Tutkija Hanna-Mari Heinosen ja erikoistutkija Markku Laadun esitys "Toimeentulotukea Kelasta - Seurantatutkimus sosiaalitoimen ja Kelan palveluyhteistyöstä Vantaalla" Kelan tutkimuksen aamukahvi-infossa 13.11.2013.

1. Toimeentulotukea Kelasta
Seurantatutkimus sosiaalitoimen ja Kelan
palveluyhteistyöstä Vantaalla
Hanna-Mari Heinonen ja Markku Laatu
Kelan tutkimusosasto
Aamukahvitilaisuus 13.11.2013

2. Mistä kokeilussa on kysymys?
• Vantaan kokeilu = palveluyhteistyötä
• Korson ja Myyrmäen Kelan toimistot
• Sosiaalitoimen etuuskäsittelijät ja Kelan palveluneuvojat saman
katon alla
• Kokeilu käynnistynyt kesäkuussa, jatkuu
nykymuodossa ainakin kuluvan vuoden loppuun
• Jatko harkinnassa
2

3. Palveluyhteistyön toimintamalli
Päätös
Asiakas Kelaan
• Kelan toimihenkilöt
ratkaisevat Kelan etuudet 
tieto etuuskäsittelijälle
• Etuuskäsittelijä tekee
ratkaisun totusta
• Asiakas saa päätökset
kaikista etuuksista
• Tarpeiden ja oikeuksien
kartoitus yhdessä Kelan
palveluneuvojan kanssa
• Mahdollisesti oikeutettu
totuun  Suostumus
tietojenvaihtoon
Etuushakemusten
vireillepano
3
• Palveluneuvoja auttaa
hakemusten täyttämisessä
• Kelan hakemukset
sähköisesti ratkaisutyötä
tekeville
• Totu-hakemus ja liitteet
toimistossa työskentelevälle
etuuskäsittelijälle

4. Kolmas kerta toden sanoo?
• Taustalla aiempia kokeiluja 1993-1994 (12 kuntaa) ja 19951996 (30 kuntaa)
• Edellinen kokeilu (1995-1996) kokeilu lähimpänä varsinaista Kelasiirtoa (lakimuutos)
• Tulokset pääosin myönteisiä
• Asiakkaat, työntekijät ja organisaatiot tyytyväisiä
• Kustannusvaikutukset epäselvempiä
• Vantaan kokeilu toistaiseksi varsinaisen
perustoimeentulotuen Kela-siirron ja yhteispalvelukonseptin
väliin sijoittuva palvelumuoto
4

5. Taloudelliset kannustimet kokeilun taustalla
• Talouden rakennemuutokset, väestön ikääntyminen jne.
kuormittavat sosiaaliturvajärjestelmää
• Rahoitusvaikeuksia ja kustannuspaineita
• Sosiaaliturvaetuuksien -palvelujen leikkaukset
vaikeammin perusteltavissa kuin 90-luvun jälkeisessä
tilanteessa
• Laman jäljet näkyvät yhä mm. perusturvan tasossa. Vaikutukset
heijastuneet myös toimeentulotuen tarpeeseen
• Sosiaaliturvan toimeenpanokustannuksia
(transaktiokustannuksia) saatava alas
5
• Toimintoja kevennettävä, sähköistettävä, integroitava, tehtävä siellä missä
se on edullisinta jne.

6. Kunnissa joudutaan pohtimaan:
• Mitä priorisoidaan?
• Päivähoito, vanhusten hoito, syrjäytymisen ehkäisy?
• Sosiaalitoimessa: kadulla elävä pitkäaikaistyötön vai
toimeentulotuen piiriin ajautunut nuori?
• Mitä voisi tehdä kunnissa toisin?
• Uudelleenjärjestelyjen tuottavuushyödyt?
• Mitä kannattaa tai ehditään tehdä itse?
• Yhteistyö? Tehtävien siirto?
• Miten toimintoja voidaan tehostaa niin, että samalla
myös asiakkaat hyötyvät?
6

7. Sosiaalitoimen työjärjestelyihin liittyvät
kannustimet kokeilun taustalla
• Sosiaalityön perinteinen tiivis kytkös
toimeentulotukityöhön on haurastunut
•
•
•
•
Asiakkaiden aktivointivelvoitteet ovat lisääntyneet
Työhön liittyy yhä enemmän erilaisia tilivelvollisuuksia
Asiakasmäärät kasvaneet toisaalla (mm. lastensuojelussa)
Vuonna 2008 laki totun käsittelyajasta  etuuskäsittelyn
(= toimistotyön) rooli yhä suurempi
• Myös kirjallinen hakumenettely on yleistynyt
• Etuuskäsittelytyön ero Kelan etuuskäsittelijöiden ja
palveluneuvojien tekemään työhön???
7

8. Vantaan kokeilun arvioituja hyötyjä asiakkaalle
• Asiakas saa palvelut yhdestä pisteestä
• Asiakas saa nopeammin ja varmemmin
taloudellisen turvan itselleen ja takaisinperinnän
riski vähenee
• Asiakkaan ei tarvitse toimittaa erikseen liitteitä
sosiaalitoimeen
• Asiakkaan asia saadaan kerralla kuntoon
• Kelaan on mahdollisuus toimittaa sähköisesti liitteitä
• Asiakas voi asioida ajanvarauksella
8

9. Ensimmäiset asiakashaastattelut tehty
• Menetelmä: strukturoitu puhelinhaastattelu
• Kutsu kaikille kesä-syyskuussa Kelan Myyrmäen ja
Korson toimistoissa asioineille asiakkaille, joilta
löytyy puhelinnumero (N=140)
• Verrokkiryhmänä perinteiseen tapaan
sosiaaliasemilla (Myyrmäki ja Koivukylä) asioineet
(N=112)
• Haastattelut lokakuussa (Taloustutkimus Oy)
• Haastateltu 63 Kelan ja 42 sosiaalitoimen asiakasta  105 asiakasta
252:sta = 42 %
9

10. Kysyttyjä asioita:
• Asiakaspalvelun laatu
• Toimeentulotukiprosessin toimivuus
• Erityisen kiinnostuksen kohteena ne, joilla on kokemusta
sekä perinteisestä että uudesta asioidenhoitotavasta
• Yleinen suhtautuminen toimeentulotuen Kelasiirtoon ja arviot siirron vaikutuksista
• Taustoittavina (mm.): asiakkuushistoria ja
(etuus)elämäntilanne
10

11. Mitä mieltä olet viimeisimmän toimeentulotukiasiasi käsittelystä kokonaisuutena? Ota
kantaa seuraaviin väitteisiin:
11

12. Arvioi seuraavia Kelan/sosiaalitoimen palveluihin
liittyviä väittämiä Osuudet (%); eos -vastanneet puuttuvat tarkastelusta.
Etuksien hakeminen
on työlästä tai
vaikeaa
Hakemusten käsittely
kestää liian pitkään
Organisaatio luottaa
asiakkaan sanaan
Organisaatio on
luotettava etuusasioiden hoitaja
Toimiston sijainti on
hyvä
Verkkosivut ovat
selkeät
Verkkopalveluja on
helppo käyttää
12
?

13. Arvio toimeentulotukiasian hoidosta
kokonaisuutena kouluarvosanoin 4−10
Kela
8,3
13
Sos.toimi
8,6

14. Kumpi malli parempi???
• Haastatteluja tehty (toistaiseksi) melko vähän
• Asiakaskunnan rakenne ryhmissä erilainen
• Kokeilun ”sivuvaikutukset”?
 ei edellä esitetyn perusteella selvää vastausta
(poikkeuksena verkkoasiointikanavan käytettävyys)
 asiakkailla tarvitsi olla kokemus molemmista
malleista, jotta arvio olisi luotettavampi
14

15. Millaisia vaikutuksia toimeentulotukiasiasi siirrolla
kaupungin sosiaalitoimistosta Kelan toimistoon on
ollut toimeentulotukiasiasi käsittelyyn. Onko siirto…
Samaa mieltä olevien osuus (%) niistä Kelan asiakkaista, jotka ovat hakeneet toimeentulotukea jo aiemmin
(N 15 41 – 46; eos-vaihtoehtoon vastanneet (1-3 vastaajaa) on poistettu tarkastelusta)
=

16. Kuinka todennäköisinä pidät seuraavia
toimeentulotuen Kela-siirrosta aiheutuvia seurauksia,
jos siirto toteutettaisiin?
Epätodennäköisenä ja todennäköisenä pitävien osuus (%) Kelan ja sos.asemien asiakkaista
16
(Eos-vaihtoehtoon vastanneet tarkastelussa mukana)

17. Mitä etuuksia saat tai olet hiljattain hakenut Kelasta?
Osuus (%) Kelan ja sos.toimen asiakkaista
17

18. Kelan etuutta saaneiden osuus toimeentulotukea saaneista kotitalouksista (%; painotettu)
Ainakin jotain em. etuuksista saaneet
18
Lähde: Elina Ahola, Tilastokeskuksen vuoden 2011 tulonjaon palveluaineistosta tehdyt laskelmat 7.11.2013

19. Asiakaskyselyn keskeisimmät tulokset
• Toimeentulotukiasiakkaat pääosin tyytyväisiä sekä
Kelassa että sosiaalitoimistossa asiointiin
• Kun asiakkaalla mahdollisuus vertailla prosessin
sujuvuutta Kelassa ja sosiaalitoimessa, Kelan
palvelu selvästi parempaa
• Kaikilla mittareilla (nopeus, sujuvuus, helppous, byrokratian
väheneminen)
• Toimeentulotukiasiakkailla vahva kytkös Kelaan
• Asiakkuussuhde sekä Kelaan että sos.toimeen
19

20. Seurantatutkimuksen toteutus (jatkoa koskeva
suunnitelma)
• Kuvataan toimeentulotukiasiakkaiden asiakkuusprosesseja
poikkihallinnollisen rekisteriaineiston avulla (Jussi Tervola)
• Selvitetään haastattelemalla Kelan toimihenkilöiden (palveluneuvojat
ja ratkaisutyötä tekevät) ja kunnan sosiaalitoimen (etuuskäsittelijät ja
sosiaalityöntekijät) työntekijöiden näkemyksiä kokeilusta ja Kelasiirrosta yleisesti
• Selvitetään kunta- ym. päättäjien Kela-siirtoa koskevia kantoja (omat
haastattelut + Sosiaalibarometri 2014 -kysely)
• Toistetaan vuonna 2008 tehty Kela-siirtoa koskeva kansalaiskysely
(tarkemmin Kangas ym. 2011)
20

21. Seurantatutkimuksen tavoite ja
kysymyksenasettelu
• Tavoitteena arvioida millaisia edellytyksiä
toimeentulotuen Kela-siirrolla voisi olla, ja ovatko
edellytykset nyt paremmat vai huonommat kuin
aiemmin
• Tavoitteena ottaa myös kantaa erilaisten aineistojen
avulla Kela-siirtoa puoltavien ja sitä vastustavien
argumenttien paikkansapitävyyteen
• Selvittämällä esimerkiksi:
• Pitääkö väite Kela-siirrosta aiheutuvien kustannusten lisääntymisestä
paikkansa (etuusmenot vs. toimeenpanomenot)?
• Mitä tapahtuisi sosiaalityön ja toimeentulotuen kytkökselle?
21

22. Lopuksi
Kela-siirron vaikutusten arvioimisen luotettavuus ja
seurantatutkimuksen tulosten yleistettävyys riippuu
kokeilun jatkosta
Jatketaanko toimeentulotukikokeilua
palveluyhteistyönä?
• Kela-siirron vaikutusten arviointi hankalaa
 Vai tehdäänkö aito perustoimeentulotuen Kelasiirtokokeilu?
• Edellyttää väliaikaista lakimuutosta!
22

23. Kiitos!
23

24. Liite 1:
Toimeentulotuki(työ)
• Viimesijainen, tarveharkintainen etuus, jonka toimeenpanosta
vastuussa kunnat
• Tulot ja varat ylittävät hyväksyttävät menot = toimeentulotuki
• Toimeentulotuki:
• Perustoimeentulotuki (ns. laskennallinen toimeentulotuki)
− Sisältää myös harkintaa!
• Täydentävä toimeentulotuki
• Ehkäisevä toimeentulotuki
• Toimeentulotukityö = taloustilanteen selvittelyä, hakemusten
käsittelyä, päätösten tekemistä yms.
• Sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat ja etuuskäsittelijät
24

25. Liite 2:
Toimeentulotuen määräytyminen
Ehkäisevä toimeentulotuki
Itsenäistä selviytymistä tukeva
ja syrjäytymistä ehkäisevä tuki
(esim. tal. tilanteen äkillisesti heikentyessä)
Täydentävä toimeentulotuki
Menot
Tulot
ja
varat
Lasten päivähoito,
ylim. asumismenot +
muut erityisistä olosuhteista tai
tarpeista johtuvat menot
Muu perustoimeentulotuki
Asumis- ja vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot
Perusosa
25
Ravinto- ja vaatemenot,
vähäiset terveydenhuolto- ja hygieniamenot
paikallisliikenne,
televisio, puhelin, lehdet,
harrastus- ja virkistysmenot
Perustoimeentulotuki

26. Liite 3: Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet
vuosina 1990 – 2012 (kotitalouksien lkm/v)
(THL)
400000
350000
300000
250000
200000
150000
100000
50000
0
26

27. Liite 4: Toimeentulotukipäätökset
ammattiryhmittäin
%
100
80
60
40
20
0
27
71
19
8
Lähde: Kuivalainen & Saikku 2013, 136
1