5. Ammatillinen perustutkinto ja
ammattiosaamisen näytöt
Ammatillinen perustutkinto
Ammatillinen perustutkinto on kolmevuotinen 120 opintoviikkoa sisältävä
kokonaisuus, johon sisältyy ammattitaidon hankkimisen ohella
tietoja ja taitoja myös itsenäiseen ammatin harjoittamiseen.
Perustutkinnon 120 opintoviikkoa jakaantuvat seuraavasti:
Ammatillisen perustutkinnon tarkoituksena on tuottaa laaja-alaiset amma-
tilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin. Ammatilliset opinnot muodostavat
suurimman osan tutkinnosta, ja niistä toteutetaan vähintään 20 opintoviikkoa
työpaikoilla työssäoppimalla.
Ammattitaitoa täydentäviä opintoja (20 ov) ovat:
Vapaasti valittavat opinnot voivat olla ammatillisesti täydentäviä harrastuk-
seen liittyviä tai yhteisiä opintoja. Opetus ammatillisessa koulutuksessa on
maksutonta. Osan opiskelun aiheuttamista kustannuksistaopiskelija joutuu
maksamaan itse (esim. oppikirjat). Ruokailu on maksutonta. Ammatillisesta
koulutuksesta voi valmistua seitsemältä koulutusalalta yli sataan ammattiin.
Koulutusaloja ovat:
5
6. Ammatillinen koulutus on tehokas ja nopea väylä päästä käytännönlähei-
seen työhön. Koulutusta annetaan Suomessa noin 350 oppilaitoksessa.
Tutkinto antaa myös yleisen jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakoului-
hin tai yliopistoihin.
Ammatillinen erityisopetus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat
erityisiä opetusjärjestelyjä tai opiskelijahuoltopalveluja vamman,
sairauden, kehityksessä viivästymisen tai muun syyn vuoksi. Tutkintotavoit-
teisessa koulutuksessa tavoitteita voidaan myös mukauttaa, jolloin arviointi
tapahtuu mukautetuin arviointikriteerein ja arvosanaan tulee *-merkintä.
Mukautetut tavoitteet merkitsevät aina sitä, että opiskelija ei ole saavuttanut
alimpia hyväksyttyjä perustutkinnon tavoitteita. Silti hänellä on runsaasti
osaamista ja hän voi menestyä monissa työtehtävissä erinomaisesti. Jos
jokin opintokokonaisuuksista jää kokonaan suorittamatta, saa opiskelija
todistuksen suoritetuista opinnoista. Todistukseen tulee liittää myös kuvaus
tärkeämpää kuin tieto siitä, mitä hän ei osaa.
Keskuspuiston ammattiopisto
Keskuspuiston ammattiopisto on ammatillinen erityisoppilaitos, joka
on osa ORTON Invalidisäätiötä. Oppilaitoksessa kaikki opiskelijat
ovat erityisopiskelijoita ja kaikille laaditaan henkilökohtaiset opiskelujen
järjestämistä koskevat suunnitelmat (HOJKS). Opiskelijoita perustutkintokou-
lutuksessa, valmentavassa koulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa on yhteen-
sä n.1000 (2009).
Keskuspuiston ammattiopisto tarjoaa ammatillista perustutkintokoulutusta
seuraavilla ammattialoilla:
- Autoalan perustutkinto
- Kone- ja metallialan perustutkinto
- Kiinteistöpalvelujen perustutkinto
- Logistiikan perustutkinto
- Pintakäsittelyalan perustutkinto
- Suunnitteluassistentin perustutkinto
- Tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinto
- Verhoilualan perustutkinto
- Tietojenkäsittelyn perustutkinto
- Hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinto
- Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto
6
7. - Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto
- Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto
- Musiikkialan perustutkinto
- Tanssialan perustutkinto
- Liiketalouden perustutkinto
Opiskelijoiden erityistuen tarpeet ovat hyvin moninaiset. Mukaan mahtuu
erityisopiskelijoiden koko kirjo, ja usein opiskelijalla on tarvetta
erityistukeen useammalla osa-alueella.
Opiskelijajoukossamme on
- lukivaikeus
- muu kielellinen erityisvaikeus
- matematiikan erityisvaikeus
- tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeus
- motorinen erityisvaikeus
- hahmotusvaikeus
Ammattiosaamisen näytöt
Nuorten ammatillisiin perustutkintoihin liitettiin ammattiosaamisen näytöt
1.8.2006 alkaen, ja ammatillinen koulutus uudistuu uuden lain myötä.
Opetussuunnitelmiin lisättiin ammatillisen osaamisen näytöt, joiden myötä
oppilaitosten ja työelämän yhteistyö tiivistyy. Tavoitteena oli myös opiskelijoi-
den entistä parempi ammattitaito koulun lopettamisvaiheessa.
Ammattiosaamisen näytöt ovat opiskelun aikana järjestettäviä opinnäytteitä,
joissa opiskelija näyttää käytännön työtehtävissä, miten hyvin hän on saavut-
tanut opintojen edellyttämän ammattitaidon. Ammattiosaamisen näytöt ovat
osa ammatillisia aineita eivätkä koske ammattitaitoa täydentäviä ja vapaasti
valittavia opintoja.
Ammattiosaamisen näytöt voivat olla erillisiä näyttötilaisuuksia työpaikoilla
opinnäytetöitä. Osaamisen arviointi tehdään yhteistyönä
7
8. opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajan kanssa. Uusituissa opetus-
suunnitelmissa painotetaan erityisesti ammattiosaamisen näyttämistä työpai-
koilla työssäoppimisjaksojen yhteydessä.
Ammattiosaamisen näyttöjen tarkoituksena on parantaa ammatillisen
peruskoulutuksen laatua, yhtenäistää opiskelija-arviointi samanlaiseksi
koko Suomessa ja edistää opiskelijan siirtymistä työelämään.Erityistä tukea
tarvitsevalle opiskelijalle ammattiosaamisen näyttäminen työtä tekemällä
on usein mielekkäämpi vaihtoehto kuin perinteinen malli, jossa painotetaan
koeosaamista.
Ammattiosaamisen näytöissä opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on saavut-
tanut ammatillisten opintojen tavoitteet. Ammattiosaamisen näytöt sijoittuvat
koko koulutuksen ajalle, ja ne järjestetään yhteistyössä työpaikkojen ja työ-
paikkaohjaajien kanssa. Näin pyritään parantamaan ja varmistamaan amma-
tillisen koulutuksen laatua. Työelämän osapuolet ovat mukana arvioinnissa
varmistamassa sitä, että opiskelijan saavuttama ammattitaito on sellaista,
jota työelämä edellyttää. Välillisesti kehitetään myös opetusjärjestelyjä sekä
opiskelijoiden ohjaus- ja tukipalveluita. Ammattiosaamisen näyttöjä ei pidä
sekoittaa näyttötutkintoihin. Näyttötutkinnossa opiskelija suorittaa koko tut-
kinnon näytöillä.
Näyttöaineistot
Opetushallitus on johtanut kansallisten näyttöaineistojen laatimisprosessia.
Prosessi on ollut käynnissä jo vuosia, ja sen tuloksena on syntynyt kaikille
ammatillisen perustutkintokoulutuksen aloille omat näyttöaineistot. Kansal-
listen näyttöaineistojen tarkoituksena on helpottaa koulutuksen järjestäjän
työtä ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioin-
nissa. Kansallisten näyttöaineistojen on mahdollistettava ammattiosaamisen
näyttöjen toteuttaminen eri paikkakunnilla ja erilaisilla työpaikoilla. Kansallisil-
la näyttöaineistoilla pyritään myös yhdenmukaistamaan opiskelijan arviointia.
Kansalliset näyttöaineistot sisältävät:
-
sa yhteistä ohjetta täydentäviä tutkintokohtaisia ohjeita
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen
Ammattiosaamisen näytöt toteutetaan koulutuksen järjestäjän ja työelämän
yhteistyönä. Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamista varten koulutuksen
järjestäjä asettaa kolmikantaisen toimielimen. Ammattiosaamisen näyttöjen
suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa ovat mukana työelämän
edustajat, opettajat ja opiskelijat. Ammattiosaamisen näyttöjen tuottamaa
tietoa hyödynnetään koulutuksenjärjestäjän itsearvioinnissa ja koulutuksen
kehittämisessä.
8
9. Toimikunta
Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten koulutuk-
sen järjestäjä asettaa toimikunnan tai useampia toimikuntia.Toimikunnat voi-
vat olla yksittäisen koulutuksen järjestäjän omia tai useamman koulutuksen
järjestäjän yhteisiä. Ne voivat olla alojen yhteisiä, alakohtaisia tai koulutus-
ohjelmakohtaisia. Koulutuksen järjestäjä päättää, mikä on tiivistyvän työelä-
mäyhteistyön ja ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan kannalta toimivin
ja tarkoituksenmukaisin vaihtoehto.
Toimikunnan nimeämiseen ja esteellisyyteen liittyen on otettava huomioon
seuraavaa:
asianomaisen alan tai asianomaisten alojen työ- ja elinkeinoelämä.
kerrallaan.
vuotta täyttänyt.
arviointia koskevia oikaisuvaatimuksia käsiteltäessä.
-
velletaan myös kuntalakia.
toimikunta
suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista
toteutumista)
Koulutuksen järjestäjä päättää tarkemmin toimikunnan muista tehtävistä,
toimintatavoista ja päätöksenteosta sekä toimikunnan jäsenille maksettavista
palkkioista.
9
10. Ammattiosaamisen näytöt ja
ammatillinen perustutkinto
Ammattiosaamisen näytöt on lisätty ammatillisiin
perustutkintoihin, jotta
työelämäyhteistyö lisääntyisi
- painopiste keskeisessä työelämän edellyttämässä
ammattitaidossa
- osaamisen näyttäminen aidoissa työtilanteissa
- valmistuvien opiskelijoiden työllistyminen
erilaiset tavat oppia otettaisiin huomioon
- tekemällä oppiminen
- monipuoliset opintojen suorittamistavat
arviointi olisi monipuolista ja yhdenmukaista
opetusta ja ohjausta kehitettäisiin.
Erityisopiskelija ammattiosaamisen
näytöissä
Erityisopiskelija on kuka tahansa henkilö, joka erilaisista syistä tarvitsee
opinnoissaan erityistä tukea ja ohjausta. Syyt erityistuen tarpeeseen vaih-
televat: jollakin erilaiset oppimisvaikeudet hidastavat oppimista, kun taas
jollakin toisella mielenterveyden ongelmat vaikuttavat opiskeluun. Myös opin-
tojen ulkopuolisen elämän tapahtumat ja muutokset vaikuttavat joskus niin,
että ne pitää opintojen järjestelyissä ottaa huomioon.
Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata oppimisvaikeuksia konkreettisella
mahdolliset erityistarpeet ammattiosaamisen näytön organisoinnissa.
Ammattiosaamisen näytön käsitteen rinnalla artikkelissa käytetään usein ter-
miä oman osaamisen näyttäminen. Tämä johtuu siitä, että jo pelkillä sanoilla
ja käsitteillä on usein merkitystä siihen, kuinka asiaan suhtaudutaan. Sanana
näyttö tuo helposti mieleen virallisen ja vakavan koemaisen tilanteen, kun
taas oman osaamisen näyttäminen helpottaa ja rentouttaa ehkä siihen
mitä osaa!
10
11. Aluksi oppimisvaikeuksien kirjosta esiin nostetaan kielelliset vaikeudet ja eri-
tyisesti lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet, koska arvioiden mukaan jopa
80 % erityisopiskelijoista kärsii tavalla tai toisella kieleen liittyvistä oppimis-
vaikeuksista. Hahmottamisvaikeudet ja tarkkaavaisuuden häiriöt näyttäytyvät
nekin usein selvästi erilaisissa oppimis- ja työskentelytilanteissa. Kappaleen
Erityisopiskelija oman osaamisensa näyttäjänä tarkoituksena on valottaa
tilannetta erityisopiskelijan näkökulmasta, kun taas kappaleessa Näytön
järjestäminen erityisopiskelija huomioiden tavoitteena on tuoda esiin asioita,
joihin näyttötilanteen järjestäjien kannattaa kiinnittää huomiota.
Oppimisvaikeuksia ja niiden ilmenemismuotoja
Kielelliset sekä lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet
Yksi suurimmista ja keskeisimmistä oppimisen hankaluuteen liittyvistä
asioista on lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet). Lukivai-
keudet näkyvät tietenkin lukemisen ja kirjoittamisen tasolla, mutta ne ovat
osa kieltä ja siten myös kielellistä vaikeutta. Mitä lukivaikeudet sitten käytän-
nön tasolla merkitsevät? Monet lukivaikeuksisista ymmärtävät lukemansa
erinomaisesti, mutta lukevat huomattavan hitaasti.
Erityisesti lukemista vaativissa tehtävissä monien kohdalla riittääkin pelkäs-
tään se, että heillä on niin paljon aikaa lukemiseen kuin he siihen tarvitsevat.
Aikarajan asettaminen saa lukivaikeuksisen opiskelijan ahdistumaan eikä
hän pysty keskittymään itse lukemiseen ja sen ymmärtämiseen, vaan hän
pikemminkin seuraa ajan kulkua.Lukivaikeuksiselle on tyypillistä myös lyhyt-
kestoisen muistin pieni kapasiteetti. Tavallisesti ihminen kykenee lyhytaikai-
vaihdella sen mukaan, onko kyse auditiivisesta eli kuulonvaraisesta vai
visuaalisesta eli näönvaraisesta muistamisesta. Tästä syystä onkin erittäin
tärkeää, että erilaiset ohjeet ovat lyhyesti näkyvissä kirjallisesti ja mahdolli-
sesti tutuilla, opetelluilla kuvasymboleilla. Silti ohjeiden antamisessa ei saa
unohtaa niiden yhteistä suullista läpikäymistä.
Kielellisten ja lukivaikeuksien tyypillinen piirre on myös sanavaraston kape-
us. Se tarkoittaa sitä, että opiskelijan on vaikeaa kuvata laajasti ja monipuo-
lisesti asioita ja ajatuksia. Hänellä ei välttämättä ole sanoja, joilla kertoa. Toi-
saalta sanavaraston kapeus tulee esiin myös niin, että opiskelija ei ymmärrä
kaikkea hänelle kerrottua, koska joskus hyvin arkipäiväiseltäkin kuulostavat
sanat ja käsitteet voivat olla hänelle merkityksettömiä. Toinen samankaltai-
nen kielellisten vaikeuksien piirre on nimeämisen vaikeus. Opiskelija ei silloin
saa palautettua mieleensä tarvitsemaansa sanaa tai käsitettä, ja niinpä asian
kertominen ja ohjeen tai neuvon kysyminen tulee mahdottomaksi. Tällaises-
sa tilanteessa kiirehtiminen ei ainakaan auta, vaan pikemminkin opettajan
ja työpaikkaohjaajan kannattaa rauhoittaa opiskelijaa ja osoittaa, että hänellä
on aikaa odottaa sanan mieleenpalautumista. Tilanteen pitkittyessä opiskelijaa
voi rohkaista pitämään taukoa ja kysymään sitten, kun asia muistuu mieleen.
11
12. Erilaisista kielellisistä vaikeuksista kärsivät opiskelijat oppivat omassa
aikataulussaan ymmärtämään opiskelu- ja työympäristöjen toimintaa. Heillä
menee myös runsaasti aikaa siihen, että he tottuvat muiden ihmisten tapaan
puhua ja viestiä eleillä, ilmeillä ja äänenpainoilla. Ajan myötä ja luottamuk-
sen syntymisen kautta kielellisistä vaikeuksista kärsivän opiskelijan tilanne
helpottuu ja hän voi alkaa keskittyä opetettavan asian tai työn opiskeluun.
ihmisten seuraan, hän joutuu opettelemaan vuorovaikutuksen ja kommuni-
koinnin asiat kyseisessä tilanteessa uudelleen. Vasta sen jälkeen hänen on
mahdollista keskittyä työtehtävään.
Hahmottamisvaikeudet
Hahmottamisvaikeudet voivat olla visuaalisia (näköön perustuvia),auditiivisia
(kuuloon perustuvia), taktiilisia (tuntoaistimukseen perustuvia) tai kinesteet-
tisia (kehoon perustuvia) tai näiden erilaisia yhdistelmiä. Visuaaliset hah-
mottamisvaikeudet ilmenevät esimerkiksi numeroiden ja kirjainten paikkojen
vaihtumisina. Tällöin lukeminen vaikeutuu ja numerotiedon käyttämisessä
(esimerkiksi mittaaminen, koodien lukeminen ja näppäileminen) tapahtuu
virheitä. Kuvien ja kuvioiden hahmottaminen ja vertaaminen konkreettiseen
kappaleeseen vaativat ohjausta. Samoin taulukoiden ja kuvioiden lukeminen
ja täyttäminen sekä kartan lukeminen ovat vaikeita asioita. Visuaalisista
hahmottamisvaikeuksista kärsivällä kestää pitkään, että hän löytää tavaroille
oikeat paikat tai oppii kulkemaan rakennuksessa tai uudessa elinympäristössään.
Erilaiset kuulemisen ymmärtämisen vaikeudet liittyvät auditiivisiin hahmot-
tamisvaikeuksiin. Ympäristön äänet saattavat kuulostaa samanarvoisilta ja
erilaiset viestit sekoittua keskenään, koska opiskelijalla on vaikeuksia erottaa
viestien tulosuuntaa ja eri ihmisten ääniä toisistaan. Samankaltaiset sanat
sekoittuvat keskenään, mikä omalta osaltaan vaikeuttaa kuultujen viestien
ymmärtämistä. Taktiiliset hahmottamisvaikeudet liittyvät tuntoaistimuksiin.
Tällöin esimerkiksi pelkän kosketuksen kautta on vaikeuksia erottaa erilaisia
materiaaleja toisistaan ja samoin voiman tarpeen arviointi on hankalaa.
Asentojen hahmottaminen ja oman kehon tilan tarve liittyvät kinesteettisiin
hahmottamisvaikeuksiin.
Tarkkaavaisuuden häiriöt
-
siivisuutta, kärsii usein myös ns. liitännäisoireista, jotka vaihtelevat yksilöstä
ja vaikeusasteesta toiseen. Tärkeää on kuitenkin tietää, että tarkkaavuuden
ongelmaan liittyy muitakin oireita, jotka voivat olla erilaisten oppimisvaikeuk-
sien lisäksi kielen, hahmottamisen ja motoriikan häiriöitä, muistiongelmia, so-
siaalisen vuorovaikutuksen ongelmia sekä psyykkisiä ja toiminnanohjauksen
häiriöitä. Motoriikaltaan opiskelija saattaa olla huomattavan hidas ja kömpelö
tai hänellä voi olla vaikeuksia voimankäytössä erilaisissa tilanteissa. Ta-
paamiset, tavarat ja erilaiset ohjeet unohtuvat helposti. Sosiaaliset tilanteet
saattavat olla vaikeita, koska tarkkaavuuden ongelmista kärsivä opiskelija ei
12
13. välttämättä ymmärrä eri tilanteisiin liittyviä sosiaalisia sääntöjä, käyttäytyy
sen takia impulsiivisesti ja joutuu vaikeuksiin.
Toiminnan ohjaus tarkoittaa kykyä käyttää hyväksi aiemmin opittua tietoa ja
taitoa tehtävien ja tilanteiden suunnittelussa sekä oman toiminnan ohjauk-
sessa ja tavoitteiden toteuttamisessa. Tämä taito on monella tarkkaavuuden
häiriöistä kärsivällä puutteellinen ja vaatii runsaasti aikaa, tukea ja kärsivälli-
syyttä kehittää toiminnan ohjauksen taitoja. Käytännössä tarkkaavaisuushäi-
riöinen hyötyy tutuista rutiineista ja käytännön toimintaan liittyvistä säännöis-
tä, joiden noudattamisesta pidetään tiukasti kiinni. On tärkeää, että tällainen
opiskelija saa selkeitä ja lyhyitä ohjeita. Ohjeiden on oltava näkyvillä, jotta
opiskelija saa muistilleen tuen. Samoin kirjallista ohjetta seuraamalla hän
voi saada myönteistä palautetta siitä, että toiminta etenee järjestelmällisesti
ja että tavoite saavutetaan askel askeleelta, tehtävä tehtävältä.
Opettajan ja ohjaajan on huolehdittava siitä, että yhdessä opiskelijan kans-
sa sovituista säännöistä ja sopimuksista pidetään kiinni. Tähän liittyy myös
se, että tarkkaavuushäiriöinen opiskelija jättää tehtäviä mielellään kesken
ja siirtää niitä tulevaisuuteen. Käytännössä kyseinen taktiikka johtaa siihen,
että mikään tehtävä ei tule suoritetuksi ja rästiin jääneiden tehtävien määrä
kasvaa. Erityisen tärkeää on huolehtia vuorovaikutustilanteissa siitä, että on
itse opettajana tai työpaikkaohjaajana aidosti läsnä tilanteessa ja että saa
opiskelijan huomion. Usein tähän riittää silmiin katsominen ja kiireetön tilan-
ne, jossa ulkoiset häiriötekijät ovat mahdollisimman pienet. Myönteisen
palautteen antaminen välittömästi pienenkin onnistumisen jälkeen on tar-
peen, koska useimmat tarkkaavuushäiriöiset ovat tottuneet lähes pelkästään
kielteiseen palautteeseen ja koska ajan päästä heidän on vaikeaa enää
muistaa tapahtumia ja tekemisiään.
Erityisopiskelija oman osaamisensa näyttäjänä
Oman osaamisen näyttäminen tekemällä on parhaimmillaan useille
erityisopiskelijoille erinomainen tilaisuus. He saavat erilaisten kokeiden
ja testien sijasta tehdä käsillään niitä asioita, joita ovat oppineet
ja joita tulevassa työssään tarvitsevat.
Monet erityisopiskelijat ovat syystä tai toisesta hitaita oppijoita. He tarvitse-
vat runsaasti aikaa käsitteiden, asioiden, paikkojen ja työvaiheiden oppimi-
seen, ja tämä aika heille on annettava. Oman osaamisen näyttämistä varten
erityisopiskelijalle on löydettävä opittavasta kokonaisuudesta keskeisin asia,
joka hänen henkilökohtaisessa opetussuunnitelmassaan määritellään. On
parempi, että opiskelija kokee osaavansa jonkin asian hyvin ja vaikka unis-
äärimmäisen helppo ja yksinkertainen. Se, että erityisopiskelijaa kuormite-
taan hänelle liian vaativilla tehtävillä ja erityisesti liian nopeasti, ei palvele
hänen itseluottamustaan eikä motivaatiotaan opintoja ja työelämää kohtaan.
13
14. Erityisopiskelija on syytä ottaa mukaan henkilökohtaisen näytön suunnitte-
luun, sillä silloin hänellä on mahdollisuus vaikuttaa näytön sisältöön. Opiske-
lijalähtöisyys näytön suunnittelussa tulee huomioiduksi ja samalla opiskelija
itse pääsee kehittämään arviointitaitojaan: Mitkä ovat hänen omat taitonsa
suhteessa työelämän vaatimuksiin? Entä mitkä ovat hänen taitonsa osaami-
sen näyttämisen hetkellä suhteessa muihin vastaavaa työtä tekeviin? Näiden
näkemysten kautta arvioinnissa voidaan käsitellä konkreettisella tavalla niitä
asioita, joihin opiskelija jo työssään pystyy, joissa hänellä on vielä paran-
nettavaa ja joita hän ei vielä mahdollisesti kykene suorittamaan lainkaan.
Näin konkreettisen arvioinnin kautta opiskelijan käsitys itsestään kyseisessä
ammatissa tarkentuu ja hänen motivaationsa opiskeluun paranee.
Arviointi oman osaamisen näyttämisestä on erityisopiskelijan kohdalla syytä
tehdä välittömästi tehtävän jälkeen. Koska useilla erityisopiskelijoilla on kie-
lellisiä vaikeuksia, on syytä pohtia, kuinka arviointitilanteisiin saadaan kirjalli-
sen ja suullisen materiaalin tueksi jotakin konkreettista ja näkyvää. Arvioinnin
konkreettisena tukena voivat olla paitsi opiskelijan tekemät tuotokset niin
myös esimerkiksi opettajan, työpaikkaohjaajan tai jonkun muun ottamat digi-
kuvat tai video prosessin vaiheista. Jo näiden apujen kanssa voi kielellisistä
vaikeuksistakin kärsivä opiskelija palauttaa mieleensä kokonaisprosessin eri
vaiheita. Samalla tuotoksia tarkastelemalla voidaan konkreettisesti osoittaa
onnistumisia ja parantamisen ja kehittymisen alueita. Samoin erilaisten
toiminnallisten menetelmien käyttäminen arvioinnissa voi auttaa erityisopis-
kelijaa tuomaan omia arvioitaan esille.
Näytön järjestäminen erityisopiskelija huomioiden
Oman osaamisen näyttäminen tapahtuu parhaiten luontevassa tilanteessa
osana työn tekemistä työssäoppimispaikassa. Se, että näytöstä tehdään
erillinen suoritus, lisää usein merkittävästi opiskelijan jännittämistä ja saat-
taa pahimmassa tapauksessa lamauttaa hänen toimintakykynsä kokonaan.
Liiallisen jännittämisen ehkäisyyn ja lieventämiseen kannattaa kiinnittää huo-
miota. Jo ennen oman osaamisen näyttämistä jännitystä voidaan lieventää
keskustelemalla asiaan liittyvistä käytännön asioista ja tuntemuksista moni-
puolisesti ja ennen kaikkea riittävästi kunkin opiskelijan henkilökohtaisesta
näkökulmasta. On erittäin tärkeää jännityksen lieventämisen ja onnistumisen
kannalta, että opiskelija itse oikeasti tietää, mistä oman osaamisen näyttä-
misessä on kyse ja mikä sen merkitys on, missä se tapahtuu ja millaisesta
työtehtävästä on kyse. Opiskelijalla on oikeus harjoitella työtehtäväänsä niin
paljon, että hän osaa sen ja että hän itse myös tietää osaavansa sen.
Oman osaamisen näyttämisen alkaessa jännitystä voi lieventää yhteinen
kahvihetki tai jutustelu ajankohtaisista asioista. On myös tarkoituksenmu-
kaista esitellä paikalla olevat muut henkilöt ja se, missä roolissa he näyttöti-
lannetta mahdollisesti seuraavat. Parasta on, jos näyttötilanteeseen osallis-
tuviin henkilöihin on voinut tutustua jo ennalta. Samoin jännitystä lieventää
se, että työskentelypaikka ja -välineet ovat kunnossa ja paikoillaan sekä se,
että toiminta alkaa ajallaan eikä opiskelijan tarvitse odottaa opettajan tai
14
15. työpaikan edustajan paikalle tulemista tai muuta työtehtävän tekemiseen liit-
tyvää asiaa. Ilmapiirillä on merkittävä vaikutus kaikkeen tekemiseen. Rento
ja luonteva ilmapiiri syntyy hyvästä vuorovaikutuksesta, johon keskeisesti
sisältyy luotettavuuden tunne.
Opiskelijan hyvään suoriutumiseen ja jännityksen lieventämiseen liittyy kes-
keisesti se, että hän tuntee opettajansa ja työpaikkaohjaajansa hyvin ja luot-
taa heihin. Tilannetta auttaa myös se, että osaamisen näyttämisen aikana
ja tukevat opiskelijaa tämän työssä. Jos heillä on runsaasti muita samanai-
kaisia tehtäviä ja selvästi havaittavissa oleva kiire, harva (erityis)opiskelija
uskaltaa keskeyttää ja kysyä apua tai varmistusta ongelmatilanteessa,
mikä taas lisää jännitystä ja epävarmuutta. Onkin suotavaa, että opettaja ja
työpaikkaohjaaja varaavat tarvittaessa vaikka koko näyttöön kuluvan ajan
siihen, että ovat opiskelijan käytettävissä. Koska näytön arvioinnin tulisi olla
jatkuvaa ja liittyä kokonaisprosessiin, opettaja ja työpaikkaohjaaja voivat
havainnoida ja dokumentoida opiskelijan työskentelyä sekä haastatella
merkitsee myös sitä, että nähdessään opiskelijan väsyvän tai menevän
lukkoon he voivat rohkaista opiskelijaa pitämään taukoa tai ohjata ajat-
teluprosessia eteenpäin tai jossakin tapauksessa vaikka ryhtyä hetkeksi
työskentelemään opiskelijan rinnalla ja näin saattaa hänet vaikean hetken
yli. Ennen kaikkea hyvän alun varmistaminen on tärkeää. Jos opiskelija ei
pääse työtehtävässään liikkeelle itselleen normaalissa tahdissa, on opetta-
jan tai ohjaajan syytä osallistua opiskelijan aloitukseen sopivasti tukemalla
ja kannustamalla, jotta itseluottamus palautuu mahdollisimman nopeasti ja
näyttämiseen!
15
16. Yksilöllinen ammattiosaamisen
näyttösuunnitelma
Opiskelijan yksilöllisen ammattiosaamisen näyttösuunnitelman tavoitteena on
ammattiosaamisen näytössä
Yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuunnitelma perustuu
(HOJKS)
-
misen näyttöä
Yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuunnitelma tehdään
kanssa
Yksilölliseen ammattiosaamisen näyttösuunnitelmaan sisältyy
- keskeisen osaamisen selkeä kuvaus
- vaihtoehtoiset tai täydentävät tavat osoittaa osaamistaan, myös kirjalli-
sissa tehtävissä
- yksilölliset ratkaisut
- eri oppimistyylien ja oppimisvaikeuksien huomioiminen
- ammatillisen kasvun huomioiminen
- mahdollisuus suorittaa ammattiosaamisen näyttö myös yksilöllisesti
- mahdollisuus käyttää apuvälineitä
16
17. Yksilöllisen ammattiosaamisen näyttösuunnitelman periaatteita:
Yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuunnitelma ja arviointi
-
misen näytön toteutusta on yksilöllistetty (esim. lukivaikeus ei vaikuta
arvosanaan).
-
tävä jo ennen näyttöä.
- Kun opiskelija suorittaa mukautetuin tavoittein opintokokonaisuutta,
hänellä on oikeus suorittaa myös ammattiosaamisen näyttö mukautetuin
kriteerein.
näyttöä.
Kokemuksia ammattiosaamisen näytöistä
Yksilöllisen ammattiosaamisen näyttösuunnitelman teko on tärkeä motivaa-
Opiskelija saa myös tähdellistä tietoa siitä, mitä hänen pitää ammattiosaami-
sen näytössä näyttää eli mitä hänen pitää oppia ennen sitä.
Opettajalle yksilöllisen ammattiosaamisen näyttösuunnitelman tekeminen
on tärkeää, jotta hän osaa ottaa huomioon ammattiosaamisen näytön suun-
nittelussa kaiken olennaisen, mukaan luettuna juuri tälle opiskelijalle tarpeel-
liset erityisjärjestelyt. Opetussuunnitelman liittämistä yksilölliseen näyttö-
suunnitelmaan pidetään tarpeellisena, sillä siinä ovat mainittuina näytettävän
opintokokonaisuuden keskeiset sisällöt ja arviointikriteerit.
Yksilöllisen ammattiosaamisen näyttösuunnitelman liitämistä HOJKS:aan
pidetään kaksipiippuisena asiana. Toisaalta yksilöllinen ammattiosaamisen
näyttösuunnitelma tehdään työpaikoilla kynällä ja paperilla, ja se elää koko
ajan (arvioinnit, kommentit). Toisaalta HOJKS:aan kuuluu olennaisesti myös
yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuunnitelma, joten sen olisi hyvä olla
kokonaissuunnitelmassa. Ratkaisuksi ehdotetaan paperille tehtävästä yksi-
löllisestä ammattiosaamisen näyttösuunnitelmasta vain olennaisten tietojen
siirtämistä HOJKS:aan (suunnitelma ja arvosana). HOJKS:ssa sijaitseva
yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuunnitelma voisi olla esitäytetty, jotta
opettajan aikaa ei kuluisi sellaisiin asioihin, jotka on mahdollista täyttää
etukäteen.
17
18. Yksilöllisen ammattiosaamisen näyttösuunnitelman teko motivoi opiskelijaa:
ammattiosaamisen näyttö ikään kuin tulee konkreettisemmaksi ja vähemmän
pelottavaksi. Opiskelija saa tietoa siitä, mitä hänen pitää ammattiosaamisen
näytössä näyttää, ja huomaa, että näytettävät osa-alueet ovat joko jo tuttuja
tai sitten opittavissa hyvissä ajoin ennen ammattiosaamisen näyttöä. On
myös hyvin selkeyttävää kirjata tulevia tapahtumia, ne ikään kuin käsitellään
kouriintuntuviksi. Yksilöllisen ammattiosaamisen näyttösuunnitelman teke-
minen, työpäiväkirjan ja arviointilomakkeiden täyttö sekä arviointikeskustelut
ovat erinomainen keino itsearvioinnin harjoittelemiseen, joka on olennainen
osa ammatillista kasvua. Opiskelijat olivat sitä mieltä, että HOJKS:n yhtey-
dessä tehtävä yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuunnitelma on toimivin
siksi, että ei ole montaa erilaista tilannetta, jossa pitää paneutua kirjalliseen
suunnitteluun.
Erityisopiskelijan valmentaminen ja valmen-
tautuminen ammattiosaamisen näyttöihin
Opintojen aloitusvaiheessa on tärkeää, että opiskelijan kanssa keskustellaan
opintojen tarkoituksesta ja siitä, mitä ammatillinen perustutkinto tarkoittaa.
Kannattaa myös käydä läpi opintojen rakenne ja keskeiset sisällöt ammatti-
alakohtaisesta opetussuunnitelmasta. Opintojen toteuttamissuunnitelmasta
selviää, milloin opiskellaan lähijaksolla koulussa ja mihin ajankohtiin ja kuin-
ka laajoina työssäoppimisjaksot ja niihin sisältyvät ammattiosaamisen näytöt
sijoittuvat.
Kannattaa käydä läpi peruskysymyksiä:
työssäoppimisjaksoilla ja valmistuttua?
Erityisopiskelijan valmentautumisessa ammattiosaamisen näyttöihin
on muutamia ydinasioita, joita ei saa unohtaa:
sillä kyseessä on uusi asia kaikille osapuolille (ks. liite).
- helppo muodostaa käsitys opetussuunnitelman tavoitteista.
18
19. OPINTOJEN ETENEMINEN
1.lukuvuosi 2.lukuvuosi 3.lukuvuosi 4.lukuvuosi
Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen
AO näyttö AO näyttö AO näyttö AO näyttö
AO näyttö AO näyttö
TYÖELÄMÄ
Ohjaus- ja tukitoimet
Opetussuunnitelman keskeiset sisällöt ja arviointikriteerit
Muu arviointi
Ammatillinen perustutkinto (120ov) ja tutkintotodistus
Kokemuksia ammattiosaamisen näytöistä
Ennen ammattiosaamisen näyttöä tärkein valmentautumistekijä on ammatti-
työn harjoittelu. Myös ammattiosaamisen näytön kaltaisia tilanteita on hyvä
harjoitella, jotta prosessi tulee tutuksi eikä enää varsinaisessa näyttötilan-
teessa ole pelottava.
Ammattiosaamisen näytöistä kannattaa puhua, ja niitä kannattaa käsitellä
usein jotta opiskelija tietää mitä on tulossa. Asia kannattaa ottaa esille tavan-
omaisien työtilanteiden yhteydessä, keskustelevaan ja luonnolliseen sävyyn.
Näin ammattiosaamisen näytöt ovat opiskelijalle luonnollinen osa opiskeluja.
Huomioitavaa on, että opiskelijoiden jännittäminen ammattiosaamisen näyt-
töjä kohtaan johtuu usein ennen kaikkea opettajista: asia on uusi meillekin,
joten siitä tehdään turhan suurta numeroa sen sijaan, että se pyrittäisiin
luontevasti sisällyttämään muuhun työskentelyyn. Työpäiväkirjan täyttö ja
muut kirjalliset tai kuvalliset harjoitelmat ovat hyviä valmentamaan itsearvi-
ointiin ja arviointikeskusteluun.
Vaikka ammattiosaamisen näyttöjen tärkeimpiä mottoja on, että ammat-
tiosaamisen näyttöön mennään onnistumaan eikä epäonnistumaan, ei
kuitenkaan ole mielekästä valmentaa opiskelijaa tiettyyn eksaktiin ammat-
tiosaamisen näyttöön. Osaamisen tulee olla laaja-alaisempaa. Valmen-
tautumisessa voidaan kuitenkin painottaa osaalueita, jotka ovat olennaisia
ammatillisesti. Näinhän tietysti toimittaisiin, vaikka ei ammattiosaamisen
näyttöä olisikaan tiedossa. Kun ammattiosaamisen näytöistä on saatu ko-
kemusta muutaman vuoden ajan, voidaan todeta että työelämänäytöt eivät
välttämättä ole paras vaihtoehto ensiluokkalaiselle, mahdollinen toki motivoi-
19
20. tuneen ja hyvin opinnoissa edenneen opiskelijan kohdalla. Monet työssäop-
pimispaikatkaan eivät ole valmiita panostamaan tällaiseen, sillä kokematon
ensiluokkalainen vaatii työelämältä suurempaa panosta valmentamis- ja
valmentautumistyössä, ja esimerkiksi harvalla pienyrittäjällä on tällaiseen
varaa. On hyvä saada ensin kokemusta oppilaitosnäytöistä, jolloin prosessi
arviointikäytäntöineen olisi opiskelijalle tuttu. Kaiken kaikkiaan tärkeintä on
muistaa, että jokainen opiskelija on erilainen: yhdelle sopii yhdentyyppinen
tapa näyttää ammattiosaamistaan ja toiselle toisenlainen.
Opintojen ollessa jo pidemmällä työelämänäytöt koetaan hyödyllisiksi. Opis-
kelija saa näyttää osaamistaan aidoissa tilanteissa ja motivoituu oppimaan
lisää. Ammattiosaamisen näyttöihin valmentaudutaan työssäoppimisen
ohella oman ammatillisen varmuuden kasvaessa.
Työssäoppimispaikat suunnitellaan opiskelijan lähtökohdista, jolloin voidaan
ottaa huomioon opiskelijan yksilölliset tarpeet. Kaikille eivät sovi kaikki työt
ja työpaikat, vaan henkilökohtaiset vahvuudet pitää ottaa huomioon. Kun
kaikilla osapuolilla on tiedossa opiskelijan erityistuen tarpeet ja vahvuusalu-
eet, ammattiosaamisen näyttöihin voidaan valmentautua realistisin tavoittein
ja ammatillista kasvua tukevasti.
Opiskelijoita työelämänäytöt tuntuvat pelottavan enemmän kuin oppilaitos-
näytöt. Ongelma toivottavasti katoaa, kun opiskelijat saavat enemmän koke-
musta työelämänäytöistä ja ymmärtävät, että ne ovat todennäköisesti aivan
tavallisia työtehtäviä työssäoppimisjaksolla eivätkä pelottavia koetilanteita.
Oppilaitosnäytöissä tutut luokkatoverit tuntuvat turvallisilta ja tehtävät ovat
kaikille samat, eikä muutenkin jännittävää tilannetta pahenna vieras paikka.
Oppilaitosnäyttöihin voidaan valmentautua normaalin kouluarjen puitteissa.
Vertaistuki on voimakasta ja se koetaan tarpeelliseksi.
Erityisopiskelijan ammattiosaamisen näytön
aikainen ohjaus
Lähtökohtana ammattiosaamisen näyttöjen kehittämisessä on ollut oppimista
tukevien opetusjärjestelyjen sekä ohjaus- ja tukipalvelujen luominen yhteis-
työssä työelämän kanssa. Olennaisena periaatteena on se, että ammat-
tiosaamisen näytöt eivät saa lisätä opiskelijoilla opintojen keskeyttämisiä.
Tarkoituksena on motivoida heitä ammatilliseen kasvuun näyttämällä käytän-
nönläheisellä tavalla ammatillista osaamistaan.
Erityisopiskelijalla on ammattiosaamisen näytöissä aivan samat tarpeet kuin
muillakin: Opiskelijalla on oikeus saada riittävästi tietoa ammattiosaamisen
näytöistä. Hänellä on oikeus saada yksilöllistä tukea ja ohjausta ennen
ammattiosaamisen näyttöä, sen aikana ja sen jälkeen sekä ennen kaikkea
saada näyttää ammatillista osaamistaan.
20
21. Jokaiselle opiskelijalle taataan tasavertaiset mahdollisuudet osoittaa
osaamistaan. Käytännössä (erityis)opiskelijaa ohjataan ammattiosaamisen
näytöissä siten, että
-
den keskeisten sisältöjen työtehtäviä riittävästi, niin että opiskelija hallit-
see ne ammattiosaamisen näyttöön mennessään
-
misen näyttöä
opetussuunnitelmasta
-
jaan ammattiosaamisen näytön aikana
-
vuudet ja kehittämisalueet
jos opiskelijalla on luki-, hahmotus- yms. vaikeuksia.
Erilaiselle oppijalle ammattitaitovaatimukset ovat samat kuin muillekin.
Ohjeiden ja tehtävänantojen pitää olla selkeitä ja tekstin lyhyttä ja ymmärret-
tävää. Opiskelija on mukana ammattiosaamisen näytön suunnitteluvaiheesta
arviointiin.
Tavoitteena on, että jokainen ammattiosaamisen näyttöön osallistuva
opiskelija onnistuu siinä, eli häntä on siis riittävästi ohjattu sen suorittamisek-
si hyväksyttävästi.
Ammattiosaamisen näytön aikainen ohjaus
Ammattiosaamisen näytön alkaessa
- ammattiosaamisen näytön toteutus
- tuen ja ohjauksen tarve
- kuvataan näytön eteneminen
- muistutetaan pelisäännöistä
Ammattiosaamisen näytön aikana
21
22. Ammattiosaamisen näytön loppuessa
- käydään mielellään välittömästi ammattiosaamisen näytön jälkeen
- arviointi on kannustavaa ja monipuolista
- opiskelijan itsearviointi, omien tuntemuksien läpikäyminen
- vahvuuksista ja kehittämisalueista keskustellaan, ja ne kirjataan myös
arviointilomakkeelle
- sovitaan mahdollisesta uusintanäytöstä ja tukitoimista ennen sitä.
Kokemuksia ammattiosaamisen näytöistä
Erityisopiskelijaa, kuten kaikkia muitakin opiskelijoita, pitää ohjata
ammattiosaamisen näytöissä, sillä ammattiosaamisen näytöt eivät ole
kisällin- tai mestarinnäyttöjä tai ammattitutkintonäyttöjä.
Ohjausta annetaan tarpeen vaatiessa. Ammattiosaamisen näytön aikaisen
ohjauksen määrään vaikuttaa suoraan se, kuinka hyvin ennakkosuunnitelma
on tehty ja läpikäyty. Jos ohjauksen määrä ammattiosaamisen näytön aikana
vaikuttaa arvosanaan, on se kirjattava etukäteen ammattiosaamisen näyttö-
suunnitelmaan. Opettajan oma ammattitaito arvioinnissa on olennaista, kun
arvioidaan ohjauksen määrää ammattiosaamisen näytön aikana.
Tärkeää on ammattiosaamisen näytön aikainen välitön ilmapiiri, joka ei
ahdista. Kysellä saa ja kommunikointi muiden kanssa on suotavaa. Ammat-
tiosaamisen näytöissä ei ole kysymys vanhanaikaisista koetilanteista,
joissa suoritus piti tehdä ehdottoman yksin. Ammattiosaamisen näytöissä
saa auttaa kaveria ja keskustella ongelmista yhdessä. Rauhallisen näyttöym-
päristön järjestäminen tarvittaessa tulee olla mahdollista.
Kriisipisteissä opettajan tai työpaikkaohjaajan tulee puuttua tilanteeseen
välittömästi, jotta jokin toisarvoinen kynnys ei pilaa koko suoritusta.
Ammattiosaamisen näytön aikaisen ohjauksen määrä askarruttaa opiskelijoi-
ta: onko ammattiosaamisen näyttötilanne verrattavissa koetilanteeseen, vai
saako siinä kysellä ja keskustella. Opiskelijoiden toiveena on, että ammat-
tiosaamisen näytössä saisi tehdä tehtävää omaan tahtiin ja tyyliin, mutta jos
etenemisessä tulee ongelmia, niin voisi myös kysellä työ- tai koulukavereilta,
opettajalta tai työpaikkaohjaajalta. Merkille pantavaa on, etteivät opiskelijat
edes halua jatkuvaa ohjausta vaan tahtovat näyttää osaamistaan.
Eräs opettaja esitti purjevenevertauksen:
”Kun purjevene on lähdössä rannasta, sitä pitää ohjata karikoiden ja kapeik-
kojen ohi, mutta kun se pääsee avomerelle, ohjauksen määrää voi vähentää
radikaalisti.”
22
23. Erityisopiskelijan arviointi
ammattiosaamisen näytöissä
Ammattiosaamisen näytön arviointi
edustaja yhdessä tai erikseen.
Erityisopiskelijan arvioinnin keskeisiä kysymyksiä
- arviointimenetelmät
- vaihtoehtoiset tavat dokumentoida
erityistarpeiden tunnistamiseen?
Erityisopiskelijan arviointi ammattiosaamisen näytöissä
vaikutukset tehtävien suorittamiseen:
- erityisopetuksellinen ammattitaito
- työpaikkaohjaajien perehdyttäminen ja koulutus.
(esim. lisäaika, suullinen täydentäminen, laaja-alaisen erityisopettajan
tuki kirjallisissa tehtävissä) eivät alenna arvosanaa.
ja ne käydään läpi opiskelijan kanssa ennen ammattiosaamisen näyttöä.
-
sen näytön toteutusta on yksilöllistetty.
-
tävä ennen ammattiosaamisen näyttöä.
kriteerit.
- Kun opiskelija suorittaa mukautetuin tavoittein opintokokonaisuutta,
hänellä on oikeus suorittaa myös ammattiosaamisen näyttö mukautetuin
kriteerein.
- Ammattiosaamisen näytön toteutuksessa huomioidaan opiskelijan yksi-
lölliset tarpeet ja niiden vaikutus arviointiin.
- Opiskelijalle jää edelleen mahdollisuus suorittaa joko koko ammat-
tiosaamisen näyttö tai sen osia yleisten tavoitteiden mukaisesti.
- Työpaikkaohjaajaa ja opiskelijaa ohjataan mukautettujen kriteereiden
käytössä.
- Mukautus on kirjattu opiskelijan HOJKS:aan.
23
24. Kokemuksia ammattiosaamisen näytöistä
Arviointikriteerien tulee olla selkeitä, mutta ei liian yksityiskohtaisia, jotta
ne ovat sovellettavissa erityyppisiin näyttötehtäviin. Yleisellä tasolla olevat
kriteerit on koettu paremmiksi, sillä niitä voidaan käyttää hyvin erityyppisissä
ammattiosaamisen näytöissä.
Arviointikeskustelu on olennaisin osa ammattiosaamisen näytön arviointia.
Siinä voidaan opiskelijan kanssa käydä vielä läpi koko ammattiosaamisen
näytön prosessi, ja näin saadaan tietoa prosessinhallinnasta. Arviointikriteerit
tuntuvat olevan vaikea aihe opiskelijoille. Esimerkiksi valtakunnallisten kri-
teerien kieli on niin kaukana opiskelijan kielestä, että sitä on vaikea ymmär-
tää. Onkin tärkeää, että arviointikriteerit on muokattu luettavaan selkokieli-
seen muotoon (myös työpaikkaohjaajien ja miksei myös opettajien tehtävän
helpottamiseksi).Arviointikriteerien käyttöä on hyvä harjoitella ennen näyttöä.
Näin poistetaan yksi suuri pelon aihe ammattiosaamisen näytöistä, sillä
itsearviointi on ylivoimaisesti hankalin osa-alue ammattiosaamisen näyttö-
prosessia.
Arviointikriteereistä laaditaan selkokieliset versiot. Tämä helpottaa opis-
ammattilaisia. Opetussuunnitelman keskeiset sisällöt voivat olla arviointikri-
teerien liitteenä.
Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnin tukena käytetään
neljää arviointikohdetta:
1. Työprosessin hallinta
2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta
3. Työn perustana olevan tiedon hallinta
4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot
24
25. YLEISIÄ ARVIOINTIOHJEITA ARVIOINTIKOHTEITTAIN
1. Työprosessin hallinta:
Seurataan
hän saattamaan materiaalit käyttökuntoon
hän tehokkaasti työssä tarvittavia työvälineitä
osannut määritellä oikein tarvitsemansa materiaalin määrän.
2. Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta:
Seurataan
hyvin hän ymmärtää eri työvaiheiden tarkoituksen
-
vaan ja saattamaan työnsä valmiiksi
-
tuja kokonaisvaatimuksia.
3. Työn perustana olevan tiedon hallinta:
Seurataan
soveltamaan tietoa työn suorittamisessa kiitettävän tuloksen saavuttami-
seksi.
4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot:
Seurataan
ylläpitämisestä ja työhön liittyvistä vaaratekijöistä
työympäristön.
25
26. Esimerkki ammattiosaamisen
näytön tekemisestä
Pintakäsittelyalan yleisosaaminen 20 ov
Ammattiosaamisen näyttötehtävä:
Aiemmin pintakäsitellyn työkalupakin pintakäsittely
Pintakäsittelyalan yleisosaaminen, keskeiset sisällöt:
-
den huolto
piirtäminen
suojainten käyttö
-
sessa, itsearviointi ja itsensä kehittäminen.
Toteutus:
Opiskelija tekee omaan työkalupakkiinsa työselityksen ja sen perusteella
pintakäsittelyn. Aikaa varataan viisi työpäivää, joiden aikana opiskelija suorit-
taa ammattiosaamisen näytön.
Opintokokonaisuuden keskeiset sisällöt toteutuvat hyvin, kun pintakä-
sittely-yhdistelmä sisältää seuraavat työtehtävät:
- vanhan pintakäsittelyn poisto
- pohjamaalaus käsityökaluin tai ruiskuttamalla
- tarvittavat kittaukset ja silotukset
- välimaalin sävytys
- valmismaalin sävytys
- valmiiksi maalaus käsityökaluin
- sabloonan valmistus ja käyttö.
Opiskelija täyttää ns. prosessipäiväkirjaa koko suorituksensa ajan,
jotta hän voi arvioitsijan kanssa palata eri työvaiheisiin ja niihin perusteisiin,
joiden pohjalta hän on kussakin tilanteessa tehnyt kunkin
valinnan. Päiväkirjan ei ole tarkoitus olla äidinkielellisesti arvioitavissa
vaan ainoastaan tukena opiskelijalle itselleen ja arvioitsijoille.
Ammattiosaamisen näytön vaiheet:
ennen
- yksilöllisen ammattiosaamisen näyttösuunnitelman laatiminen yhdessä
opettajan kanssa
- opintokokonaisuuden keskeisten sisältöjen ja arviointikriteerien
läpi käyminen
26
27. - riittävä opastus ammattiosaamisen näytössä oleviin tehtäviin,
myös prosessipäiväkirjan pitoon.
aikana
- pintakäsittelytöiden tekeminen
- sähkö- ym. laitteiden käyttö
- käsityökalujen käyttö
- työvälineiden huolto
- ympäristön suojelu, jätehuolto
- työturvallisuuden huomioonottaminen.
jälkeen
- arviointikeskustelu.
Arvioitsijat:
Oma opettaja ja työelämän edustaja. Opiskelija tekee itsearviointia.
Ammattiosaamisen näytön käytännön toteutus:
Ammattiosaamisen näyttö tapahtuu ryhmänäyttönä oppilaitoksessa. En-
simmäisen vuosikurssin opiskelijalle tämä on luonteva ratkaisu, kun ei vielä
ole kokemusta työelämästä. Opiskelija perehdytetään ammattiosaamisen
näytössä näytettäviin töihin ensimmäisen lukuvuoden aikana.
Opiskelija tekee ammattiosaamisen näytössä kokonaisvaltaisen pintakäsitte-
lysuunnitelman ja -toteutuksen aiemmin pintakäsiteltyyn työkalupakkiin.
Ammattiosaamisen näyttö tehdään itsenäisesti, mutta siinä toimitaan osana
työyhteisöä (muut ryhmän opiskelijat), jolloin joustavuus, vuorovaikutustaidot
ja ongelmatilanteiden hallinta ovat tärkeässä roolissa.
Ammattiosaamisen näytön aikana seurataan työturvallisuus- ja ympäristön-
suojelutoimintaa ja jätehuoltoa.
Ammattiosaamisen näytössä seurataan sitä, valitseeko opiskelija oikeat työ-
välineet, materiaalit ja työtavat sekä tietenkin kädentaitoja. Prosessipäiväkir-
ja on olennainen osa näyttöä. Myös töiden organisointi niin, että kuivumisajat
otetaan huomioon, on tärkeää.
Pintakäsittelyalan yleisosaamisen (20 ov)
ammattiosaamisen näyttö
Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus:
Ympäristö
Pintakäsittelyalan yleisosaamisen (20 ov) ammattiosaamisen näyttö toteutet-
tiin Keskuspuiston ammattiopiston maalaamon tiloissa. Näyttöympäristö oli
rauhallinen, sillä paikalla olivat vain ammattiosaamisen näyttöön osallistuvat
opiskelijat. Muut opiskelijat olivat työssäoppimassa.
27
28. Tehtävä
Näyttötehtävänä oli aiemmin pintakäsitellyn työkalupakin maalinpoisto ja
uudelleen pintakäsittely etukäteen annettujen ohjeiden mukaisesti. Ammat-
tiosaamisen näytössä seurattiin opiskelijan valmiuksia pintakäsittelyalan
yleisosaamiseen: onko opiskelija oppinut ensimmäisen lukuvuoden aikana
sen, mitä opetussuunnitelman mukaan on pitänytkin.
Perehdyttäminen
Opiskelijoille pidettiin ammattiosaamisen näyttöihin perehdyttävä tilaisuus jo
kuukausia ennen näyttöä. Tarkoitus oli hälventää mahdollisia ammattiosaa-
misen näyttöihin kohdistuvia pelkoja. Opiskelijoiden kanssa oli käyty etukä-
teen läpi opetussuunnitelma ja keskeiset sisällöt henkilökohtaisissa keskus-
teluissa, joissa sovittiin myös kehitettävienosa-alueiden harjoittelemisesta
ennen näyttöä. Opiskelijat laativat yhdessä opettajan kanssa yksilölliset
ammattiosaamisen näyttösuunnitelmat ja ammattiosaamisen näytön aikatau-
lusuunnitelmat edellisellä viikolla ennen ammattiosaamisen näyttöä.
Ohjaus
Opiskelijoita ohjattiin ennen ammattiosaamisen näyttöä, sen aikana ja jäl-
keen tarvittaessa. Ohjaajina toimivat niin ammattiosaamisen näytön arvioijat
kuin myös luokkatoverit. Keskinäinen kanssakäyminen oli vilkasta ja todet-
tiinkin, että sellaista se on oikeallakin työmaalla. Lomakkeiden ym. kirjoitus-
tehtävien tekemisessä auttoi tarvittaessa laaja-alainen erityisopettaja. Yhden
opiskelijan kohdalla todettiin, että ohjauksen tarve oli niin suuri, että ammat-
tiosaamisen näyttö arvioitiin mukautetuin arviointikriteerein.
Arviointi
näyttöpöytäkirja keskustelun pohjalta. Keskustelussa käytettiin hyväksi opis-
kelijan näytön aikana pitämää työpäiväkirjaa. Keskustelussa otettiin esiin niin
opiskelijan vahvuudet kuin myös kehittämisalueet.
Osallistujat
Ammattiosaamisen näyttöön osallistui maalariopiskelijoiden ensimmäinen
vuosikurssi. Poissa oli kaksi opiskelijaa yhdeksästä. Ammattiosaamisen näy-
tön suorittivat hyväksytysti kaikki osallistuneet, ja yksi opiskelija arvioitiin mu-
kautetuin arviointikriteerein. Opiskelijat ovat kaikki erityisopiskelijoita. Heidän
taustaltaan löytyy monenlaista erityistuen tarvetta. Olennaista on, että näin
heterogeeninen ryhmä toimi hienosti yhdessä ja vertaistuki oli voimakasta.
Palaute
Perehdyttämisestä huolimatta opiskelijat pitivät etukäteen ammattiosaami-
sen näyttöä laajana ja hiukan pelottavana. Ammattiosaamisen näytön aikana
suurin osa opiskelijoista sai onnistumisen elämyksiä siitä, että he ehtivät
tehdä kaikki työvaiheet ja saivat uskoa itseensä ja ammattiosaamiseensa.
Yleisen mielipiteen mukaan ammattiosaamisen näyttö oli sopivan vaativa.
28
29. Arvioitsijoiden mielestä ammattiosaamisen näyttö sisälsi opintokokonaisuu-
den tärkeimmät keskeiset sisällöt ja antoi hyvin kuvaa opiskelijan senhetki-
sestä ammattiosaamisesta.
Huomioon otettavaa erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kohdalla
Ennen ammattiosaamisen näyttöä jokaisen opiskelijan kanssa käytiin henki-
lökohtaisesti läpi ammattiosaamisen näytön sisältö ja mahdolliset tukitoimen-
piteet. Opiskelijoille oli järjestetty rauhallinen näyttöympäristö ja jokaisella
oli tiedossa, että tukea saa pyydettäessä. Lukivaikeuksisien opiskelijoiden
apuna oli ammattiosaamisen näytön aikana laaja-alainen erityisopettaja, joka
tarvittaessa auttoi mm. lomakkeiden täytössä. Työpäiväkirjasta on laadittu
myös selkokielinen versio. Ammattiosaamisen näyttö voitiin tarvittaessa
arvioida mukautetuin arviointikriteerein. Arviointikeskusteluissa kartoitettiin
vahvuuksia ja kehittämiskohteita.
Kehittämisalueet
Ennen ammattiosaamisen näyttöä annettavaan ohjaukseen ja tukeen voisi
satsata vielä enemmän. Pelkoa ammattiosaamisen näyttöä kohtaan ilmeni,
vaikka opiskelijat pyrittiinkin perehdyttämään hyvissä ajoin ennen näyttöä.
Ryhmänäytön mielekkyydestä voidaan olla montaa mieltä: onko se stressaa-
vaa joillekin opiskelijoille, kun koko ajan arvioitsijoiden on mahdollista verrata
opiskelijoiden töitä keskenään.
Uskomme kuitenkin, että tässä ammattiosaamisen näytössä ei ongelmia
tämän suhteen syntynyt. Oppilaitoksessa suoritettava ryhmänäyttö on ko-
kemuksiemme mukaan sopiva tapa mitata ammattiosaamista ensimmäisen
vuosikurssin opiskelijoilta. Ryhmänäyttöä suunniteltaessa on hyvä muistaa,
että arviointikeskusteluihin menee aikaa noin 45 minuuttia opiskelijaa kohti.
Yhteenveto ja pohdintaa
Kokemuksia tähän näyttöoppaaseen on saatu Keskuspuiston ammattiopis-
tolla toteutetuista ammattiosaamisen näytöistä ja niissä esille nousseista
haasteista. Ammattiosaamisen näytöistä on tehty kehittämämme ns. ”case”-
rungon pohjalta ammattiosaamisen näytön kuvaus. Kuvaukset ovat sisäl-
täneet ammattiosaamisen näyttöön valmistautumisen, näytön toteutuksen,
arvioinnin ja kehittämishaasteiden kuvauksen. Opettajia, työelämäedustajia
ja näyttöihin osallistuneita opiskelijoita on haastateltu ennen ammattiosaami-
sen näyttöjä, niiden aikana ja niiden jälkeen.
”Case”-runko
Huomiota kiinnitettiin erityisesti seuraaviin osa-alueisiin:
- milloin, missä ja miten näyttö suoritettiin
- näytön sisältö
29
30. - ohjausresurssit
- arvioinnin toteutustavat.
- opiskelijat
- taustatietoja
- poissaolijat
- hyväksytysti suorittaneet ja hylätyt
- arvioitsijat
- opettajat
- työelämäedustajat
- opiskelijat
- opettajat
- työelämäedustajat.
- minkälaisia erityisiä toimenpiteitä erityisopiskelijat tarvitsevat näytön
suorittamisessa
- minkälaista ohjausta ja tukea erityisopiskelijat tarvitsevat ennen näyttöä
ja sen jälkeen.
- missä olisi kehittämisen varaa
- ehdotuksia kehittämiskohteiksi.
Toteutuneista ammattiosaamisen näytöistä on saatu arvokasta tietoa näyttö-
aineistojensoveltamisesta erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ammat-
tiosaamisen näyttöjen toteuttamiseen. Tuloksena on selkeästi noussut esille
ammattiosaamisen näyttöihin valmentautumisen tärkeys ja tavoitteiden läpi-
käyminen perusteellisesti ennen varsinaista toteutusvaihetta. Ammattiosaa-
misen näytön suunnitteluun täytyy varata riittävästi aikaa ja kaikkien siihen
osallistuvien osapuolten on tiedettävä, mitä siinä tullaan tekemään, mitkä
ovat ammattiosaamisen näytön tavoitteet ja miten se arvioidaan eli mitkä
ovat ammattiosaamisen näytön arviointikriteerit. Opiskelijan tulee myös saa-
da riittävästi harjoitusta itsearvioinnissa. Ohjaukseen ammattiosaamisen
näytön aikana on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Työpaikalla toteutettujen ammattiosaamisen näyttöjen kokemukset osoit-
tavat että ammattiosaamisen näytöissä on valmistauduttava myös ennalta
arvaamattomiin elementteihin. Näyttötilanteessa työpaikalla saattaa tilanne
muuttua niin, että ammattiosaamisen näyttöä ei voidakaan viedä läpi ennalta
suunnitellulla tavalla. Tämän kaltaisen tilanteen jälkeen pidettävä arvioin-
tikeskustelu on silloin erittäin tärkeä. Arviointikeskustelussa tulee käydä
tarkkaan näyttötilanne läpi ja analysoida ammattiosaamisen näytön muuttu-
miseen johtaneet syyt ja arvioida se myös muuttuneesta näkökulmasta. Toi-
saalta yllätykset työpaikalla voivat olla myös toisensuuntaisia, mikä mahdol-
listaakin opintokokonaisuuden näyttämisen kokonaisuudessaan. Myös näihin
tilanteisiin on syytä varautua jo etukäteen.
30
31. Opiskelijoiden kommentit ammattiosaamisen näytöistä ovat olleet pääsään-
töisesti hyvin positiivisia. Ammattiosaamisen näytöt on koettu mielekkäänä
tapana toteuttaa arviointia, ja ne ovat opiskelijoiden mielestä mitanneet hyvin
heidän senhetkistä osaamistaan.
Opettajien näkökulma ammattiosaamisen näyttöihin on myös ollut erittäin
positiivinen ja innostunut. Ammattiosaamisen näytöt koetaan opetusta ja
arviointia piristäväksi muutokseksi. Myös opiskelijoiden positiiviset palautteet
ovat antaneet uskoa opettajille siitä, että ammattiosaamisen näyttöjä kan-
nattaa kehittää. Kehittämistyö tulee vaatimaan aikaa ja monta asiaa on vielä
selvittämättä, mutta mahdollisuudet uuden erittäin toimivan työskentelytavan
löytämiseksi ovat olemassa.
Palaute/opiskelijat
- ”tässä oppi enempi kun koko syksyn aikana yhteensä”
- ”oli hyvä kokeilla tehdä itse koko homma”
- ”kyllähän tää teoriakokeet hakkaa pätevyydellään”
- ”hyvä, sai arvioida itseään”
- ”kerrankin voi oikeasti osoittaa mitä osaa”.
tävästä opintokokonaisuudesta.
kokonaisuus”.
kirjallinen koe.
Palaute/opettajat
ammattiosaamisen näyttö toimiva.
puitteissa.
Palaute / työelämän edustajat
31
32. Huomioon otettavaa erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan kohdalla
sa ympäristössä, joten neuvoa tulee kysyttyä, vaikkei sitä välttämättä niin
olisi tarvittukaan.
mikä luultavasti johtuu siitä, että näyttö muistuttaa normaalia oppimistilan
netta.
-
tuksesta.
-sairaudet, vaativat apuvälineiksi ergonomiset tauko- tai työtuolit ja jaloittelu-
taukoja.
- Ammattiosaamisen näyttöä suorittava ryhmä ei saisi olla kahta henkilöä
suurempi, jos ohjaajana on vain yksi henkilö.
- Suurissa ryhmissä yleinen häly nousee ongelmaksi.
- Erityistä tukea tarvitsevilla oppilailla tämä voi äärimmäisyydessään
korostua jopa niin, että jokaista oppilasta kohden tarvittaisiin yksi ohjaaja.
-
misessa.
-
vällisen ja kannustavan opettajan tai ohjaajan merkitystä voi koskaan liiaksi
korostaa.
-
mattiosaamisen näyttö sisältää, miksi se tehdään ja mihin se vaikuttaa.
-
lisuus perustellaan.
joissa hän voi vaikeudestaan huolimatta näyttää ammattiosaamisensa (esim.
laaja-alaisen erityisopettajan tuki kirjoitustehtävissä, häiriöttömän näyttöym-
päristön luominen ja tukiopetus).
-
taja täyttää yhdessä sellaisten opiskelijoiden kanssa, joilla on lukivaikeus
(työpäiväkirjan täyttämiseen on laadittu ohjeisto, joka käydään läpi jokaisen
opiskelijan kanssa henkilökohtaisesti).
32
33. Kehittämisalueita
kertoa sen tarkoitus opiskelussa.
opintoja.
ettei esim. opiskelijoiden tarvitsemia materiaaleja jouduta kiireessä etsimään
juuri ennen ammattiosaamisen näytön alkamista.
-
tää mahdollisimman myöhään keväällä.
voisi helpottaa lukivaikeuksista opiskelijaa jännittävässä tilanteessa.
jumiin seuraavaan eikä etene ilman ohjausta.
- opiskelija voi kiireettömästi omaksua näytettävän aihealueen ja soveltaa
oppimansa heti käytäntöön, eivätkä satunnaiset poissaolot johda heti am-
mattiosaamisen näytön hylkäämiseen, vaan opiskelijalla on mahdollisuus
”ottaa muut kiinni”
- ongelmana voi olla ammattiosaamisen näytön haja naisuus ja se, että
olla hankalaa pitkän ajanjakson aikana
- ratkaisuna voisi olla ammattiosaamisen näytön pilkkominen pienemmik-
si osiksi.
selkeästi.
-
lija on tehnyt aiemminkin.
Ammattiosaamisen näyttöjen ydinasioita
Ammattiosaamisen näyttöjen tavoitteena on
Parhaimmillaan ammattiosaamisen näytöt toteutetaan mahdollisimman
aidoissa työelämän tilanteissa.
33
34. Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan opetus-
suunnitelman perusteiden mukaisesti yhteistyössä työelämän kanssa.
Erityisopiskelija ammattiosaamisen näytössä
Haasteita
-
löllisiä tarpeita huomioivien ammattiosaamisen näyttöjen toteutuksen?
Ammattiosaamisen näyttö voidaan toteuttaa oppilaitosnäyttönä tai
työelämänäyttönä.
Oppilaitosnäyttö
+ mahdollistaa opettajan jatkuvan tuen ja oppilaitoksen muiden
tukimuotojen käytön
+ voidaan suunnitella tasapuoliseksi ja samanlaiseksi
+ helppo seurata ja antaa ohjausta, jos koko ryhmä näyttää
samanaikaisesti
? voi olla koemainen tai epäaito
? vaikea seurata ja antaa ohjausta, jos koko ryhmä näyttää
samanaikaisesti.
Työelämänäyttö
+ työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen ohjausprosessit
voidaan yhdistää
+ osaaminen mitataan aidoissa työtilanteissa
+ kirjallisten tehtävien määrää voidaan vähentää, sillä osaaminen
näytetään ammattityönä
? työpaikkaohjaajan arviointiosaaminen
? sopivan työssäoppimispaikan löytäminen.
Jos ammattiosaamisen näytössä on kirjallisia tehtäviä, on tärkeää että
- tehtäviin on mahdollista tutustua etukäteen
34
35. -
sen kannalta ja mitä sen avulla arvioidaan.
Yksilöllinen ammattiosaamisen näyttö
- osissa näyttäminen, eri aikoina näyttäminen
- työssäoppimispaikka, oppilaitos
Ryhmänäyttö
- tehtävät samanlaisia kaikilla
Dokumentointi
- liitetään yksilölliseen ammattiosaamisen näyttösuunnitelmaan
- tiedonkulku seuraavaan ammattiosaamisen näyttöön,
jatkuvuus
- arviointilomake selkeä ja helppokäyttöinen
- edellyttää myös sanallista arviointia (vahvuudet ja
kehittämisalueet)
- sanallinen kuvaus arvosanojen ohella (vahvuudet ja
osaaminen)
- työllistymisen edistäminen
Toteutus
- yksilöllisyys huomioitu
- joustavat ratkaisut.
Arviointi
- arvioinnin kohteet ja kriteerit ovat selkeitä ja kaikille
osapuolille samat
- on mahdollista arvioida ja dokumentoida vaihtoehtoisin
tavoin
- itsearviointia kehitetään
- kaikilla osapuolilla on tietoa ja taitoa erilaisesta oppimisesta
- työpaikkaohjaajien koulutukseen panostetaan.
35
36. Ammattiosaamisen näyttö ja työssäoppiminen
Ammatillinen perustutkinto 120 ov
Ammatilliset opinnot 90 ov Yhteiset 20 ov Valin. 10 ov
Kaikki ammatillinen osaaminen näytetään
Työssäoppimista vähintään 20 ov AMMATTITAITO JA
TYÖLLISTYMINEN
Työelämänäytöt Oppilaitosnäytöt
Työssäoppimisjaksoilla Lähijaksoilla
Työssäoppimispaikka valitaan opiskelijan mukaan. Työelämänäy-
töissä opikselija näyttää ammatillista osaamista aidoissa ympäris-
töissä tehden normaaleja työssäoppimisjakson työtehtäviä.
Ammattiosaamisen näyttö ei saa muodostua opiskelijalle
ahdistavaksi koemaiseksi tilanteeksi, vaan sen tarkoituksena on
motivoida opiskelijaa ammatilliseen kasvuun ja mahdollistaa
työllistyminen opintojen päätyttyä.
Työssäoppimisjakson arviointi on lähellä ammattiosaamisen
näyttöjen arviointia. Työssäoppiminen on käytännönläheisintä
oppimista ja siksi tehokasta ja motivoivaa.
36
37. Sanakirja
Tässä osuudessa selvitetään lyhyesti mitä keskeisimmät ohjekirjassa
käytetyt käsitteet tarkoittavat.
A
ammattiosaamisen näyttö
Ammattiosaamisen näyttö tarkoittaa opiskelijan suorittamaa työtehtävää,
jonka perusteella arvioidaan hänen ammatillinen osaamisensa. Se voidaan
suorittaa oppilaitoksessa tai työssäoppimispaikassa. Ammattiosaamisen
näytön arvioivat opettaja ja työelämän edustaja yhdessä tai erikseen.
Opiskelija tekee itsearviointia.
ammattiosaamisen tunnustaminen
Ammattiosaamisen tunnustaminen tarkoittaa sitä, että opiskelija voi osoittaa
dokumentein tai näyttämällä hallitsevansa jo tietyn osa-alueen
perustutkinnosta.
ammattitaitoa täydentävät opinnot
Ammatilliseen perustutkintoon kuuluvia kaikille yhteisiä opintoja, joita on 20
ov kolmen vuoden aikana.
arviointi
Arvioinnissa kiinnitetään huomiota opiskelijan laajoihin valmiuksiin ja työpro-
sessin hallintaan sekä oman toiminnan arviointitaitoihin (itsearviointi). Opis-
kelijan edistymistä verrataan ensisijaisesti hänen omaan kehittymiseensä.
Arvioinnin painopistettä siirretään mahdollisimman paljon aitoihin työtilantei-
siin, joissa tiedon soveltamista käytännön tilanteisiin, opiskelijan kokemuksiin
nojautuvaa uuden tiedon tuottamista ja eettistä sitoutumista voidaan arvioida.
arviointikeskustelu
Arviointikeskustelu on arviointimenetelmä, joka perustuu vuoropuheluun
opettajan ja opiskelijan välillä sekä ammattiosaamisen näytöissä ja työssä-
oppimisen arvioinnissa työpaikkaohjaajan kanssa.
arviointikriteeri
Arviointikriteereissä kuvataan ne osaamisalueet, joita vaaditaan kunkin
arvosanan saavuttamiseen. Ammattiosaamisen näytöissä arviointikriteerit
jaetaan neljään osaan:
1. työprosessin hallinta
2. työmenetelmien, -välineiden ja materiaalien hallinta
3. työn perustana olevan tiedon hallinta
4. elinikäisen oppimisen avaintaidot
arvioitsija/arvioija
Arvioitsija on henkilö, joka arvioi ammattiosaamisen näyttöjä. Hän voi olla
opettaja tai työelämän edustaja (työpaikkaohjaaja).
37
38. E
elinikäinen oppiminen
Elinikäisen oppimisen käsite Suomessa kattaa ihmisen elinkaaren var-
haislapsuudesta aina vanhuuteen asti. Elinikäistä oppimista tapahtuu sekä
virallisten koulutusympäristöjen, kuten koulujen, puitteissa että epävirallisem-
malla tavoilla esimerkiksi työssäoppimisen ja Internetin menetelmin.
erityisopettaja
Ammatillisella erityisopettajalla on oman ammattialansa osaamisen
lisäksi erityispedagogista osaamista.
erityisopetus
Ammatillinen erityisopetus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat
erityisjärjestelyitä tai opiskelijahuoltopalveluita. Opetuksessa huomioidaan
opiskelijan yksilölliset tarpeet.
erityisopiskelija
Erityisopiskelija on opiskelija, jolla on tarve erityiseen tukeen opiskelunsa
aikana. Erityisen tuen tarve voi olla oppimisvaikeus (esim.lukemisen ja
kirjoittamisen tai hahmottamisen vaikeus), vamma tai sairaus, kehityksen
viivästymä tai tunne-elämän häiriö. Olennaista on, että eritysopetuksellisin
toimenpitein pyritään löytämään opiskelijalle väylä onnistua opinnoissaan ja
työllistyä.
H
HOJKS
HOJKS on henkilökohtainen opiskelujen järjestämistä koskeva suunnitelma.
HOJKS:aan kirjataan opiskelijan opintoihin, kuntoutukseen, työllistymiseen
ja tukitoimiin liittyviä asioita. HOJKS muuttuu ja elää opiskelijan opintojen
edetessä ja elämäntilanteiden muuttuessa.
I
itsearviointi
Itsearvioinnilla tarkoitetaan opiskelijan omaa käsitystä kehittymisestään
ja siitä, onko sovittuihin tavoitteisiin päästy. Opiskelijan on tärkeä itse oival-
taa vahvuutensa ja heikkoutensa.
itseohjautuvuus
Itseohjautuva opiskelija ottaa vastuun oppimisestaan. Hän on aktiivinen ja
tietoisesti sitoutunut toimimaan asettamiensa oppimistavoitteiden saavut-
tamiseksi. Itseohjautuvasti toimiva opiskelija kykenee itsenäiseen työsken-
telyyn, mutta myös toimimaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa muiden
kanssa.
J
jatkuva näyttö
Jatkuvalla näytöllä havainnoidaan ja arvioidaan opiskelijan kehittymistä
koko opiskeluajan. Arvioinnissa otetaan huomioon opiskelijan
38
39. lähtötaso ja hänelle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Tavoitteena
on nuoren kasvun ja kehittymisen tukeminen.
K
kestävä kehitys
”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken väestön tarpeet
vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeen-
sa.” Our Common Future (Yhteinen Tulevaisuutemme) -raportti.
kokonaisarvosana
Kokonaisarvosana tarkoittaa esim. ammattiosaamisen osanäytöistä ja
arviointikeskusteluista sekä eri arvioitsijoiden arvosanoista muodostuvaa
arvosanaa.
koulutuksen järjestäjä
Koulutuksen järjestäjä on oppilaitos.
L
laaja-alainen erityisopettaja
Erityisopettaja, jolla on erityisalana laaja-alaiset kielelliset vaikeudet.
laaja-alainen kielellinen vaikeus
Laaja-alainen kielellinen vaikeus viittaa puheen, lukemisen ja kirjoittamisen
vaikeuksiin. Näistä moninaisista kielen ongelmista käytetään joskus myös
termiä puluki-vaikeus.
lukivaikeus
Oppilaalla, jolla on lukemisen tai kirjoittamisen alueella oleva häiriö tai
ongelma, on lukivaikeus.
M
mukauttaminen
Opetuksen mukauttaminen tarkoittaa, että opetus ja oppimäärät sopeutetaan
erityisopiskelijan oppimisedellytyksiä vastaavaksi.
N
näyttöaineisto
Näyttöaineistojen tarkoituksena on helpottaa koulutuksen järjestäjän työtä
ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa.
Kansallisten näyttöaineistojen on mahdollistettava ammattiosaamisen näyt-
töjen toteuttaminen eri paikkakunnilla ja erilaisilla työpaikoilla.
Kansallisilla näyttöaineistoilla pyritään myös yhdenmukaistamaan
opiskelijan arviointia. Kansalliset näyttöaineistot sisältävät
-
essa yhteistä ohjetta täydentäviä tutkintokohtaisiaohjeita
39
40. näyttöarvosana
Näyttöarvosana on arvosana, joka annetaan suoritetusta ammattiosaamisen
näytöstä opintokokonaisuuksittain. Se kirjataan näyttötodistukseen, joka on
osa tutkintotodistusta.
näyttötodistus
Ammatillisen peruskoulutuksen päättötodistuksen lisäksi opiskelija saa
näyttötodistuksen, jossa on hänen opiskeluaikana suorittamiensa näyttöjen
arvosanat. Nämä muodostavat yhdessä tutkintotodistuksen.
näyttöympäristö
Näyttöympäristöllä tarkoitetaan paikkaa, välineistöä ja sosiaalista ympäris-
töä, jossa ammattiosaamisen näytön voi suorittaa. Luonteva näyttöympäristö
on työssäoppimispaikka, mutta se voi olla myös oppilaitos, oppilaitoksen
työmaa tai asiakaspalvelutilanne.
näytön osa
Ammattiosaamisen näyttö voidaan suorittaa osissa, varsinkin opintokokonai-
suuden ollessa hyvin laaja. Tällöin myös näytön osat arvioidaan, ja arvioinnit
otetaan huomioon opintokokonaisuuden kokonaisnäytön arvioinnissa.
O
opetussuunnitelma (ops)
Opetussuunnitelma sisältää ammatillisen perustutkinnon kaikki 120 opinto-
viikkoa ja niiden sisällöt ja arviointikriteerit. Opetussuunnitelmassa pyritään
esittelemään mahdollisimman selkeästi ne asiat, joita opiskelijalta vaaditaan
kullakin opintojaksolla, ja se sisältää myös ammattiosaamisen näyttöjen
perusteet ja arviointikriteerit.
opintokokonaisuus
Ammatillisen perustutkinnon opinnot on jaettu opintokokonaisuuksiin,
jotka on määritelty opetussuunnitelmassa.
opintopiste (op)
Opintopiste tulee korvaamaan opintoviikon. Opintopiste lasketaan niin, että
yksi opintoviikko vastaa 1½ opintopistettä. Näin lukuvuodessa suoritettava
40 opintoviikkoa on 60 opintopistettä.
opintoviikko (ov)
Opintokokonaisuuksien laajuus ilmoitetaan opintoviikkoina. Opintoviikko
tarkoittaa opiskelijan viikoittaista työaikaa, johon sisältyvät sekä lähiope-
tus että opiskelijan omaehtoinen opiskelu. Kolmen vuoden perustutkintoon
kuuluu 120 opintoviikkoa, joista ammatillisten opintojen osuus on 90 opinto-
viikkoa.
oppimaan oppiminen
Oppimaan oppimisen taidolla tarkoitetaan ihmisen kykyä ajatella ja seurata
40
41. miettii, millä tavoin hän pyrkii uutta asiaa ymmärtämään.
Se, miten ihminen jäsentää ja hahmottaa omaa oppimistaan, auttaa häntä
seuraamaan edistymistään oppijana.
oppimistaito
Oppimistaidolla tarkoitetaan sitä, että opiskelijalla on taitoja ongelmien hah-
mottamiseen ja ratkaisemiseen. Hänellä on myös kyky soveltaa oppimistaan
ja osaamistaan luonnollisissa elämäntilanteissa sekä halu asettaa tavoitteita
ja ohjata omaa toimintaansa. Tärkeää on halu muuttua ja kehittyä.
oppimistyyli
Oppimistyyli on suhteellisen pysyvä, vaikkei muuttumaton tapa oppia uusia
asioita. Jokaisella on oma oppimistyylinsä, joka pitäisi ottaa huomioon opis-
kelussa. Toiset oppivat tekemällä, toiset näkemällä jne.
oppimisvaikeus
Oppimisvaikeus on usein synnynnäinen ominaisuus. Se ei estä oppimista,
mutta opiskelija, jolla on jokin oppimisvaikeus, kaipaa usein erityisiä tukitoi-
menpiteitä. Oppiminen voi tapahtua yksilöllisin keinoin ja omaan tahtiin.
oppimisympäristö
Oppimisympäristö on tilanne, jossa opiskelu tapahtuu. Esimerkiksi koulun ti-
lat ja opetusvälineet sekä työssäoppimisjaksolla työpaikka luovat oppimisym-
päristön. Myös teknologia (esim. Internet) voi luoda uusia oppimisympäristö-
jä. Oppimisympäristön tärkeä osatekijä on ihmisten välinen vuorovaikutus.
P
palautekeskustelu
Palautekeskustelussa arvioija ja opiskelija keskustelevat siitä, kuinka näyttö
tai muu työtehtävä on onnistunut. Arvostelun sijasta palautteen tulisi olla
opiskelua tukevaa ja ohjaavaa. Oppimisen ja kehityksen kannalta on olen-
naista, että palaute on muotoiltu siten, että se hyödyttää vastaanottajaa.
perustutkinto (ammatillinen)
Ammatillisen perustutkinnon opiskelija saa kolmivuotisen ammattikoulu-
tuksen jälkeen, kun hän on hyväksytysti suorittanut sekä 120 opintoviikon
opinnot että niihin liittyvät ammattiosaamisen näytöt. Ammatillinen perus-
tutkintokoulutus toteutetaan koulutusalakohtaisten opetussuunnitelmien
mukaisesti siten, että opetus on pääsääntöisesti lähiopetusta oppilaitoksessa
tai työssäoppimista työpaikoilla.
portfolio
ammattiosaamisen näyttö tai sitä voidaan käyttää osana ammattiosaamisen
opiskelijan kykyjä ja taitoja ammattialan töissä. Se voi sisältää kuvia, raport-
teja ja muuta tietoa, joka kuvaa opiskelijan ammattiosaamista.
41
42. pulukivaikeus
Puluki viittaa puheen, lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksiin. Näistä moni-
naisista kielen ongelmista käytetään usein termiä (laaja-alaiset) kielelliset
vaikeudet.
päättötodistus
Päättötodistuksen saa ammatillisen perustutkinnon hyväksytystä suorituk-
sesta. Päättötodistus ja näyttötodistus muodostavat yhdessä tutkintotodis-
tuksen.
T
toimikunta
Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelua ja toteuttamista varten koulutuk-
sen järjestäjän asettama toimikunta. Siihen valitaan edustajat koulutuksen
järjestäjältä, opettajista, työelämästä ja opiskelijoista. Opiskelijalla on toimi-
kunnassa vain puheoikeus. Toimikunta voi olla koulutuksen järjestäjäkoh-
tainen tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen. Se voi olla alojen
yhteinen, alakohtainen tai koulutusohjelmakohtainen. Koulutuksen järjestäjä
päättää, mikä on toimivin ja tarkoituksenmukaisin vaihtoehto.
Lain mukaan toimikunta
suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista
toteutumista)
tukiopetus
Tukiopetus on opetusta ja ohjausta, jota annetaan useimmiten oppituntien
ulkopuolella. Koulu järjestää sitä tarvittaessa opinnoissa tilapäisesti jälkeen
jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville oppilaille.
tutkintotodistus
Tutkintotodistus sisältää päättötodistuksen ja näyttötodistuksen. Sen saamisen
edellytyksenä on, että ammattiosaamisen näytöt on suoritettu hyväksytysti.
työpaikkaohjaaja
Työpaikkaohjaaja perehdyttää, opastaa ja ohjaa yrityksen edustajana
työssäoppijaa. Hän seuraa, valvoo ja arvioi työssäoppijan toimintaa yrityk-
sessä työssäoppimisjakson aikana ja antaa palautetta suoraan työssäoppi-
jalle itselleen sekä hänen oppimisestaan oppilaitoksen edustajalle. Hän on
työssäoppijan tukihenkilö. Työpaikkaohjaaja toimii linkkinä oppilaitoksen ja
yrityksen välillä. Hän on myös usein ammattiosaamisen näytöissä näyttöä
arvioiva henkilö.
työssäoppiminen
Jokaiseen kolmevuotiseen ammatilliseen perustutkintoon sisältyy
42
43. vähintään 20 opintoviikkoa työssäoppimista eli opiskelua työpaikoilla. Opis-
kelijat oppivat työpaikoilla osan tutkintoon kuuluvasta ammattitaidosta.
Työpaikoilla järjestetään työssäoppimista käytännön työtehtävissä. Sen tar-
koituksena on lisätä yhteistyötä elinkeino- ja muun työelämän kanssa sekä
helpottaa opiskelijoiden työllistymistä ja ammattitaitoisen työvoiman saantia
yrityksissä ja muilla työpaikoilla. Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua
ja arvioitua opiskelua.
U
uusintanäyttö
Mikäli ammattiosaamisen näyttö joudutaan keskeyttämään tai arviointikes-
kustelussa todetaan, ettei näyttöä ole suoritettu hyväksytysti, suunnitellaan
uusintanäyttö ja mietitään ohjaus- ja tukitoimet, joiden avulla opiskelija voi
saavuttaa vähintään tyydyttävän osaamisen tason.
Y
yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuunnitelma
Henkilökohtainen näyttösuunnitelma, johon kirjataan opiskelijan ammat-
tiosaamisen näytöt sisältöineen. Yksilöllinen ammattiosaamisen näyttösuun-
nitelma on osa HOJKS:aa.
43
