Oppimateriaali alakouluun kestävästä kehityksestä.

1. KESTÄVÄ KEHITYS
ARJEN PIENIÄ VALINTOJA

2. MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS?
Luonnon kestokyvyllä on rajansa ja maapallon tulisi kestää sukupolvelta toiselle. Jokainen meistä voi vaikuttaa siihen millaiseen
kuntoon maapallo jäljiltämme jää.
Kestävä kehitys tarkoittaa maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa muutosta, jolla turvataan sekä
nykyisten että tulevien sukupolvien hyvät elämisen mahdollisuudet. Kestävän kehityksen päämääränä on taata terveelliset, turvalliset
ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville sekä turvata ympäristön kantokyvyn, luonnon
monimuotoisuuden ja kulttuurien kirjon säilyminen. Ympäristö, ihminen ja talous tulee ottaa yhtäläisesti huomioon päätöksenteossa
ja toiminnassa. Yhä monipuolisemmaksi muotoutunut kestävän kehityksen käsite merkitsee nykyisin sekä ekologista, taloudellista
sekä sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä.
Kestävä kehitys on paitsi luonnosta, myös toisista ihmisistä huolehtimista. Arkielämässä se voi olla hyvin konkreettisia asioita, kuten
kavereista huolehtimista, lähiympäristön tutkimista ja kestävämpien arkikäytäntöjen oppimista. Myös koulussa voidaan toimia siten,
että ympäristöä kuormitetaan mahdollisimman vähän ja että oppilaat pääsevät osallistumaan päätöksentekoon ja kestävän
kehityksen työn toteuttamiseen. Maailmanlaajuisesti kestävän kehityksen tärkeitä kysymyksiä ovat esimerkiksi liikakansoittuminen ja
ilmastonmuutos.

3. ARJEN VALINTOJEN MERKITYS
Yhden ihmisen ei ole kuitenkaan tarkoitus kantaa harteillaan vastuuta koko maailma
pelastamisesta. Jokainen voi vaikuttaa omalta osaltaan tekemällä pieniä tekoja arjessa ja
olemalla näin esimerkkinä muille. Jokainen ihminen voi esimerkiksi vähentää omaa
ruokahävikkiään, lajitella jätteitä, kierrättää ja vaikuttaa asioihin omilla ostopäätöksillä.
Valitsemalla eettisesti kestäviä ja ympäristöä säästäviä tuotteita voi huolehtia omalta osaltaan
maapallon hyvinvoinnista.

4. OHJEISTUS
• Jakaantukaa pareittain tai pieniin ryhmiin.
• Jokaisella dialla on yksi pohdiskeltava kysymys. Pohtikaa
ryhmissä, miten toimisitte ja miksi. Käykää pohdintojanne
yhdessä läpi.
• Seuraavassa diassa on tietoa oman valinnan vaikutuksesta,
josta voidaan yhdessä keskustella.
• Kaikki kysymykset voi käydä läpi yhdellä kertaa tai valita jonkin
aihealueen, joka sopii käsiteltävään teemaan.

5. VALINTA 1.
• Kun käyn suihkussa, niin A) katkaisen suihkun saippuoinnin
ajaksi B) annan veden valua koko suihkun ajan.

6. VAIKUTUS
Älä lotraa
Kotitalouden vedenkulutuksesta yli 40 prosenttia kuluu peseytymiseen. Ottamalla
suihkun kylvyn sijaan ja välttämällä turhaa veden juoksutusta voimme vähentää
vedenkulutusta. Vähentämällä vedenkulutusta säästämme kotitalouksien
energiankulutusta. Kotitalouksien käyttöveden lämmityskulut ovat viidennes
kunkin henkilökohtaisesta energiankulutuksesta kotona.
Vedenkulutus kuten myös sähkönkäyttö ja jätteet lisäävät asumisen
ilmastovaikutuksia.
​​​Voimme jokainen vähentää syntyviä päästöjä tekemällä energiaa säästäviä
valintoja arjessamme. Voit totutella peseytymään hieman viileämmällä vedellä ja
sammuttaa veden aina saippuoinnin ajaksi. Niillä on suuri merkitys.
Järkevällä energiankäytöllä säästät energiaa, ympäristöä ja rahaa!

7. VALINTA 2.
• Kuljen lyhyen matkan kaverin luokse / kouluun A) kävellen /
pyörällä B) autokyydillä.

8. VAIKUTUS
Omin lihasvoimin kulkeminen kannattaa aina!
Säännöllinen ja monipuolinen liikunta on terveen kasvun ja kehityksen edellytys.
Kaikkien 7–18-vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1–2 tuntia päivässä
monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja
tulee välttää. Liikkumalla säännöllisesti ja monipuolisesti ja välillä vähän
hengästyen pysyt pirteänä ja jaksat enemmän arkipäivän askareissa.
Liikkuminen muodostaa merkittävän osan ihmisten hiilijalanjäljestä. Autoilua
vähentämällä voimme vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, jotka vaikuttavat
ilmastonmuutokseen. Jokainen meistä voi vaikuttaa omiin liikkumisesta syntyviin
päästöihinsä tekemällä viisaita liikkumisvalintoja ja suunnittelemalla matkansa.
Pyöräily, kävely ja joukkoliikenteen käyttäminen ovat henkilöautoa
ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja valintoja arkiliikkumisessa.

9. VALINTA 3.
• Iltaisin A) ulkoilen kavereiden kanssa kaksi tuntia B) vietän
aikaa ruudun ääressä kaksi tuntia.

10. VAIKUTUS
On tärkeää huolehtia omasta hyvinvoinnista liikkumalla ja ulkoilemalla. Ruutuaikaa
viihdemedian (televisio, tietokone, kännykkä, pelikonsolit) ääressä tulisi olla korkeintaan
kaksi tuntia päivässä. Runsas ruutuaika voi olla este päivittäiselle liikunnalle tai riittävälle
yöunelle. Ruutuaika pakottaa liikkumattomaksi ja voi aiheuttaa lihasjännitystä,
virheasentoja, niska-hartiakipuja, alaselkäkipuja, päänsärkyä ja silmäoireita.
Televisio, kännykät, tietokoneet ja tabletit saattavat häiritä illalla tulevan yön unenlaatua,
kun taas ulkoilu raittiissa ilmassa vaikuttaa positiivisesti uneen.
Paikallaan oltaessa ihmisen oma energiankulutus vähenee, mutta television ja muiden
laitteiden käyttö lisää energiankulutusta (sähkönkulutus) ja kasvattaa ihmisen hiilijalanjälkeä
ja vaikuttaa näin ympäristöömme.

11. VALINTA 4.
• Nukun yössä yleensä A) 8 tuntia tai enemmän B) 7 tuntia tai
vähemmän.

12. VAIKUTUS
Nuoret tarvitsevat unta noin 8 – 10 tuntia joka yö ja unirytmin tulisi pysyä samanlaisena niin
arkena kuin viikonloppuisin ja lomilla. Riittävä uni on hyvinvoinnillemme, jaksamisellemme
ja oppimisellemme yhtä tärkeää kuin monipuolinen ravinto ja säännöllinen liikunta.
Uni auttaa pysymään henkisesti virkeänä ja terveenä. Päivällä opitut tiedot ja taidot siirtyvät
unen aikana muistijäljiksi aivoihin. Nuorelle uni on tärkeä voimapankki. Fyysinen kasvu,
aivojen kehitys, tarkkaavaisuus ja muisti vaativat unta.
Fyysinen ja psyykkinen ponnistelu lisäävät unen tarvetta. Rankan opiskelujakson aikana
väsyttää ja muisti kuormittuu, jolloin unentarve kasvaa. Paljon liikuntaa harrastavien olisi
myös hyvä muistaa, että harjoittelun vastapainoksi tarvitaan riittävästi lepoa ja unta.

13. VALINTA 5.
• Läheiset ihmissuhteet ovat tärkeitä ihmisen hyvinvoinnille A)
kyllä B) ei

14. VAIKUTUS
Ystävyys on yksi arvokkaimmista ja tärkeimmistä asioista koko maailmassa ja
sitä kannattaa arvostaa ja kunnioittaa kaikilla osaamillaan tavoilla. Ystävyyttä
on erilaista ja kaikkien kanssa ei olla sydänystäviä, mutta kaikkien kanssa
voidaan olla kavereita eikä ketään saa kiusata tai syrjiä. On koulu-, koti- ja
lapsuuden ystäviä, mummola- tai mökkikavereita ja näitä erilaisia ystäviä
nähdään erilaisissa paikoissa.
Jokainen meistä on erilainen. Joku viihtyy isossa ryhmässä ja toinen taas
yhden ystävän kanssa. Ystäväpiirin laajuus ei kerro siitä millainen olet
ihmisenä, sillä jokainen meistä on itsessään ainutlaatuinen, arvokas ja tärkeä.
Läheiset ihmissuhteet ovat tärkeitä jokaisen meidän hyvinvoinnille.

15. VALINTA 6.
• Jos paita menee pieneksi A) heitän sen sekajätteeseen B) vien
sen kierrätykseen.

16. VAIKUTUS
Kierrättäminen, mutta ennen kaikkea kulutuksen vähentäminen
on tärkeää. Kulutusvalintamme ovat suurimpia
ympäristöongelmien, kuten ilmastonmuutoksen aiheuttajia.
Ylikulutuksemme takia tarvitaan jatkuvasti uutta maa-alaa
energialaitoksille, viljelysmaille ja kaatopaikoille. Villieläimien
elinolot käyvät monin paikoin mahdottomiksi. Suomessakin moni
tuttu eläin on uhanalainen. Vaatejäte täytyy kierrättää kauppoihin
tai keräyspisteisiin, ellei sitä voi enää käyttää. Vaatteita ja
tavaroita voi myös kierrättää ystävien ja tuttujen kesken. Pieneksi
jääneen paidan voi antaa vaikka kaverin pikkusisarukselle.

17. VALINTA 7.
• Jos puhelin / tietokone menee rikki A) ostan uuden B) vien sen
ensin korjattavaksi.

18. VAIKUTUS
Kannattaa pohtia tarvitsetko todella aina uuden laitteen vai voisiko rikki menneen ensin
yrittää korjata, sillä näin voit säästää luontoa. Uusien tavaroiden tuottaminen markkinoille
kuluttaa energiaa ja raaka-aineita. Myös kierrättämällä voit säästää luontoa.
Elektroniikkajäte on ongelmajätettä eli vaarallista jätettä. Vaarallinen jäte on jätettä, joka
sisältää sellaisia aineita, jotka jo pieninä määrinä voivat olla haitallisia tai vaarallisia sekä
ihmisten terveydelle että ympäristölle ja vaatii siksi erityiskäsittelyä.
Suomessa elektroniikkaromun voi kierrättää maksutta. Jäteasemat ja useat
kodinkoneliikkeet ottavat vastaan mm. hajonneita tietokoneita ja televisioita. Näitä jätteitä ei
saa laittaa kotitalouksien jäteastioihin.

19. VALINTA 8.
• Koulussa tulee paljon A) paperisia muistiinpanoja B)
hyödynnetään sähköisiä oppimateriaaleja.

20. VAIKUTUS
On tärkeää vähentää jätteen määrää ja hyödyntää materiaalit
tarkasti, jotta ei synny ylimääräistä jätettä hävitettäväksi.
Sähköiset oppimateriaalit kuluttavat vähemmän luonnonvaroja
kuin monisteet ja kirjat. Muovin kierrättäminen on erityisen
tärkeää, sillä muovi päätyy eläinten ravintoketjuun ja mikromuovi
(muovi hajoaa pienen pieneksi, mutta ei koskaan katoa
luonnosta) on haitallista meidän omallekin terveydellemme.

21. VALINTA 9.
• Laitatko paperit A) paperinkeräykseen vai B) tavalliseen roskiin?

22. VAIKUTUS
Lajittelemalla jätteet oikein ohjaat ne hyötykäyttöön ja toimit ympäristön
hyväksi. Kierrättäminen säästää luonnonvaroja, sillä oikein lajiteltu jäte
voidaan käyttää uudelleen raaka-aineena. Oikea tieto on onnistuneen
lajittelun ja kierrätyksen perusta.
Kierrätyksen onnistumisessa jokainen henkilö on avainhenkilö. Jokainen voi
miettiä, miten voisi omilla toimillaan ehkäistä jätteen syntyä. Myös lajittelun
onnistuminen on jokaisen vastuulla. Yksikin ihminen voi helposti pilata
muiden hienosti lajitteleman jätemateriaalin. On siis tärkeää, että jokainen
meistä tuntee lajitteluohjeet ja toimii niiden mukaisesti.
Kun kierrätys ja hyötykäyttö toimivat kunnolla, vain pieni osa jätteestä päätyy
kaatopaikalle.

23. VALINTA 10.
• Syön mielelläni A) perinteisiä liharuokia B) maistelen uusia
makuja ja kasvisruokia

24. VAIKUTUS
Eläinperäisten ruokien (liha, maitotuotteet, munat) tuottaminen
kuluttaa ainakin 70% maa-alasta, joka käytetään
maanviljelykseen ja vettä kuluu reilusti enemmän kuin
kasvintuotannossa. Villieläinten elintilat kaventuvat ja
tuotantoeläinten elämästä tulee tehdasmaisissa oloissa
kurjempaa, mitä enemmän eläinperäisiä tuotteita tarvitaan.
Eläinperäisten tuotteiden tuotanto myös aiheuttaa runsaasti
ilmastopäästöjä.

25. VALINTA 11.
• Syön usein A) tonnikalaa B) haukea.

26. VAIKUTUS
Vastuullisesti pyydetty kala, mielellään kotimainen järvikala on
huomattavasti parempi vaihtoehto luonnon kannalta kuin kaukaa
tuotu tonnikala, jonka pyydystyksessä tuhoutuu paljon
sivusaalista ja tonnikala on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Osa
kalastusmenetelmistä on haitallisia meren muulle eliöstölle.
Valitse MSC-sertifioitua kalaa.

27. VALINTA 12.
• Kun syön lounaan A) ruoantähteet menevät roskiin B) laitan
ruoantähteet jääkaappiin.

28. VAIKUTUS
Ruoka muodostaa n. 20 % ihmisen ilmastopäästöistä, saman
verran kuin liikenne. Ilmastonmuutos uhkaa maapallon
tulevaisuuden ruoantuotantoa ja heikentää luonnon
monimuotoisuutta. Ruokahävikin pienentäminen on tärkeää.

29. VALINTA 13.
• Kun lomailemme perheen kanssa, menemme A) lentokoneella
B) junalla

30. VAIKUTUS
Lentäminen vaikuttaa ilmastoon ja kuluttaa luonnonvaroja paljon
enemmän kuin raideliikenne. Raideliikenne on ekotehokkain
muoto liikkumiseen, mutta kaikkiin liikennevälineisiin liittyy
monia pohdittavia tekijöitä, kuten liikenneturvallisuus,
maankäyttö, päästöt maaperään ja vesistöihin, ilmansaasteet ja
hiilidioksidipäästöt. Oman kulkemisen välttämättömyyttä ja
vaihtoehtoja kannattaa pohtia.

31. LÄHTEITÄ
• WWF, ruokaopas: https://wwf.fi/vaikuta-
kanssamme/vastuullinen-elamantapa/ruoka/
• https://wwf.fi/ruokaopas/lisaa-kasvista/
• https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-
/artikkeli/28259fe8-7b5e-4806-8ab6-
7c06739ef5cc/kestavat-kuluttajavalinnat.html
• https://wwf.fi/ruokaopas/lisaa-kasvista/Suomessa-menee-
miljoona-kiloa-ruokaa-roskiin-paivassa---lue-miten-
vahennat-ruokajatetta-1869.a

32. LÄHTEITÄ
• https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-
/artikkeli/28259fe8-7b5e-4806-8ab6-
7c06739ef5cc/kestavat-kuluttajavalinnat.html
• http://www.motiva.fi/matkalla_suomessa/peli-iso.html
• https://ilmasto-opas.fi/fi/ilmastonmuutos/hillinta/-
/artikkeli/28259fe8-7b5e-4806-8ab6-
7c06739ef5cc/kestavat-kuluttajavalinnat.html

33. LÄHTEITÄ
• http://www.skolar.fi/karmeat-kahvikapselit-ja-muita-
ilmastomyytteja/
• http://www.sll.fi/luonnonsuojelija/lehtiarkisto/2013/2-
2013/onko-arjen-valinnoilla-valia http://www.sll.fi/mita-sina-
voit-tehda/arjen-valinnat/ruoka
• http://www.ym.fi/fi-
fi/ymparisto/kestava_kehitys/mita_on_kestava_kehitys
• http://nettinappi.fi/tietoalue/ymparisto-ja-
kuluttaminen/arjen-valinnat/