22.9.2011KT Arto O. Salonenarto.salonen(at)gmail.com
1.   Mitä kestävyysajattelu on?2.   Perusteluja sosiaalisen muutoksen     välttämättömyydelle3.   Miten kestävyysajattelu ...
   Päämääränä monimuotoisen elämän    kukoistaminen nyt ja aina.   Kokonaisvaltaista henkistä ja materiaalista    edisty...
Kaikki ihmiset itsenäisinä toimijoina ja erilaistenyhteisöjen jäseninä yhteiskunnassa.Ihmisen toiminnan tuloksena syntyy h...
1. Väestönkasvu   Vakiintuu 9–10 miljardin tuntumaan vuoteen 2050 mennessä    (Engelman 2009; UN 2011)2. Yksilökeskeinen ...
Kestävä kehitys         IHMISOIKEUDET                          (sosiaalinen                           kestävyys)          ...
Vakaa talous(kasvu)   IhmisarvoElinvoimaisetekosysteemit
Elinvoimaiset               ekosysteemit Tinkimätön  ihmisarvoVakaa talous         Sustainable Development Nested Inter-de...
   Ihminen on täysin luonnosta riippuvainen: kaikki    ihmisen tarvitsema otetaan luonnosta ja lopulta    palautetaan luo...
   Kolmannesta eläin- ja kasvilajeja uhkaa sukupuuttoon kuoleminen 90-vuoden    sisällä (Maclean & Wilson 2011).   Kaikk...
Puolustaa ihmisoikeuksia, pyrkimälläasettamaan ehtoja talouden toiminnalle jaluonnolle.  ei hyväksy pakkotyötä, lapsityöt...
 Ihmisten välinen epätasa-arvo on nykyään kehittyneissäkin  yhteiskunnissa suurempaa kuin 20 vuotta sitten (Jackson 2009,...
 Markkinatalous toimii vastaansanomattoman hyvin halpojen tuotteiden ja  palvelujen ulottamiseksi mahdollisimman monen sa...
Kestävää kehitystä pidetään tärkeänä, mutta sitä eiedistetä omassa arjessa. Eli kärjistetysti:Puheemme kertoo, ettähenkise...
Tulojen maksimointi   HYVINVOINTIKÄSITYS   Suhteiden luominen Globaali tuotanto    HYÖDYKKEET, RUOKA    Paikallinen tuotan...
Arkiset asiat (kuten ravinto) nähdään osana suurempaakokonaisuutta  -> Miten minun tulisi toimia, jotta tulevilla sukupolv...
  hammastahna, shampoo, hiustenhoitoaine,   vessapaperi, meikit, hajusteet, vaatteet, kengät,   ravinto, juomat, liikkumi...
Valokatkaisijan painallus liittää minut osaksisähköntuotantosysteemiä.Eurooppalaisessa sähkön tuotannossa yhden terawattit...
Ravinto esimerkkinä: Kokonaisvaltaista sosiaalista,ekologista ja taloudellista kestävyyttä voidaan edistää (a) paikallises...
Kestävä kehitys ulottuu yksittäistä ihmistä,nykysukupolvea ja valtioiden rajojalaajemmalle tavoitellen muutoksia, jotkaova...
Ekologinen                                                        Sosiaalinen   Ravinto     kasvisruoka, luomuruoka ja l...
   Yhteisöllisyyden edistäminen   Yhdenvertaisuuden ja suvaitsevaisuuden tukeminen   Köyhyyden vähentäminen ja kehitysm...
   Pitkäikäisten ja kestävien tuotteiden suosiminen   Ympäristömerkittyjen tuotteiden suosiminen   Ympäristö- ja yhteis...
   korkeat kustannukset 25 %   tiedon puute 17 %   kiire 13 %   ei omia vaikutusmahdollisuuksia 9 %   työläys 8 %Kork...
Globaalin talouden ylilyöntejä kestävyyden näkökulmasta: Suomalaisen päiväkodin perunat tulevat Puolasta tai  Hollannista...
a) vähentää yrityksiämme saada hyväksyntää   materiaalisten asioiden avulla (vrt. Raijas & Wilska   2008)b) edellyttää vas...
Aineettomien (henkisten) asioidenmerkityksen lisääntyessäa) omistamisen merkitys on vähenee,b) kulutuksen painopiste siirt...
- Olen vastuullinen ja osallistuva  maailmankansalainen                                                                   ...
   keinotekoiset lannoitteet   rokotukset   antibiootit   lentokoneet   sähköistyminen   ihmisoikeuksien yleismaailm...
 Aurinkoenergian laajamittainen  hyödyntäminen Kestävyysperustaisen  hyvinvointikäsityksen  valtavirtaistuminen
   1900-luvun alkupuolella oli tapana syljeskellä sisätiloissa    lattialle.   Roskien pudottelu kadulle ja niiden heitt...
Toivoa ylläpitää usko omiinvaikutusmahdollisuuksiin.
KT Arto O. Salonenarto.salonen(at)gmail.com
Ackerman, F. & Stanton, E. (2011). Climate Risks and Carbon Prices: Revising the Social Cost of Carbon.     Somerville, MA...
Kestävä kehitys kokonaisvaltaisena sosiaalisena muutoksena
Kestävä kehitys kokonaisvaltaisena sosiaalisena muutoksena
Kestävä kehitys kokonaisvaltaisena sosiaalisena muutoksena
Kestävä kehitys kokonaisvaltaisena sosiaalisena muutoksena
Kestävä kehitys kokonaisvaltaisena sosiaalisena muutoksena
Upcoming SlideShare
Loading in...5
×

Kestävä kehitys kokonaisvaltaisena sosiaalisena muutoksena

756

Published on

Kestävä kehitys kokonaisvaltaisena sosiaalisena muutoksena. Joensuu 22.9.2011.

0 Comments
0 Likes
Statistics
Notes
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

No Downloads
Views
Total Views
756
On Slideshare
0
From Embeds
0
Number of Embeds
0
Actions
Shares
0
Downloads
0
Comments
0
Likes
0
Embeds 0
No embeds

No notes for slide

Transcript of "Kestävä kehitys kokonaisvaltaisena sosiaalisena muutoksena"

  1. 1. 22.9.2011KT Arto O. Salonenarto.salonen(at)gmail.com
  2. 2. 1. Mitä kestävyysajattelu on?2. Perusteluja sosiaalisen muutoksen välttämättömyydelle3. Miten kestävyysajattelu tulee osaksi minun jokapäiväistä elämää?4. Loukkuja, mutta ennen kaikkea ratkaisuja kestämättömään maailmanmenoon5. Koko yhteiskuntaa läpäisevä kulttuurinen muutos on mahdollista
  3. 3.  Päämääränä monimuotoisen elämän kukoistaminen nyt ja aina. Kokonaisvaltaista henkistä ja materiaalista edistymistä. Huomioidaan yhtä aikaa paikallinen ja globaali ulottuvuus. Ei toteudu ilman vastuuta.
  4. 4. Kaikki ihmiset itsenäisinä toimijoina ja erilaistenyhteisöjen jäseninä yhteiskunnassa.Ihmisen toiminnan tuloksena syntyy henkinen jamateriaalinen todellisuus (kulttuuri), jokamäärittää olemisen ja elämisen muotoa.
  5. 5. 1. Väestönkasvu Vakiintuu 9–10 miljardin tuntumaan vuoteen 2050 mennessä (Engelman 2009; UN 2011)2. Yksilökeskeinen massakulutus elämisen ja olemisenstandardina Talouskasvua ylläpitää ihmisten tyytymättömyys: halu saada koko ajan uutta ja enemmän Länsimaiset yhteiskunnat ovat muuttuneet yksilöllisyyttä korostaviksi massakulutusyhteiskunniksi > kaikille omat tietokoneet, tulostimet, puhelimet, autot, porakoneet… Kuluttamiseen yhteydessä olevat hiilidioksidipäästöt asukasta kohden ovat Suomessa Pohjoismaiden korkeimmat ja globaalilla tasolla maailman 9. suurimmat (Caldeira & Davies 2010). Myös kehittyvät maat yksilökeskeistyvät (Hofstede et al. 2010)
  6. 6. Kestävä kehitys IHMISOIKEUDET (sosiaalinen kestävyys) VAKAA TALOUS ELINVOIMAISET (taloudellinen EKOSYSTEEMIT kestävyys) (ekologinen kestävyys)
  7. 7. Vakaa talous(kasvu) IhmisarvoElinvoimaisetekosysteemit
  8. 8. Elinvoimaiset ekosysteemit Tinkimätön ihmisarvoVakaa talous Sustainable Development Nested Inter-dependencies Model (Strong Sustainability) (Baker, 2006; Giddings et al., 2002; Hediger, 1999; Ott, 2003).
  9. 9.  Ihminen on täysin luonnosta riippuvainen: kaikki ihmisen tarvitsema otetaan luonnosta ja lopulta palautetaan luontoon. Ihminen ei selviä ilman  ravintoa  puhdasta vettä  puhdasta ilmaa Haasteina  luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen  maa-alueiden asuinkelpoisuuden säilyttäminen
  10. 10.  Kolmannesta eläin- ja kasvilajeja uhkaa sukupuuttoon kuoleminen 90-vuoden sisällä (Maclean & Wilson 2011). Kaikki kaupallisesti hyödynnettävät kalakannat uhkaavat romahtaa 40-vuoden sisällä (UNEP 2010). 15 maapallon 24 tärkeimmästä elämää ylläpitävästä ekosysteemistä on vahingoittunut tai kestämättömän käytön kohteena (Millenium Ecosystem Assessment 2005). Kokonaiset ekosysteemit romahtavat: Koralliriutat kuolevat seuraavan 90-vuoden aikana (Sale 2011)EKOLOGINEN KESTÄVYYS EI OLE IRRALLAAN SOSIAALISESTA KESTÄVYYDESTÄ Ilmastonmuutos tappaa 150 000-350 000 köyhien maiden ihmistä vuosittain viljelysatojen epäonnistumisiin, aliravitsemukseen, ripulitauteihin, malariaan ja tulviin. 99% menehtyneistä on lapsia. (DARA 2010; UNDP 2008; Wheeler 2011.) Satojen miljoonien ihmisten ennustetaan joutuvan jättämään kotinsa vuoteen 2050 mennessä -> ympäristöpakolaisuus (Global Trends 2025, 2008) Vuonna 2010 Ilmakehään päästetyn hiilidioksiditonnin aiheuttamien sosiaalisten haittojen kustannukset (social costs) olivat 43 kertaa enemmän kuin hiilidioksiditonnin hinnaksi yleisesti asetettu 21 dollaria. (Ackerman & Stanton 2011)
  11. 11. Puolustaa ihmisoikeuksia, pyrkimälläasettamaan ehtoja talouden toiminnalle jaluonnolle.  ei hyväksy pakkotyötä, lapsityötä tai epäinhimillisiä työolosuhteita vaikka niiden avulla tuotantokuluja voidaan laskea ja saavuttaa lyhyen aikavälin taloudellista kilpailuetua  ei suostu siihen, että esim. tappavat taudit vaivaavat ihmisiä
  12. 12.  Ihmisten välinen epätasa-arvo on nykyään kehittyneissäkin yhteiskunnissa suurempaa kuin 20 vuotta sitten (Jackson 2009, 5). Pakkotyö, lapsityö ja epäinhimilliset työskentelyolosuhteet liittyvät tavanomaisiin päivittäin käyttämiimme hyödykkeisiin (Chan ym. 2008; Ferus-Comelo & Pöyhönen 2011; ILO 2006 ja 2009; Kit Ho ym. 2009; Mäkelä & Pöyhönen 2010; Pöyhönen 2009; TVPRA 2009). 5–17 -vuotiaista lapsista joka kuudes on lapsityöläinen. (UNDP 2008.) 28 prosenttia maailman nuorista työntekijöistä oli vuonna 2008 työsuhteessa, joka ei turvaa toimeentuloa (ILO 2010, 24–27).
  13. 13.  Markkinatalous toimii vastaansanomattoman hyvin halpojen tuotteiden ja palvelujen ulottamiseksi mahdollisimman monen saataville Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin (Osakeyhtiölaki §5). Paras tilanne yrityksen tuottaman voiton kannalta:  ilmainen työvoima  ilmainen raaka-aine  ilmainen energia Tuotteen tai palvelun hinta on yksi merkittävimmistä kuluttajan valintaperusteista. Edullisuutta ja kilpailuetua tavoiteltaessa liian usein  ympäristö saastuu  Ihmisoikeuksia ei kunnioiteta ja  tulevia sukupolvia ei huomioida lyhyen aikavälin voittoja tavoiteltaessa Luonnon tuottamien ekosysteemipalveluiden arvo on 10–100 -kertainen niiden säilyttämisestä aiheutuviin kuluihin verrattuna. Pelkästään puiston läheisyys vähentää 345 euron edestä terveyspalvelujen käytön tarvetta vuodessa/ asukas Englannissa (UK National Ecosystem Assessment, 2011)
  14. 14. Kestävää kehitystä pidetään tärkeänä, mutta sitä eiedistetä omassa arjessa. Eli kärjistetysti:Puheemme kertoo, ettähenkisen hyvinvoinnin, onnellisuuden ja kaikkienihmisten välisen oikeudenmukaisuuden vaaliminenja elämän monimuotoisuuden turvaaminen onhyvin tärkeää.Tekojamme havainnoitaessa huomataan, että rikkaan ihmisen ylivertaisuus korostuu, luontoa välineellistetään ja materiaalinen hyvinvointi priorisoidaan henkistä hyvinvointia tärkeämmäksi.
  15. 15. Tulojen maksimointi HYVINVOINTIKÄSITYS Suhteiden luominen Globaali tuotanto HYÖDYKKEET, RUOKA Paikallinen tuotanto Jätteitä syntyy MATERIA Kaikki kiertää valtavasti Ilmaisenergia jaFossiilinen energia ENERGIA uusiutuvat energian lähteet
  16. 16. Arkiset asiat (kuten ravinto) nähdään osana suurempaakokonaisuutta -> Miten minun tulisi toimia, jotta tulevilla sukupolvilla olisi yhtä hyvät toimintaedellytykset kuin meillä – tai paremmat? -> Miten minun tekoni ja tekemättä jättämiseni vaikuttavat muihin ihmisiin, luontoon ja talouteen? -> Miten tavalliset päivittäiset asiat liittyvät toisiinsa? (Itäafrikkalainen sanonta toteaa systeemille ominaisiin piirteisiin viitaten, että ”mvua ni chakula - sade on ruokaa”. -> Miten pitäisi toimia, jotta huomiseen liittyvät unelmat voisivat toteutua mahdollisimman monen ihmisen kohdalla?
  17. 17.  hammastahna, shampoo, hiustenhoitoaine, vessapaperi, meikit, hajusteet, vaatteet, kengät, ravinto, juomat, liikkumistapa……jokainen valinta antaa sykäyksen siihen ihmisten jainstituutioiden verkostoon, johon tuotteen tai palvelunkäyttäminen meidät liittää.-----Yksi Saksassa, Stuttgartissa valmistettu jugurttipurkki ja sensisältämä jugurtti vaatii valmistuakseen 7857 kilometriä rekka-autoilla liikkumista Keski-Euroopassa. Valmistusprosessinedellyttämään ihmisten ja instituutioiden verkostoon kuuluusatoja ihmisiä ja lukuisia teollisuuslaitoksia eri puolellaEurooppaa. (Schmidt-Bleek 2000, 109–111.)
  18. 18. Valokatkaisijan painallus liittää minut osaksisähköntuotantosysteemiä.Eurooppalaisessa sähkön tuotannossa yhden terawattitunninverran kivihiilen avulla tuotettua energiaa on yhteydessä  0,12 kaivostyöläisen kuolemaan kaivosonnettomuuksissa,  25 ihmisen menehtymiseen ilmansaasteisiin ja  225 ihmisen vakavaan sairastumiseen (Markandya & Wilkinson 2007).  Valtaosa Suomessa käytetystä kivihiilestä tulee kaivosalueilta, joissa työperäiset sairaudet, ympäristörikkomukset tai ihmisoikeusrikkomukset ovat tavallisia (Mäkelä & Pöyhönen 2010).Onko vastuu valokatkaisijan painajalla vai jollain muulla?Ketä ja mitä kuuluu minun eettiseen huolenpidon piiriini?-> globaalivastuu, planetaarinen vastuu?
  19. 19. Ravinto esimerkkinä: Kokonaisvaltaista sosiaalista,ekologista ja taloudellista kestävyyttä voidaan edistää (a) paikallisesti tuotettua ruokaa suosimalla, (b) ylhäällä ravintoketjussa olevan lihan osuutta ruokavaliossa vähentämällä ja (c) luonnonmukaisesti tuotetun ruoan osuutta lisäämällä.
  20. 20. Kestävä kehitys ulottuu yksittäistä ihmistä,nykysukupolvea ja valtioiden rajojalaajemmalle tavoitellen muutoksia, jotkaovat pitkäkestoisia -> Mitä hyötyä on sähköautosta, jos sen tarvitsema sähkö tuotetaan kivihiiltä polttamalla?
  21. 21. Ekologinen Sosiaalinen Ravinto  kasvisruoka, luomuruoka ja lähiruoka Materian kierto Taloudellinen  lajittelu, kierrätys, kompostointi ja ongelmajätteistä huolehtiminen Liikkumistavat  käveleminen, pyöräily ja julkiset kulkuvälineet Kodin energianlähteiksi uusiutuvat luonnonvarat Energian säästäminen  lämpimän veden säästäminen  asunnon lämpötilaksi 21C tai alle Tavaroiden ja laitteiden uusiminen vasta niiden rikkoonnuttua
  22. 22.  Yhteisöllisyyden edistäminen Yhdenvertaisuuden ja suvaitsevaisuuden tukeminen Köyhyyden vähentäminen ja kehitysmaiden haasteet Sosiaalinen vastuu kulutusvalinnoissa Ekologinen Terveyttä edistävät elämäntavat Sosiaalinen Kansanterveydellisten riskien välttäminen Sukupolvien välisen yhteyden vaaliminen Sosiaalisen osallisuuden vaaliminen Taloudellinen Kansalaisyhteiskunnan edistäminen Vapaaehtoistyö Kouluttautumismahdollisuuksien hyödyntäminen Omistamisen merkityksen väheneminen
  23. 23.  Pitkäikäisten ja kestävien tuotteiden suosiminen Ympäristömerkittyjen tuotteiden suosiminen Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuta kantavien yritysten suosiminen Ekologinen Tuotepakkausten määrä ja laatu Sosiaalinen Tuotteen kierrätyskelpoisuus Elinvoimainen paikallinen yrittäjyys Elinvoimainen pienyrittäjyys Taloudellinen Materiaalien laatu hyödykkeissä Tuotteen korjauskelpoisuus Tuotteen valmistusjätteen määrä ja laatu Palvelujen suosiminen omistamisen sijasta
  24. 24.  korkeat kustannukset 25 % tiedon puute 17 % kiire 13 % ei omia vaikutusmahdollisuuksia 9 % työläys 8 %Korkeat kustannukset ovat ihmisen itsensä ulkopuolellaoleva yhteiskunnallinen tekijä. Poliittisten päätöstenmerkitys korostuu-> Markkinoiden halvimman tuotteen tai palvelun pitäisi olla paras ihmiselle, luonnolle ja taloudelle Salonen, A. (2010). Kestävä kehitys globaalin ajan hyvinvointiyhteiskunnan haasteena. Väitöstutkimus. Tutkimuksia 318. Helsinki: Yliopistopaino.
  25. 25. Globaalin talouden ylilyöntejä kestävyyden näkökulmasta: Suomalaisen päiväkodin perunat tulevat Puolasta tai Hollannista Norjalainen lohifile käy Thaimaassa perattavana ennen Suomeen tuloaan Brasiliasta tuodaan Eurooppaan broilerinlihaa ja eurooppalaista siipikarjan lihaa viedään Afrikkaan Namibiasta tuodaan naudanlihaa Suomeen.  tuotantoketjun läpinäkyvyys heikkenee  mukana kulkee virtuaalivesi (esim. karjankasvatuksessa vettä kuluu 125 000 litraa yhden naudanlihakilon kasvattamiseksi)  kuljetukset perustuvat pääasiassa fossiilisten energianlähteiden hyödyntämiseen  ruokaturvallisuus heikentyy
  26. 26. a) vähentää yrityksiämme saada hyväksyntää materiaalisten asioiden avulla (vrt. Raijas & Wilska 2008)b) edellyttää vastuuta: olemme vastuussa toistemme hyvinvoinnistac) edellyttää erilaisuuden näkemistä voimavaranad) suuresta ihmisryhmästä seulottuja erittäin onnellisia ihmisiä luonnehtivat hyvät sosiaaliset suhteet (Seligman 2002).
  27. 27. Aineettomien (henkisten) asioidenmerkityksen lisääntyessäa) omistamisen merkitys on vähenee,b) kulutuksen painopiste siirtyy omistamisesta palvelujen käyttöön jac) hyödykkeiden uusimismotiivina on todellinen tarve. Salonen, A. & Åhlberg, M. (2011). Towards sustainable society - From materialism to post-materialism (in press). International Journal of Sustainable Society.
  28. 28. - Olen vastuullinen ja osallistuva maailmankansalainen E- Elinkaariajattelu ja harkitsevuus on läsnä N kuluttamisessani E R- Ylläpidän ja edistän paikallistaloutta G- Edistän yhteisöllisyyttä ja huolehdin I terveydestäni A- Huolehdin materian kierrosta Tulevien sukupolvien toimintamahdollisuuksia turvaavat energiaratkaisut Salonen, A. & Åhlberg, M. (2011). Sustainability in Everyday Life - Integrating Environmental, Social and Economic Goals. Sustainability: The Journal of Record, 4(3), 134-142.
  29. 29.  keinotekoiset lannoitteet rokotukset antibiootit lentokoneet sähköistyminen ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus 1948 ydinteknologia (ydinase ja ydinvoima) puolijohdeteknologia (transistorit ja mikropiirit) internet tiedonsiirtoteknologia (valokuitu ja langaton)
  30. 30.  Aurinkoenergian laajamittainen hyödyntäminen Kestävyysperustaisen hyvinvointikäsityksen valtavirtaistuminen
  31. 31.  1900-luvun alkupuolella oli tapana syljeskellä sisätiloissa lattialle. Roskien pudottelu kadulle ja niiden heittäminen auton ikkunasta ulos oli normaalia vielä 1970-luvulla. Turvavöitä ei käytetty autoissa muutama vuosikymmen sitten. Jos tupakointi vähenee Suomessa nykyistä vauhtia, on se harvinainen tapa 2030-luvun Suomessa ja vuonna 2040 Suomi on savuton (Raisamo et al. 2011). Kohtuullisuus, toisistamme huolehtiminen ja luonnolle välittömän arvon antaminen ovat jo ajatuksissamme ja puheissamme läsnä...
  32. 32. Toivoa ylläpitää usko omiinvaikutusmahdollisuuksiin.
  33. 33. KT Arto O. Salonenarto.salonen(at)gmail.com
  34. 34. Ackerman, F. & Stanton, E. (2011). Climate Risks and Carbon Prices: Revising the Social Cost of Carbon. Somerville, MA, Stockholm Environment Institute-US.Artto, J. (2010). Farkkujen hiekkapuhaltaja altistuu isolle riskille. Työmaana maailma2/2010. Barry, J. (2002). The ethical foundations of a sustainable society. In: Tony Fittzpatrick & Michael Cahill (eds.) Environment and welfare. New York: Palgrave Macmillan, 21–42.Baker, S. (2006). Sustainable development. London: Routledge.Caldeira, K., & Davies, S. (2010). Consumption-based accounting of CO2 emissions. PNAS 107(12), 5687–5692.Chan, J., de Haan, E., Nordbrand, S., & Torstensson, A. (2009). Silenced to deliver: Mobile phone manufacturing in China and the Philippines. Stockholm: SOMO & SwedWatch.DARA (2010). The Climate Vulnerability Monitor 2010. The State of the Climate Crisis. 2010 report of the Climate Vulnerability Initiative. Dara and the Climate Vulnerable Forum.Engelman, R. (2009). Population Growth Steady in Recent Years. Washington: Worldwatch Institute.Ferus-Comelo, A. & Pöyhönen, P. 2011. Phony Equality - Labour standards of mobile phone manufacturers in India. Finnwatch, Cividep and SOMO.Giddings, B., Hopwood, B. & OBrien, G. 2002. Environment, economy and society: fitting them together into sustainable development. Sustainable Development, 10(4), 187–196.Global Trends 2025 (2008). A Transformed World. The National Intelligence Council´s 2025 Project 2008. Luettavissa: http.//www.dni.gov/nic/NIC_2025_project.htmlHediger, W. (1999) Reconciling “weak” and “strong” sustainability. International Journal of Social Economics, 26(7/8/9), 1120–1144.Hofstede, G., Hofstede., G. J., & Minkov, M. (2010). Cultures and organizations, Software of the mind. Intercultural cooperation and its importance for survival. London: McGraw-Hill.ILO (2006). The end of child labour: Within reach. Global Report under the Follow-up to the ILO Declaration on Fundamental Principles and Rights at Work. Geneva: International Labour Office.ILO (2009). Give girls a chance. Tackling child labour, a key to the future. International Labour Office. Geneva: International Labour Office.ILO (2010). Global employment trends for youth. Special issue on the impact of the global economic crisis on youth. Geneva: International Labour Office.Jackson, T. (2008). Kestävän elämäntavan haasteet. Teoksessa Worldwatch-instituutti, Maailman tila 2008, suom. Jani Kaaro. Helsinki: Gaudeamus, 71–86.Jackson, T. (2009). Prosperity without growth. Economics for a finite planet. London: Earthscan.Kit Ho C., Pöyhönen, P., & Simola, E. (2009). Playing with Labour Rights: Music player and game console manufacturing in China. Helsinki: FinnWatch.Markandya, A & Wilkinson, P. (2007.) Electricity generation and health. The Lancet 370(9591), 979-990Maclean, I. & Wilson, R. (2011). Recent ecological responses to climate change support predictions of high extinction risk. PNAS 108(30), 12337-12342.Millennium Ecosystem Assessment (2005). Ecosystems and Human Well-being: Synthesis. Washington DC: Island Press.Miller, T., & Spoolman, S. 2009. Living in the environment: principles, connections, and solutions. 16th edition. Cole: Brooks.Mäkelä, A. & Pöyhönen, P. (2010). Kivihiiltä idästä ja etelästä. Vastuullisuus energiayhtiöiden ostoissa. FinnWatch 3/2010.Ott, K. (2003). The Case for Strong Sustainability. In: Ott, K. & P. Thapa (eds.) Greifswald’s Environmental Ethics. Steinbecker Verlag.Pöyhönen, P. (2009). Fair Phones: It’s Your Call – Why Finnish mobile operators should be responsible for supply chains. Helsinki: Finnwatch.Raijas, A., & Wilska, T-A. (toim.) (2008). Perhe kulutusyhteiskunnassa. Helsinki: Kuluttajatutkimuskeskus.Raisamo, S., Pere, L., Lindfors, P., Tiirikainen, M. Rimpelä, A. (2011). Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö 1977-2011. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistiota 2011:10Sale, P. (2011). Our Dying Planet. An Ecologists View of the Crisis We Face. Berkeley and Los Angeles: University of California Press.Salonen, A. (2010). Kestävä kehitys globaalin ajan hyvinvointiyhteiskunnan haasteena. Väitöstutkimus. Tutkimuksia 318. Helsinki: Yliopistopaino.Salonen, A. (2011). Kestävä kehitys toteutuu vastuuta kantaen. Didacta Varia 16(1), 59-66. Helsinki: Helsingin yliopisto.Salonen, A. (2011). Kestävyysajattelun eettisiä lähtökohtia. Helsinki: Natura 48(1), 32-36Salonen, A. & Åhlberg, M. (2011). Towards sustainable society - From materialism to post-materialism (in press). International Journal of Sustainable Society.Salonen, A. & Åhlberg, M. (2011). Sustainability in everyday life - Integrating environmental, social and economic goals. Sustainability: The Journal of Record, 4(3), 134- 142.Schmidt-Bleek, F. (2000). Luonnon uusi laskuoppi ekotehokkuuden mittari MIPS. Suom. Michael Lettenmeier. Tampere: Gaudeamus.Schmidt-Bleek, F. (2008). Factor 10: The future of stuff. Sustainability: Science, Practice, & Policy 4(1), 1–4.Seligman, M. (2002). Very Happy People. Psychological Science 13(1), 81–84.TVPRA (2009). List of Goods Produced by Child or Forced Labor. Trafficking Victims Protection Reauthorization Act of 2005. Bureau of International Labor Affairs, Washington: U.S. Department of Labor.UK National Ecosystem Assessment (2011) The UK National Ecosystem Assessment: Synthesis of the Key Findings. UNEP-WCMC, CambridgeUN (2011). World Population to reach 10 billion by 2100 if Fertility in all Countries Converges to Replacement Level. Press Release 3rd May 2011. Available http://esa.un.org/unpd/wpp/Other-Information/Press_Release_WPP2010.pdfUNDP (2008). Human Development Report 2007–2008. Fighting climate change. Human solidarity in a divided world. New York: United Nations Development Programme. Luettavissa: hdr.undp.orgUNEP (2010). Turning the tide on falling fish stocks. The green economy preview report. Press release 17th May 2010. New York: United Nations.

×