1. PIKAOPAS: Ammattiosaamisen näytöt
Ammattiosaamisen näyttöjen toimielin
L 601/2005, 25a §:ssä säädetään ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta
vastaavasta toimielimestä mm:
Toimielin hyväksyy koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman osana olevat suunnitelmat
ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista, valvoo näyttötoimintaa sekä päättää
ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista. Lisäksi toimielin käsittelee opiskelijan arviointia koskevat
oikaisuvaatimukset.
TTS:ssä toimii oma ammattiosaamisen näyttöjen toimielin, joka kokoontuu n. 4 kertaa vuodessa.
Toimielimessä on edustettuna kaikki koulutusalat kouluttaja- ja opiskelijaedustajien kautta.
Toimielimessä on myös edustettuna työelämä, kaikilta TTS:n koulutusaloilta. TTS:n
ammattiosaamisen näyttöjen toimielin hyväksyy kaikki koulutuskohtaiset ammattiosaamisen
näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmat. Näistä suunnitelmista viimeisimmät,
voimassaolevat sähköiset versiot löytyvät intrasta (Toimintajärjestelmä -> Koulutus -> Opetus-,
toteutus- ja näytönjärjestämissuunnitelmat) sekä allekirjoitetut kappaleet (2 kpl) arkistosta.
Ammattiosaamisen näyttöjen tavoitteet
Ammattiosaamisen näytöillä tarkoitetaan koulutuksen aikana työelämän kanssa yhteistyössä
järjestettäviä opitun osaamisen työnäyttöjä, joissa opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on
saavuttanut ammatillisten opintojen tavoitteet ja työelämässä tarvittavan ammattitaidon.
Näyttöjen tavoitteena on varmistaa työelämässä tarvittavan ammattitaidon saavuttaminen sekä
opiskelija-arvioinnin yhtenäistäminen ja saada työelämän edustajat mukaan ammattitaidon
arviointiin. Opetussuunnitelmissa määritellään ammatilliset tavoitteet ja arviointikriteerit
työelämässä tarvittavana osaamisena.
Ammattiosaamisen näytöt on suunniteltava, toteutettava ja arvioitava oppilaitosten ja
työpaikkojen yhteistyönä opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Ammattiosaamisen näyttöjen
toteuttamisessa hyödynnetään tutkintokohtaisia perusteita.
Tutkintokohtaisesti hyväksyttävissä ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja
arviointisuunnitelmissa päätetään toimintatapa, miten kouluttajat ja työelämän edustajat
osallistuvat näytön vastaanottoon. Työelämäsuhteiden kehittämisen ja monipuolisen
arvioinnin kannalta on suotavaa, että ammattiosaamisen näyttöjen seurantaan ja
arviointiin osallistuisivat sekä kouluttajat että työpaikan edustajat jossakin näytön

2. vaiheessa joko yhdessä tai erikseen. Arviointikeskusteluun osallistuvat aina kouluttaja,
opiskelija ja työelämän edustaja, jos hän on osallistunut arviointiin, (esim. jos näyttö on
tapahtunut oppilaitosympäristössä ja työelämän edustaja on ollut
arvioimassa/seuraamassa näyttöä). Ammattiosaamisen näyttöä arvioivien kouluttajien ja
työelämän edustajien tulee olla ammattialan asiantuntijoita.
Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmassa päätetään
toimintatapa näyttöympäristön valintaan. Koska ammattiosaamisen näytöt ovat
pääsääntöisesti osa hyvin toimivaa työssäoppimisen prosessia, ammattiosaamisen näytöt
suoritetaan myös pääsääntöisesti työssäoppimispaikoilla. Kuitenkin tutkintokohtaisesti on
selvitettävä, mitkä opintokokonaisuudet näytetään ensisijaisesti työpaikalla
työssäoppimisen yhteydessä ja mitkä näytöt voidaan tarvittaessa suorittaa
oppilaitosympäristössä. Näyttöympäristön valintaan vaikuttavat opiskelijan
työssäoppimispaikan oppimisympäristön laatu; toiminta, tilat, koneet, laitteet ja henkilöstö
ja opiskelijoiden henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat, joissa on huomioitu
näyttöympäristön valintaan vaikuttavat henkilökohtaiset ominaisuudet ja tarpeet.
Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi
Näyttöjen suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin lähtökohtina ovat opetussuunnitelman
perusteiden ammattitaitovaatimukset. Näytöt liittyvät kiinteästi koulutukseen ja opiskelija
osallistuu niihin osana koulutusta. Näytöillä arvioidaan ammatillisten tutkinnon osien
ammattitaitovaatimusten saavuttamista ja niissä mitataan sekä alan perusosaamista että
koulutusohjelman erikoisosaamista.
Ammattiosaamisen näyttö on annettava kaikista ammatillisten opintojen tutkinnon osista, myös
ammatillisiin opintoihin sisältyvistä muista valinnaisista opinnoista, jos ne ovat ammatillisia.
Ammattiosaamisen näyttö voidaan antaa yhdestä tai useammasta tutkinnon osasta kerrallaan tai
osasta tutkinnon osaa.
Ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (ATTO-aineista) ja vapaasti valittavista opinnoista ei
anneta erillisiä näyttöjä. Koulutuksen järjestäjän päätöksellä näyttö voidaan antaa myös vapaasti
valittavista opinnoista, mikäli ne ovat ammatillisia opintoja.
Ammattiosaamisen näyttö on arvioitava arvioinnin kohteittain. Sen lisäksi, mitä edellä on laissa ja
asetuksessa on säädetty, opiskelijan arvioinnin tulee olla laadullista eli opiskelijan osaamista on
verrattava tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin. Arvioinnin on
perustuttava opettajan ja työelämän edustajan arviointiin sekä opiskelijan itsearviointiin ja näihin
perustuvaan arviointikeskusteluun.
Ammattiosaamisen näytöt on ajoitettava koko koulutuksen ajalle niin, että opiskelijalla on ollut
mahdollisuus oppia näytössä arvioitava osaaminen ennen näyttöä. Opiskelijalle on annettava
mahdollisuus parantaa suoritustaan näytöistä saadun palautteen perusteella. Toimielimen
hyväksymässä näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmassa tulee ilmetä, miten
työssäoppimisjaksojen aikana on mahdollista suorittaa ammattiosaamisen näyttöjä.
Opiskelijan tulee saada riittävästi tukea ja ohjausta ammattiosaamisen näyttöjen suorittamiseen.

3. Ammattiosaamisen näyttö osana työssäoppimista
Ammattiosaaminen näyttö on arviointimenetelmä, jossa opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on
saavuttanut opetussuunnitelmassa määritellyn, työelämän edellyttämän ammattitaidon. Se on
osaamisen arviointia, mikä on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa työssäoppimisjaksoilla. TTS:ssä
tämä toteutuu lähes 100% HoRaCa-alalla, matkailussa ja maarakennuksessa. Kuljetuksen puolella
osa näytöistä täytyy antaa osissa, osin työpaikalla osin oppilaitoksessa. Tämä ja
maarakennuskoneen huollon näytön antaminen oppilaitoksessa johtuu siitä, että työpaikoilla ei
ole käytännön mahdollisuutta opiskelijan kokonaisuudessaan tässä osaamistaan näyttää.
Metsäkonealalla, joka alkoi TTS:ssä syksyllä 2011, ammattiosaamisen näyttöjä ei ole vielä
järjestetty, joten käytännön kokemus näyttöjen toteutumisesta työssäoppimisen yhteydessä
puuttuu. Toteutus- ja arviointisuunnitelma metsäalalla tulee yhteistyökumppanilta (Jao 1.8.2011 –
31.12.2012, Winnova 1.8.2012 -)
Opiskelija tekee ammattiosaamisen näytön aikana niitä samoja työtehtäviä kuin
työssäoppimisjaksollaan muutenkin tekisi. Vastuukouluttajan tehtävänä on perehdyttää opiskelija
ja työpaikkaohjaaja ammattiosaamisen näytön arviointiin. Vastuukouluttajan tehtävänä on
varmistaa myös opiskelijan osaaminen ennen ammattiosaamisen näyttöön osallistumista, sillä
opiskelijalla tulee aina olla mahdollisuus oppia asia ennen kuin hän sen näyttää. TTS:ssä on
kaikkien alojen yhteinen työssäoppimisen valmentaja. Työssäoppimisen valmentajan tehtävänä on
motivoida, kannustaa ja opastaa opiskelijaa, jotta opiskelijalla on valmiudet ammattiosaamisen
näyttöön.
Opiskelijan antaessa ammattiosaamisen näyttöään, on hänellä myös mahdollisuus kysyä neuvoja
tai arvioija voi opastaa häntä. Ohjauksen määrä näytön aikana otetaan arvioinnissa huomioon.
Ammattiosaamisen näyttöjä annetaan kaikista tutkinnon ammatillisista tutkinnon osista ja ne
sijoittuvat koko koulutuksen ajalle. Näyttöjen määrä vaihtelee tutkinnoittain. Suoritettuaan
hyväksytysti tutkintoon kuuluvat opinnot ja ammattiosaamisen näytöt, opiskelija saa
tutkintotodistuksen, joka sisältää päättötodistuksen ja näyttötodistuksen.
Arvioinnin dokumentointi ja arviointiaineiston tallentaminen
Perustutkinto muodostuu tutkinnon osista (opintokokonaisuuksista), jotka ovat perustutkinnon
pienempiä yksiköitä, jotka näkyvät tutkintotodistuksessa. Tutkinnon osa voidaan opettaa
pienemmissä osissa oppimisen helpottamiseksi. Pienempien osien arviointi on oppimisen
arviointia. Osaaminen (oppimisen tulos) arvioidaan kokonaisuutena, tutkinnon osa kerrallaan.
Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään
opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. (L 630/98 25§ 1 mom. ) Arvioinnin tehtävänä on tukea
ammatillista kasvua ja kehittymistä sekä vahvistaa myönteistä minäkuvaa ja opiskelumotivaatiota.
Tavoitteena on, että oppimisen arvioinnilla opiskelijalle tulee käsitys, mitä hän osaa ja mitä on
vielä opittava. Tällä arvioinnilla voidaan muuttaa opiskelijan hopsia tai henkilökohtaista ohjausta.

4. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta opinto–, näyttö- ja
tutkintosuoritukseensa (L 630/1998, 25 c §). Arvioinnista tiedotetaan opintoja ja tutkinnon osien
opiskelua aloitettaessa. Tiedottamisessa kerrotaan: aikaisemmin hankitun osaamisen
tunnistaminen ja tunnustaminen, mitä arvioidaan (arvioinnin kohteet tutkinnon perusteista),
miten arvioidaan (arviointikriteerit tutkinnon perusteista), kerrotaan arvosanan muodostuminen ja
siitä päättäminen, kerrotaan uusimis- ja oikaisumahdollisuudet.
Arviointiprosessi
• I vaihe: Arvioinnin periaatteista kerrotaan TTS:n opetussuunnitelman yhteisessä
osassa, Luku 2.4.
• II vaihe: Koulutuksen aikaisen arvioinnin suunnitelma sisältyy koulutuksen
toteutussuunnitelmaan ja lisäksi nuorten ammattiosaamisen
näyttösuunnitelmaan.
• III vaihe: Henkilökohtaisessa opiskeluohjelmassa /henkilökohtaisessa
näyttösuunnitelmassa kerrotaan: mitä arvioidaan ammattiosaamisen
näytöllä ja mitä muulla osaamisen arvioinnilla, missä arvioidaan, milloin
arvioidaan, ketkä arvioivat.
• Opiskelijan oppimisen arviointi:
Opiskelija tietää, mikä on koulutuksen aikaista oppimisen arviointia.
Arviointi kirjataan opintosuoritusotteeseen. Kouluttaja kirjaa
Nettilukkariin opintojaksoittain; asteikko on Hyväksytty – Hylätty –
Suoritus kesken. Opiskelijoille, jotka eivät ole osallistuneet opetukseen
riittävästi, merkitään ’Ei osallistunut’. Lisäksi kirjataan lyhyt sanallinen
kuvaus, mitä opiskelija osaa ja mitä hänen on vielä opittava tutkinnon
perusteiden mukaisesti, päivämäärä ja arvioijan nimi.
• Opiskelijan osaamisen arviointi:
Opiskelija tietää, milloin hänen osaamistaan arvioidaan
ammattiosaamisen näytössä. Arviointi tulee hyväksymisen jälkeen
näyttötodistukseen. Vastuukouluttaja kirjaa Wilmaan. Ammatillisten
tutkinnon osien ammattitaito arvioidaan ammattiosaamisen
näyttösuunnitelman mukaisesti.
Ammattiosaamisen näytöt arvioidaan arvioinnin kohteittain. Arviointikeskusteluun osallistuvat
opiskelija, työpaikkakouluttaja ja kouluttaja. Arviointikeskustelun tavoitteena on yhteinen
näkemys osaamisesta. Tutkinnon perusteissa on määritelty arviointikriteerit tyydyttävän, hyvän ja
kiitettävän osaamisen tasojen pohjalta.

5. Vastuukouluttaja tallentaa ammattiosaamisen näyttöä koskevat tiedot ja arvosanat tutkinnon
osittain ja arvioinnin kohteittain eriteltyinä Wilmaan. Arvosana tulee aina perustella. Näytön
arvioinnista tulee toimittaa toimielimen sihteerille kopiot. Toimielimen sihteeri kokoaa tiedot
toimielimen kokoukseen.
Päättötodistukseen tuleva tutkinnon osan arvosana määräytyy ammattiosaamisen näytön ja sitä
täydentävän muun osaamisen arvioinnin perusteella. Muuta arviointia ei välttämättä tarvita,
mikäli tutkinnon osan keskeinen osaaminen on pystytty näyttämään riittävän laaja-alaisesti.
Tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa kuvataan tutkinnon osittain, mitä arvioidaan
ammattiosaamisen näytöillä ja mitä muuten sekä mikä on näytön ja muun arvioinnin välinen
suhde, kun opiskelijalle annetaan päättötodistukseen tuleva tutkinnon osan arvosana.
Koulutuksen järjestäjä vastaa ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista ja todistuksista sekä
arviointiaineiston säilyttämisestä. Kaikki opiskelijan arviointia koskevat aineistot säilytetään
vähintään ½ vuotta opiskelijan valmistumisen jälkeen. Työssäoppimisen sopimukset säilytetään
kaksi vuotta opiskelijan valmistumisen jälkeen.