2. Henkilö tuleevastaanotolleja
huomataan puutteita
digitaidoissa
Työntekijä varaa ajan digitutorille.
Oma laite ja pankkitunnukset
mukaan.
Asiakassaapuu digitutorin
huoneeseen sovittunaaikana.
Otetaan yhdessä Maisa-portaali
käyttöön ja harjoitellaan perusteita.
Henkilökohtainen ohjaus.
Asiakasoppiikirjautumaan
portaaliin ja tarkastelemaan
käyntitietoja.
Työntekijä on salassapitovelvollinen.
Ohjaus tapahtuu tietoturvalliseti.
Maisan käytön opettelua
Voidaan käydä läpi myös OmaKantaa,
Kelan tukien hakemista yms.
Moniammatillinen yhteistyö
mahdollista: palveluohjaus,
sosiaalitoimi.
Uusiaika tarvittaessa
Aika voidaan varata myös digitutorille
suorassa palvelunumerossa.
Ei tarvetta asioida ta:n vastaanoton
kanssa
Prototyyppi, joka on esitelty eri ryhmille
Testaustenperusteella projektin nimi muutettiin:
DIGIOPASTAJATERVEYSASEMALLA
3. Ensimmäinen
testaus
• Oman ryhmän sisällä, vertaisarviointi
sekä loppukäyttäjän arviointi
• Käytössä vertaisryhmässä ja
loppukäyttäjällä sähköinen kysely
• Muutamia vastauksia
• Kyselyyn liitettiinprototyyppi
• Vapaata palautetta annettiin
moniammatillisen yhteistyön
mahdollisuudelle
5. Avoimia
kommentteja
kohderyhmistä
saaduista
vastauksista
1/2
• "Tässä voisi hyödyntää monia digi-koulutus tahoja. Ihan peruskoulutuksesta vertaistukeen.
Koulutus voi olla myös sellaista missä ei mennä henkilökohtaisiin tietoihin vaan opetellaan
käyttöä ja sovellusten sisältöä (omaOlo). Tällöin opastus terveysasemalta tällaisiin koulutuksiin
voisi myös toimia, eikä terveydenhuollon henkilökuntaa "rasitettaisi". Siis ohjaus oikeaan
paikkaan Lauttasaressa tai muualla. Ehkä jonkunlaisen pilotin vois saada aikaan
kaupunginkanslian digituesta! Ehdittekö kysyä? Esim. Ari Tammi (oli mukana funtsaamassa
Digitoria Lauttasaareen)."
• Maisan opettaminen tärkeää
• Vaikka digiapua iäkkäille on saatavilla (Enter ry ym), erityisesti sote-digiavulle
terveyskeskuksessa olisi varmastikin kysyntää. Kuinkahan suuri osuus iäkkäistä (esim yli 75 v) on
niitä, joilla ei ole tarvittavia laitteita eikä edes halua niitä enää hankkia...? Lieneekö tätä
tutkittu?
• Palvelun yhteydessä kannattaa kerätä ikäihmisten käyttäjäkokemuksia ja näkemyksiä ja välittää
ne palvelun tuottajille. Usein digipalveuiden käyttöön liittyvien ongelmien ratkaisu
(yhteydenotto) on tehty vaikeaksi
• Terveysaseman käyttäjät ovat niitä, joilla ei välttämättä älykännykkää eikä pankkitunnuksia.
Tutkittua tietoa THL, että ylemmissä eläketuloluokissa käytetään yksityisiä lääkäripalveluita.
• Erittäin tarpeellinen ja selkeä. Helposti toteutettava.
• Itse, 67v selviän toistaiseksi "digipalveluista", mutta ikää tulee lisää ja laitteet ja ohjelmat
muuttuvat ja tarvetta varmasti tulevina vuosina on.
6. Avoimia
kommentteja
kohderyhmistä
saaduista
vastauksista
2/2
• Hyvä idea tuo moniammatillinenkohta lopussa
• Kuka digitutor olisi?
• Onko digitutor Lauttasaarenterveysaseman henkilökuntaa vai
Helsingin kaupungin digitukea tekevä henkilö?
Kaupunginkansliassahanalkaa/alkoidigitasa-arvohanke, mihin
tämäkin voisi kuulua. Myös Enter ry:n käyttövoisi soveltua.
• Miten digitaitojen puute havaitaan? Kuka sen tekee? Löytyykö
tälle aikaa vastaanotolla? Onko omaa polkua niille, joilla ei ole
sopivaa omaa laitetta?
• Jos henkilöllä ei ole omaa laitetta, mikä olisi sitten polku? Entä
jos puuttuu pankkitunnukset? Mikä polku. Entä jos
mobiilitunnus mutta ei omaa laitetta. Useilla vähävaraisilla ei
ole laitetta tai tunnusta. Halpa puhelin on monen
vähävaraisen ainoa, eikä siinä ole älykännykänominaisuuksia.
7. Toinen testaus
• Kohderyhmähaastattelut(palvelun testaus)
• 77-vuotias lauttasaarelainen nainen
• 70-vuotias keskisuomalainen nainen
• Haastattelussakäytiin läpi palvelun kuvaus ja kulku -> mielipiteet kirjattiin ylös.
• Testauksentuloksia:
• Palvelua pidettiin tarpeellisena.
• Keskisuomalainen nainen koki, että hänen omat digitaidot eivät ole riittävät
asioidakseen sähköisesti.
• Terveysasemaa pidettiin luontevana paikkana, johon olisi helppo tulla.
• Digilaitteiden puuttuminen mietitytti.