Successfully reported this slideshow.
Your SlideShare is downloading. ×

Ecvet, tutke ja opettajuus

Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Ad
Upcoming SlideShare
Mallinnukseen ohjeita
Mallinnukseen ohjeita
Loading in …3
×

Check these out next

1 of 45 Ad
Advertisement

More Related Content

Slideshows for you (20)

Advertisement

Similar to Ecvet, tutke ja opettajuus (20)

Advertisement

Recently uploaded (20)

Ecvet, tutke ja opettajuus

  1. 1. ECVET Opettajan tehtävänkuva ja osaamiset ECVET TUTKE OPETTAJA Korento & Kotimäki 2015
  2. 2. OSAAMISTAVOITEET - Opiskelija tuntee ECVET- ja TUTKE- uudistukset. - Tietää uudistusten vaikutukset opetussuunnitelmaan ja opiskelijan arviointiin. - Opiskelija ymmärtää ennakoinnin merkityksen. - Osaa hyödyntää ennakointia opettajan työn suunnittelussa ja koulutuksen kehittämisen välineenä. - Opiskelija perehtyy opettajan tehtävä- ja tulostoimenkuvaan. OSAAMISEN OSOITTAMINEN www.oppiminenonline.com Tee verkkosession/tallenteen ja materiaalien perusteella seuraava tehtävä: Opettajan työn suunnittelu - millainen on tulevaisuus 2016? Materiaali: Opettajan tehtävä- ja tulostoimenkuva http://www10.edu.fi/ammattipeda/?sivu=opettajan_tyon_suunnittelu2 Tehtävän palautus (esim. video, tekstidokumentti, sarjakuva) osaamismerkkihakemuksen liitetiedostona. TEEMAT - ECVET- ja TUTKE-uudistukset: uudistusten vaikutukset opetussuunnitelmaan ja opiskelijan arviointiin (osaamisen tunnistaminen, tunnustaminen, dokumentointi sekä oppimisen ja osaamisen arviointi). - Osaamisperusteisuutta vahvistamaan - mikä muuttuu ECVET- ja TUTKE-uudistuksen myötä? - Opettajan osaamisen ennakointi. - Opettajan työn suunnittelu ja koulutuksen kehittäminen ennakoinnin pohjalta. - Opettajan tehtävä- ja tulostoimenkuva. Korento & Kotimäki 2015
  3. 3. http://www.ecvet-toolkit.eu/site/home ECVET Korento & Kotimäki 2015
  4. 4. ECVETin edistyminen Korento & Kotimäki 2015
  5. 5. Key ECVET Actors Korento & Kotimäki 2015
  6. 6. Mikä on ECVET? Ecvet on eurooppalainen ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmä – Suoritettujen opintojen siirtäminen yhdestä ammatillisesta koulutusjärjestelmästä toiseen helpottuu – Edistää oppimistulosten (ja tutkintojen) siirtoa, tunnustusta ja keräämistä – Parantaa kansainvälistä liikkuvuutta (opiskelijat ja työntekijät) – Edistää elinikäistä opimista – Tukee pedagogista muutosta; – osaamisperusteisuus ja työelämälähtöisyys – Edistää laatua ja läpinäkyvyyttä osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa – Joustavat opintopolut, kansainvälinen liikkuvuus Lähteet: http://www.cimo.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/cimo/embeds/cimowwwstructure/54202_Karki_ECVETin_toimeenp ano_Euroopassa_ja_Suomessa.pdf http://www.ecvet-toolkit.eu/site/introduction/whatisecvet http://www.cimo.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/cimo/embeds/cimowwwstructure/54201_Rasku_Kansalliset_ECVE T-linjaukset_ja_saadokset.pdf Korento & Kotimäki 2015
  7. 7. ECVETin toimeenpano Suomessa – ECVETin käyttö perustuu kansalliseen lainsäädäntöön ja suosituksiin – Suomessa on jo valmiiksi ECVETiin sopiva oppimistulosperusteinen järjestelmä, jossa tutkinnot on jaettu tutkinnon osiin sekä osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on määritelty laissa – Jokaisessa maassa on oma koulutusjärjestelmä ja tutkintonsa, jotka kuvataan huolellisesti siten, että niiden tuottamaan osaamiseen voidaan luottaa myös muissa maissa – ECVET ei tuo muutoksia tutkintoihin, tutkintonimikkeisiin, tutkintojen tai tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin, arvioinnin kohteisiin tai arviointikriteereihin. – Mitoitusperusteena osaamispisteet. Lähteet: http://www.cimo.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/cimo/embeds/cimowwwstructure/54202_Karki_ECVETin http://www.ecvet-toolkit.eu/site/introduction/whatisecvet Korento & Kotimäki 2015
  8. 8. ECVET välineet Opintosuoritusten siirron yhteiset apuvälineet helpottavat suoritusten siirtoa ja toimivat laadunvarmistuksen välineinä. Organisaatioiden välinen yhteistyösopimus (MoU) http://www.cimo.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/cimo/embeds/cim owwwstructure/43001_KA102_2014_Annex_IV_ECVET_Memorandum_ of_Understanding_Version_04-06-2014.doc Opiskelijalle laadittu opiskelu sopimus (LA) http://www.cimo.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/cimo/embeds/cim owwwstructure/43002_KA102_2014_Annex_IV_ECVET_Learning_Agree ment_Version_04-06-2014.doc Lähde: http://www.ecvet-toolkit.eu/site/introduction/howdoesecvetwork/ecvetprinciplescomponents Korento & Kotimäki 2015
  9. 9. EHKÄ Korento & Kotimäki 2015
  10. 10. ECVET prosessi • Valmistautuminen • Yhteistyön rakentaminen • Ennen liikkuvuutta • Liikkuvuuden aikana • Liikkuvuuden jälkeen • Laadunvarmistus Korento & Kotimäki 2015
  11. 11. EQF (European Qualifications Framework) Oppimistulosten ja osaamisen kuvaamisessa hyödynnetään eurooppalaista tutkintojen viitekehystä (EQF). Jokaista tutkintoa ja sen jokaista opintokokonaisuutta tai tutkinnon osaa voidaan kuvata opintopisteiden määrällä. EQF Taso Tiedot (knowledge) Taidot (skills) Kompetenssi (competence) EQF:ssä tietäminen on kuvattu teoreettisena ja/tai tosiasioihin perustuvana tietona. EQF:ssä taitaminen on kuvattu kognitiivisena* ja käytännön taitoina**. (*sisältäen loogisen, intuitiivisen ja luovan ajattelun) (**sisältäen kädentaidot sekä menetelmien, materiaalien, työkalujen ja instrumenttien käytön) EQF:ssä kompetenssi on kuvattu vastuunottamisen ja itsenäisyyden käsitteiden avulla. Level 1 Basic general knowledge Basic skills required to carry out simple tasks Work or study under direct supervision in a structured context Level 2 Basic factual knowledge of a field of work or study Basic cognitive and practical skills required to use relevant information in order to carry out tasks and to solve routine problems using simple rules and tools Work or study under supervision with some autonomy Level 8 Knowledge at the most advanced frontier of a field of work or study and at the interface between fields The most advanced and specialised skills and techniques, including synthesis and evaluation, required to solve critical problems in research and/or innovation and to extend and redefine existing knowledge or professional practice Demonstrate substantial authority, innovation, autonomy, scholarly and professional integrity and sustained commitment to the development of new ideas or processes at the forefront of work or study contexts including research Korento & Kotimäki 2015 Taulukko kokonaisuudessaan: https://ec.europa.eu/ploteus/content/descriptors-page
  12. 12. Lähde: https://ec.europa.eu/ploteus/documentation#documentation_73
  13. 13. TUTKEUUDISTUS Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittäminen TUTKE Korento & Kotimäki 2015
  14. 14. Näkökulmia muutokseen – Tutkinnon perusteuudistuksen lähtökohtia ja tavoitteita – Tutkinnon perusteisiin tulevia muutoksia – Henkilökohtaiset opetussuunnitelmat – Opiskelijan arviointi Korento & Kotimäki 2015
  15. 15. Tutkinnon uudistuksen lähtökohtia ja tavoitteita Korento & Kotimäki 2015
  16. 16. Ammatillista peruskoulutusta säätelevät http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkint ojen_perusteet/ammatilliset_perustutkinnot/tutkinnon_perusteet_201 4 http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkint ojen_perusteet/ammatilliset_perustutkinnot/muut_maaraykset www.finlex.fi Uudet lait ja asetukset: Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 787/2014 Asetus ammatillisesta peruskoulutuksesta 799/2014 Asetus ammatillisen perustutkinnon muodostumisesta 801/2014 Korento & Kotimäki 2015
  17. 17. Tutkinnon perusteiden tahtotila  Osaamisperusteisuus Osaamistavoitteet ja ammattitaitovaatimukset ja niiden saavuttaminen (oppimistulokset) ovat opetuksen suunnittelun ja toteutuksen ja arvioinnin lähtökohtana.  Työelämälähtöisyys Osaamistavoitteet ja ammattitaitovaatimukset vastaavat työelämän tarpeita ja odotuksia, oppimisympäristöt ja oppimismenetelmät ovat mahdollisimman lähellä työelämän todellisuutta.  Yksilöllisyys/joustavuus Yksilöllä on mahdollisuus kehittyä osaamistavoitteidensa mukaisesti ja valita itselleen parhaiten sopiva tapa oppia. Korento & Kotimäki 2015
  18. 18. Osaamisperusteisuutta vahvistavat muutokset – Terminologiaa yhtenäistetty ja täsmennetty (esim. koulutusohjelma => osaamisala, hyväksiluku => osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat => yhteiset tutkinnon osat) – Ammatillinen tutkinto ja ammatilliset tutkintotyypit (pt, at, eat) määritelty osaamisperusteisesti ja työelämälähtöisesti – Mitoitusperustetta muutettu – Opintoviikkojen tilalle osaamispisteet ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavissa perustutkinnoissa – Nimellislaajuudesta tutkinnon vähimmäislaajuuteen ja kunkin opiskelijan todennetun osaamisen laajuuteen – Tutkinnon perusteita pelkistetty: keskitytään osaamiseen ja sen arviointiin Korento & Kotimäki 2015
  19. 19. – Tutkinnon muodostumista muutettu: pakollisuus = yhteinen osaamisperusta, valinnaisuus = yksilölliset polut – Yhteiset tutkinnon osat koottu laajoiksi kokonaisuuksiksi – Vapaasti valittavat tutkinnon osat rajattu tukemaan tutkinnon ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita – Työssäoppiminen osaamisen hankkimista – Osaamisen arviointi osaamisen laadunvarmistusta Korento & Kotimäki 2015
  20. 20. Tutkinnon perusteisiin tulevia muutoksia (1.8.2015) – ammatillisissa peruskoulutuksessa mitoitusperusteena osaamispisteet, ospit (näyttötutkinnoissa ei laajuusmittaa), ammatillisen koulutuksen mitoitusperusteet ECVET suositusten mukaisiksi • ammatillisen perustutkinnon vähimmäislaajuus on 180 osp (yksi vuosi 60 ospia) • yksilölliset tutkinnon suorittamisajat • osaamispisteet määräytyvät sen mukaan, mikä on niihin sisältyvän osaamisen kattavuus, vaikeusaste ja merkittävyys suhteessa koko tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin Korento & Kotimäki 2015
  21. 21. Kattavuus = kuinka suuren osan tutkinnon suorittaneen ammattitaidon kokonaisuudesta kyseinen tutkinnon osa muodostaa Vaikeusaste= tutkinnon osan vaikeus verrattuna muihin saman tutkinnon osiin Merkittävyys= tutkinnon osan tärkeys työmarkkinoille osallistumisen, toiselle tutkintotasolle etenemisen tai sosiaalisen integraation kannalta – Oph määrittelee tutkinnon perusteissa tutkinnon osien osaamispisteet – koulutuksen järjestäjä päättää paikallisesti tarjottavien tutkinnon osien ja tutkinnon osia pienempien osien osaamispisteistä opetussuunnitelmissaan – ammatillisen perustutkinnon suorittaneella on laaja-alaiset ammatilliset perusvalmiudet alan eri tehtäviin ja erikoituneempi osaaminen ja työelämän edellyttämä ammattitaito vähintään yhdellä osa-alueella Korento & Kotimäki 2015
  22. 22. Tarvitaan sekä ajattelutavan että toiminnan muutosta – Opetus(aika)keskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen ja opiskelijalähtöiseen ajatteluun – Ryhmille tarjottavasta ”standardiannoksesta” yksilölliset valinnat mahdollistavaan ”seisovaan pöytään” – Oppiaineista ja opetussisällöistä oppimistuloksiin eli siihen, mitä opiskelijan pitää osata koulutuksen ja tutkinnon suorittamisen jälkeen – Opintoviikkoihin pohjaavasta opetuksen suunnittelusta osaamisen hankkimisen tueksi / osaamisen varmistamiseksi tarvittavaan opetukseen ja ohjaukseen – Opiskelijan osaaminen ja sen kehittymisen tuki keskiöön – Erilaiset oppimisympäristöt ja opetusteknologian mahdollisuudet käyttöön – Liikkuvuus tavaksi hankkia osaamista ja osaamispisteitä Korento & Kotimäki 2015
  23. 23. Korento & Kotimäki 2015
  24. 24. Korento & Kotimäki 2015
  25. 25. Tutkinnon muodostuminen: Ammatilliset tutkinnon osat, 135 osp • vähintään yksi pakollinen (ydinammattitaito) ja valinnaisia tutkinnon osia • työssäoppimista vähintään 30 osp Yhteiset tutkinnon osat, 35 osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10 osp Yhteensä 180 osp – yhteiset tutkinnon osat: • Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp (kaikki pakollisia) • Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp (kaikki pakollisia) • Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp (kaikki pakollisia) • Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp (voi olla yhdeltä tai useammalta osa-alueelta) Korento & Kotimäki 2015
  26. 26. – vapaasti valittavien tutkinnon osien tulee tukea tutkinnon ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita • Ammattitaitoa syventäviä tai laajentavia ammatillisia tutkinnon osia • Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin perustuvia tutkinnon osia • Yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja • Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja • Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuva yksilöllinen tutkinnon osa HUOM. Ennen lain voimaantuloa tutkinnon suorittamisen aloittaneet opiskelijat siirtyivät suorittamaan tutkintoaan tämän lain ja asetuksen mukaisesti 1.8.2015 alkaen Korento & Kotimäki 2015
  27. 27. YHTEISET TUTKINNON OSAT Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 35 osp Pakolliset Valinnaiset 1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp 8 osp 3 osp 1.1. Äidinkieli 5 0 - 3 1.2. Toinen kotimainen kieli, ruotsi 1 0 - 3 1.3. Vieraat kielet 2 0 - 3 2. Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp 6 osp 3 osp 2.1. Matematiikka 3 0 - 3 2.2. Fysiikka ja kemia 2 0 - 3 2.3. Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen 1 0 - 3 Korento & Kotimäki 2015
  28. 28. Pakolliset Valinnaiset 3. Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp 5 osp 3 osp 3.1. Yhteiskuntataidot 1 0 - 3 3.2. Työelämätaidot 1 0 - 3 3.3. Yrittäjyys ja yritystoiminta 1 0 - 3 3.4. Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto 2 0 - 3 4. Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp 7 osp 4.1. Kulttuurien tuntemus 0 - 3 4.2. Taide ja kulttuuri 0 - 3 4.3. Etiikka 0 - 3 4.4. Psykologia 0 - 3 4.5. Ympäristöosaaminen 0 - 3 4.6. jokin 1.1.-3.4 kohdista 0 - 3 Korento & Kotimäki 2015
  29. 29. YKSILÖLLISYYS JA JOUSTAVUUS – MIKSI JA KENELLE? Mahdollistaa – omien tavoitteiden, kiinnostuksen kohteiden ja uratoiveiden toteutumisen – tutkinnon suorittamisen (läpäisyn edistäminen) – työllistymisen – opiskelun itselle soveltuvalla tavalla – opiskeluun liittyvien vaikeuksien ja vahvuuksien huomioinnin – opiskeluajan lyhentämisen/pidentämisen – vaihtoehtoisen polun, kun peruspolku ei sovellu – tasa-arvoisen osallistumisen – alueellisten työelämän tarpeiden huomioimisen – Kaikille opiskelijoille! Korento & Kotimäki 2015
  30. 30. Joustavat, yksilölliset opintopolut – Valinnaisuus, yksilölliset valinnat - Yksilölliset opinto- ja työllistymispolut – Tutkinnon osat, valinnaisuus – Yhteiset tutkinnon osat: osa-alueiden valinnaiset osat – Oppimisympäristöt (työpaikka, tvt, kv ym.) – Oppimismenetelmät ja järjestelyt – Opiskeluaika – Koulutusmuoto esim. oppisopimus – Tutkinnon laajuus – Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen – Oppimisen ja osaamisen arviointi Korento & Kotimäki 2015
  31. 31. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (hops) L630/1998, 787/2014, 14 §, 29 a § Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma tulee laatia siten, että se antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen osaamisen hankkimiseen ja osoittamiseen. Koulutuksen järjestäjän tulee laatia yhdessä opiskelijan kanssa opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin ja valintoihin perustuva henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jota päivitetään koko koulutuksen ajan. HOPS perustuu opiskelijan yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemisen ja oppimisen arviointiin. Siihen kirjataan opiskelijan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, työssäoppimisen paikat ja ajat sekä ammattiosaamisen näytöt. Korento & Kotimäki 2015
  32. 32. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman muodostuminen Korento & Kotimäki 2015
  33. 33. Opiskelijan arviointi Korento & Kotimäki 2015
  34. 34. Opiskelijan arvioinnista http://www.oph.fi/julkaisut/2015/arvioinnin_opas - opiskelijan arviointi sisältää osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen, oppimisen ja osaamisen arvioinnin - oppimisen ja osaamisen arviointi erotetaan nykyistä selkeämmin toisistaan - oppimisen arviointi on sanallista – suullista tai kirjallista, arvosanoja ei anneta - osaamisen arvioinnissa arviointiasteikko (1-3) säilyy ennallaan ja osaamisen arvioinnin perusteella annetaan tutkinnon osan arvosana - osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tehdään hakemuksesta - opinnäyte poistuu Korento & Kotimäki 2015
  35. 35. Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelijan arviointia säätelevät Laki 630/1998, 787/2014 Asetus 811/1998; 799/2014 Tutkinnon perusteet (OPH) Koulutuksenjärjestäjän laatimat • opsin yhteinen osa • tutkintokohtaiset opsit • suunnitelma osaamisen arvioinnin toteuttamisesta ja osaamisen arviointimenetelmistä Korento & Kotimäki 2015
  36. 36. Osaamisen tunnistaminen – opiskelijalla on oikeus saada aikaisemmin hankittua osaamista tunnistettua ja tunnustettua (L 630/1998, 787/2014, 30 §) – aikaisemmin hankittua osaamista verrataan tutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin ja osaamistavoitteisiin – selvitetään, millaista osaamista opiskelijalla on • opiskelun aloitusvaiheessa (alkukartoitus) • ennen uuden tutkinnon osan suorittamista • opiskelun aikana hankittua – opiskelijalle selvitetään tarkasti tutkinnon osan tavoitteet ja ammattitaitovaatimukset, jotta hän osaa arvioida, onko hänellä jo olemassa olevaa osaamista. Korento & Kotimäki 2015
  37. 37. Osaamisen tunnustaminen • osaamisen tunnustamisella tulee välttää opiskelujen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa • jos aiemmin suoritetut opinnot tai työssä hankittu osaaminen vastaavat suoritettavan tutkinnon ammattitaitovaatimuksia ja tavoitteita, ne tunnustetaan • osaamisen tulee olla ajantasaista • voidaan tunnustaa tutkinnon osia kokonaan tai osittain • osaamisen tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia, sitä koskevat samat säädökset kuin muutakin arviointia • opiskelijan tulee hakea ja esittää selvitys • osaamisen tunnustamisesta päättävät kyseisten tutkinnon osien opettajat, tarvittaessa järjestetään arviointi (esim. näyttö) • osaamisen tunnustamisella korvattavien tutkinnon osien määrällä ei ole ylärajaa Korento & Kotimäki 2015
  38. 38. Oppimisen arviointi L 630/1998, 787/2014, 24 b § Opiskelijan oppimista arvioidaan antamalla suullista ja kirjallista palautetta. Oppimisen arvioinnista ei anneta numeerista arviointia. Oppimista arvioivat opetuksesta vastaava opettaja/opettajat ja työnantajan nimeämä työpaikkaohjaaja. Korento & Kotimäki 2015
  39. 39. Osaamisen arviointi L 630/1998, 787/2014, 25 b § Opiskelijan osaamista arvioidaan vertaamalla sitä tutkinnon perusteissa määrättyyn osaamiseen. Osaamista arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä ja tarvittaessa muulla tavoin. Arvioinnin tulee olla kattava – kaikki tutkinnon perusteissa määrätty osaaminen osoitetaan. Jos osaamista ei voi näytössä osoittaa kattavasti työtä tekemällä, täydennetään arviointia tarvittaessa muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista päättävät toimielimen määräämät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen. Pienin arviointiyksikkö on tutkinnon osa. Korento & Kotimäki 2015
  40. 40. Opettajan tehtävänkuva ja osaamisetOPETTAJA Korento & Kotimäki 2015
  41. 41. Työelämäpedagoginen osaamiskartta (Korento & Kotimäki 2014) Esimerkki opettajan / tiimin osaamisen arvioinnista Kriteeriperusteinen opettajan osaamisen arviointi Arvioidaan substanssiosaamisen lisäksi tarvittava osaaminen Pyritään tunnistamaan ja tunnustamaan opetushenkilöstölle kuuluvaa muutakin kuin opetustyötä ja siihen liittyvää osaamista Osaamiskartoitukseen käytetty eHR- ohjelmaa http://www.ehr.fi/www/ Kts. kalvot 10-12 http://www.slideshare.net/fullscreen/o mniatopo/typedapaketti-hki- 31936712/10 Korento & Kotimäki 2015
  42. 42. Korento & Kotimäki 2014 Esimerkki 1 opettajan erilaisista työnkuvista Korento & Kotimäki 2015
  43. 43. Esimerkki 2 opettajan erilaisista työnkuvista Korento & Kotimäki 2014 Korento & Kotimäki 2015
  44. 44. http://www.slideshare.net/fullscreen/sirpapursiainen/esimerkki-opettajan-tehtv-ja-tulostoimenkuvasta/1 Esimerkki opettajan työnkuvan laatimisesta Selkeytetään opettajan tehtävän kuvaa Määritellään mitä tuloksia opettajan työn tulee tuottaa Työn vaativuuden arvioinnin pohjalta nähdään mitä osaamista työ edellyttää Taulukko: Riitta Karusaari Korento & Kotimäki 2015 Lähde: http://www10.edu.fi/ammattipeda/?sivu=opettajan_tyon_suunnittelu
  45. 45. Kati Korento Sepänkatu 20 90100 Oulu 050-598 7878 kati.korento@oamk.fi Erja Kotimäki Sepänkatu 20 90100 Oulu 050-588 4871 erja.kotimaki@oamk.fi KIITOS!

Editor's Notes

  • ECVET is a decentralised mechanism that relies on the voluntary participation of Member States, and wider VET stakeholders, and relies on mutual trust being established among all those involved.
     
    ECVET centres on a series of Technical Components that, together, facilitate the process of learning recognition, irrespective of the country or education system in which the learning took place.
     
    Successful ECVET implementation requires that qualifications be described in terms of learning outcomes, with learning outcomes brought together in units, and units often accumulated to form the basis of qualifications or awards. Assessment, validation and recognition processes must also be agreed, among all those participating, and should respect existing national, regional, sectoral or institutional practice.
     
    In cases where credits are able to be awarded, a points system should also be considered with points directly attributed to ECVET units and qualifications.
     
    ECVET practitioners are able to benefit from the use of common European documents, or templates, that promote quality in learning mobility, namely:
     
    Memorandum of Understanding (MoU): a voluntary agreement, between competent institutions, which sets out the framework for credit transfer and accumulation; the memorandum formalises the ECVET relationship through confirming mutual acceptance of the status of, and the procedures put in place by, competent institutions.
    Learning Agreement (LA): a contract signed by all mobility parties, including the learner, in which the duration and expected learning outcomes are confirmed alongside mechanisms for assessment, validation and recognition.

  • What are Learning Outcomes?
    Learning outcomes are defined in the official Recommendation of the European Parliament and of the Council for EQF (annex I), and in a similar ECVET Recommendation (annex I), as “statements of what a learner knows, understands and is able to do on comple­tion of a learning process, and which are defined in terms of knowledge, skills and competence”. Learning outcomes are usually developed as a part of the process of designing and building qualifications, and can be achieved, by individual learners, through various different learning pathways, modes of delivery and learning contexts (formal, non-formal and informal).
     
    How are Learning Outcomes Described?
    Whilst the European definition of learning outcomes uses the terms knowledge, skills and competence, as a common denominator, learning outcomes are often described using terminology or descriptors already in place across different European countries, regions and sectors. Once developed, learning outcomes are usually grouped together to form units, according to one or more common criteria (for example, linguistic, occupational or technical nature; complementary competences; level of learning). Units are then brought together to form whole qualifications. Decisions on the grouping of learning outcomes remain with the competent institutions in each country.
     
    How are Learning Outcomes used for ECVET and Geographical Mobility?
    In terms of geographical mobility, ECVET targets the improved recognition of learning outcomes, enabling individuals to fully integrate mobil­ity-related achievements into new or existing learning pathways, recognising and making visible that which they have learned abroad. Successful implementation of ECVET requires that qualifications be described using learning outcomes, with many of the technical components of ECVET underpinned by their use:
     
    In some European countries, the achievement of learning outcomes results in credit being awarded, following a process of validation, with such credit often contributing to the achievement of a qualification or award.
    In other countries, where unit-based qualifications are not in use, or where qualifications systems do not allow for credit accumulation or transfer, learning outcomes can be developed specifically for mobility purposes, with activities recognised as a part of the curriculum, yet with achievements often viewed as extra-credit.
    In all cases learning outcomes should be agreed in advance, and communicated to all parties, with direct reference made in the learning agreement.
     
    For more information on the use of learning outcomes for ECVET and geographical mobility, see ECVET Toolkit.
  • The European Qualifications Framework, or EQF, is one of a series of instruments developed to support European cooperation in education and training (other instruments include EQAVET, ECTS, NARIC and Europass)
     
    Developed and tested over many years, the EQF was officially launched in April 2008 following
    a Recommendation of the European Parliament and of the Council.
     
    Acting as a translation device for existing national qualifications, the EQF aims at promoting the mobility of workers and learners facilitating lifelong learning and qualifications recognition and increasing understanding, and comparison, of the qualifications levels in different European countries through linking national qualifications systems to a common European reference framework.
     
    The EQF encompasses all levels and all types of learning and centres on eight reference levels, known as EQF levels, that describe what a learner knows, understands and is able to do (learning outcomes descriptors). The EQF does not describe specific qualifications, however, relying instead on the referencing of qualifications and awards using existing national qualifications systems and frameworks.
     
    The referencing of different national qualifications systems and frameworks to the EQF is ongoing, in some countries, although the results of completed referencing activity have now been incorporated into an EQF Portal (part of the European Commission's Ploteus platform), which allows the comparison of different NQF, to the EQF, and to each other.
     
    The EQF shares common transparency goals with ECVET, with each of these instruments making use of learning outcomes (see section on Learning Outcomes). In ECVET, learning outcomes are used as a basis for credit transfer and accumulation. ECVET does not, however, provide a template or taxonomy for the development of learning outcomes descriptions, relying instead on existing templates that may already be in use at national, re­gional or systems level (for example, as a part of existing NQFs).
     
    What is essential for ECVET is ensuring that learning outcomes are clearly identified and described to enable the mutual understanding of qualifications and judgments on:
     
    Whether the qualifications covered in the framework of a partnership for mobility lead to the same or similar occupation.
    Whether learning outcomes, as described in one setting or context, are compara­ble with those able to be achieved in another setting or context.
    With a view to promoting synergy between these two important instruments, many European countries have designated the same body, or organisation, to act as a national contact point for EQF and ECVET (even if there is currently no formal requirement to establish a national contact point for ECVET).

×