Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Mikkola, Hennamari ja Ylikännö, Minna: Sosiaalibarometri antaa evästystä Kelalle ja kunnille

Hennamari Mikkola ja Minna Ylikännö: Sosiaalibarometri antaa evästystä Kelalle ja kunnille. Puheenvuoro Sosiaalibarometrin julkistamistilaisuudessa 19.4.2016.

  • Login to see the comments

  • Be the first to like this

Mikkola, Hennamari ja Ylikännö, Minna: Sosiaalibarometri antaa evästystä Kelalle ja kunnille

  1. 1. Sosiaalibarometri antaa evästystä Kelalle ja kunnille Hennamari Mikkola, tutkimusprofessori, tieto- ja viestintäyksikön päällikkö & Minna Ylikännö, johtava tutkija, Kelan tutkimus Sosiaalibarometrin julkistamistilaisuus 19.4.2016
  2. 2. Hennamari: Onnistumme toimeentulotuen siirrossa, jos • Asiakkaan asema paranee • Toimeentulotuen hakuprosessi helpottuu • Toimeenpano tulee nykyistä edullisemmaksi • Kunnilta siirtyy voimavaroja sosiaalityöhön ja niihin palveluihin, joissa kunnilla on erityisosaamista 2
  3. 3. Minna: Sosiaalibarometrin tuloksia 3 • Suurin osa perustoimeentulotuen saajista saa myös muita Kelan etuuksia. • Marraskuussa 2014 toimeentulotukea saaneista asumistukea sai 70 %, työmarkkinatukea tai peruspäivärahaa 43 %, lapsilisää 17 % ja eläkkeitä 11 %. (THL 2015a.) • Vuonna 2012 Kelan etuuksia saaneista kotitalouksista noin 7 % sai saman kuukauden aikana myös toimeentulotukea (Ahola 2015). • Kela-siirrolla on nyt laaja kannatus: • Kelan vastaajista kaikki tukevat tehtyä ratkaisua. • Sosiaali- ja terveysjohtajista 77 % ja sosiaalityöntekijöistä 73 % pitää päätöstä oikeana.
  4. 4. Mitä myönteistä? • Sosiaalityön resurssien vapautuminen muuhun työhön (asiakkaiden hyvinvoinnin edistäminen) • Tasapuolisuuden ja yhdenvertaisuuden vahvistuminen • Toimeentulotuen hakemisen ja saamisen yksinkertaistuminen • Etuuksien näkökulmasta asiakkaan kokonaistilanteen hahmottamisen helpottuminen • Leimaantumisen väheneminen • Alikäytön väheneminen • Sähköisten asiointimahdollisuuksien paraneminen Entä kielteistä? • Muutos yhden luukun palvelusta kahden luukun palveluksi • Byrokratian lisääntyminen • Asiakkaiden ”pompottelun” lisääntyminen • Henkilökohtaisen palvelun, ohjauksen ja palvelutarpeen arvioinnin heikkeneminen • Ennakoivan otteen väheneminen • Kiireellisten toimeentulotukiasioiden käsittelyn vaikeutuminen • Vaikeimmassa asemassa olevien aseman heikkeneminen (maahanmuuttajat, päihde- ja mielenterveysongelmaiset, ikäihmiset, nuoret) • Etuusmenojen kasvaminen
  5. 5. Erään vastaajan sitaatti: ”Pienessä kunnassa asiakas on yksilö, Kelassa asiakasnumero” • Muutos ei ole samanlainen kaikille toimeentulotuen asiakkaille. Suomessa on 313 kuntaa, joista pienimmässä on 99 asukasta ja suurimmassa yli 630 000 asukasta. • Sosiaalialan toimijat ovat huolissaan joidenkin väestöryhmien tilanteesta perustoimeentulotuen siirtyessä Kelaan. • Sosiaali- ja terveysjohtajista 69 % ja sosiaalityöntekijöistä 79 % ennakoi siirrolla olevan kielteisiä vaikutuksia osalle väestöstä. • Kelan vastaajista 29 % ilmaisi huolensa muutoksen väliinputoajista. • Esille nostettiin erityisesti ikääntyneet, maahanmuuttajat, päihde- ja mielenterveysongelmaiset sekä nuoret.
  6. 6. Erään vastaajan sitaatti: ”Pienessä kunnassa asiakas on yksilö, Kelassa asiakasnumero” • Lisäksi esiin nostettiin seuraavat ryhmät: • vajaakuntoiset, syrjässä asuvat, monista eri sairauksista kärsivät, lapsiperheet, tulottomat, vammaiset, pitkäaikaissairaat, välitystiliasiakkaat, pankkitilittömät, liikuntarajoitteiset, pitkäaikaistyöttömät, kommunikaatiovaikeuksista kärsivät, luku-/kirjoitus- /laskutaidottomat, ehkäisevää tukea tarvitsevat, uusavuttomat, paperittomat, vuokravelkaiset, vanhempien luona asuvat pitkäaikaistyöttömät, etuuden joustavuutta tarvitsevat, ehkäisevää työtä tarvitsevat ja ne, jotka eivät tällä hetkelläkään hae etuuksia. 6
  7. 7. Hennamari: Näkemyksiä sote-uudistuksesta Barometriin vastanneet: • Noin 40 % pitää monikanavarahoituksen purkamista merkittävänä • Yli 80 % pitää yhdenmukaisia ICT-ratkaisuja kustannuksia hillitsevänä • Valinnanvapautta ei nähdä keskeisenä muutosvoimana • kustannusten hallinnan uskotaan vaikeutuvan • valinnanvapaus hyödyttää kaupungissa asuvia • pääsevätkö pienet yritykset ja järjestöt mukaan palvelutuotantoon? 7
  8. 8. Kelalle haastavien asiakkaiden hoitoketju paranisi integraation myötä? 43% 41% 48% 58% 56% 48% 44% 41% 37% 39% 79% 5% 8% 11% 13% 14% 15% 18% 17% 10% 17% 23% 27% 31% 36% 34% 7% 9% 9% 9% 9% 8% 17% 22% 23% 8% 28% 25% 14% 10% 6% 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 1-5% 5-10% 10-20% 20-30% 30-40% 40-50% 50-60% 60-70% 70-80% 80-90% 90-100% Eläkkeensaajan asumistuki palveluasumiseen Vammaistuet Erityishoitoraha Kuntoutus Matkat Tutkimus ja hoito Hammaslääkärit Yksityislääkärit Lääkkeet Kelan maksamat palvelut ja etuudet, osuus asiakasryhmille maksamista kustannuksista Lähde: Nordic Healthcare Group 2015; Kela-Oulu-Sitra-hanke Kelan kustannus keskimäärin 5005 € 118 €344 €691 €1495 €
  9. 9. Sosiaalipalvelujen vahvistaminen keskiöön Asiakkaiden keskimääräiset vuosikustannukset eri rahoituskanavista erillisryhmittäin (€/asiakas), 10 % eniten palveluja ja lääkkeitä käyttävät asiakkaat, Lähde: Nordic Healthcare Group 2015, Kela-Oulu-Sitra-hanke 32,964 € 26,521 € 26,118 € 23,069 € 12,620 € 11,477 € 3,334 € 6,806 € 2,685 € 2,229 € 1,429 € 14,915 € 2,954 € 4,799 € 2,121 € 1,631 € N= 3855 N= 1228 N= 2222 N= 890 N= 1774 N= 7661 N= 469 N= 2079 0 € 10,000 € 20,000 € 30,000 € 40,000 € 50,000 € Vanh.palv. La.su Vamm.Keva Pä.MT Psyk.Palv. Som.Potilas. Lääkkeet Muut Kotitaloudet Työterveys Kela Kunta
  10. 10. 10 Kiitos SOSTElle puhuttelevasta tutkimuksesta!

×