1. 24.10.2006 © Eenariina Hämäläinen
Tartu verkkoon!
Verkkotyöskentely osana
lähiopetusta - vinkkejä &
tehtävätyyppejä

2. 24.10.2006 © Eenariina Hämäläinen
Verkko on hyvä renki!
• Ei tekniikkaa tekniikan vuoksi, vaikka koulun
tulee tietoteknisestäkin sivistyksestä huolehtia.
• Mielekkäällä verkon käytöllä on aina
pedagogiset perusteet:
– Vuorovaikutuksellisuus ja sen monipuolistaminen.
– Oppilaan oman aktiivisen tiedonrakentelun ja
oppimaan oppimisen tukeminen.
– Oppimisen yhteisöllisyys.
– Vaihtelu ja virtuaalisen oppimisympäristön
mahdollistamat uudenlaiset tehtävätyypit.

3. 24.10.2006 © Eenariina Hämäläinen
Materiaalin jako ja tiedotus
• Yksinkertaisimmillaan verkko toimii
materiaalin jakelualustana:
– esim. Moodle, Pedanet, Slideshare…
• powerpoint –esitykset, kalvot, taulukot, kartat,
tekstit ym. opetusmateriaali oppilaiden saataville
• poissaolojen varalta /monistusrumban
vähentämiseksi / kertauksen vuoksi

4. 24.10.2006 © Eenariina Hämäläinen
Verkko palautuskansiona
• Oppilaat voivat palauttaa tutkielmiaan,
esseitään, kirjoitelmiaan, kotiaineitaan ja
muita töitään suoraan verkkoon.
– vain opettajan tai koko ryhmän luettavaksi
– palautteen anto ja korjaaminen helpottuu ja
nopeutuu + paperisouvi vähenee
– prosessikirjoittamisen edut: työn etenemisen
vaiheet koko ajan näkyvillä

5. 24.10.2006 © Eenariina Hämäläinen
Tiedonhaku ja tehtävien teko
• Tiedonhaku verkossa
– itsenäiset, pari- ja ryhmätyöt
– kotitehtävänä
• Opettajan tuottamien tehtävien teko
– itsenäisissä, pari- ja ryhmätehtävissä
– kotitehtävänä
– välikokeena, osaamisen testaajana
– avoimet tehtävät, aukkotehtävät,
monivalintatehtävät, esseekysymykset jne.

6. 24.10.2006 © Eenariina Hämäläinen
Oppilaiden tuottamat tehtävät
• Usein tehtävien tuottaminen itse opiskeltavasta
aiheesta on tehokkaampaa kuin opettajan
tekemiin tehtäviin vastaaminen – oppilas joutuu
tehtävää tuottaessaan pohtimaan, mikä
aiheessa on olennaista, miten relevantti
kysymys muotoillaan jne.
• Verkossa oppilaiden tuottamat tehtävät ovat
reaaliaikaisesti kaikkien näkyvillä ja muiden
tekemiin tehtäviin vastaaminen on
oppimisprosessin jatko.

7. 24.10.2006 © Eenariina Hämäläinen
Linkkilistan kokoaminen ja
kommentointi
• Linkkien kokoaminen ja kriittinen
kommentointi onnistuu verkkoympäristön
linkkilistapalvelun avulla.
• Toimii hyvänä johdatuksena uuteen
aiheeseen (erityisesti reaaliaineissa) tai
aihealueen käsittelyn jälkeen tietojen ja
taitojen kartoittajana (ts. kuinka osaa
oppimansa avulla arvioida kriittisesti
verkon tietotarjontaa).

8. 24.10.2006 © Eenariina Hämäläinen
Verkko, ryhmätyöt ja
yhteistoiminnallinen oppiminen
• Mitä on yhteistoiminnallinen oppiminen?
• Usein YTO:n toteutus kiireisillä lukiokursseilla kaatuu ajan
puutteeseen.
• Perinteisissä ryhmätöissäkin karikkoja on:
– hyvä idea voi kariutua ryhmätyön perusongelmaan: aina joku lusmuilee,
joku taas puurtaa muidenkin edestä
– ryhmien tuotosten esittely kalvolta luokan edessä vie runsaasti aikaa ja
ei useinkaan palvele tavoitetta (tilanne, jossa oppilaat ovat hereillä vain
oman ryhmänsä esityksen ajan, jos silloinkaan)
• Verkko on oiva apu joustavoittamaan yhteistoiminnallista
työskentelyä ja voittamaan ryhmätyöskentelyn sudenkuoppia.
• Esimerkkejä:
– vapaamatkustamisen mahdollisuus vähenee, kun YTO:n
asiantuntijaryhmä tekee tutkimis- ja tiedonhakutyötään yhteisessä
verkkoympäristössä, johon odotetaan kaikkien työstä mustaa
valkoisella.

9. 24.10.2006 © Eenariina Hämäläinen
Verkko, ryhmätyöt ja
yhteistoiminnallinen oppiminen
– asiantuntijaryhmän tuotokset saadaan reaaliajassa kaikkien
näkyville, joten oppilaille jää muiden tuotoksista konkreettista
katseltavaa ja luettavaa, ei vain muisto pikaisesta esityksestä
oppitunnilla
– YTO:ssa kotiryhmä voi jatkaa aiheen työstämistä yhdessä
asiantuntijaryhmien tuottaman materiaalin pohjalta – helposti
saatavilla oleva materiaali myös kannustaa tarkentavien
kysymysten tekoon
– ryhmätyötä voi luontevasti täydentää ja jatkaa antamalla
oppilaille itsenäinen tehtävä, jonka tekeminen edellyttää
ryhmätöissä tuotetun materiaalin hallintaa – erityisen
hedelmällistä on palauttaa tällaiset tehtävät kaikkien näkyville,
jolloin oppilaat pääsevät itse arvioimaan sekä omaa työtään
opettajina ja materiaalin tuottajina että muiden ja omaa
oppimista

10. 24.10.2006 © Eenariina Hämäläinen
Miellekartat
• Miellekarttoja voi tehdä mm. powerpointilla tai
esim. ilmaisella Cmap-ohjelmalla, joilla tehdyt
miellekartat saa kätevästi tuotua
verkkoympäristöön kaikkien nähtäville (hyvä lisä
ryhmä- ja YTO-töihin).
• Oppijan itsereflektion kehittämisessä
miellekartat ovat oiva apu - kun halutaan
näkyville oppimisprosessin eteneminen, voidaan
verkkoympäristössä tarkastella esim. kurssin
alussa ja lopussa tehtyjä miellekarttoja
rinnakkain.

11. 24.10.2006 © Eenariina Hämäläinen
Yhteiskertomukset
• Pienryhmissä/koko ryhmän kesken
voidaan luoda ”kaunokirjallinen”, essee-
tai case -tyyppinen kertomus jostain
kurssin aiheesta/soveltaen jotain kurssin
aihetta.

12. 24.10.2006 © Eenariina Hämäläinen
Keskustelu verkossa/chat
• Oppimisympäristön keskusteluominaisuuden
hyödyntämisessä vain mielikuvitus on rajana!
• Verkkokeskustelu demokratisoi keskustelukulttuuria
antamalla vaihtoehtoisen ilmaisu- ja osallistumismuodon
ujoille ja hiljaisille oppilaille.
• Kirjallinen keskustelu pakottaa tarkentamaan ja hiomaan
omia ajatuksia ja kehittää näin argumentoinnin taitoja.
• Esimerkkejä:
– joskus voi olla hyvä viedä jokin keskusteluaihe verkkoon
lähitunnillakin, varsinkin, jos tuntuu, että ryhmässä on monia
ujoja, tuntikeskustelussa syrjään jääviä oppilaita tai jos aihe on
arka/omassa rauhassa pohtimista edellyttävä
– kielissä verkkokeskustelu kehittää niin kirjallista ilmaisua kuin
epämuodollisen keskustelun taitojakin – esimerkiksi tunnilla
katsotun elokuvan arviointi voi tapahtua verkkokeskustelussa

13. 24.10.2006 © Eenariina Hämäläinen
Keskustelu verkossa/chat
– Keskustelualueella voi toimia koko kurssin
ajan ”Mikä jäi epäselväksi” –palsta, jossa
opettaja ja oppilaat voivat vastata oppilaita
askarruttaviin kysymyksiin.
– Oppitunnin alussa toteutettu keskustelu ja
vielä paremmin chat (reaaliaikainen
keskustelu) voi toimia läksyn- tai
välikuulustelun areenana – opettajalle jää
raportti keskustelusta eli mustaa valkoisella
jokaisen oppilaan osaamisesta.

14. 24.10.2006 © Eenariina Hämäläinen
Roolikeskustelu
• Roolikeskustelu: verkkoympäristöön voi luoda
roolitunnukset oppilaille niin, että kukaan ei tiedä
toisen oikeaa henkilöllisyyttä
– vapauttaa keskustelua, laittaa oppilaat eläytymään.
• Sopii hyvin sellaisten ongelmien käsittelyyn,
johon halutaan monta eri näkökulmaa ja
monenlaista tietoa
– Esim. huumeiden käyttö terveystiedossa > rooleina
käyttäjä/ vanhempi/ lääkäri/ystävä/poliisi
• Esimerkiksi uskonnossa, ET:ssä,
terveystiedossa, psykologiassa,
yhteiskuntaopissa.

15. 24.10.2006 © Eenariina Hämäläinen
Virtuaalinen oppimispäiväkirja
• Oppimispäiväkirjan kirjoittaminen kurssin aikana (esim.
viikoittain/teemoittain) vain opettajan tai kaikkien
kurssilaisten nähtäville.
– pitää opettajan ajan tasalla oppilaan oppimisesta ja luo
mahdollisuuden henkilökohtaisen reaaliaikaisen tuen ja
palautteen antamiseen
– kaikkien nähtäville kirjoittaminen parantaa kokemukseni mukaan
tekstien tasoa ja luo parhaimmillaan kurssille vuorovaikutteisen
oppimisen ilmapiirin
– kun oppilaat voivat oppia toistensa teksteistä ja kommentoida
niitä, vastuu oppimisesta jakaantuu ja oppilas toivottavasti alkaa
mieltää itsensä aidosti aktiiviseksi tiedon tuottajaksi ja
rakentajaksi passiivisen vastaanottajan roolin sijaan

16. 24.10.2006 © Eenariina Hämäläinen
Aito dialogi verkossa
• Parhaimmillaan verkkoympäristöstä kehittyy kurssilaisten
luonteva kohtaus- ja keskustelupaikka, jossa oppilaat
omaehtoisesti pohtivat kurssin sisältöjä sekä arvioivat
omaa oppimistaan ja osallistuvat kurssin rakentamiseen
kommentoimalla kurssin kulkua, opetusmenetelmiä jne.
– verkossa on mahdollista jatkaa tunnilla kesken jääneitä
keskusteluja
– verkkoympäristöön voi perustaa ”klinikkakeskustelun”, jossa
oppilaat voivat ruotia epäselviä tai tarkennusta vaativia asioita
– kynnys kommentoida kurssia ja opetusta on usein pienempi
verkossa
– mahdollisuus kommentoida tuo mukanaan oppilaille myös
vastuun – jokainen voi osallistua kurssin rakentamiseen, joten
myös vastuu kurssin onnistumisesta on yhteinen

17. 24.10.2006 © Eenariina Hämäläinen
Verkon opetuskäytön haasteet
• Lukujärjestystekniset järjestelyt:
– Verkko-opiskelu mielekästä tunneilla, jotka ovat päivän alussa tai
lopussa, jotta oppilaat voivat tehdä tehtäviä joustavasti esim. kotonaan.
• Koneiden saatavuus
– Itse olen kysynyt, kuinka monella kone kotona käytettävissään ja lopuille
varannut koneen käyttöön koululta.
• Edellyttää oppilaalta aktiivisuutta ja itseohjautuvuutta – toisaalta
opettajan helpompi seurata oppilaiden opiskelua, kun toiminnasta
jää kirjallinen jälki.
• Kuinka määrittää vähimmäisvaatimukset osallistumiselle ja
aktiivisuudelle?
– oppimisympäristön tiedot oppilaan aktiivisuudesta, käyntikerroista
verkossa ym. > valvovan isoveljen ongelma?
– oppimisen pitäisi kuitenkin perustua luottamukseen ja aitoon haluun
osallistua, ei tarkkailuun ja kontrolliin
– Kokemukseni mukaan esim. vähimmäismäärien asettaminen
keskusteluviesteille ei oikein toimi.