Tässä esityksessä tarkastellaan yhteiskunnallisen uudistumisen tarvetta ja keinoja.Innovaatioiden rooli uudistumisessa nähdään keskeisenä. Digitalisaatio avaa täysin uuden horisontin, jossa ylitetään aineellisen niukkuuden maailma. Lopuksi esitetään uudistavan innovaatiopolitiikan keskeiset teemat.
2. Mistä uudistamisen pakko tulee?
Emme voi pitäytyä vanhaan kun ympäristö muuttuu dynaamisesti ja
jatkuvasta.
Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys (mm. luonnon monimuotoisuuden
turvaaminen) vaativat nopeita muutoksia tavassamme elää, kuluttaa,
liikkua, asua, tuottaa energiaa, syödä, kierrättää jne.
Globaalit kriisit yleistyvät ja etenevät nopeasti: pakolaisuus,
ennakoimattomat epidemiat, talouden epätasapaino.
Digitalisaatio muuttaa peruuttamattomasti työtä, hallintoa,
paikallisuutta, palveluita, yrittämistä jne.
Jatkuvasta muutoksesta tulee uusi normaali.
3. Uudistumisen tarve kasvaa
Joka luulee, että olot palautuvat entiselleen
pandemian jälkeen, ”erehtyy ja erehtyy
pahasti”.
Uudistukset ovat välttämättömiä mutta
pandemia antaa mahdollisuuden ja syyn tehdä
niitä välittömästi.
Uudistuminen koskee kaikkia: yrityksiä, julkista
hallintoa ja järjestöjä, mutta myös entistä
enemmän kansalaisia.
Uudistumisen reunaehdot ovat
Luottamus ihmiseen
Vastuu ja vaikuttavuus
Yhteistyö ja yhteisluominen
4. Innovaatiot
Innovaatioita ovat hyödylliset uudet asiat, jotka on otettu
käyttöön
Innovaatiossa yhdistetään olemassa olevia voimavaroja täysin
uusilla tavoilla. Esimerkkinä Benecolin tarina
Keskeisiä voimavaroja ovat
Hyvä johtaminen
Luovuus ja mielikuvitus
Ihmisten osaaminen ja motivaatio
Data ja tietojärjestelmät
Verkostot
Pääomat
5. Kestävät innovaatiot
Perinteinen näkemys innovaatioista on että niillä
parannetaan tuottavuutta ja sitä kautta kilpailukykyä.
Nyt olemme siirtymässä uuteen vaiheeseen, jossa
Niukkenevien voimavaroja jatkuva käytettävyys on
turvattava.
Tuotannon ja tuotteiden vaikutukset ympäristöön ja
yhteiskuntaan on keskeinen investointikriteeri.
Tässä tilanteessa tarvitaan kestäviä innovaatioita, joilla
ennen kaikkea edistetään kestävää hyvinvointia.
Yhteiskunnalliset innovaatiot uudistavat tapaamme toimia
yhteiskuntassa
6. Esimerkkejä
Ruoan kotiinkuljetus: ravintolat, kaupat, taksit ym. Arjen luovuutta!
Elega Oy:n konsepti uudistaa keittiöitä vaihtamalla pelkät ovet on
luonnon, ajan ja rahan säästämistä ja ekologinen valinta kuluttajille.
Reagena Oy:n kehittämä pikatesti selvittää sormenpään
verinäytteestä muutamassa minuutissa, onko potilaalla
hantavirustartunta.
Gold&Green Foods ja Verso Food valmistavat proteiinia
resurssitehokkaasti kaurasta ja härkäpavuista.
Terveys- ja telekommunikaatioalan toimijat kehittävät Saksassa
mobiilisovellusta, joka otetaan käyttöön koronavirustartunnan
saaneiden eristämistä varten, kun liikkumisrajoituksia aletaan purkaa.
7. Digitalisaatio
Tällä hetkellä hyödynnämme vain pienen murto-osan digitalisaation
tarjoamista mahdollisuuksista.
Digitalisaatio luo runsauden talouden niukkenevan aineellisen
talouden rinnalle.
Datasta tulee uusi öljy; keskeinen yhteiskunnan kehityksen
voimavara.
Digitalisaatio suosii pieniä, ketteriä ja verkottuneita toimijoita.
Digatisaatiosta hyötyminen edellyttää että kaikki organisaatiot
tuntevat riittävän hyvin uudet kumoukselliset teknologiat, kuten
alustat, esineiden internet, massadatan käsittely ja tekoäly.
Digitalisaation paradoksi on siinä, että innovaatioiden kärki ei
olekaan teknologioiden keksimisessä vaan niiden innovatiivisessa
käytössä ja kontrollissa.
8. Uudistavan innovaatiopolitiikan
painopisteet
Innovaatiojohtamisen vahvistaminen.
Pienet ja suuret osaamiskeskittymät yhdistävien verkottuneiden
ekosysteemien rakentaminen koko maassa.
Näkökulman vaihtaminen liiketoiminnassa niukkuudesta kohti
digitalisaation avaamia loputtomia mahdollisuuksia.
Innovaatiorahoituksen eriyttäminen:
Start-upien varhaisen vaiheen rahoitus
Vakiintuneiden pienten ja keskisuurten yritysten uudistumisen
rahoitus
Painopisterahoitus kansallisesti ja globaalisti tärkeille aloille
(bioteknologia, tekoäly, ympäristöteknologia). Uskallus tehdä
valintoja.
Tutkimuslähtöisten yritysten perustaminen yliopistojen yhdeksi
rahoitusperusteeksi