1. Digitutor terveysaseman yhteyteen
Yhteistyössä Lauttasaari-seuran kanssa
Irina Riihikoski (projektipäällikkö) 2001237
Jamie Laakkonen 1600656
Maris Leponiemi 2001441
Miina Pakkanen
Metropolia Ammattikorkeakoulu
Innovaatioprojekti XX00BH18-3415
Projektisuunnitelma
29.6.2021
2. Sisällys
1 Johdanto 1
2 Projektin tausta ja tarve 1
3 Projektin tavoitteet 3
4 Projektin kohderyhmä ja hyödynsaajat 4
4.1 Kohderyhmä 4
4.2 Lopulliset hyödynsaajat 4
4.3 Välittömät hyödynsaajat 4
4.4 Välilliset hyödynsaajat 4
5 Projektin toteutus 5
5.1 Projektin aikataulu 5
5.2 Projektiin osallistujat 6
5.3 Resurssit 6
5.4 Riskit ja riskienhallinta 6
6 Projektin tuotokset 6
7 Projektin viestintä 7
7.1 Sisäinen viestintä 7
7.2 Ulkoinen viestintä 7
8 Projektin arviointi 7
Lähteet 10
Liitteet
Liite 1. Viestintäsuunnitelma
Liite 2. Projektin kulku ja tuotokset
3. 1
1 Johdanto
Innovaatio määritellään monella eri tavalla. Innovaatio on olemassa olevien ratkaisujen
yhdistämistä uudeksi ratkaisuksi (Tilastokeskus: innovaatio.) Palveluinnovaatioiksi voi-
daan kutsua sellaisia innovaatioita, joilla kehitetään jo olemassa olevia palveluita ja joista
voi tulla palveluntarjoajalle uusi tulonlähde (Oke 2007). Tämä projekti tehdään innovaa-
tioprojektina Metropolian ammattikorkeakoulussa ja sen yhteistyökumppanina sekä ti-
laajana toimii Lauttasaari-seuran sote-työryhmä. Lauttasaari-Seura on yksi Helsingin
suurimmista kaupunginosayhdistyksistä ja sen tavoitteena on tukea lauttasaarelaisten
asumisviihtyvyyttä, elinvoimaisuutta sekä kehittymistä (Lauttasaari-Seura 2019). Inno-
vaation lähtöhaasteena oli kehittää ratkaisuja, joilla voidaan tukea ikääntyvien, kotona-
asuvien lauttasaarelaisten hyvinvointia ja omatoimisuutta. (Pellinen 2021).
Projektitiimi esitteli tilaajalle kolme eri innovaatiota, joista jatkokehittämiseen valikoitui
projekti, jonka tarkoituksena on tarjota eritysesti ikääntyvälle väestölle digitutorpalvelua
esimerkiksi Maisan, OmaKannan ja muiden sähköisten palvelujen käyttöönottoon. Tämä
tapahtuisi terveysasemalla, jossa saavutettavuus olisi asiakkaan näkökulmasta hel-
pointa. Lisää projektin tarpeesta ja taustasta on luettavissa luvusta 2.
Projektiryhmä on muodostettu moniammatillisesti, jossa on kolme eri taustoista tulevaa
sairaanhoitajaopiskelijaa sekä yksi kätilötyönopiskelija. Yhteistyössä on hyödynnetty laa-
jaa ammatillista osaamista. Innovaatioprojektin toteutusaikataulu on opiskelijoiden näkö-
kulmasta hieman hankala, yhteistyökumppaneihin ja mahdollisiin kolmansiin tahoihin
(esimerkiksi Lauttasaaren terveysaseman ylilääkäri ja osastonhoitaja) on vaikeampi
saada yhteyttä näin kesäaikaan. Näissä tilanteissa projektin konseptoinnissa ja prototy-
poinnissa käytetty taustatieto on pohjattu sillä hetkellä saatavilla olevaan tietoon.
2 Projektin tausta ja tarve
Digitaidot nähdään nykypäivän kansalaistaitona ja välineenä pysyä kiinni yhteiskun-
nassa. Samalla digitaidottomuus on tunnistettu ongelmaksi ja riittävien digitaitojen uupu-
essa voidaan puhua digisyrjäytymisestä. Kansalaisella, jolla ei ole käytettävissä riittäviä
digitaitoja tai digivälineitä, on riski syrjäytyä osallisuudesta. Ikäihmiset nähdään ryh-
4. 2
mänä, jolla on korostettu riski digisyrjäytymiseen. Helsingin kaupunki on kehittänyt ikäih-
misille suunnattua viestintää ja lisännyt tarjottavia digitukipalveluja, mutta silti kaikilla
ikääntyneillä ei ole yhtäläisiä sähköisten palvelujen käyttömahdollisuuksia. Internetiä
sähköisten palveluiden käyttämiseen käyttää jo 74,4 % yli 65-vuotiaista. Sen sijaan ta-
loudellisen tilanteensa huonoksi kokeva ikäihminen käyttää vähemmän digipalveluita
kuin taloudellisen tilanteensa hyväksi kokeva ikäihminen. (Högnabba - Määttä 2020.)
Helsingin kaupunki otti keväällä 2021 käyttöön potilastietojärjestelmä Apotin. Käyttöön-
oton yhteydessä avautui digitaalinen asiakasportaali Maisa, joka mahdollistaa viestinnän
asiakkaan ja terveyspalvelujen välillä. Maisan myötä asiakkaan vastuunotto omasta ter-
veydestä ja hyvinvoinnistaan mahdollistuu entistä sujuvammin ja tiedonsaanti paranee.
Maisa-palvelua markkinoidaan muun muassa terveysasemien yhteydessä. Terveysase-
man työntekijät opastavat resurssien puitteissa Maisan käytössä, mutta digiopastus vie
aikaa välittömältä hoitotyöltä. Terveysasemien sähköinen asiointi on kasvanut vuonna
2020 43 % verraten vuoteen 2019. Käyntimäärät ovat vähentyneet ja asiointitavoista
sähköinen asioinnin osuus oli 24 %, puhelu tai kirje 29 % ja käynti 31 %. Fyysinen käynti
terveysasemalla säilytti asemansa suosituimpana yhteydenottotapana terveysasemalle.
Lauttasaaressa sijaitsee yksi terveysasema. Lauttasaaren yli 50-vuotiaista asukkaista
40 % on melko tai erittäin tyytymättömiä terveyskeskuspalveluihin (n=500). (Taloustutki-
mus 2019.) Helsingin kaupungin tavoitteena on olla maailman parhaiten digitaalisuutta
hyödyntävä kaupunki. Kaupungin tavoitteena on vahvistaa niin kutsuttuja yhden luukun
palveluja ja uudistaa työmuotoja siten, että palvelujen tuloksellisuus ja asiakaskokemus
kasvavat. (Helsingin kaupunkistrategia 2017–2022.)
Helsingin kaupungin tavoitteena on vahvistaa ikääntyneen väestön hyvinvointia ja toi-
mintakykyä sekä vahvistaa ikääntyneen väestön mahdollisuuksia tiedonsaantiin ja tukea
heidän digitaitojensa kehittymistä. (Helsingin kaupungin hyvinvointisuunnitelma 2019–
2021.) Helsingin kaupungilla on jo olemassa olevia, toimivia digipalveluita ikääntyneille
ja ikäihmisten tiedonsaanti ja palveluohjaus ovat parantuneet Seniori-infon ja Helsinki-
infon käyttöönoton myötä. Digitukea on saatavilla kirjastoissa, asukastaloissa, työväen-
opiston toimipisteessä, palvelukeskuksissa, puhelimitse sekä etänä. Helsinki on koulut-
tanut 300 digineuvojaa ja digitukea tarjotaan jo 130 asiointipisteessä. (Högnabba -
Määttä 2020.)
Palvelun tarve, palvelu ja kohderyhmä ovat jo olemassa. Haluamme kehittää palvelun
saatavuutta ja tuoda palvelu asiakkaan lähiympäristöön, jolloin sosiaali- ja terveyden-
huollon palvelut ovat saatavilla kaupungin strategian mukaisesti yhden luukun palveluna.
5. 3
Väestöryhmien erot on tunnistettava ja palveluja kohdennettava erityistä tukea tarvitse-
ville ja korkean riskin kohderyhmille. (Helsingin kaupungin hyvinvointisuunnitelma 2019–
2021.) Projektimme tavoitteena on tarjota kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusperi-
aatteen mukaisesti saavutettavaa ja vaikuttavaa palvelua kansalaisen taloudellisesta ti-
lanteesta riippumatta. Lauttasaari-seuran hysote-työryhmän puheenjohtaja Timo Pelli-
sen haaste-esittelyssä kävi esille, että Lauttasaaren terveysaseman säilyttäminen tule-
vaisuudessa on alueen asukkaille tärkeää ja pysyvän palvelun lisääminen terveysase-
malle vakauttaisi sen asemaa tulevaisuudessa. (Pellinen 2021.)
3 Projektin tavoitteet
Minno-projektimme tavoitteena on Lauttasaari seuran toiveiden mukaisesti innovoida di-
gipalveluihin työkaluja tukemaan Lauttasaaressa asuvien omatoimisten ikäihmisten hy-
vinvointia. Projektissamme on mm. katugallup ja aiempien tutkimustietojen avulla selvit-
tämme kohderyhmään kuuluvien lauttasaarelaisten tarvetta ja mielenkiintoa digipalvelui-
den ohjauksen ja opastamisen tarpeellisuudesta. Tavoitteenamme on luoda innovatiivi-
nen palvelu terveysasemien yhteyteen, tässä Minno-projektissamme ensisijaisesti Laut-
tasaaren terveysaseman tiloihin. Ratkaisuehdotuksena olisi vastata kohderyhmän tar-
peisiin sähköisten palveluiden käytön opastuksella (mm. Maisa-, kela ja OmaKanta säh-
köiset palvelut) digitutor-opastajan muodossa matalan kynnyksen ajatuksella. Näin koh-
deryhmän lauttasaarelaisten asiointi ja yhteydenpito niin terveysaseman, kuin Kelan pal-
veluidenkin suhteen helpottuisi ilman fyysistä asiointia palvelupisteessä.
Tavoitteenamme olisi molemminpuolinen hyöty niin asiakkaidenkin, kuin palveluntarjo-
ajankin kannalta. Kun kohderyhmän lauttasaarelainen oppii käyttämään sähköistä asi-
ointipalvelua, saa hän esimerkiksi yhteyden lääkäriin tai hoitajaan Maisa palvelun kautta
ja voi laittaa viestiä 24/7 ja lääkäri tai hoitaja vastaa virka aikaan, ilman fyysistä asiointia.
Maisasta voi hallinnoida ajanvaraustietoja, tarkistaa viimeisimmät lääkärin lausunnot il-
man terveysasemalla käyntiä ja näin myös terveysaseman henkilöstöllä vapautuu re-
sursseja muuhun hoitotyöhön.
6. 4
4 Projektin kohderyhmä ja hyödynsaajat
4.1 Kohderyhmä
Innovaatioprojektimme kohderyhmänä toimii yli 65-vuotiaat omatoimiset, kotona asuvat
lauttasaarelaiset ikäihmiset. Projektimme tavoitteena on luoda innovatiivinen ratkaisu,
jonka avulla voidaan tukea kohderyhmämme omatoimisuutta ja kotona asumisen jatku-
vuutta. Kohderyhmä on määritelty projektin tilaajan, Lauttasaariseura ry:n toimesta.
Lauttasaaren peruspiirin asukasluku vuonna 2020 on 24 811.(Lauttasaari-lehti 2021.)
Lauttasaaren alueen asukkaista 65-vuotta täyttäneiden osuus on asuinalueesta riippuen
14,0–21,9 %. Myllykallion ja Kotkavuoren alueen asukkaista yli 65-vuotiaiden osuus on
14,0–18,8 % ja Vattuniemen alueen osuus 18,9–21,9 %. Kaikkien Helsingin asuinaluei-
den keskiarvo yli 65- vuotta täyttäneiden osuudesta on 18,9 %. (Vuori – Mäki – Bergroth
2020.) Lauttasaaren peruspiirin yli 65-vuotta täyttäneiden asukkaiden asumismuotoa tai
kotona tuotettavia palveluja ei ollut mahdollisuutta eritellä tarkemmin tutkimustiedon
puutteen vuoksi.
4.2 Lopulliset hyödynsaajat
Lopullisena hyödynsaajana toimii asetettu kohderyhmä ja muut Digitutor-palvelua hyö-
dyntävät asiakkaat.
4.3 Välittömät hyödynsaajat
Välittömänä hyödynsaajana toimii Lauttasaaren terveysasema, Helsingin kaupunki ja
Lauttasaari-seura ry. Lauttasaaren terveysaseman palvelut monipuolistuvat, joka hyö-
dyttää kohderyhmäämme. Helsingin kaupunki hyötyy välillisesti taloudellisena hyödyn-
saajana.
4.4 Välilliset hyödynsaajat
Välillisenä hyödynsaajana toimii projektin toteuttava opiskelijaryhmä. Projekti on osa tut-
kinto-ohjelman kokonaisuutta ja kerryttää opiskelijoiden opintopisteitä, ammatillista
osaamista ja yhteistyötaitoja työelämälähtöisesti.
7. 5
5 Projektin toteutus
Projektin tavoitteisiin päästään perusteellisella valmistautumisella, tarkoituksenmukai-
sella tehtävänjaolla ja hyvällä perehtymisellä materiaaleihin. Työnjaot projektissa on ja-
ettu alustavasti ja ne voivat muokkautua prosessissa osallistujien intressien ja osaami-
sen mukaan. Jokainen ryhmäläinen osallistuu tasapuolisesti ja tietää, mitä ja milloin on
tekemässä. Moduulitehtäviä toteutettaessa käydään kokonaisuus ryhmänä läpi niin, että
kaikkien ääni ja ehdotukset pääsevät käsittelyyn. Näin toimitaan myös itse projektin lop-
putuleman kanssa.
Projekti toteutetaan lukemalla tutkimuksia aiheesta, hyödyntämällä alan tietokan-
toja, selvittelemällä kohderyhmän näkemyksiä katugallupin avulla sekä kokeilemalla mo-
nipuolisesti ja ennakkoluulottomasti projektin-hallintamenetelmiä. Konkreettisia projektin
vaiheita ovat suunnittelu, konseptointi, prototypointi ja myyntivideon tekeminen. Myynti-
videon tekemisessä hyödynnetään omaa osaamista ja verkostojamme. Työskentelypro-
sessin aikana opimme vastaanottamaan ja antamaan rakentavaa palautetta, arvosta-
maan ja kunnioittamaan sekä omaa että toisten tilaa, yksilöllisyyttä ja näkemyksiä ja
muokkaamaan toimintaamme yhteistyössä projektin tilaajan kanssa.
Työskentelytapoja ovat säännölliset ohjaajatapaamiset ja luennot touko-kesäkuussa,
pienryhmän Teams-kokoukset koko projektin aikana, ja jokaisen itsenäinen työskentely
vastuualueensa parissa. Heinäkuun lopussa projektin tulokset esitellään tilaajalle. Pro-
jektipäällikkö on tarvittaessa yhteydessä tilaajaan kollektiivisesti muiden tiiminvetäjien
kanssa.
5.1 Projektin aikataulu
Projekti toteutetaan ryhmätyönä 25.5.-31.7.2021 välisenä aikana osana Metropolia AMK
terveysalan tutkintojen pakollista Innovaatioprojektia (Soten kesätoteutus) XX00BH18-
3415. Projektiaikataulu suunnitellaan ja sovitaan yhdessä. Aikataulua muokataan tarvit-
taessa. Suunnitellut toimenpiteet ja ajankohdat esitellään tarkemmin Gantt-taulukossa
liitteessä 2.
8. 6
5.2 Projektiin osallistujat
Projektiin osallistuu neljä Metropolia Ammattikorkeakoulun terveys- ja hyvinvointialan
tutkinto-opiskelijaa: sairaanhoitotyön opiskelijat Irina Riihikoski (projektipäällikkö), Maris
Leponiemi ja Miina Pakkanen ja kätilöopiskelija Jamie Laakkonen. Ohjaajalta ja tilaajalta
saadaan palautetta ja neuvoja toteutuksen aikana. Projektipäällikön johdolla tehdään yh-
teistyötä myös muiden saman toteutuksen tiimien kanssa.
5.3 Resurssit
Opintojakson laajuus on kymmenen opintopistettä ja yksi opintopiste vastaa 27 tun-
tia opiskelijan työtä. Kokonaisresurssi on 4x27x10h=1080 opiskelijatyötuntia. Rahallista
budjettia projektissa ei ole, koska työ ei ole vastikkeellista.
5.4 Riskit ja riskienhallinta
Riskienhallintasuunnitelma laaditaan yhdessä projektinjäsenten kanssa.
Taulukko 1. Riskienhallintasuunnitelma
Riski Riskin hallinta
Aikataulusta jäädään jälkeen Sovitaan tehtävät asiat yhdessä etukäteen ja ryh-
män jäsenet vastaavat projektipäällikölle, joka vas-
taa projektin kokonaisuudesta.
Aineisto katoaa Projektin työstön aikana tehdään välitallennuksia
sekä varmuuskopioita eri osoitteisiin, esimerkiksi
koulun verkkolevylle. Keskeiset ja uusimmat tie-
dostot ovat kaikkien saatavilla Teamsissä.
Erilaiset käsitykset ryhmän panoksesta ja
projektin laajuudesta
Projektipäällikkö tarkkailee ryhmän toimintaa ja oh-
jaa sitä oikeaan suuntaan. Tarvittaessa ollaan yh-
teydessä projektityötä ohjaavaan opettajaan joko
ryhmän jäsenten tai projektipäällikön toimesta.
Sairastuminen tai muu poissaolo, työvuoro-
jen sovittaminen opiskeluun
Tehokas viestintä ryhmäläisten välillä. Ryhmä mu-
kautuu ja tehostaa toimintaansa resurssien mu-
kaan. Kukin järjestää työaikataulunsa mahdollisim-
man joustavasti.
Osaamisen tai tietoteknisten taitojen puute Ollaan tarvittaessa yhteydessä ohjaavaan opetta-
jaan. Hyödynnetään ryhmän omia verkostoja.
6 Projektin tuotokset
Projektin tuotoksia on projektisuunnitelma, portfolio sekä myyntivideo. Projektisuunnitel-
masta ilmenee toimeksiannon kuvaus sekä analyysi. Projektisuunnitelmassa kuvataan
9. 7
myös toimeksiantajan tavoitteet ja haaste, johon etsitään ratkaisua, sekä keinot löytää
ratkaisu. Projektin tuotoksina on myös portfolio, johon olemme koonneet innovaatiopro-
jekti-kurssin aikana tehdyt eri moduuleiden tehtävät. Tuotoksenamme on myös myynti-
video, jossa konkreettisesti esittelemme innovatiivisen ratkaisun yhteistyökumppanimme
esittämään haasteeseen.
7 Projektin viestintä
Projektissa noudatetaan suunnitelmavaiheessa laadittua viestintäsuunnitelmaa (ks. liite
1), joka pitää sisällään sekä ulkoisen että sisäisen viestinnän, viestinnän välineet ja kei-
not, tuotosten raportointitavat ja palautteen keräämisen. Viestintäsuunnitelmaa muoka-
taan tarpeen mukaan projektin kirjoittamisen prosessin aikana.
7.1 Sisäinen viestintä
Projektiryhmä käyttää aikataulujen ja projektin sisältöjen suunnittelussa ja toteuttami-
sessa sähköisiä kanavia. Tapaamiskerrat ja paikat sovitaan työskentelyn alussa ja niitä
täsmennetään prosessin aikana. Sähköisiä kanavia ovat WhatsApp-sovellus ja Teams.
Projektin oheismateriaalit ja tiedostot ovat tallennettu Teamsiin.
7.2 Ulkoinen viestintä
Ulkoinen viestintä käsittää projektista tiedottamista opettajalle, kanssaopiskelijoille, ti-
laajalle ja myös kohderyhmälle. Projektin tulosten esityspäivän viestintätavat suunnitel-
laan lähempänä esitystä. Projektin tärkein tulos on myyntivideo digitutorin toiminnasta
Lauttasaaren terveyskeskuksen yhteydessä.
8 Projektin arviointi
Projekti toteutetaan moniammatillisena yhteistyönä neljän opiskelijan, Metropolian edus-
tajan ja tilaaja-asiakkaan välillä. Projektissa ei ole tarkoitus saada aikaan valmista tuo-
tetta vaan idea-aihio, jota tilaaja-asiakas voi halutessaan jatkojalostaa.
10. 8
Projektin arviointi tehdään suunnitteluvaiheessa ja arvioinnissa on käytetty Innokylän ar-
viointimittaria. Arviointimittarin avulla on arvioitu seuraavia osa-alueita: tarpeet, tavoit-
teet, osallisuus, ratkaisun kuvaus, vastaako ratkaisu tavoitteisiin, kokeilu, arviointi, re-
surssit sekä toteuttaminen. (Innokylä 2020.) Taulukosta x. voi lukea lisää arvioinnin pe-
rusteluja. Arviointimittarissa käytetään liikennevalomallia, jossa punainen väri merkitsee,
että osa-aluetta on syytä miettiä uudelleen. Keltainen väri kertoo, että osa-alueeseen on
kiinnitettävä enemmän huomiota ja vihreä väri kertoo kaiken olevan hyvällä mallilla.
Arvoitava osa-alue Arvioinnin tulos Perustelu
Tarpeet Ratkaisuehdotus pohjautuu tilaaja-asiak-
kaan esittämiin tarpeisiin. Toimijaryhmä
on tarkasti rajattu (ikäihmiset), toimin-
taympäristöksi valittiin terveysaseman
sen säilymisen takaamiseksi ja hyvin-
voinnin lisäämiseksi
Tavoitteet Luvussa x määritellyt tavoitteet ovat sel-
västi saavutettavissa. Asiakkaan tarpeet
on huomioitu tavoitteita asettaessa. Inno-
vaatioprojekti jää opiskelijoiden taholta
suunnitteluvaiheeseen ja varsinainen to-
teutus ei ole arvioitavissa.
Osallisuus Tiimin sisällä työnjako on sujunut jouhe-
vasti ja tasapuolisesti. Yhteistyö Metro-
polian ohjaajan sekä tilaaja-asiakkaan
kanssa on sujunut odotetusti.
Ratkaisun kuvaus Ratkaisun kuvaus tullaan jäsentelemään
konseptivaiheessa selkeäksi kokonai-
suudeksi. Suunnitelman kirjoitusvai-
heessa tiimi pohtii sopivaa toteuttamista-
paa.
Vastaako ratkaisu tavoitteisiin Tiimin mielestä ratkaisu on perustelta-
vissa ja jatkokehiteltävissä. Ratkaisu vas-
taa tavoitteisiin riittävästi.
Kokeilu Prototyyppi-vaiheessa ratkaisuehdotus
käy läpi testausvaiheen ja siinä kokeil-
laan, miten idea-aihio toimisi käytän-
nössä. Samalla tullaan kartoittamaan
mahdolliset olemassa olevat kilpailijat ja
mitä voisimme heiltä oppia.
Arviointi Tavoitteiden saavuttamista arvoidaan jat-
kuvan arvioinnin periaattein. Korjausliik-
keitä tullaan tekemään tarvittaessa. Arvi-
oinnissa käytettäviä työkaluja tullaan
hyödyntämään esimerkiksi prototypoin-
nissa.
11. 9
Resurssit Tässä projektissa mitattavat resurssit
ovat opiskelijoiden käyttämä aika. Jokai-
selle opiskelijalle on mitoitettu 270 tuntia
työaikaa innovaatioprojektin työstöön.
Opiskelijoita tiimissä on neljä. Työ on
muuten vastikkeetonta.
Toteuttaminen Ihannetapauksessa innovaatioprojektin
tulos olisi toistettavissa myös muilla ter-
veysasemilla ja tällainen palvelu vakiin-
tuisi osaksi julkisia sosiaali- ja terveyspal-
veluita. Toteutus on kuitenkin tilaaja-asi-
akkaan määriteltävissä.
Yhteistyö projektin sisällä on ollut tasapuolista ja tasavertaista. Ristiriidat tiimin sisällä
sekä kolmansien osapuolten kanssa on ratkottu rakentavasti. Jokainen on saanut tuoda
oman osaamisensa esiin ja antanut moniammatillisen äänen kuuluviin.
12. 10
Lähteet
Helsingin kaupunki. Hyvinvointia ja terveyttä kaikille. Helsingin hyvinvointisuunnitelma
2019-2021. Luettavissa myös sähköisesti osoitteessa <https://www.hel.fi/static/liitteet-
2019/Helsinki/hyte/hyvinvointia-ja-terveytta-kaikille.pdf>
Helsingin kaupunki. 2018. Maailman toimivin kaupunki: kaupunkistrategia 2017-2021.
Luettavissa myös sähköisesti osoitteessa <https://www.hel.fi/static/helsinki/kaupunki-
strategia/kaupunkistrategia-2017-2021.pdf>
Innokylä. 2020. Innokylän arviointimittari. Verkkodokumentti. <Arviointimittari_tulostus-
versio.pdf (innokyla.fi)>. Luettu 15.6.2021.
Lauttasaari-seura – Drumsö-Sällskapet ry. 2019. Verkkodokumentti. <https://www.laut-
tasaari.fi/lauttasaari-seura/>. Luettu 15.6.2021.
Määttä, Suvi - Höggnabba, Stina 2020. Stadin HYTE-barometri: Hyvinvointikertomus
2018-2020. Luettavissa myös sähköisesti osoitteessa <https://www.hel.fi/hel2/tietokes-
kus/julkaisut/pdf/21_01_28_Tilastoja_1_Hognabba_Maatta.pdf>
Oke, A. 2007. Innovation types and innovation management practices in service com-
panies. International Journal of Operations & Production Management, 27 (6), 564–
587.
Pellinen, Timo 2021. Lauttasaari-seuran hysote-työryhmän puheenjohtaja. Helsinki. Ti-
laaja-asiakkaan esittely 27.5.2021.
Suhonen, P. (14.03.2021). Lauttasaaren väkiluku taas uuteen ennätykseen. Lautta-
saari-lehti. Haettu osoitteesta <https://www.lauttasaari.fi/lauttasaaren-vakiluku-taas-uu-
teen-ennatykseen/ >.
Tilastokeskus. Käsitteet: Innovaatio. Saatavilla verkossa.
<https://www.stat.fi/meta/kas/innovaatio.html#:~:text=Innovaatio%20on%20yrityk-
sen%20markkinoille%20tuoma,ottama%20uusi%20organisatorinen%20mene-
telm%C3%A4%20liiketoimintak%C3%A4yt%C3%A4nn%C3%B6iss%C3%A4%2C>.
Luettu 10.6.2021.
Vuori, Pekka – Mäki, Netta – Bergroth, Claudia 2020. Helsingin väestö vuodenvaih-
teessa 2019/2020 ja väestönmuutokset vuonna 2019. Helsinki: Next Print Oy. Luetta-
vissa myös sähköisesti osoitteessa <https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkai-
sut/pdf/20_09_17_Tilastoja_10_Vuori_Maki_Bergroth.pdf>.
13. Liite 1
1 (2)
Viestintäsuunnitelma
Projektin nimi: Digitutor terveysaseman yhteyteen
Viestintäsuunnitelma toukokuu – elokuu 2021
Hankkeen tai projektin ydinviestit eli mikä on se viesti, joka projektista halutaan kertoa; mikä projektissa ja sen tuloksissa on innovatiivista.
1. Ikäihmisten digitaitojen vahvistaminen niin, että heidän vastuunottonsa omasta terveydestä lisääntyy.
2. Terveysaseman toiminnan varmistaminen Lauttasaaressa tulevina vuosina.
3. Terveydenhoitohenkilökunnan työaikaa vapautuu olennaisiin tehtäviin, kun digitukea voi saada vastaanottoajan ulkopuolella.
Kohderyhmä Tavoite Toimenpiteet Kanava Aikataulu Toteutusvastuu Seuranta ja arviointi
Lauttasaari-projektin
tiimi 3
Yhteistyön edistämi-
nen, tiimityösken-
tely. Vaadittujen kir-
jallisten tehtävien
työstäminen.
Luodaan oma WhatsApp-
ryhmä, jossa keskustellaan
projektiin liittyvistä asi-
oista. Teams-alustalla etäta-
paamiset viikoittain ja tarvit-
taessa useammin. Teams-
työtilan keskusteluihin tär-
keät viestit esim. tapaami-
sista.
WhatsApp
Teams
Koko projektin ajan
kestävä.
Koko tiimi Projektin kuluessa muo-
kataan viestintää tarpei-
den vaatimalla tavalla.
Sovittu, että viesteihin
reagoidaan vuorokauden
kuluessa. Sovitetaan työ
ja vapaa-aika, kaikilla
mahdollisuus joustoon.
Timo Pellikka, Lautta-
saari-Seuran PJ
Tiedottaa edistymi-
sestä ja samalla
hyödyntää Timon
kontakteja
Lehtijutun saaminen Lautta-
saari-lehteen ja mahdolli-
sesti nettisivuille
-> toimittaja hoitaa.
Sähköposti Satunnaisesti. Irina (projektipäälli-
kön ominaisuu-
dessa)
Vain kollektiivisia vies-
tejä. Ei yksittäisten tii-
mien yhteydenottoja.
Lauttasaaren terveys-
aseman ylilääkäri
Tiedottaminen aloi-
tettavasta innovaati-
osta ja tuen saami-
nen idealle
Kahden tiimin projekti-idea
kohdistuu terveysasemalle.
Muokataan yhteinen in-
foviesti ja lähetetään mo-
lempien tiimien nimissä.
Sähköposti VKO 23 Irina/tiimi 1:n projekti-
päällikkö
Odotetaan, tuleeko vas-
tauksia ja muutetaan tar-
vittaessa projektin suun-
taa. Tiimi 1:n projekti-
päällikkö vapaamuotoi-
sesti keskustellut yl.
Kanssa ja yl kiinnostunut
projekteista.
14. Liite 1
2 (2)
HyMy-Kylä
Yhteistyömahdolli-
suudet projekti-
idean suhteen. T-
paitoja galluppäi-
välle.
Kysytään HyMy-kylän vas-
taavalta opettajalta, että oli-
siko heillä teoreettista kiin-
nostusta hankkeelle. Sa-
malla tiedotusta asian tii-
moilta. T-paidoista kysy-
mys.
Sähköposti Vko 23 Irina T-paitoja huonosti saata-
villa ja kampuksella ei
henkilökuntaa sitä anta-
massa. Tyydymme nimi-
kyltteihin?
Yhteistyöasiaan koordi-
naattori ei ottanut kan-
taa.
Lauttasaari-leh-
den toimittaja
Tavoitteena saada
näkyvyyttä projek-
teille ja mahdollisille
katugallupeille.
Jokainen tiimi työstää pie-
nen esittelyn ja se lähete-
tään toimittajalle. Toimittajan
pyynnöstä kuva liitetty mu-
kaan.
Sähköposti Vko 23–24 Irina Lehti ilmestyy kesäkuun
viimeisellä viikolla, gal-
lup heinäkuussa.
Muiden tiimien projek-
tipäälliköt
Yhteistyön ylläpitä-
minen ja tiedottami-
seen liittyvät asiat.
Koska Lauttasaari-Seura
haluaa yhteisiä viestejä, toi-
siin tiimeihin pidettävä yh-
teyttä.
Sähköposti Jatkuva Irina Yhteistyötä tehdään
esim. sopimusten eteen-
päin lähettämisessä.
Lauttasaari-lehden lu-
kijat
Näkyvyyden saami-
nen innovaatiopro-
jektille.
Katugallupin mai-
nostaminen.
Tiimien kuvauksien perus-
teella toimittaja kirjoittaa leh-
teen jutun.
Lauttasaari-
lehti
Kertaluontoinen, leh-
den julkaisu juhannus-
viikolla.
Toimittaja Katja Pe-
sonen
Katugallupin toteuttami-
sen yhteydessä voidaan
kysyä näkyvyyttä.
Lauttasaaressa koto-
naan asuvat ikäihmi-
set.
Kartoittaa ikäihmis-
ten kiinnostunei-
suutta digitutor-pal-
velua kohtaan
Heinäkuun lauantaina muu-
taman tunnin kysely, jossa
otannan koolla ei merki-
tystä.
Kasvotusten 10.7. klo 11–15 Miina Pakkanen, Ma-
ris Leponiemi ja Irina
Riihikoski
Kysely (katugallup),
josta karkea analyysi.
Lauttasaari hysote-
työryhmän edustajat
Projektin tuotosten
esittely tilaaja-asiak-
kaalle.
Projektin tuotokset esitel-
lään tilaajalle portfoliomuo-
dossa ja luovutetaan mah-
dollista jatkokehittämistä
varten.
Zoom 29.7. klo 9–11 Koko tiimi