Kestävä kehitys kokonaisvaltaisena sosiaalisena muutoksena. Joensuu 22.9.2011.

1. 22.9.2011
KT Arto O. Salonen
arto.salonen(at)gmail.com

2. 1. Mitä kestävyysajattelu on?
2. Perusteluja sosiaalisen muutoksen
välttämättömyydelle
3. Miten kestävyysajattelu tulee osaksi minun
jokapäiväistä elämää?
4. Loukkuja, mutta ennen kaikkea ratkaisuja
kestämättömään maailmanmenoon
5. Koko yhteiskuntaa läpäisevä kulttuurinen muutos
on mahdollista

3.  Päämääränä monimuotoisen elämän
kukoistaminen nyt ja aina.
 Kokonaisvaltaista henkistä ja materiaalista
edistymistä.
 Huomioidaan yhtä aikaa paikallinen ja globaali
ulottuvuus.
 Ei toteudu ilman vastuuta.

4. Kaikki ihmiset itsenäisinä toimijoina ja erilaisten
yhteisöjen jäseninä yhteiskunnassa.
Ihmisen toiminnan tuloksena syntyy henkinen ja
materiaalinen todellisuus (kulttuuri), joka
määrittää olemisen ja elämisen muotoa.

5. 1. Väestönkasvu
 Vakiintuu 9–10 miljardin tuntumaan vuoteen 2050 mennessä
(Engelman 2009; UN 2011)
2. Yksilökeskeinen massakulutus elämisen ja olemisen
standardina
 Talouskasvua ylläpitää ihmisten tyytymättömyys: halu saada
koko ajan uutta ja enemmän
 Länsimaiset yhteiskunnat ovat muuttuneet yksilöllisyyttä
korostaviksi massakulutusyhteiskunniksi
> kaikille omat tietokoneet, tulostimet, puhelimet, autot,
porakoneet…
 Kuluttamiseen yhteydessä olevat hiilidioksidipäästöt asukasta
kohden ovat Suomessa Pohjoismaiden korkeimmat ja globaalilla
tasolla maailman 9. suurimmat (Caldeira & Davies 2010).
 Myös kehittyvät maat yksilökeskeistyvät (Hofstede et al. 2010)

6. Kestävä kehitys IHMISOIKEUDET
(sosiaalinen
kestävyys)
VAKAA TALOUS
ELINVOIMAISET
(taloudellinen
EKOSYSTEEMIT
kestävyys)
(ekologinen
kestävyys)

7. Vakaa talous(kasvu)
Ihmisarvo
Elinvoimaiset
ekosysteemit

8. Elinvoimaiset
ekosysteemit
Tinkimätön
ihmisarvo
Vakaa talous
Sustainable Development Nested Inter-dependencies Model (Strong Sustainability)
(Baker, 2006; Giddings et al., 2002; Hediger, 1999; Ott, 2003).

9.  Ihminen on täysin luonnosta riippuvainen: kaikki
ihmisen tarvitsema otetaan luonnosta ja lopulta
palautetaan luontoon. Ihminen ei selviä ilman
 ravintoa
 puhdasta vettä
 puhdasta ilmaa
 Haasteina
 luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen
 maa-alueiden asuinkelpoisuuden säilyttäminen

10.  Kolmannesta eläin- ja kasvilajeja uhkaa sukupuuttoon kuoleminen 90-vuoden
sisällä (Maclean & Wilson 2011).
 Kaikki kaupallisesti hyödynnettävät kalakannat uhkaavat romahtaa 40-vuoden
sisällä (UNEP 2010).
 15 maapallon 24 tärkeimmästä elämää ylläpitävästä ekosysteemistä on
vahingoittunut tai kestämättömän käytön kohteena (Millenium Ecosystem
Assessment 2005).
 Kokonaiset ekosysteemit romahtavat: Koralliriutat kuolevat seuraavan 90-vuoden
aikana (Sale 2011)
EKOLOGINEN KESTÄVYYS EI OLE IRRALLAAN SOSIAALISESTA KESTÄVYYDESTÄ
 Ilmastonmuutos tappaa 150 000-350 000 köyhien maiden ihmistä vuosittain
viljelysatojen epäonnistumisiin, aliravitsemukseen, ripulitauteihin, malariaan ja
tulviin. 99% menehtyneistä on lapsia. (DARA 2010; UNDP 2008; Wheeler 2011.)
Satojen miljoonien ihmisten ennustetaan joutuvan jättämään kotinsa vuoteen
2050 mennessä -> ympäristöpakolaisuus (Global Trends 2025, 2008)
 Vuonna 2010 Ilmakehään päästetyn hiilidioksiditonnin aiheuttamien sosiaalisten
haittojen kustannukset (social costs) olivat 43 kertaa enemmän kuin
hiilidioksiditonnin hinnaksi yleisesti asetettu 21 dollaria. (Ackerman & Stanton
2011)

11. Puolustaa ihmisoikeuksia, pyrkimällä
asettamaan ehtoja talouden toiminnalle ja
luonnolle.
 ei hyväksy pakkotyötä, lapsityötä tai
epäinhimillisiä työolosuhteita vaikka niiden avulla
tuotantokuluja voidaan laskea ja saavuttaa lyhyen
aikavälin taloudellista kilpailuetua
 ei suostu siihen, että esim. tappavat taudit
vaivaavat ihmisiä

12.  Ihmisten välinen epätasa-arvo on nykyään kehittyneissäkin
yhteiskunnissa suurempaa kuin 20 vuotta sitten (Jackson 2009, 5).
 Pakkotyö, lapsityö ja epäinhimilliset työskentelyolosuhteet
liittyvät tavanomaisiin päivittäin käyttämiimme hyödykkeisiin
(Chan ym. 2008; Ferus-Comelo & Pöyhönen 2011; ILO 2006 ja
2009; Kit Ho ym. 2009; Mäkelä & Pöyhönen 2010; Pöyhönen 2009;
TVPRA 2009).
 5–17 -vuotiaista lapsista joka kuudes on lapsityöläinen. (UNDP
2008.)
 28 prosenttia maailman nuorista työntekijöistä oli vuonna 2008
työsuhteessa, joka ei turvaa toimeentuloa (ILO 2010, 24–27).

13.  Markkinatalous toimii vastaansanomattoman hyvin halpojen tuotteiden ja
palvelujen ulottamiseksi mahdollisimman monen saataville
 Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille,
jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin (Osakeyhtiölaki §5).
 Paras tilanne yrityksen tuottaman voiton kannalta:
 ilmainen työvoima
 ilmainen raaka-aine
 ilmainen energia
 Tuotteen tai palvelun hinta on yksi merkittävimmistä kuluttajan
valintaperusteista. Edullisuutta ja kilpailuetua tavoiteltaessa liian usein
 ympäristö saastuu
 Ihmisoikeuksia ei kunnioiteta ja
 tulevia sukupolvia ei huomioida lyhyen aikavälin voittoja tavoiteltaessa
 Luonnon tuottamien ekosysteemipalveluiden arvo on 10–100 -kertainen
niiden säilyttämisestä aiheutuviin kuluihin verrattuna. Pelkästään puiston
läheisyys vähentää 345 euron edestä terveyspalvelujen käytön tarvetta
vuodessa/ asukas Englannissa (UK National Ecosystem Assessment, 2011)

14. Kestävää kehitystä pidetään tärkeänä, mutta sitä ei
edistetä omassa arjessa. Eli kärjistetysti:
Puheemme kertoo, että
henkisen hyvinvoinnin, onnellisuuden ja kaikkien
ihmisten välisen oikeudenmukaisuuden vaaliminen
ja elämän monimuotoisuuden turvaaminen on
hyvin tärkeää.
Tekojamme havainnoitaessa huomataan, että
 rikkaan ihmisen ylivertaisuus korostuu,
 luontoa välineellistetään ja
 materiaalinen hyvinvointi priorisoidaan henkistä
hyvinvointia tärkeämmäksi.

15. Tulojen maksimointi HYVINVOINTIKÄSITYS Suhteiden luominen
Globaali tuotanto HYÖDYKKEET, RUOKA Paikallinen tuotanto
Jätteitä syntyy MATERIA Kaikki kiertää
valtavasti
Ilmaisenergia ja
Fossiilinen energia ENERGIA uusiutuvat energian
lähteet

18. Arkiset asiat (kuten ravinto) nähdään osana suurempaa
kokonaisuutta
-> Miten minun tulisi toimia, jotta tulevilla sukupolvilla
olisi yhtä hyvät toimintaedellytykset kuin meillä – tai
paremmat?
-> Miten minun tekoni ja tekemättä jättämiseni
vaikuttavat muihin ihmisiin, luontoon ja talouteen?
-> Miten tavalliset päivittäiset asiat liittyvät toisiinsa?
(Itäafrikkalainen sanonta toteaa systeemille ominaisiin
piirteisiin viitaten, että ”mvua ni chakula - sade on ruokaa”.
-> Miten pitäisi toimia, jotta huomiseen liittyvät unelmat
voisivat toteutua mahdollisimman monen ihmisen kohdalla?

19.  hammastahna, shampoo, hiustenhoitoaine,
vessapaperi, meikit, hajusteet, vaatteet, kengät,
ravinto, juomat, liikkumistapa…
…jokainen valinta antaa sykäyksen siihen ihmisten ja
instituutioiden verkostoon, johon tuotteen tai palvelun
käyttäminen meidät liittää.
-----
Yksi Saksassa, Stuttgartissa valmistettu jugurttipurkki ja sen
sisältämä jugurtti vaatii valmistuakseen 7857 kilometriä rekka-
autoilla liikkumista Keski-Euroopassa. Valmistusprosessin
edellyttämään ihmisten ja instituutioiden verkostoon kuuluu
satoja ihmisiä ja lukuisia teollisuuslaitoksia eri puolella
Eurooppaa. (Schmidt-Bleek 2000, 109–111.)

20. Valokatkaisijan painallus liittää minut osaksi
sähköntuotantosysteemiä.
Eurooppalaisessa sähkön tuotannossa yhden terawattitunnin
verran kivihiilen avulla tuotettua energiaa on yhteydessä
 0,12 kaivostyöläisen kuolemaan kaivosonnettomuuksissa,
 25 ihmisen menehtymiseen ilmansaasteisiin ja
 225 ihmisen vakavaan sairastumiseen (Markandya &
Wilkinson 2007).
 Valtaosa Suomessa käytetystä kivihiilestä tulee
kaivosalueilta, joissa työperäiset sairaudet,
ympäristörikkomukset tai ihmisoikeusrikkomukset ovat
tavallisia (Mäkelä & Pöyhönen 2010).
Onko vastuu valokatkaisijan painajalla vai jollain muulla?
Ketä ja mitä kuuluu minun eettiseen huolenpidon piiriini?
-> globaalivastuu, planetaarinen vastuu?

21. Ravinto esimerkkinä: Kokonaisvaltaista sosiaalista,
ekologista ja taloudellista kestävyyttä voidaan edistää
(a) paikallisesti tuotettua ruokaa suosimalla,
(b) ylhäällä ravintoketjussa olevan lihan osuutta ruokavaliossa
vähentämällä ja
(c) luonnonmukaisesti tuotetun ruoan osuutta lisäämällä.

22. Kestävä kehitys ulottuu yksittäistä ihmistä,
nykysukupolvea ja valtioiden rajoja
laajemmalle tavoitellen muutoksia, jotka
ovat pitkäkestoisia
-> Mitä hyötyä on sähköautosta, jos sen
tarvitsema sähkö tuotetaan kivihiiltä
polttamalla?

24. Ekologinen
Sosiaalinen
 Ravinto
 kasvisruoka, luomuruoka ja lähiruoka
 Materian kierto Taloudellinen
 lajittelu, kierrätys, kompostointi ja
ongelmajätteistä huolehtiminen
 Liikkumistavat
 käveleminen, pyöräily ja julkiset kulkuvälineet
 Kodin energianlähteiksi uusiutuvat luonnonvarat
 Energian säästäminen
 lämpimän veden säästäminen
 asunnon lämpötilaksi 21C tai alle
 Tavaroiden ja laitteiden uusiminen vasta niiden rikkoonnuttua

25.  Yhteisöllisyyden edistäminen
 Yhdenvertaisuuden ja suvaitsevaisuuden tukeminen
 Köyhyyden vähentäminen ja kehitysmaiden haasteet
 Sosiaalinen vastuu kulutusvalinnoissa Ekologinen
 Terveyttä edistävät elämäntavat
Sosiaalinen
 Kansanterveydellisten riskien välttäminen
 Sukupolvien välisen yhteyden vaaliminen
 Sosiaalisen osallisuuden vaaliminen Taloudellinen
 Kansalaisyhteiskunnan edistäminen
 Vapaaehtoistyö
 Kouluttautumismahdollisuuksien hyödyntäminen
 Omistamisen merkityksen väheneminen

26.  Pitkäikäisten ja kestävien tuotteiden suosiminen
 Ympäristömerkittyjen tuotteiden suosiminen
 Ympäristö- ja yhteiskuntavastuuta kantavien
yritysten suosiminen Ekologinen
 Tuotepakkausten määrä ja laatu
Sosiaalinen
 Tuotteen kierrätyskelpoisuus
 Elinvoimainen paikallinen yrittäjyys
 Elinvoimainen pienyrittäjyys Taloudellinen
 Materiaalien laatu hyödykkeissä
 Tuotteen korjauskelpoisuus
 Tuotteen valmistusjätteen määrä ja laatu
 Palvelujen suosiminen omistamisen sijasta

28.  korkeat kustannukset 25 %
 tiedon puute 17 %
 kiire 13 %
 ei omia vaikutusmahdollisuuksia 9 %
 työläys 8 %
Korkeat kustannukset ovat ihmisen itsensä ulkopuolella
oleva yhteiskunnallinen tekijä. Poliittisten päätösten
merkitys korostuu
-> Markkinoiden halvimman tuotteen tai palvelun
pitäisi olla paras ihmiselle, luonnolle ja taloudelle
Salonen, A. (2010). Kestävä kehitys globaalin ajan hyvinvointiyhteiskunnan
haasteena. Väitöstutkimus. Tutkimuksia 318. Helsinki: Yliopistopaino.

29. Globaalin talouden ylilyöntejä kestävyyden näkökulmasta:
 Suomalaisen päiväkodin perunat tulevat Puolasta tai
Hollannista
 Norjalainen lohifile käy Thaimaassa perattavana ennen
Suomeen tuloaan
 Brasiliasta tuodaan Eurooppaan broilerinlihaa ja
eurooppalaista siipikarjan lihaa viedään Afrikkaan
 Namibiasta tuodaan naudanlihaa Suomeen.
 tuotantoketjun läpinäkyvyys heikkenee
 mukana kulkee virtuaalivesi (esim. karjankasvatuksessa vettä
kuluu 125 000 litraa yhden naudanlihakilon kasvattamiseksi)
 kuljetukset perustuvat pääasiassa fossiilisten energianlähteiden
hyödyntämiseen
 ruokaturvallisuus heikentyy

30. a) vähentää yrityksiämme saada hyväksyntää
materiaalisten asioiden avulla (vrt. Raijas & Wilska
2008)
b) edellyttää vastuuta: olemme vastuussa toistemme
hyvinvoinnista
c) edellyttää erilaisuuden näkemistä voimavarana
d) suuresta ihmisryhmästä seulottuja erittäin onnellisia
ihmisiä luonnehtivat hyvät sosiaaliset suhteet
(Seligman 2002).

31. Aineettomien (henkisten) asioiden
merkityksen lisääntyessä
a) omistamisen merkitys on vähenee,
b) kulutuksen painopiste siirtyy
omistamisesta palvelujen käyttöön ja
c) hyödykkeiden uusimismotiivina on
todellinen tarve.
Salonen, A. & Åhlberg, M. (2011). Towards sustainable society - From
materialism to post-materialism (in press). International Journal of
Sustainable Society.

33. - Olen vastuullinen ja osallistuva
maailmankansalainen E
- Elinkaariajattelu ja harkitsevuus on läsnä N
kuluttamisessani E
R
- Ylläpidän ja edistän paikallistaloutta
G
- Edistän yhteisöllisyyttä ja huolehdin I
terveydestäni A
- Huolehdin materian kierrosta
Tulevien sukupolvien toimintamahdollisuuksia turvaavat energiaratkaisut
Salonen, A. & Åhlberg, M. (2011). Sustainability in Everyday Life - Integrating Environmental,
Social and Economic Goals. Sustainability: The Journal of Record, 4(3), 134-142.

34.  keinotekoiset lannoitteet
 rokotukset
 antibiootit
 lentokoneet
 sähköistyminen
 ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus 1948
 ydinteknologia (ydinase ja ydinvoima)
 puolijohdeteknologia (transistorit ja mikropiirit)
 internet
 tiedonsiirtoteknologia (valokuitu ja langaton)

35.  Aurinkoenergian laajamittainen
hyödyntäminen
 Kestävyysperustaisen
hyvinvointikäsityksen
valtavirtaistuminen

36.  1900-luvun alkupuolella oli tapana syljeskellä sisätiloissa
lattialle.
 Roskien pudottelu kadulle ja niiden heittäminen auton
ikkunasta ulos oli normaalia vielä 1970-luvulla.
 Turvavöitä ei käytetty autoissa muutama vuosikymmen
sitten.
 Jos tupakointi vähenee Suomessa nykyistä vauhtia, on se
harvinainen tapa 2030-luvun Suomessa ja vuonna 2040
Suomi on savuton (Raisamo et al. 2011).
 Kohtuullisuus, toisistamme huolehtiminen ja luonnolle
välittömän arvon antaminen ovat jo ajatuksissamme ja
puheissamme läsnä...

37. Toivoa ylläpitää usko omiin
vaikutusmahdollisuuksiin.

38. KT Arto O. Salonen
arto.salonen(at)gmail.com

39. Ackerman, F. & Stanton, E. (2011). Climate Risks and Carbon Prices: Revising the Social Cost of Carbon.
Somerville, MA, Stockholm Environment Institute-US.
Artto, J. (2010). Farkkujen hiekkapuhaltaja altistuu isolle riskille. Työmaana maailma2/2010. Barry, J. (2002). The ethical foundations of a sustainable society. In: Tony
Fittzpatrick & Michael Cahill (eds.) Environment and welfare. New York: Palgrave Macmillan, 21–42.
Baker, S. (2006). Sustainable development. London: Routledge.
Caldeira, K., & Davies, S. (2010). Consumption-based accounting of CO2 emissions. PNAS 107(12), 5687–5692.
Chan, J., de Haan, E., Nordbrand, S., & Torstensson, A. (2009). Silenced to deliver: Mobile phone manufacturing in China and the Philippines. Stockholm: SOMO &
SwedWatch.
DARA (2010). The Climate Vulnerability Monitor 2010. The State of the Climate Crisis. 2010 report of the Climate Vulnerability Initiative. Dara and the Climate
Vulnerable Forum.
Engelman, R. (2009). Population Growth Steady in Recent Years. Washington: Worldwatch Institute.
Ferus-Comelo, A. & Pöyhönen, P. 2011. Phony Equality - Labour standards of mobile phone manufacturers in India. Finnwatch, Cividep and SOMO.
Giddings, B., Hopwood, B. & O'Brien, G. 2002. Environment, economy and society: fitting them together into sustainable development. Sustainable Development, 10(4),
187–196.
Global Trends 2025 (2008). A Transformed World. The National Intelligence Council´s 2025 Project 2008.
Luettavissa: http.//www.dni.gov/nic/NIC_2025_project.html
Hediger, W. (1999) Reconciling “weak” and “strong” sustainability. International Journal of Social Economics, 26(7/8/9), 1120–1144.
Hofstede, G., Hofstede., G. J., & Minkov, M. (2010). Cultures and organizations, Software of the mind. Intercultural cooperation and its importance for survival. London:
McGraw-Hill.
ILO (2006). The end of child labour: Within reach. Global Report under the Follow-up to the ILO Declaration on Fundamental Principles and Rights at Work. Geneva:
International Labour Office.
ILO (2009). Give girls a chance. Tackling child labour, a key to the future. International Labour Office. Geneva: International Labour Office.
ILO (2010). Global employment trends for youth. Special issue on the impact of the global economic crisis on youth. Geneva: International Labour Office.
Jackson, T. (2008). Kestävän elämäntavan haasteet. Teoksessa Worldwatch-instituutti, Maailman tila 2008, suom. Jani Kaaro. Helsinki: Gaudeamus, 71–86.
Jackson, T. (2009). Prosperity without growth. Economics for a finite planet. London: Earthscan.
Kit Ho C., Pöyhönen, P., & Simola, E. (2009). Playing with Labour Rights: Music player and game console manufacturing in China. Helsinki: FinnWatch.
Markandya, A & Wilkinson, P. (2007.) Electricity generation and health. The Lancet 370(9591), 979-990
Maclean, I. & Wilson, R. (2011). Recent ecological responses to climate change support predictions of high extinction risk. PNAS 108(30), 12337-12342.
Millennium Ecosystem Assessment (2005). Ecosystems and Human Well-being: Synthesis. Washington DC: Island Press.
Miller, T., & Spoolman, S. 2009. Living in the environment: principles, connections, and solutions. 16th edition. Cole: Brooks.
Mäkelä, A. & Pöyhönen, P. (2010). Kivihiiltä idästä ja etelästä. Vastuullisuus energiayhtiöiden ostoissa. FinnWatch 3/2010.
Ott, K. (2003). The Case for Strong Sustainability. In: Ott, K. & P. Thapa (eds.) Greifswald’s Environmental Ethics. Steinbecker Verlag.
Pöyhönen, P. (2009). Fair Phones: It’s Your Call – Why Finnish mobile operators should be responsible for supply chains. Helsinki: Finnwatch.
Raijas, A., & Wilska, T-A. (toim.) (2008). Perhe kulutusyhteiskunnassa. Helsinki: Kuluttajatutkimuskeskus.
Raisamo, S., Pere, L., Lindfors, P., Tiirikainen, M. Rimpelä, A. (2011). Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö 1977-2011. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja
ja muistiota 2011:10
Sale, P. (2011). Our Dying Planet. An Ecologist's View of the Crisis We Face. Berkeley and Los Angeles: University of California Press.
Salonen, A. (2010). Kestävä kehitys globaalin ajan hyvinvointiyhteiskunnan haasteena. Väitöstutkimus. Tutkimuksia 318. Helsinki: Yliopistopaino.
Salonen, A. (2011). Kestävä kehitys toteutuu vastuuta kantaen. Didacta Varia 16(1), 59-66. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Salonen, A. (2011). Kestävyysajattelun eettisiä lähtökohtia. Helsinki: Natura 48(1), 32-36
Salonen, A. & Åhlberg, M. (2011). Towards sustainable society - From materialism to post-materialism (in press). International Journal of Sustainable Society.
Salonen, A. & Åhlberg, M. (2011). Sustainability in everyday life - Integrating environmental, social and economic goals. Sustainability: The Journal of Record, 4(3), 134-
142.
Schmidt-Bleek, F. (2000). Luonnon uusi laskuoppi ekotehokkuuden mittari MIPS. Suom. Michael Lettenmeier. Tampere: Gaudeamus.
Schmidt-Bleek, F. (2008). Factor 10: The future of stuff. Sustainability: Science, Practice, & Policy 4(1), 1–4.
Seligman, M. (2002). Very Happy People. Psychological Science 13(1), 81–84.
TVPRA (2009). List of Goods Produced by Child or Forced Labor. Trafficking Victims Protection Reauthorization Act of 2005. Bureau of International Labor Affairs,
Washington: U.S. Department of Labor.
UK National Ecosystem Assessment (2011) The UK National Ecosystem Assessment: Synthesis of the Key Findings. UNEP-WCMC, Cambridge
UN (2011). World Population to reach 10 billion by 2100 if Fertility in all Countries Converges to Replacement Level. Press Release 3rd May 2011. Available
http://esa.un.org/unpd/wpp/Other-Information/Press_Release_WPP2010.pdf
UNDP (2008). Human Development Report 2007–2008. Fighting climate change. Human solidarity in a divided world. New York: United Nations Development
Programme. Luettavissa: hdr.undp.org
UNEP (2010). Turning the tide on falling fish stocks. The green economy preview report. Press release 17th May 2010. New York: United Nations.