8. 7
1 NÄYTTÖTUTKINNOT
1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen
Opetushallituksen asettamat, ty nantajien, ty ntekij iden, opettajien ja tarvittaessa
itsenäisten ammatinharjoittajien edustajista koostuvat tutkintotoimikunnat
vastaavat näytt tutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä antavat tutkinto-
todistukset. Tutkintotoimikunnat tekevät sopimuksen näytt tutkintojen järjestä-
misestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden yhteis jen ja sääti iden
kanssa. Näytt tutkintoja ei saa järjestää ilman voimassa olevaa, tutkinto-
toimikunnan kanssa solmittua järjestämissopimusta.
1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen
Näytt tutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu
osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytänn n ty ssä ja toiminnassa. Jokainen
tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät ty nantajien, ty n-
tekij iden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatin-
harjoittaminen on tyypillistä, my s tämä taho otetaan huomioon arvioijien
valinnassa. Lopullisen päät ksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkinto-
todistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon
osat on suoritettu hyväksytysti.
1.3 Näyttötutkinnon perusteet
Tutkinnon perusteissa määritellään tutkintoon kuuluvat osat ja mahdollisesti niistä
muodostuvat osaamisalat, tutkinnon muodostuminen, kussakin tutkinnon osassa
vaadittava ammattitaito, arvioinnin perusteet (arvioinnin kohteet ja kriteerit) ja
ammattitaidon osoittamistavat.
Tutkinnon osa muodostaa ammatin osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnol-
lisesta ty prosessista itsenäiseksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Tutkinnon osissa
määritellyissä ammattitaitovaatimuksissa keskitytään ammatin ydintoimintoihin,
toimintaprosessien hallintaan ja kyseessä olevan alan ammattikäytänt ihin. Niihin
sisältyvät my s ty elämässä yleisesti tarvittavat taidot, esimerkiksi sosiaaliset
valmiudet.
Arvioinnin kohteet ja kriteerit on johdettu ammattitaitovaatimuksista.
Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään
erityistä huomiota. Kohteiden määrittäminen helpottaa my s ammattitaidon
arviointia asianomaisesta ty toiminnasta. Arvioinnin tulee kattaa kaikki tutkinnon
perusteissa määritellyt arvioinnin kohteet. Arvioinnin kriteerit määrittelevät
hyväksyttävän suorituksen laadullisen ja määrällisen tason.
Ammattitaidon osoittamistavat sisältävät tutkinnon suorittamiseen liittyviä
tarkentavia ohjeita. Ammattitaito osoitetaan pääsäänt isesti todellisissa ty tehtävissä
ja toimissa. Ammattitaidon osoittamistavat voivat sisältää mm. ohjeita siitä, kuinka
tutkintosuoritusta voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaito-
vaatimukset tulevat kattavasti osoitetuiksi.
9. 8
1.4 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa
Henkil kohtaistamisesta Opetushallitus on antanut erillisen määräyksen.
1.5 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa
Ammattitaidon arvioinnissa tulee perusteellisesti ja huolellisesti tarkastella sitä,
miten tutkinnon suorittaja on osoittanut osaavansa sen, mitä tutkinnon perusteissa
ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Arvioinnissa käytetään
tutkinnon perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Arvioinnissa tulee käyttää
monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä. Vain yhden
menetelmän käyt llä ei välttämättä saada luotettavaa tulosta. Arvioinnissa otetaan
huomioon ala- ja tutkintokohtaiset erityispiirteet tutkinnon perusteiden mukaisesti.
Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta
osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden näytt tutkinnon perusteiden
ammattitaitovaatimuksiin. Arvioijat ehdottavat dokumentin tutkintotoimikunnalle
tunnustettavaksi osaksi näytt tutkinnon suoritusta. Lopullisen päät ksen aiemmin
osoitetun ja luotettavasti selvitetyn osaamisen tunnustamisesta tekee tutkinto-
toimikunta.
Ammattitaidon arviointi on prosessi, jossa arviointiaineiston keräämisellä ja
arvioinnin dokumentoinnilla on keskeinen merkitys. Ty elämän sekä opettajien
edustajat tekevät kolmikantaisesti huolellisen ja monipuolisen arvioinnin. Jokaisen
tutkinnon suorittajan tulee selvästi saada tietoonsa arvioinnin perusteet. Tutkinnon
suorittajalle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Näytt -
tutkinnon järjestäjä laatii arvioinnin kohteena olevan tutkinnon osan
suorittamisesta arviointip ytäkirjan, jonka arvioijat allekirjoittavat. Tutkinnon
suorittajalle tämän jälkeen annettava palaute on osa hyvää arviointiprosessia.
Lopullisen päät ksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta.
Arvioijat
Tutkinnon suorittajan ammattitaitoa arvioivilla henkil illä tulee olla hyvä ammatti-
taito ko. näytt tutkinnon alalta. Tutkintotoimikunta ja näytt tutkinnon järjestäjä
sopivat arvioijista näytt tutkintojen järjestämissopimuksessa.
Arvioinnin oikaisu
Tutkinnon suorittaja voi lainsäädänn n mukaisen määräajan puitteissa pyytää
arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta, jonka toimialaan ja -alueeseen kyseessä
oleva tutkinto kuuluu. Kirjallinen oikaisupyynt osoitetaan tutkintotoimikunnalle.
Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan velvoittaa toimittamaan uuden
arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkinto-
toimikunnan päät kseen ei voi hakea muutosta valittamalla.
10. 9
1.6 Todistukset
Tutkintotodistuksen ja todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta antaa
tutkintotoimikunta. Todistuksen valmistavaan koulutukseen osallistumisesta antaa
koulutuksen järjestäjä. Opetushallitus on antanut määräyksen todistuksiin
merkittävistä tiedoista.
Näytt tutkinnon osan tai osien suorittamisesta annetaan todistus silloin, kun
näytt tutkintoon osallistuva sitä pyytää. Tutkintotodistuksen ja my s todistuksen
tutkinnon osan tai osien suorittamisesta allekirjoittavat tutkintotoimikunnan
edustaja ja näytt tutkinnon järjestäjän edustaja.
Opetushallituksen hyväksymään ammattikirjaan tehty merkintä näytt -
tutkinnon suorittamisesta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näytt -
tutkinnon suorittamisesta. Näytt tutkinnon järjestäjä hankkii ja allekirjoittaa
ammattikirjan. Ammattikirja on näytt tutkinnon suorittajalle maksullinen.
1.7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus
Näytt tutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista
koskevia ennakkoehtoja. Pääsäänt isesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin
valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutuksen järjestäjä päättää näytt -
tutkintoon valmistavan koulutuksen sisäll stä ja järjestämisestä tutkinnon
perusteiden mukaisesti. Koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennettävä tutkinnon
osien mukaisesti. Näytt tutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee
osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa
näytt tutkinto.
11. 10
2 RAKENNUSALAN TYÖMAAPÄÄLLIKÖN
ERIKOISAMMATTITUTKINNON
MUODOSTUMINEN
2.1 Rakennusalan työmaapäällikön
erikoisammattitutkinnossa osoitettu osaaminen
Tutkinnon tarkoituksena on osoittaa käytänn n pätevyys hoitaa ty maapäällik n
tehtäviä talonrakennus-, infra- tai korjausrakennusty maalla. Tutkinto on
tarkoitettu henkil ille, joilla on rakennusalan teknikon, insin rin tai diplomi-
insin rin tutkinto ja kokemusta rakennusty maan ty njohtotehtävistä tai niihin
rinnastettava muuten hankittu osaaminen.
Tutkinnon suorittaja toimii rakennusty maalla vaativissa esimiestehtävissä ja
johtaa ty n toteutusta. Tavanomaisissa kohteissa tutkinnon suorittaja on samalla
kohteen vastaava ty njohtaja. Tutkinnon suorittaja vastaa ty maan läpiviennistä
asetettujen aikataulu- ja kustannustavoitteiden sekä laatuvaatimusten mukaisesti.
Lisäksi hän luo edellytykset ty n turvalliselle toteutukselle, huolehtii erilaisten
hankinta- ja ty sopimusten valmistelusta ja toteutuksesta tavoitteiden edellyttämällä
tavalla.
Rakennusalan ty maapäällik n erikoisammattitutkinnon suorittaneella on laaja-
alaiset ja edistyneet rakennusalan tiedot ja taidot, jotka osoittavat asioiden hallintaa,
kykyä soveltaa ja kykyä luoviin ratkaisuihin ennakoimattomien ongelmien
ratkaisemiseksi. Tutkinnon suorittanut kykenee johtamaan monimutkaisia
rakennusalan hankkeita ja kykenee päät ksentekoon ennakoimattomissa toiminta-
ympärist issä. Hän kykenee arvioimaan yksittäisten henkil iden ja ty ryhmien
toimintaa sekä kartuttamaan omaa rakennusalan osaamistaan. Tutkinnon suorit-
tanut osaa viestiä hyvin suullisesti ja kirjallisesti rakennusty maalla sekä huolehtii
viranomaisyhteyksistä ja yhteistoiminnasta hankkeen eri sidosryhmien kanssa.
2.2 Rakennusalan työmaapäällikön erikoisammatti-
tutkinnon rakenne, osat ja tutkinnon muodostuminen
Rakennusalan ty maapäällik n erikoisammattitutkinto muodostuu yhdeksästä
tutkinnon osasta. Koko tutkinnon suorittaminen edellyttää kaikkien tutkinnon
osien suorittamista.
Tutkinnon osat ovat
3.1 Ty maan johtaminen
3.2 Ty maan laadunvarmistus
3.3 Ty maan aikataulusuunnittelu ja -valvonta
3.4 Tehtäväsuunnittelu
3.5 Hankintasopimusten laatiminen
3.6 Kustannussuunnittelu
3.7 Ty turvallisuus ja ympärist nsuojelu
3.8 Sopimustekniikan hallinta
3.9 Neuvotteluissa toimiminen.
12. 11
Esimiestaitojen
kehittämistarpeiden
tiedostaminen
Arvioinnin kriteerit
Tutkinnon suorittaja
laatii syvällisen toimenpidesuunnitelman
oman johtamiskäyttäytymisensä
kehittämiseksi
omaksuu jatkuvan kehittymisen osaksi omaa
johtamiskäyttäytymistään.
Arvioinnin kohteet
Ammattitaitovaatimukset
Tutkinnon suorittaja tiedostaa henkilökohtaiset esimiestaitojen
kehittämistarpeensa.
Johtaminen
Arvioinnin kriteerit
Tutkinnon suorittaja
toimii laaja-alaisesti rakennusty maan
esimiestehtävissä
muuttaa johtamistyyliään eri tilanteisiin
sopivaksi
tekee konkreettisia ja toteutumiskelpoisia
toimenpiteitä
soveltaa itselleen uusia johtamistapoja
käytänt n.
Arvioinnin kohteet
3 RAKENNUSALAN TYÖMAAPÄÄLLIKÖN
ERIKOISAMMATTITUTKINNOSSA VAADITTAVA
AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET
3.1 Työmaan johtaminen
Ammattitaitovaatimukset
Tutkinnon suorittaja osaa muunnella johtamistaan.
Ammattitaidon osoittamistavat
Tutkinnon suorittaja laatii toimenpidesuunnitelman oman johtamis-
käyttäytymisensä kehittämiseksi tehdyn esimiestaitojen arvioinnin pohjalta sekä
laatii raportin suunnitelman toteuttamisesta ja toimintansa vaikutuksista esimies-
tehtävissä.
13. 12
3.2 Työmaan laadunvarmistus
Laatusuunnitelman laatiminen
Arvioinnin kriteerit
Tutkinnon suorittaja
on merkinnyt kaikki vaatimusten mukaiset
tiedot suunnitelmaan
laatii järkevän ja konkreettisen riski-
kartoituksen
hy dyntää kattavasti riskien torjunta-
toimenpiteitä laatusuunnitelman muissa
kohdissa
osaa suunnitella projektikohtaiset,
käytänn nläheiset ja yksiselitteiset laadun-
varmistustoimenpiteet.
Arvioinnin kohteet
Laadunvarmistustoimenpiteiden
toimeenpano
Tehtävän aloituspalaverin (työn
toteutukseen liittyvä palaveri,
johon työn suorittajat
osallistuvat) ja laadun-
mittauksen toteuttaminen
Arvioinnin kriteerit
Tutkinnon suorittaja
toimii laatusuunnitelman mukaisesti
välittää käytänn nläheiset ja yksiselitteiset
laatuvaatimukset ty n toteuttajille.
Tutkinnon suorittaja
osaa kirjoittaa selkeät laatuvaatimukset
valmistelee tehtävän aloituspalaverin
perusteellisesti
laatii oikeasisält isen aloituspalaveri-
p ytäkirjan ja huolehtii, että ratkaisut ovat
sopivia
laatii konkreettisen laadunmittaus-
suunnitelman
valvoo suunnitelmien ja käytänn n
toiminnan vastaavuutta.
Arvioinnin kohteet
Ammattitaitovaatimukset
Tutkinnon suorittaja osaa toimeenpanna laadunvarmistustoimenpiteet ja
valvoa laatusuunnitelman toteuttamista koko hankkeen sekä yksittäisen
työvaiheen osalta.
Ammattitaitovaatimukset
Tutkinnon suorittaja osaa laatia työmaaohjauksen apuvälineenä
toimivan laatusuunnitelman koko hankkeelle ja yksittäiselle
työvaiheelle.
14. 13
Ammattitaidon osoittamistavat
Tutkinnon suorittaja laatii ty maaohjauksen apuvälineenä toimivan laatu-
suunnitelman ja valvoo sen toteuttamista. Laatusuunnitelman ja käytänn n
toiminnan vastaavuus todetaan ty maanäyt n ja ty maalle laadittavien muiden
tarkemman tason suunnitelmien avulla (kuten tehtäväsuunnitelmat, aliurakka-
sopimukset). Mikäli ty maan ajoitukseen ei sovi uuden laatusuunnitelman
tekeminen, voidaan vaihtoehtoisesti käsitellä yksittäisen ty vaiheen
laadunvarmistusta ja -mittausta.
3.3 Työmaan aikataulusuunnittelu ja -valvonta
Aikataulun laatiminen
Arvioinnin kriteerit
Tutkinnon suorittaja
valitsee kohteeseen sopivan aikataulu-
muodon
laatii ty maan ohjaukseen sopivan ja ulko-
asultaan vaatimusten mukaisen aikataulun
huomioi sopimustekniset rajoitukset aika-
taulun laadinnassa
varautuu aikataulussaan häiri ihin (aloitus-
välit, häiri päivät, varaty kohteet)
suunnittelee ty ryhmien tai koneyksik iden
käyt n
ottaa suunnitelmassa huomioon tekniset
sidonnaisuudet ja viiveet (esim. betonin
kuivumisajat).
Arvioinnin kohteet
Toteutuksen valvonta
Arvioinnin kriteerit
Tutkinnon suorittaja
huolehtii, että aikataulu huomioidaan
hankintojen ajoituksessa
huolehtii, että tehdyt sopimukset vastaavat
aikataulun vaatimuksia
Arvioinnin kohteet
Ammattitaitovaatimukset
Tutkinnon suorittaja osaa valvoa aikataulun toteutusta.
Ammattitaitovaatimukset
Tutkinnon suorittaja osaa laatia työmaan aikataulun
15. 14
luo edellytykset t iden oikea-aikaiseen
aloitukseen
valitsee aikataulumuodosta riippuen
tarkoituksenmukaisen valvontamenetelmän
varmistaa ohjausedellytykset sekä valvoo
aikataulun toteutumista
tekee oikeat johtopäät kset, suunnittelee ja
toteuttaa oikeat ohjaustoimenpiteet
huolehtii, että aikataulu on luovutettu
alaisille ja varmistettu, että he tekevät omalle
vastuualueelleen kuuluvat aikataulu-
suunnitelmat ja -valvonnat.
Ammattitaidon osoittamistavat
Tutkinnon suorittaja laatii omaa ty maata koskevan aikataulun. Lisäksi ty maa-
näyt n yhteydessä selvitetään, ovatko aikataulun toteuttamisen edellytykset
olemassa.
3.4 Tehtäväsuunnittelu
Suunnitelman laatiminen
Arvioinnin kriteerit
Tutkinnon suorittaja
merkitsee kaikki vaatimusten mukaiset
tiedot suunnitelmaan
laatii ko. ty h n ja käytt tarkoitukseen
sopivan suunnitelman
havaitsee ja suunnittelee ty n toteutuksen
kannalta oleelliset asiat
varmistaa suunnitelmalla, että tehtävälle
asetetut aika- ja kustannustavoitteet sekä
laatuvaatimukset ja turvallisuus saavutetaan.
Arvioinnin kohteet
Ammattitaitovaatimukset
Tutkinnon suorittaja osaa laatia yksittäistä työkokonaisuutta koskevan
suunnitelman.
16. 15
Tutkinnon suorittaja osaa toimeenpanna ja valvoa tehtäväsuunnitelmaa.
Tehtäväsuunnitelman toimeen-
pano ja valvonta
Arvioinnin kriteerit
Tutkinnon suorittaja
ottaa tehtäväsuunnitelman huomioon
ty h n liittyvissä sopimuksissa (esim.
aliurakkasopimus, ty sopimus)
pitää tehtävän aloituspalaverin tehtävä-
suunnitelman pohjalta
huolehtii, että tehtävän aloitusedellytykset
ovat kunnossa ja että tehtäväsuunnitelman
tavoitteiden sekä vaatimusten ohjaus
toteutuu koko tehtävän keston ajan.
Arvioinnin kohteet
Viikkosuunnitelman laatiminen
Arvioinnin kriteerit
Tutkinnon suorittaja
sovittaa yhteen resurssit, tavoitteet ja erilliset
viikkosuunnitelmat.
Arvioinnin kohteet
Ammattitaitovaatimukset
Tutkinnon suorittaja osaa viikkosuunnittelun perusteet.
Ammattitaidon osoittamistavat
Tutkinnon suorittaja laatii ty maan yhdestä tehtävästä kokonaisvaltaisen
suunnitelman, jota hy dynnetään tehtävän toteutuksen valmistelussa ja ohjauksessa
tai aliurakkasopimuksen laadinnassa, sekä raportoi tehtäväsuunnitelman
hy dyntämisestä ohjauksessa. Suunnitelman ja käytänn n toiminnan vastaavuus
todetaan ty maanäyt n yhteydessä. Viikkosuunnittelun yhteensovittamisen
ammattitaito osoitetaan ty maanäyt n yhteydessä.
17. 16
3.5 Hankintasopimusten laatiminen
Sopimusten laatiminen
Arvioinnin kriteerit
Tutkinnon suorittaja
laatii yksiselitteisiä materiaalitoimitus- ja
aliurakkasopimuksia
ottaa huomioon ty maan ohjauksen
kannalta oleelliset asiat tehtäväsuunnitelman
pohjalta sekä yleisten sopimusehtojen
mukaiset vaatimukset.
Arvioinnin kohteet
Aliurakkasopimuksen
laatiminen
Arvioinnin kriteerit
Tutkinnon suorittaja
huomioi ja suunnittelee sopimuksen teon
kannalta oleelliset asiat
käsittelee asiat käytänn nläheisesti
siirtää tehtäväsuunnitelmassa ja sopimuksen
valmistelussa esitetyt asiat sopimukseen
laatii kaikki tarvittavat asiakirjat liittojen
yhteisesti hyväksymän aliurakkasopimus-
mallin mukaisesti (tehtäväsuunnitelma-
pohjainen sopimuskäytänt ).
Arvioinnin kohteet
Ammattitaitovaatimukset
Tutkinnon suorittaja osaa laatia aliurakkasopimuksen ja sitä
täydentävät liitteet.
Ammattitaitovaatimukset
Tutkinnon suorittaja osaa laatia materiaalitoimitus- ja
aliurakkasopimuksia.
VAIHTOEHTO 1, aliurakkasopimus
18. 17
Työsopimuksen laatiminen
Arvioinnin kriteerit
Tutkinnon suorittaja
huomioi ja määrittelee sopimuksen teon
kannalta oleelliset asiat
merkitsee kaikki tarvittavat tiedot
sopimukseen ja sitä täydentäviin liitteisiin
käyttää hyväkseen tehtäväsuunnitelmaa
käsittelee asiat konkreettisesti ja helposti
ymmärrettävässä muodossa
siirtää tehtäväsuunnitelmassa ja sopimuksen
valmistelussa esitetyt asiat sopimukseen.
Arvioinnin kohteet
Ammattitaitovaatimukset
Tutkinnon suorittaja osaa laatia omalla työryhmällä toteutettavan työn
määräaikaisen työsopimuksen ja sitä täydentävät liitteet.
VAIHTOEHTO 2, työsopimus
Ammattitaidon osoittamistavat
Ammattitaito osoitetaan laatimalla vaihtoehtoisesti joko aliurakka- tai ty sopimus.
Vaihtoehto 1, aliurakkasopimus
Tutkinnon suorittaja määrittelee aliurakkana toteutettavan ty n hankinta-
sopimuksen keskeiset asiakohdat sekä laatii aliurakkasopimuksen ja sitä täydentävät
liitteet.
Vaihtoehto 2, ty sopimus
Tutkinnon suorittaja laatii omalla ty ryhmällä toteutettavan ty n määräaikaisen
ty sopimuksen ja sitä täydentävät liitteet käyttäen hyväksi tehtäväsuunnitelmaa.
19. 18
3.6 Kustannussuunnittelu
Työmaan taloudellisen tilanteen
seuraaminen
Arvioinnin kriteerit
Tutkinnon suorittaja
tuntee tarjouslaskennan perusteet
tunnistaa muutos- ja lisät iden syntymisen
ja laatii oikeaoppisesti muutos- ja lisäty -
tarjouksen
tuntee ty maan kustannusperusteet ja
kustannustavoitteet sekä hallitsee kustannus-
ohjauksen.
Arvioinnin kohteet
Menetelmävertailu
Arvioinnin kriteerit
Tutkinnon suorittaja
laatii kustannuslaskelmat kolmelle eri
ty vaiheelle menetelmävertailua varten
esittää kolmen ty vaiheen vaihtoehtoisten
toteutusmenetelmien kustannusvertailut
kustannusarvion laadinnan mukaisessa
laskentamuodossa taulukkona
dokumentoi vertailun lopputulokset ja tekee
niiden perusteella päät ksen toteutus-
menetelmästä.
Arvioinnin kohteet
Ammattitaitovaatimukset
Tutkinnon suorittaja osaa laatia omaa työmaata koskevan
menetelmävertailun tehtäväkokonaisuudelle.
Ammattitaitovaatimukset
Tutkinnon suorittaja osaa seurata työmaan taloudellisen tilanteen
kehittymistä ja osaa ennustaa työmaan taloudellisen tuloksen.
VAIHTOEHTO 1, menetelmävertailu
20. 19
Muutos- ja lisätyötarjouksen
laatiminen
Arvioinnin kriteerit
Tutkinnon suorittaja
liittää mukaan kaikki keskeiset muutos- ja
lisäty n laskennan aineistot:
– piirustukset ko. muutosty n osalta
– ty selitykset muutosty h n liittyen
– muut ko. asian kannalta keskeiset
asiakirjat
laatii muutos- ja lisäty n tarjouksen
kirjallisesti määräajassa muotovaatimukset
täyttäen
laatii muutos- ja lisäty n tarjouksen
sisäll ltään yksiselitteisesti
laskee kaikki muutos- ja lisäty n tarjoukseen
liittyvät osat määriin ja yksikk hintoihin
perustuvana
käyttää laskelmissa kustannusten
ryhmittelyä alalla sovellettavia
litterointijärjestelmiä hy dyntäen
huomioi laskelmissa ty h n liittyvät
yleiskustannukset
huomioi tarjouksessa muutos- ja lisäty h n
liittyvät lisäaikavaateet
laatii lisäaikavaateet oikeassa suhteessa ty n
sisält n ja muutoksen toteutusajankohtaan
nähden.
Arvioinnin kohteet
Ammattitaitovaatimukset
Tutkinnon suorittaja osaa laatia omaa työmaata koskevan muutos- ja
lisätyötarjouksen selvityksineen.
VAIHTOEHTO 2, muutos- ja lisätyötarjous
21. 20
Työvaiheiden kustannusseuranta
Arvioinnin kriteerit
Tutkinnon suorittaja
laatii kolmen ty vaiheen kustannuslaskelmat
ja analysoinnit
esittää kolmen ty vaiheen määrät ja niitä
vastaavat kustannukset kustannusarvion
laadinnan mukaisessa laskentamuodossa
taulukkona
seuraa ty vaiheen toteutuneita määriä ja
kustannusten kertymistä ty n toteutuksen
aikana säänn llisesti sekä esittää
kustannusten tulokset taulukkomuodossa
laatii t istä toteutuman loppuanalyysin
omien t iden osalta
valmistautuu t iden taloudelliseen loppu-
selvitykseen dokumentein, mikäli kyseessä
ovat aliurakoitsijan ty t.
Arvioinnin kohteet
Ammattitaitovaatimukset
Tutkinnon suorittaja osaa seurata työvaiheen määriä ja kustannuksia
sekä valmistella niiden taloudellisen loppuselvityksen.
VAIHTOEHTO 3, työvaiheiden kustannusseuranta
Ammattitaidon osoittamistavat
Ammattitaito osoitetaan laatimalla vaihtoehtoisesti menetelmävertailu, muutos- ja
lisäty tarjous tai seuraamalla ty vaiheen kustannuksia.
Vaihtoehto 1, menetelmävertailu
Tutkinnon suorittaja laatii omaa ty maata koskevan menetelmävertailun tehtävä-
kokonaisuudelle (ty kauppaa tai aliurakkaa varten) kolmelle keskeisimmälle ty -
vaiheelle.
Vaihtoehto 2, muutos- ja lisäty tarjous
Tutkinnon suorittaja laatii omaa ty maata koskevan muutos- ja lisäty tarjouksen
sekä selvityksen siihen liittyvistä toteutuneista kustannuksista perusteluineen.
Vaihtoehto 3, ty vaiheiden kustannusseuranta
Tutkinnon suorittaja seuraa kolmen ty vaiheen määriä ja kustannuksia sekä
valmistelee niiden taloudellisen loppuselvityksen.
22. 21
3.7 Työturvallisuus ja ympäristönsuojelu
Ammattitaitovaatimukset
Tutkinnon suorittaja osaa laatia työmaasta turvallisuusanalyysin.
Turvallisuusanalyysin
laatiminen
Arvioinnin kriteerit
Tutkinnon suorittaja
tunnistaa ty n toteutukseen liittyvät
turvallisuusriskit ja niiden ennaltaehkäisyn
selvittää ja analysoi tapaturmaherkkyyden
kannalta riskialttiit ty vaiheet ja esittää
konkreettiset toimenpiteet riskien
hallitsemiseksi
ottaa huomioon rakennuttajan turvallisuus-
asiakirjassa esitetyt asiat.
Arvioinnin kohteet
Työturvallisuus-, ympäristö-,
tehtävä- ja aluesuunnitelmien
laatiminen
Arvioinnin kriteerit
Tutkinnon suorittaja
tuntee rakennusty maan ty turvallisuus- ja
ympärist määräysten keskeisen sisäll n ja
ottaa ne huomioon tuotannonsuunnittelussa
laatii aluesuunnitelman vaiheittain ja
hy dyntää sitä turvallisuussuunnittelussa.
Arvioinnin kohteet
Ammattitaitovaatimukset
Tutkinnon suorittaja osaa huomioida turvallisuusanalyysissä esitetyt
asiat työmaan turvallisuutta koskevissa asiakirjoissa, erityisesti
työmaan alue-, ympäristö- ja tehtäväsuunnitelmissa.
Ammattitaidon osoittamistavat
Tutkinnon suorittaja laatii ty maasta turvallisuusanalyysin. Turvallisuusanalyysissä
esitetyt asiat on my s otettava huomioon ty maan turvallisuutta koskevissa
asiakirjoissa, erityisesti ty maan alue-, ympärist - ja tehtäväsuunnitelmissa.
Suunnitelmien ja käytänn n toiminnan vastaavuus todetaan ty maanäyt n
yhteydessä.
23. 22
3.8 Sopimustekniikan hallinta
Ammattitaitovaatimukset
Tutkinnon suorittaja osaa soveltaa sopimusehtoja käytännön tilanteissa.
Sopimusehtojen soveltaminen
Arvioinnin kriteerit
Tutkinnon suorittaja
tuntee sekä ty lainsäädänn n että oman
alansa ty ehtosopimuksen sisäll n
tuntee käyt ssä olevat ty n teettämisen
muodot ja määräykset
hallitsee ulkomaisen ty voiman käyt n
tuntee rakennushankkeen sopimuksiin
liittyvät sopimusehdot.
Arvioinnin kohteet
Ongelmatilanteiden ratkaisu
Arvioinnin kriteerit
Tutkinnon suorittaja
l ytää tilanteeseen sopivat sopimus-
määräykset
perustelee tekemänsä ratkaisut
tekee tarpeelliset reklamaatiot
pyrkii ehkäisemään häiri itä ennen niiden
syntymistä.
Arvioinnin kohteet
Ammattitaitovaatimukset
Tutkinnon suorittaja osaa ratkaista mahdollisia ongelmatilanteita.
Ammattitaidon osoittamistavat
Tutkinnon suorittaja ratkaisee ty suhteisiin ja sopimuksiin liittyviä häiri tilanteita.
24. 23
3.9 Neuvotteluissa toimiminen
Ammattitaitovaatimukset
Tutkinnon suorittaja osaa valmistautua työmaan toteutukseen liittyviin
neuvotteluihin.
Neuvotteluun valmistautuminen
Arvioinnin kriteerit
Tutkinnon suorittaja
suunnittelee oikeat kokoustavoitteet ja
kokousstrategian
laatii tilanteeseen sopivan asialistan.
Arvioinnin kohteet
Neuvottelussa toimiminen
Arvioinnin kriteerit
Tutkinnon suorittaja
soveltaa suunnittelemaansa kokousstrategiaa
saavuttaakseen asettamansa kokoustavoitteet
dokumentoi neuvottelutilanteessa sovitut
asiat yksiselitteisesti ja selkeästi muistioihin
tai p ytäkirjoihin.
Arvioinnin kohteet
Ammattitaitovaatimukset
Tutkinnon suorittaja osaa soveltaa kokousstrategian käytäntöön.
Ammattitaidon osoittamistavat
Tutkinnon suorittaja suunnittelee ty maan toteutukseen liittyvän kokouksen
tavoitteet, strategian ja asialistan sekä laatii kokouksesta neuvottelumuistion.
Tutkinnon suorittaja raportoi, millä keinoilla kokoustavoitteet saavutettiin.
25. Opetushallitus on hyväksynyt nämä näytt tutkinnon
perusteet ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
annetun lain nojalla.
Näytt tutkinnot ovat erityisesti aikuisväest ä varten
suunniteltu ja kehitetty tutkinnon suorittamistapa.
Näytt tutkintojen suunnittelu ja toteuttaminen
perustuvat opetusalan ja ty elämän asiantuntijoiden
tiiviiseen yhteisty h n.
Opetushallitus
www.oph.fi
www.oph.fi/nayttotutkinnot
www.oph.fi/nayttotutkintojen_perusteet
Painettu
ISBN 978-952-13-4512-8
ISSN 1798-887X
Verkkojulkaisu
ISBN 978-952-13-4513-5
ISSN 1798-8888