeerrrroorriissmm TThheerree aarree ssiixx bbaassiicc ccoommppoonneennttss ttoo aallll tteerrrroorriissmm.. TTeerrrroorriissmm iiss ((11)) aann iinntteennttiioonnaall aanndd ((22)) rraattiioonnaall ((33)) aacctt ooff vviioolleennccee ttoo ((44)) ccaauussee ffeeaarr ((55)) iinn tthhee ttaarrggeett aauuddiieennccee oorr ssoocciieettyy ((66)) ffoorr tthhee ppuurrppoossee ooff cchhaannggiinngg bbeehhaavviioouurr iinn tthhaatt aauuddiieennccee oorr ssoocciieettyy;; Terrorism is a political act, the goal of which is to make a change.
- 70. NNaattuurree ooff TTeerrrroorriissmm IIII.. Terrorism is about impact on society. There are three types of terrorist attacks: (1) attacks that involve weapons of mass destruction, (2) weapons of mass casualty and (3) weapons of mass disruption. These distinctions are made to focus on the intent of the terrorist act rather than the means per se.
- 71. SSuummmmaarryy TTeerrrroorriissmm iiss aann aanncciieenntt ttaaccttiicc.. TTeerrrroorriissmm iiss aa mmooddee ooff ccoommmmuunniiccaattiioonn.. TTeerrrroorriissmm iiss aa ssppeecciiaall ttyyppee ooff vviioolleennccee aanndd AAssyymmmmeettrriiccaall wwaarrffaarree.. TTeerrrroorriissmm iiss uusseedd iinn ttiimmeess ooff ppeeaaccee,, ccoonnfflliiccttss aanndd wwaarr.. TTeerrrroorriissmm iiss ddeessiiggnneedd ttoo mmaakkee aa ppooiinntt,, tthhrroouugghh ppssyycchhoollooggiiccaall mmeeaannss,, ffeeaarr..
- 72. CCoonncclluussiioonnss IInn ssuummmmaarryy,, tteerrrroorriissmm sshhoouulldd bbee uunnddeerrssttoooodd aass aa ppoolliittiiccaall aacctt ttoo aacchhiieevvee aa ddeessiirreedd ggooaall tthhrroouugghh tthhee uussee ooff vviioolleennccee.. TTeerrrroorriissmm iiss nnoott aann iirrrraattiioonnaall aacctt ccoommmmiitttteedd bbyy tthhee iinnssaannee..
- 73. Terrorism has no language, religion, nationality, region or ideology.
- 74. CCOONNCCLLUUSSIIOONN IIII.. TThheerree aarree ssiixx bbaassiicc ccoommppoonneennttss ttoo aallll tteerrrroorriissmm.. TTeerrrroorriissmm iiss ((11)) aann iinntteennttiioonnaall aanndd ((22)) rraattiioonnaall ((33)) aacctt ooff vviioolleennccee ttoo ((44)) ccaauussee ffeeaarr ((55)) iinn tthhee ttaarrggeett aauuddiieennccee oorr ssoocciieettyy ((66)) ffoorr tthhee ppuurrppoossee ooff cchhaannggiinngg bbeehhaavviioouurr iinn tthhaatt aauuddiieennccee oorr ssoocciieettyy;; TTeerrrroorriissmm IIss NNoott AAnn AAppooccaallyyppttiicc TThhrreeaatt;; JJiihhaaddii tteerrrroorriissmm ggooiinngg ffrroomm aa ssttrraatteeggiicc tthhrreeaatt ttoo aa mmoorree ttaaccttiiccaall tthhrreeaatt GGrroowwiinngg iimmmmiiggrraattiioonn fflloowwss wwiillll iimmppaacctt oonn tteerrrroorriissmm aanndd eexxttrreemmiissmm
- 75. RReemmeemmbbeerr…… WWee ccaannnnoott rreemmaaiinn ppaassssiivvee oorr iinnddiiffffeerreenntt iinn tthhiiss wwaarr aaggaaiinnsstt tteerrrroorriissmm TThhee eenneemmiieess ooff ffrreeeeddoomm aarree hhiigghhllyy mmoottiivvaatteedd aanndd aaggggrreessssiivvee iinn tthheeiirr aaiimmss WWee mmuusstt mmeeeett ffoorrccee wwiitthh ffoorrccee,, aanndd ddeeffeeaatt tthheessee iiddeeoollooggiieess ooff oopppprreessssiioonn aanndd ssllaavveerryy
- 76. TThhaannkk yyoouu ffoorr yyoouurr aatttteennttiioonn!! Questions?
Editor's Notes
- Terrorism is not new, and even though it has been used since the beginning of recorded history it can be relatively hard to define. Terrorism has been described variously as both a tactic and strategy; a crime and a holy duty; a justified reaction to oppression and an inexcusable abomination. Obviously, a lot depends on whose point of view is being represented. Terrorism has often been an effective tactic for the weaker side in a conflict. As an asymmetric form of conflict, it confers coercive power with many of the advantages of military force at a fraction of the cost. Due to the secretive nature and small size of terrorist organizations, they often offer opponents no clear organization to defend against or to deter.
- Schmid’s quantitative analysis quantitative analyzis (the longest one consist 77 words ) In a study of terrorism, Alex P. SCHMID and Albert J. JONGMAN (SCHMID, JONGMAN, 1984), analyzes the content to 109 definitions of terrorism next finding frequency of the concepts used: (Alex Schmidt és Albert Youngman)
- Sergey Gennadiyevich Nyechayev (Russian: Серге́й Генна́диевич Неча́ев; October 2, 1847 – November 21 or December 3, 1882) was a Russian revolutionary associated with the Nihilist movement and known for his single-minded pursuit of revolution by any means necessary, including political violence. The Nihilist movement was a Russian movement in the 1860s which rejected all authorities. It is derived from the Latin word "nihil", which means "nothing". After the assassination of Tsar Alexander II in 1881, the Nihilists were known throughout Europe as proponents of the use of violence in order to bring about political change.
- The ultimate goal of an insurgency is to challenge the existing government for control of all or a portion of its territory, or force political concessions in sharing political power. Insurgencies require the active or tacit support of some portion of the population involved. External support, recognition or approval from other countries or political entities can be useful to insurgents, but is not required. A terror group does not require and rarely has the active support or even the sympathy of a large fraction of the population. While insurgents will frequently describe themselves as "insurgents" or "guerillas", terrorists will not refer to themselves as "terrorists" but describe themselves using military or political terminology ("freedom fighters", "soldiers", "activists"). Terrorism relies on public impact, and is therefore conscious of the advantage of avoiding the negative connotations of the term "terrorists" in identifying themselves. Terrorism does not attempt to challenge government forces directly, but acts to change perceptions as to the effectiveness or legitimacy of the government itself. This is done by ensuring the widest possible knowledge of the acts of terrorist violence among the target audience. Rarely will terrorists attempt to "control" terrain, as it ties them to identifiable locations and reduces their mobility and security. Terrorists as a rule avoid direct confrontations with government forces. A guerilla force may have something to gain from a clash with a government combat force, such as proving that they can effectively challenge the military effectiveness of the government. A terrorist group has nothing to gain from such a clash. This is not to say that they do not target military or security forces, but that they will not engage in anything resembling a "fair fight", or even a "fight" at all. Terrorists use methods that neutralize the strengths of conventional forces. Bombings and mortar attacks on civilian targets where military or security personnel spend off-duty time, ambushes of undefended convoys, and assassinations of poorly protected individuals are common tactics. Terrorism does not attempt to challenge government forces directly, but acts to change perceptions as to the effectiveness or legitimacy of the government itself. This is done by ensuring the widest possible knowledge of the acts of terrorist violence among the target audience. Rarely will terrorists attempt to "control" terrain, as it ties them to identifiable locations and reduces their mobility and security. Terrorists as a rule avoid direct confrontations with government forces. A guerilla force may have something to gain from a clash with a government combat force, such as proving that they can effectively challenge the military effectiveness of the government. A terrorist group has nothing to gain from such a clash. This is not to say that they do not target military or security forces, but that they will not engage in anything resembling a "fair fight", or even a "fight" at all. Terrorists use methods that neutralize the strengths of conventional forces. Bombings and mortar attacks on civilian targets where military or security personnel spend off-duty time, ambushes of undefended convoys, and assassinations of poorly protected individuals are common tactics. Insurgency need not require the targeting of non-combatants, although many insurgencies expand the accepted legal definition of combatants to include police and security personnel in addition to the military. Terrorists do not discriminate between combatants and non-combatants, or if they do, they broaden the category of "combatants" so much as to render it meaningless. Defining all members of a nation or ethnic group, plus any citizen of any nation that supports that nation as "combatants" is simply a justification for frightfulness. Deliberate de-humanization and criminalization of the enemy in the terrorists' mind justifies extreme measures against anyone identified as hostile. Terrorists often expand their groups of acceptable targets, and conduct operations against new targets without any warning or notice of hostilities. "Insurgency is best defined as an organized movement aimed at the overthrow or destruction of a constituted government through the use of subversion, espionage, terrorism and armed conflict… Terrorism is not an end in itself. Terrorism can be a subset of an insurgency, or it can be an act of violence by criminals or crazies who want to strike out at anyone especially a government. Timothy McVeigh committed a terrorist act in Oklahoma City but he was not part of any insurgency."
- Terrorism has been practiced throughout history and throughout the world. The ancient Greek historian Xenophon (c. 431–c. 350 BC) wrote of the effectiveness of psychological warfare against enemy populations.
- The history of terrorism is as old as humans' willingness to use violence to affect politics. Terrorism is not a recent phenomenon. It is older than the ancient civilizations of Greece and Rome. Its early roots are in acts of assassination, regicide, and tyrannicide. And early examples include the assassination of Julius Caesar in 44 B. C., The Sicarii were a first century Jewish group who murdered enemies and collaborators in their campaign to oust their Roman rulers from Judea. The earliest known organization that exhibited aspects of a modern terrorist organization was the Zealots of Judea. Known to the Romans as sicarii, or dagger-men , they carried on an underground campaign of assassination of Roman occupation forces, as well as any Jews they felt had collaborated with the Romans. Their motive was an uncompromising belief that they could not remain faithful to the dictates of Judaism while living as Roman subjects. Eventually, the Zealot revolt became open, and they were finally besieged and committed mass suicide at the fortification of Masada.
- Jewish religious-political faction of Judah, existing for a period of about 70 years or possible more, in the 1st century CE. The Sicarii were a first century Jewish group who murdered enemies and collaborators in their campaign to oust their Roman rulers from Judea. The earliest known organization that exhibited aspects of a modern terrorist organization was the Zealots of Judea. Known to the Romans as sicarii, or dagger-men The Zealots achieved fairly little, except to trigger heavy Roman control over the Jews and the closing off of Jerusalem to Jews. But they were the main actors in one of the central legends in Jewish history: the defence of Masada and the subsequent collective suicide. TheologyIn their theology, the Zealots were relatively close to the Pharisees, but their doctrines had a strong focus on the necessities of violent actions against the enemies of Judaism.The Zealots could not accept any foreign rule or domination as they meant that the land of the Jews, Judah, only could be ruled according to the principles and the authority of God. OrganizationThe Zealots were formed as a political party with a designated leadership and lay members. They had broken with the normal Jewish society, and hence also with Jewish authorities and leaders.The Zealots consisted of factions, where a terrorist group, the Sicarii (from the Greek), assassinated both Romans and Jewish leaders with daggers. These actions were sometimes also directed towards normal citizens, and in public places.
- The Hashhashin, whose name gave us the English word "assassins," were a secretive Islamic sect active in Iran and Syria from the 11th to the 13th century. Hassan-i-Sabbah led the Assassins Zealots and assassins were not, however, really terrorists in the modern sense. Terrorism is best thought of as a modern phenomenon. Its characteristics flow from the international system of nation-states, and its success depends on the existence of a mass media to create an aura of terror among many people. Rashid ad-Din Sinan the Grand Master of the Assassins at Masyaf successfully alarmed Saladin not to assault the realms of their sect.
- Guy Fawkes (13 April 1570 – 31 January 1606) was an English soldier and a member of a group of Roman Catholic conspirators who attempted to carry out the Gunpowder Plot to assassinate King James I of England (James VI of Scotland) and the members of both houses of the Parliament of England with a huge explosion, which was prevented by his arrest on 5 November 1605.
- tuggee or simply thugs, was a religious cult and an organized gang of professional assassins who traveled in groups across India for several hundred years. They were devoted to Kali, a Hindu goddess associated with violence and sexuality. According to some estimates the Thugs murdered 1 million people between 1740 and 1840 no special weapons, was strangulation.
- The word terrorism comes from the Reign of Terror instigated by Maxmilien Robespierre in 1793, following the French revolution. Robespierre, one of twelve heads of the new state, had enemies of the revolution killed, and installed a dictatorship to stabilize the country. He justified his methods as necessary in the transformation of the monarchy to a liberal democracy: ironicly, he also has been executed by gillotine. The use of terror was openly advocated by Robespierre as a means of encouraging revolutionary virtue during the French Revolution, leading to the period of his political dominance called the Reign of Terror (1793–94).
- The major means of creating terror was assassination. Murder of Sadi Carnot, the president of France, and U.S. president William McKinley, From 1914 to 1932, Galleani's followers in the United States (known as Galleanists), carried out a series of bombings and assassination attempts against institutions and persons they viewed as class enemies.[1]After Galleani was deported from the United States to Italy in June 1919, his followers are alleged to have executed the Wall Street bombing of 1920, which resulted in the deaths of 38 people.
- For example, the 19th century Narodnaya Volya hoped to end Tsarist rule in Russia. But the characterization of terrorism as a state action faded, while the idea of terrorism as an attack against an existing political order became more prominent. The major means of creating terror was assassination. It is striking how frequently attacks on prominent people took place between the years 1880 and 1914. There was the murder of Sadi Carnot, the president of France, and U.S. president William McKinley, the assassinations of the empress of Austria, the King of Italy, and the prime minister of Spain. In 1879 there were two attempts on the life of the Kaiser and one on the King of Italy, a plot to blow up the House of Commons, and an anarchist plot to blow up, all at once, Emperor Wilhelm, the Crown Prince, Bismarck, and Moltke. And of course, that of Archduke Francis Ferdinand in Sarajevo in 1914. Rózsa-Flores Eduardo (Santa Cruz, Bolívia, 1960. március 31. – Santa Cruz, Bolívia, 2009. április 16.) bolíviai-magyar katona, színész, író, költő és publicista, a Magyar Zsidó Kulturális Egyesület alapító tagja, a Jobbik.net szerkesztője, a Kapu és a Leleplező című folyóiratok munkatársa, az Ellenkultúra.info alapító-főmunkatárs, a Magyar Iszlám Közösség alelnöke.[1] Magyarországon és külföldön Eduardo Rózsa Flores néven is ismert volt, míg fiatalkorában a Rózsa György Eduárdó nevet használta. 2009. április 16-án Bolíviában egy Santa Cruz-i hotelszobában, máig vitatott módon, társaival együtt kommandósok agyonlőtték.
- In the latter half of the 19th century, terrorism was adopted by adherents of anarchism in Western Europe, Russia, and the United States. They believed that the best way to effect revolutionary political and social change was to assassinate persons in positions of power. From 1865 to 1905 a number of kings, presidents, prime ministers, and other government officials were killed by anarchists' guns or bombs.
- But it was also a war where images changed public opinion - images such as this by Nic Ut of nine-year-old Kim Phuc. On 8 June 1972 a South Vietnamese aircraft accidentally dropped its napalm payload on the village of Trang Bang. With her clothes on fire, Kim Phuc ran out of the village with her family to be airlifted to hospital. She survived and now lives in Canada.
- In 1980, Israel instituted a military decoration, the Lehi ribbon.Former Lehi leader Yitzhak Shamir became Prime Minister of Israel in 1983.
- After the 1967 war, Habash adopted a more radical socialist philosophy and established the Popular Front for the Liberation of Palestie (PFLP) in 1968. PFLP became the first organization of its kind to hijack airplanes. In 1968, three armed PFLP terrorists hijacked an El Al flight flying from Rome to Tel Aviv. On July 22, 1968, an El Al Israel Airlines plan departing from Rome and headed for Tel Aviv, Israel, was hijacked by the Popular Front for the Liberation of Palestine(PFLP). They successfully diverted the plane, carrying 32 passengers and 10 crew members, to Algiers. Most of the passengers were released relatively quickly, but for seven crew members and five Israeli male passengers, who were held hostage for five weeks. After 40 days of negotiation, the Israelis agreed to the exchange. In 1970, the PFLP claimed responsibility for simultaneously hijacking four flights, three of which they flew to Jordan and blew up, triggering the start of the Black September War between the Jordanian army and Palestinian forces. On Sept. 6, 1970, terrorists belonging to the Popular Front for the Liberation of Palestine (PFLP) almost simultaneously hijack three jetliners shortly after they take off from European airports on routes toward the United States. When hijackers on one plane are foiled, hijackers seize a fourth jet, divert it to Cairo, and blow it up. The two other hijacked planes are ordered to a desert air strip in Jordan known as Dawson Field. In 1972, working in conjunction with PFLP forces, Japanese Red Army terrorists killed 24 people at Lod International Airport (now Ben Gurion International Airport). The PFLP's final hijacking occurred in 1976, and resulted in a rescue effort by Israeli forces in Entebbe, Uganda
- In 1972, working in conjunction with PFLP forces, Japanese Red Army terrorists killed 24 people at Lod International Airport (now Ben Gurion International Airport).. Walter Laqueur: The History of Terrorism’’, 2000. New Brunswick, State University of New Jersey, (USA) kiadványa, 92.o.
- There has been much discussion of Asymmetric Warfare. This is where a superior power is confronted with an unconventional, much smaller enemy. However, the enemy has a fervent belief in a cause, but attacks using new, often never used before approaches often to the surprise of the dominant force. Arthur H. Garrison, How the World Changed: a History of the Development of Terrorism, presented at Delaware criminal Justice Council Annual Retreat, Oct 28-29, 2001 http://www.state.de.us/cjc/history.ppt
- In the 1880s, an initial "Anarchist Wave" appeared which continued for some 40 years. Its successor, the "Anti-Colonial Wave" began in the 1920s, and by the 1960s had largely disappeared. The late 1960s witnessed the birth of the "New Left Wave," which dissipated largely in the 90s leaving a few groups still active in Sri Lanka, Spain, France, Peru, and Columbia. The fourth or "Religious Wave" began in 1979, and, if it follows the pattern of its predecessors, it still has twenty to twenty-five years to run.
- Examples: Assassinations of Pres. McKinley, Spanish Prime Minister, etc.
- Minimanual Of The Urban Guerrilla (Portuguese: Minimanual do Guerrilheiro Urbano) is a book written by Brazilian guerrilla fighter Carlos Marighella in June 1969. It consists of advice on how to disrupt and overthrow an authoritarian regime, aiming at revolution. The text has been banned in many countries, but remains in print and on bookshelves in several others, including the United States.
- A weapon of mass destruction is a weapon that causes damage to buildings, dams, bridges, computer systems or other structures of a society. A weapon of mass casualty is a weapon that causes massive sickness and/or death. Biological and chemical weapons are weapons of mass casualty. It is these types of weapons that are generally referred to as weapons of mass destruction. Weapons of mass disruption are weapons that cause social, political and/or economic damage to society. Magnetic pulse weapons (to disrupt computer operations), agro terrorism (disrupt food supply or manufacturing) or cyber terrorism (hacking into computers and destroying bank records or government records) are examples of weapons of mass disruption. The distinctions explain how terrorist goals can be achieved and that any act of violence is not terrorism. A terrorist act can involve a weapon that achieves all three goals, such as September 11th. The attack was one of mass destruction of infrastructure (the WTC and Pentagon), mass casualty (an estimated 3000 people killed) and mass disruption (airports shut down, new laws passed, heightened fear of future attack, loss of millions of dollars due to the loss of the WTC as an economic center).
- We were surprised on Sept. 11. However, it is very important to recognize that terrorism is not new, and it’s primary goal is not to kill, but to communicate a message. Terrorism is a form of violence, and has been used throughout history. Terrorism most certainly has a psychological impact, and is a very powerful political act. It gets people heard. Arthur H. Garrison, How the World Changed: a History of the Development of Terrorism, presented at Delaware criminal Justice Council Annual Retreat, Oct 28-29, 2001 http://www.state.de.us/cjc/history.ppt
- Networks will become looser, terrorists and extremists groups will be able to setup and close more quickly. Technology and the internet, in particular, deliver the capacity for terrorism groups to build a loose network, even from a virtual community, at a very high speed. An explanation for this could be the lack of leading ideologies in some terrorist forms. The changing dynamics in our societies, together with technological advances, may encourage isolated, disaffected individuals to turn into violent extremists, to the extreme of becoming ‘lone wolf’ terrorists.
- The decrease of Al Qaeda’s central influence becomes more and more obvious. The shape of Al Qaeda is not the main issue, the problem is the seeds that were planted a long time ago have grown within European society. Al Qaeda’s current capacity could be measured by any attack carried out. Such a show of strength might ignite passions on both sides of the divide. The consequences of the Arab spring cannot yet be fully assessed although it presents a huge opportunity for terrorists.