Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Luottamusta herättävän tulevaisuuden tekijät

1,033 views

Published on

Puheenvuoro Resurssiviisas Lahti 2020 -tulevaisuusfoorumissa 6.5.2014. Järjestäjinä Sitra, Lahden kaupunki, Kierrätysverkko ja Sorttausapu.

Published in: Education
  • Be the first to comment

  • Be the first to like this

Luottamusta herättävän tulevaisuuden tekijät

  1. 1. 6.5.2014 Arto O. Salonen arto.o.salonen (at) helsinki.fi
  2. 2. (a)Tulevaisuus vaikuttaa epävarmalta, mutta haluamme, että hyvä elämä olisi mahdollista mahdollisimman monelle nyt ja tulevaisuudessa. (b)Tulevaisuuteen liittyviä haasteita ei pysty ratkaisemaan kukaan ihminen eikä mikään valtio yksinään. Mutta… (c) …jokainen valintamme on osa ongelmaa tai osa ratkaisua. JUONI
  3. 3. SISÄLLÖT 1. Ongelmana ihmislajin selviytyminen 2. RatkaisuA:Vallitsevan sivistyskäsityksen kyseenalaistaminen 3. Ratkaisu B: Siirtyminen älykkäästä viisaaseen elämäntapaan ja yhteiskuntaan 4. Uljas tulevaisuus
  4. 4. 1 Ongelmana ihmislajin selviytyminen
  5. 5. Elämän edellytysten ylläpito horjuu
  6. 6. “Ihmisen toiminta kuormittaa maapallon luonnollisia toimintoja niin paljon, ettei planeetan ekosysteemeiden kestävyyttä voida enää taata tuleville sukupolville” Millennium EcosystemAssessment (2005). Living beyond our means: natural assets and human wellbeing. Statement from the Board. Luettavissa: www.maweb.org/documents/document.429.aspx.pdf
  7. 7. Luonnonvarat hupenevat
  8. 8. Metallit Fossiiliset energianlähteet - kivihiili - öljy - kaasu… Rakennus- materiaalit Biomassa - vilja - karja - puu, puukuitu… Suomi 31 tonnia Yhdysvallat 27 tonnia tonnia/ asukas/ vuosi 40 20 0 Ruotsi 25 tonnia Vertailussa mukana 186 maailman maata vuosilta 1990–2008. Wiedmann, T., Schandl, H., Lenzen, M., Moran, D., Suh, S., West, J. ja Kanemoto K. (2013). The material footprint of nations. PNAS. Luettavissa http://www.pnas.org/content/early/2013/08/28/1220362110.full.pdf+html ______________ Luonnonvarojen hupeneminen haastaa nykymuotoisen tavan tavoitella hyvää elämää
  9. 9. Ilmasto muuttuu häiritsevän nopeasti
  10. 10. vuosi Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus (ppm) Fossiilinen sähkön ja lämmön tuotanto on ihmisoikeuskysymys? Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu 420 000 vuoden aikana 400 ppm keväällä 2013 Petit, J. R., Jouzel, J., Raynaud, D., Barkov, N. I., Barnola, J.-M., Basile, I., Bender, M., et al. (1999). Climate and atmospheric history of the past 420,000 years from the Vostok ice core, Antarctica. Nature 399, 429–436. Cook, J., Nuccitelli, D., Green, S., Richardson, M., Winkler, B., Painting, R., Way, R., Jacobs, P. ja Skuce, A. (2013). Quantifying the consensus on anthropogenic global warming in the scientific literature. Environmental Research Letters 8(2), 1-7. Marcott, S., Shakun, J., Clark, P., Mix, A. (2013). A Reconstruction of Regional and Global Temperature for the Past 11,300 Years. Science 339(6124), 1198-1201 IPCC (2013). Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Geneva: Intergovernmental panel of climate change.
  11. 11. Energian tuotantotavoista johtuvat ilmansaasteet “vahingoittavat ihmisten terveyttä ja vaikuttavat yhteiskunnan vakauteen ja harmoniaan“. - Kiinan hallintoviranomaiset Washington Post 12.9.2013. China will ban new coal-fired power plants in 3 key industrial regions to fight air pollution. ____________
  12. 12. Viimeiset vuosikymmenet osoittavat, että ihmisissä on muutosta generoivaa potentiaalia  Sovimme yhteisesti kaikille ihmisille kuuluvista oikeuksista  Opimme ruokkimaan 6 miljardia ihmistä  Pysäytimme otsonikerroksen repeämisen  Kasvatimme talouden monikertaiseksi  Saimme väkivallan vähentymään --- Jos nykyinen kehityskulku jatkuu, on tupakointi harvinainen tapa Suomessa 2030-luvulla ja vuonna 2040 Suomi on savuton. Raisamo, S., Pere, L., Lindfors, P., Tiirikainen, M. Rimpelä, A. (2011). Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö 1977-2011. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistiota 2011:10 ___________
  13. 13. 2 Vallitsevan sivistyskäsityksen kyseenalaistaminen
  14. 14. Tärkeintä elämässä on… …pärjätä taloudellisesti mahdollisimman hyvin > materiaalinen hyvinvointi …löytää elämälle merkitystä ja tarkoitusta > henkinen hyvinvointi Myers, D. (2000).The funds, friends, and faith of happy people. American Psychologist 55(1), 56–67. 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000
  15. 15. Näin me toimimme? talouskasvu ihmisoikeudet elämän ekologisen perustan turvaaminen
  16. 16. Bruttokansantuote kolminkertaistui Suomessa 1966-2004 > koettu tyytyväisyys elämään ei lisääntynyt Bruttokansantuote nelinkertaistuiYhdysvalloissa 1947-1998 > koettu tyytyväisyys elämään ei lisääntynyt Perustarpeiden tyydyttymisen jälkeen hyvinvointi ei juuri lisäänny materiaalista vaurautta kasvattamalla. ______ Moisio, P., Karvonen, S., Simpura, J., & Heikkilä, M. (toim.) (2008). Suomalaisten hyvinvointi 2008. Helsinki: Stakes. Diener, E. & Seligman, M. (2004). Beyond Money. Psychological Science in the Public Interest 5(1), 1–31. Tähtäämme väärään suuntaan?
  17. 17. Kukoistamisen tekijät Covington, M. (1992). Making the grade:A self-worth perspective on motivation and school reform. NewYork: Cambridge University. ________________ Ihmisen universaaleja henkisiä tarpeita ovat • hyväksytyksi tuleminen ja • itsensä tarpeelliseksi kokeminen. Sivistynyt ihminen etsii ja löytää elämäänsä merkitysnäköaloja, jotka ehkäisevät tarkoituksettomuuden ja merkityksettömyyden kokemista ja latteuden leviämistä.!
  18. 18. 3 Siirtyminen älykkäästä viisaaseen elämäntapaan ja yhteiskuntaan
  19. 19. energian lähteen vaihtaminen on KOKONAIS- RATKAISU energian säästäminen on OSITTAIS- RATKAISU viisautta älykkyyttä +
  20. 20. Nollatoleranssi fossiiliselle energialle
  21. 21. Jopa 169 miljoonan euron vuotuinen terveyshaitta suomalaisille Sähköauto saastuttaa enemmän kuin polttomoottoriauto jos sen sähkö tuotetaan kivihiiltä polttamalla ____________ HEAL (2013).The Unpaid Health Bill. How Coal Power Plants Make Us Sick. Bryssels: Health and EnvironmentAlliance Myllyvirta, L. (2013). Silent Killers. Why Europe must replace coal power with green energy. Amsterdam: Greenpeace. Hawkins, t., Singh, B., Majeau-Bettez, G., Hammer Strømman, A. (2012). Comparative Environmental Life Cycle Assessment of Conventional and ElectricVehicles. Journal of Industrial Ecology. DOI: 10.1111/j.1530-9290.2012.00532.x Ilmastonmuutosta kiihdyttävän vaikutuksen lisäksi kivihiili sairastuttaa ja johtaa ennenaikaisiin kuolemiin !
  22. 22. Jos valtio satsaa miljoona dollaria työpaikkojen luomiseen energiasektorilleYhdysvalloissa,niin työpaikkoja syntyy seuraavasti: Callenbach, E. (2014) Sustainable Shinkage: Envisioning a Smaller, Stronger Economy. In: RobertCostanza, Ida Kubiszewski (eds.) Greating a Sustainable and Desirable Future. London:World Scientific, 223-232. Pollin, R., Garrett-Peltier, H., Heintz, J., and Scharber, H. (2008). Green Recovery.A Program to Create Good Jobs and Start Building a Low-Carbon Economy. Washington: Political Economy Research Institute (PERI). Tarvitsemme elämän kukoistamista tukevia ja arvojemme mukaisia työpaikkoja? ___________ • maakaasu 5 työpaikkaa • kivihiili 7 työpaikkaa • tuulivoima 13 työpaikkaa • aurinkoenergia 14 työpaikkaa • biomassaenergia 16 työpaikkaa Uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntävä energiasektori työllistää Yhdysvalloissa enemmän ihmisiä kuin kivihiilen louhinta. !
  23. 23. Kiireestä voimaannuttaviin kohtaamisiin
  24. 24. Voimaannuttavat kohtaamiset Timo Pajunen Itsestä ulospäin suuntautuminen lisää tyytyväisyyttä ja vähentää materiaalisten asioiden merkitystä. Dunn, E.,Aknin, L., & Norton, M. (2008). Spending Money on Others Promotes Happiness. Science 319(5870), 1687–1688. Quoidbach, J., Dunn, E., Petrides, K.V., & Mikolajczak, M. (2010). Money Giveth, MoneyTaketh Away:The Dual Effect of Wealth on Happiness. Psychological Science 21(6), 759–763. __________
  25. 25. Tuotteista palveluihin
  26. 26. Palvelutalous Hankitaan käyttöoikeutta ja saatavuutta omistamisen sijasta  Lisää ihmisten välistä vuorovaikutusta  Säästää energiaa ja luonnonvaroja (a) Korjauspalvelut (b)Vuokrauspalvelut (c) Yhteisomistajuus
  27. 27. Riippuvuudesta omavaraisuuteen
  28. 28. Iskunsietokyky vs. huipputehokkuus Iskunsietokykyinen ihminen  Myönteinen asennoituminen  Kyky säädellä tunteita  Kyky kääntää pettymykset rakentavaksi palautteeksi Iskunsietokykyinen kotitalous  Oma kaivo  Omaa energiatuotantoa  Omaa ruokatuotantoa
  29. 29. Työn verotuksesta kulutuksen verotukseen
  30. 30. 2 500 taloustieteilijää (joukossa 9 Nobelin palkinnon voittajaa) ehdottaa kestävämpään kehitykseen pääsemiseksi verotuksen pääasialliseksi kohteeksi kulutusta. Brown, L. (2009). Plan B 4.0: Mobilizing to save civilization. NewYork: W.W. Norton & Company. Luettavissa: http://www.earth-policy.org/images/uploads/book_files/pb4book.pdf ___________ “Cutting income taxes… This may be the closest thing to a free lunch that economics has to offer.” - Gregory Mankiw
  31. 31. Kvartaaliajattelusta pitkän aikavälin ajatteluun
  32. 32. Keskuskauppakamari vs OECD Suomen tulevaisuuden vaarantaa a) EU:n ilmastopolitiikka b) Energiatehokkuusdirektiivi c) Kaivosvero d) Rikkidirektiivi e) Rahoitusmarkkinavero Kestävyyttä lisäävien ratkaisujen siirtäminen vuoteen 2020 aiheuttaa yhteiskunnille 50 % suuremmat väistämättömät kustannukset vuoden 2050 jälkeen. Linnainmaa, L. (2012).Viisi hanketta vaarantaa Suomen tulevaisuuden. Luettavissa: http://kauppakamari.fi/2012/10/09/viisi-hanketta-vaarantaa-suomen-tulevaisuuden/ OECD (2012). OECD EnvironmentalOutlook to 2050:TheConsequences of Inaction. OECD Publishing. Luettavissa:. http://www.oecd.org/env/environmentalindicatorsmodellingandoutlooks/oecdenvironmentaloutlookto2050theconsequencesofinaction.htm ____________ vs.
  33. 33. Peittelystä radikaaliin läpinäkyvyyteen
  34. 34. Toimiva markkinatalous edellyttää, että meillä on kattavasti tietoa, jonka perusteella teemme valintamme. Yleensä emme tiedä missä olemme mukana kulutusvalintojemme kautta.
  35. 35. Kaivostyöläiset Neuvottelijat, ostajat ja kuljettajat Välittäjät Kongossa Välittäjät naapurimaissa Ugandassa ja Ruandassa Sulattamot ja raaka- ainejalostamot Jalostettu metalli Elektroniikan komponenttivalmistajat (AVX, Honeywell Electronix, KEMET, Matsuo Electric, Murata, NECTokin, Nippon Mining&Metals, Praxari MRC, RIM, Samsung, Sanyo Electronic Device,Vishay) Valmiit tuotteet (Apple, Dell, HP, IBM, Intel, Microsoft, Motorola, Nokia, Philips, Sony, SUN jne.) Tantaalin tie Kongosta puhelimeeni Bleischwitz,R.,Dittrich,M.,andPierdicca,C.(2012).ColtanfromCentralAfrica,International TradeandImplicationsforAnyCertification.ResourcesPolicy.37(1),19–29.Luettavissa: http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0301420711000833#
  36. 36. Määrästä laatuun
  37. 37. 10 12 12 50 75 125 200 0 50 100 150 200 250 Soija Palkokasvit Viljat Maito Siipikarja Sika Naudanliha Tuotetun proteiinikilogramman vaatima peltopinta-ala (m2) AubertC., Fléchet,G. & Sié, J. (2007). Quelle agriculture pour quelle alimentation? Milan:Terre Sauvage. Cassidy, E. et al. (2013). Redefining agricultural yields: from tonnes to people nourished per hectare. Environmental Research Letters Ravinnon eläinperäisyydestä kasvisperäisyyteen
  38. 38. Pauschert,V., Russell, L., Freund, K. (2013). Unlocking the Power.Annual Report 2012 -13. Bonn: Fairtrade International. Luettavissa http://www.fairtrade.net/fileadmin/user_upload/content/2009/resources/2012-13_AnnualReport_FairtradeIntl_web.pdf ILO (2013). Marking progress against child labour.Global estimates and trends 2000-2012. Geneva: International Labour Office. Luettavissa Epäreilusta kaupasta omien arvojen mukaiseen kaupankäyntiin ______________  reilu kauppa kasvoi Suomessa 48% (2012), globaali kasvu oli 21%  246 miljoonaa lapsityöläistä vuonna 2000  168 miljoonaa lapsityöläistä vuonna 2012
  39. 39. Luomutuotteiden markkinat kasvoivat Suomessa 18% aikavälillä 1.7.2012–30.6.2013 vuoden takaiseen verrattuna. Pro Luomu (2013). Luomumarkkinat kasvoivat aiempaa hitaammin. Luettavissa http://luomu.fi/kirjoitus/luomumarkkinat-kasvoivat- aiempaa-hitaammin/3/ ___________ Myrkkyjen käytöstä myrkyttömään maatalouteen
  40. 40. Suomen cleantech-liiketoiminta kasvoi 15% vuonna 2012 ja 29 % vuonna 2013 ____________ Cleantech industry in Finland 2013. Cleantech Finland & Pohjoisranta Burson-Marsteller, May 2013. Luettavissa: http://www.ek.fi/ek/liitteet/CleantechindustryinFinland2013.pdf Likaisesta tuotannosta puhtaaseen tuotantoon
  41. 41. Hyödykkeille tosiasialliset hinnat
  42. 42. Valmistuksesta ja käytöstä johtuvat ekologiset ja sosiaaliset haitat eivät ole tuotteiden hinnoissa mukana Ulkoisvaikutusten sisällyttäminen hintoihin ohjaa kestäviin valintoihin, sillä valintojamme ohjaavat tuotteiden hinnat. Rees,W. (2014).TheWay Forward: Survival 2100. In: Robert Costanza and Ida Kubiszewski (eds.).. Greating a Sustainable and Desirable Future. London:World Scientific, 191–200. Dauvergne, P. (2008).The shadows of consumption:Consequences for the global environment. Cambridge: MIT. Giddens,A. (2009).The politics of climate change. Cambridge: Polity Press. Goleman, D. (2009). Ecological intelligence. How knowing the hidden impacts of what we buy can change everything. NewYork: Broadway Books. _________________
  43. 43. Materian kierto luonnon mallin mukaiseksi
  44. 44. Suomen virallinen tilasto (2012). Kotitalouksien kulutus. Helsinki:Tilastokeskus Materian kiertomahdollisuudet lisääntyvät lajittelun yleistyessä kotitalouksissa vuonna 2006 vuonna 2012 Maito- ym. kartonkitölkit 35 % 61 % Pakkauspahvit 56 % 80 % Sanoma- ja muut lehdet 89 % 93 % Biojäte 48 % 59 % Lasipurkit 66 % 78 % Metallit 51 % 68 % Ongelmajätteet 74 % 82 % ! ! ! !
  45. 45. LYHYESTI SANOTTUNA: Pikaisesti eroon epätaloudellisesta taloudesta
  46. 46. “Taloudellista kehitystä ei enää nykyään hidasta tehokkaiden kalastusmenetelmien puuttuminen vaan kalojen vähyys - ei tehottomat vesipumput, vaan pohjaveden väheneminen - ei sahojen puuttuminen vaan häviävät metsät.” Hawken, P., Lovins, A. & Lovins H. 1999. Natural capitalism: Creating the next industrial capitalism. Boston.
  47. 47. Whiteman, G., Hope, C. & Wadhams, P. (2013).Vast costs ofArctic change. Nature 499, 401-403. NationalGeographic (2013). If All the Ice Melted. Pelkästään Itä-Siperian alueen meren pinnan alla olevan ikiroudan sulamisen vuoksi vapautuvan metaanin aiheuttamien haittojen kustannukset ovat lähes vuoden 2012 koko maailmantalouden suuruiset.
  48. 48. 4 Uljas tulevaisuus
  49. 49. HYVINVOINTI materiaalinen kuluttaminen, yksilökeskeisyys, oman sukupolven tarpeiden priorisointi, oman edun tavoittelu aineeton kuluttaminen, ihmistenvälisyys, jakaminen ja huolenpito, oman ja tulevien sukupolvien tarpeiden huomioiminen TALOUS kilpailu, määrällinen ajattelu (enemmän), omistajien voittojen maksimointi yhteistyö, laadullinen ajattelu (parempaa), yhteisen hyvän ja yhteiskunnan edun tavoittelu LUONNONVARAT jätteitä syntyy valtavasti, fossiiliset energianlähteet, jätteet ja päästöt ovat osoitus virheellisestä tuote- tai palvelumuotoilusta, materia kiertää, puhtaat energianlähteet AIKA lyhyen aikavälin ajattelu, sukupolven sisäinen tasa-arvo pitkän aikavälin ajattelu sukupolven sisäinen ja sukupolvien välinen tasa-arvo Uljaaseen yhteiskuntaan ja elämäntapoihin siirtyminen Salonen, A., Fredriksson, L., Järvinen, S., Korteniemi, P. & Danielsson, J. (2014). Sustainable consumption in Finland – the phenomenon and consumer profiles. International Journal of Marketing, 6(4) Salonen, A. & Åhlberg, M. (2013). Towards sustainable society – From materialism to post-materialism. International Journal of Sustainable Society 5(4), 374-393. Salonen, A. (2013). Responsible Consumption. In: Idowu, S., Capaldi, N., Zu, L., Das Gupta, A. (Eds.). Encyclopedia of Corporate Social Responsibility. Berlin: Springer. Salonen, A. & Åhlberg, M. (2013). Obstacles to Sustainable Living in the Helsinki Metropolitan Area. Sustainable Cities and Society 8(10), 48-55. Salonen, A. & Åhlberg, M. (2012). The Path towards Planetary Responsibility – Expanding the Domain of Human Responsibility Is a Fundamental Goal for Life-Long Learning in a High-Consumption Society. Journal of Sustainable Development, 5(8), 13-26.
  50. 50. Kiitos! arto.o.salonen (at) helsinki.fi

×