Palvelupaketeilla johtamisen taloudellinen potentiaali
•
0 likes•2,264 views
Palvelupaketeilla johtamisen taloudellinen potentiaali
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (19)
Similar to Palvelupaketeilla johtamisen taloudellinen potentiaali
Similar to Palvelupaketeilla johtamisen taloudellinen potentiaali (20)
More from Sitra / Hyvinvointi
More from Sitra / Hyvinvointi (20)
Palvelupaketeilla johtamisen taloudellinen potentiaali
- 1. Palvelupaketeilla johtamisen taloudellinen potentiaali Loppuraportti 1.4.2015
- 2. Sisältö 1 Yhteenveto 2 Palvelupakettikohtainen analyysi 3 Palvelupakettikohtaisen taloudellisen potentiaalin laskenta 4 Taloudellinen potentiaali kokonaiskustannusten tasolla 5 Liitteet
- 3. 3 Palvelupaketit tekevät kuntien palvelutuotannosta vertailukelpoisia Sitran ehdottama palvelupakettimalli on tapa siirtää rahaa tilaajan ja tuottajan välillä, mutta se myös luo kehikon, jonka mukaan kustannukset ja suoritteet raportoidaan läpinäkyvyys ja vertailukelpoisuus paranevat merkittävästi Tässä selvityksessä palvelupaketit on määritelty Kuntamaisema-tietokannan jaottelun mukaisesti Palvelupaketit on laskettu yhdenmukaisin perustein kaikille kunnille − Samat palvelut aina samaan pakettiin riippumatta kunnan organisaatiorakenteesta Palvelupaketit on pyritty määrittelemään niin, että niiden välillä on vaikea osaoptimoida − Vaikea madaltaa yhden paketin kustannuksia siirtämällä asiakkaat toisen palvelupaketin piiriin, esimerkiksi kaikki hoito- ja hoivapalvelut (ESH:ta lukuunottamatta) ovat yhdessä paketissa ja aikuisten psykososiaaliset palvelut (sisältäen psykiatrisen ESH:n) muodostavat toisen paketin Esimerkki palvelupakettien muodostamisesta Kunta 1 Terveyden- hoito Vanhus- palvelut Sosiaali- palvelut Kunta 2 Terveys- palvelut Sosiaali-ja vanhuspalvelut Kaikki kunnat Sosiaali- ja terveyspalvelut
- 4. 4 Selvityksen tavoitteena oli palvelupakettiajattelun konkretisointi sekä taloudellisen potentiaalin arviointi Tämän selvityksen tavoitteet: − Jaotella kuntien kustannukset palvelupakettiajattelun mukaisesti ja arvioida pakettien kustannuksia per asukas − Arvioida sote-kustannusten taloudellista potentiaalia koko maan tasolla vertaamalla alueiden kustannuksia keskenään sekä 1) sote-kokonaiskustannusten tasolla että 2) palvelupaketeittain Kokonaiskustannuksille sekä palvelupakettien kustannuksille määritetään tavoitetaso, joka huomioi kohdeväestön tarpeet − Tässä selvityksessä käytetyt väestön tarpeita huomioivat muuttujat ovat suuntaa antavia eikä niitä tule käyttää sellaisenaan ilman jatkoselvityksiä Aineistona käytettiin sekä SotkaNetista saatuja kuntien sote-kokonaiskustannuksia että Kuntamaisema-tietokannassa olevien kuntien ja kuntayhtymien tai yhteistoiminta-alueiden tilinpäätöstietoja Sote-kokonais- kustannus Sote-kokonais- kustannus Paketin 1 kustannus Paketin 2 kustannus Paketin 3 kustannus Paketin 4 kustannus Paketin 5 kustannus Paketin 6 kustannus Paketin 1 kustannus Paketin 2 kustannus Paketin 3 kustannus Paketin 4 kustannus Paketin 5 kustannus Paketin 6 kustannus Kunta 1 Kunta 2 Taloudellista potentiaalia arvioitiin sekä sote- kokonaiskustannusten tasolla (1) että palvelupakettitasolla (2) 2 1
- 5. 5 400 600 800 1 000 1 200 1 400 5 7 9 11 13 Hoitojahoiva€/asukas Yli 74-vuotiaiden osuus väestöstä, % Koko maan sote-palveluiden taloudellista potentiaalia voidaan laskea vertailemalla eri alueiden kustannustasoja keskenään Olennaista on huomioida eri alueiden väestöstä johtuvat erot palvelutarpeessa Alue Taloudellinen potentiaali / asukas väestö Taloudellinen potentiaali yhteensä Alue 1 170 € 20 000 3,4 M€ Alue n x € x x M€ Yhteensä x € 20 000 + x 3,4 + x M€ 3 1 Huomioidaan väestön palvelutarpeen vaikutus kustannuksiin Etsitään parhaiten sote- kokonaiskustannuksia tai palvelupaketin kustannuksia selittävä väestön ominaisuuksia kuvaava muuttuja. Muuttuja(t) vaihtelee paketeittain. Pystytään laskemaan keskimääräinen kustannustaso väestön palvelutarve huomioiden 2 Lasketaan aluekohtainen taloudellinen potentiaali verrattuna nykyiseen keskimääräiseen kustannustasoon Alueiden, jotka ovat keskimääräisen kustannuksen yläpuolella (punainen alue kuvaajassa), oletetaan pääsevän keskimääräiselle kustannustasolle, jossa palvelutarve on huomioitu Taloudellinen potentiaali on nykyisen kustannuksen ja keskimääräisen kustannustason erotus Keskimääräitä kustannustasoa edullisemmin palvelunsa tuottavilla alueilla (vihreä alue) ei taloudellista potentiaalia 170€/as 2 1 3 Lasketaan taloudelliset potentiaalit yhteen ja suhteutetaan koko maan kustannustasoon Kerrotaan alueen asukaskohtainen taloudellinen potentiaali alueen väestöllä alueen taloudellinen potentiaali Summataan eri alueiden taloudelliset potentiaalit yhteen koko tarkastellun alueen taloudellinen potentiaali Suhteutetaan tarkastellun alueen taloudellinen potentiaali koko maan tasoon Esimerkki potentiaalin laskemisesta
- 6. 6 -10 -5 0 5 10 Taloudellinen potentiaali on suurempi, jos se lasketaan pakettitasolla kuin kokonaiskustannusten tasolla Pakettitasolla tehty laskelma tuottaa suuremman taloudellisen potentiaalin, koska ero alueiden välillä ovat suuremmat kuin kokonaiskustannuksessa − Kukin alue voi tuottaa osan palveluista keskimääräistä edullisemmin ja osan keskimääräistä kalliimmin Lopputuloksena kokonaiskustannus on lähellä eri alueiden keskikustannusta, mikä ei indikoi taloudellista potentiaalia − Palvelupakettikohtaisesti tarkasteltaessa edullisesti tuotetut palvelut eivät kompensoi kalliilla tuotettujen palveluiden kustannustasoa (kts. kuva) Palvelupakettikohtaiset laskelmat on tehty bruttokustannuksilla ja kokonaiskustannuksilla tehdyt laskelmat nettokustannuksilla. − Nettokustannuksilla laskettu taloudellinen potentiaali on skaalattu bruttokustannusten tasolle − Ero brutto- ja nettokustannuksissa selittyy palveluiden käyttäjien maksamilla asiakasmaksuilla, joiden suuruus ei vaihtele suuresti alueiden välillä tulosten skaalaaminen ei aiheuta merkittäviä vääristymiä Taloudellisen potentiaalin realisoituminen edellyttää kalliilla sote- palvelunsa tuottavien pääsemistä keskimääräiselle kustannustasolle − Kustannustasossa huomioitu väestön palvelutarve Taloudellisen potentiaalin realisoiminen on osin tehtävissä ilman hallinnollisia muutoksia, mutta palvelupakettikohtaiset tuotannon integraatiot ja palvelukokonaisuuden johtaminen tehostavat muutoksen toteuttamista. Aikuispsyko- sosiaaliset Aikuissosiaalityö Erikois- sairaanhoito Hoito ja hoiva Kuntoutus Perhepalvelut Suun terveydenhuolto Vammaispalvelut Vastaanotto Esimerkki yksittäisen alueen taloudellisen potentiaalin laskemisesta Palvelupakettikohtaisessa laskelmassa käytetään vain taloudellista potentiaalia sisältävien pakettien summaa (siirtymät punaisella alueella keskiarvoon) Kokonaiskustannuksilla laskettaessa vertaillaan pakettien yhteissummaa, jossa edullisesti tuotetut palvelut laskevat kunnan kokonaiskustannusta (kohti kuntien keskiarvoa) Taloudellinen potentiaali, M€ YHTEENSÄ
- 7. 7 Palvelupakettikohtaisesti taloudellinen potentiaali on n. 1,1 mrd€ ja kokonaiskustannuksilla laskettuna n. 0,8 mrd€ Kuntien sote-palveluiden kokonaiskustannusten tasolla tehtyjen ylhäältä alas -laskelmien tuottama arvio koko maan taloudelliselle potentiaalille bruttokustannuksissa liikkuu välillä 600 - 970 M€ − Vuoden 2013 bruttokustannuksista 2,9 - 4,3 % − Eri mallien antamien potentiaalien keskiarvo 780 M€ Palvelupakettien tasolla alhaalta ylös tehtyjen laskelmien indikoima potentiaali bruttokustannuksissa vaihtelee välillä 930 - 1230 M€ − Asukaskohtainen taloudellinen potentiaali tutkitulla alueella keskimäärin 168 euroa per henkilö, mikä vastaa 4,8 % alueen kokonaisbruttokustannuksista − Potentiaalien vaihteluväli vuoden 2013 bruttokustannuksiin suhteutettuna 4,1 - 5,4 % − Eri mallien antamien taloudellisten potentiaalien keskiarvo noin 1,1 mrd€ − Analyysissä mukana olevat alueet ovat suhteellisen edustava otos Suomen kunnista Laskelmissa oletettu keskimääräistä kalliimmalla palvelut tuotettavien alueiden pääsevän keskimääräiselle tasolle − Keskimääräistä tasoa on lisäksi joka kunnan kohdalla korjattu demografisilla tekijöillä ja sairastavuudella Taloudellinen potentiaali kuitenkin riippuu siitä, mitä mallia laskelmissa on käytetty 20,0 20,5 21,0 21,5 22,0 22,5 23,0 Kokonais- kustannuksilla laskettu Palvelupaketti- kustannuksilla laskettu 2013 brutto- kustannus Kustannustaso pienimmän potentiaalin mallissa Kustannustaso mallien keskiarvopo- tentiaalilla Kustannustaso suurimman potentiaalin mallissa Koko maan sote-kustannustaso eri malleilla laskettuna, miljardia euroa
- 8. 8 Taloudellisesta potentiaalista (1,1 mrd €)* suuri osa on hoidossa ja hoivassa sekä erikoissairaanhoidossa 15 % = 168 M€ 8 % = 86 M€ 22 % = 240 M€ 26 % = 284 M€ 2 % = 23 M€ 7 % = 78 M€ 3 % = 38 M€ 8 % = 82 M€ 8 % = 88 M€ 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Säästöpotentiaali Vastaanotto Vammaispalvelut Suun terveydenhuolto Perhepalvelut Kuntoutus Hoito ja hoiva ESH Aikuissosiaalityö Aikuispsykososiaaliset Hoito ja hoiva sekä erikoissairaanhoito ovat myös kustannuksiltaan kaksi suurinta erää Palvelupaketin osuus koko taloudellisesta potentiaalista sekä potentiaali koko maan tasolla *Potentiaali laskettu olettamalla keskimääräistä kalliimmalla tuotettujen palvelujen kustannusten laskevan keskimääräiselle tasolle Koko taloudellisesta potentiaalista 26 % hoidossa ja hoivassa − Hoidon ja hoivan osuus koko sote-kustannuksista oli tarkastellulla alueella 27 % Toiseksi eniten taloudellista potentiaalia erikoissairaanhoidossa 22 % osuudella − Erikoissairaanhoidon osuus koko sote-kustannuksista oli tarkastellulla alueella 30 % − Erikoissairaanhoidon taloudellinen potentiaali suhteessa palvelupaketin kustannusten suuruuteen keskimääräistä pienempi Suhteellisesti eniten taloudellista potentiaalia aikuispsykososiaalisissa palveluissa − Aikuispsykososiaalisten palvelujen osuus kustannuksista vain 7 %, mutta osuus kokonaispotentiaalista jopa 15 % − Mielenterveys- ja päihdepalvelujen painopisteet vaihtelevat huomattavasti eri alueiden välillä, mikä aiheuttaa suuria eroja kustannustasoon
- 9. Sisältö 1 Yhteenveto 2 Palvelupakettikohtaiset tulokset 3 Palvelupakettikohtaisen taloudellisen potentiaalin laskenta 4 Taloudellinen potentiaali kokonaiskustannusten tasolla 5 Liitteet
- 10. 10 Aikuispsykososiaaliset palvelut *Potentiaali laskettu olettamalla keskimääräistä kalliimmalla tuotettujen palvelujen kustannusten laskevan keskimääräiselle tasolle Mielenterveysasumispalveluiden runsaskäyttö ja asumispalveluiden kuntouttavan työn vaihteleva taso Vaihteleva psykiatrisen laitoshoidon sairastavuudesta riippumaton käyttö Laitos- ja asumispalveluiden integraatio avopalveluiden kanssa Painotuksen siirtäminen laitoshoidosta ja palveluasumisesta riittävään avohoitoon ja kotona asumisen tukeen. Syitä alueiden välisiin eroihin 0 50 100 150 200 250 300 350 400 70 90 110 130 150 170 190 Aikuispsykososiaaliset€/as Kela työkyvyttömyysindeksi, ikävakioitu Kustannustaso suhteessa Kelan ikävakioituun työkyvyttömyysindeksiin 15 % = 168 M€ 8 % = 86 M€ 22 % = 240 M€ 26 % = 284 M€ 2 % = 23 M€ 7 % = 78 M€ 3 % = 38 M€ 8 % = 82 M€ 8 % = 88 M€ 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Taloudellinen potentiaali* Aikuis- psykososiaaliset palvelut Aikuissosiaalityö ESH Hoito ja hoiva Kuntoutus Perhepalvelut Suun terv.huolto Vammaispalvelut Vastaanotto
- 11. 11 Aikuissosiaalityö *Potentiaali laskettu olettamalla keskimääräistä kalliimmalla tuotettujen palvelujen kustannusten laskevan keskimääräiselle tasolle Toimeentulotuen myöntämiskriteereissä on eroaja Täydentävä ja ennaltaehkäisevä toimeentulotuki ovat eri tavalla käytössä Aktivointitoiminta eritasoista eri alueilla Kriteerien yhtenäistäminen ja työttömien aktivointiprosessin kehittäminen ja integroiminen kunnan työtoimintaan ja työvoimahallintoon Syitä alueiden välisiin eroihin 15 % = 168 M€ 8 % = 86 M€ 22 % = 240 M€ 26 % = 284 M€ 2 % = 23 M€ 7 % = 78 M€ 3 % = 38 M€ 8 % = 82 M€ 8 % = 88 M€ 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Taloudellinen potentiaali* 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 15 20 25 30 35 40 45 50 Aikuissosiaalityö€/as Yksinhuoltajien osuus perheistä, % Kustannustaso suhteessa yksinhuoltajien osuuteen perheistä Aikuis- psykososiaaliset palvelut Aikuissosiaalityö ESH Hoito ja hoiva Kuntoutus Perhepalvelut Suun terv.huolto Vammaispalvelut Vastaanotto
- 12. 12 Erikoissairaanhoito *Potentiaali laskettu olettamalla keskimääräistä kalliimmalla tuotettujen palvelujen kustannusten laskevan keskimääräiselle tasolle Sairaalaverkon pirstaleisuus ja pienet sairaalat näyttävät johtavan korkeampaan palvelukäyttöön suhteessa väestöön, mikä johtaa korkeampiin kustannuksiin Vuodeosastokapasiteetin määrä suhteessa väestöön vaihtelee Siirtyminen tehokkuuden kannalta riittävän volyymin tuottaviin sairaalayksiköihin Syitä alueiden välisiin eroihin 15 % = 168 M€ 8 % = 86 M€ 22 % = 240 M€ 26 % = 284 M€ 2 % = 23 M€ 7 % = 78 M€ 3 % = 38 M€ 8 % = 82 M€ 8 % = 88 M€ 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Taloudellinen potentiaali* 700 800 900 1 000 1 100 1 200 1 300 1 400 1 500 4 6 8 10 12 14 16 Erikoissairaanhoito€/as Yli 74-vuotiaiden osuus väestöstä, % Kustannustaso suhteessa yli 74-vuotiaiden osuuteen väestöstä Aikuis- psykososiaaliset palvelut Aikuissosiaalityö ESH Hoito ja hoiva Kuntoutus Perhepalvelut Suun terv.huolto Vammaispalvelut Vastaanotto
- 13. 13 Hoito ja hoiva *Potentiaali laskettu olettamalla keskimääräistä kalliimmalla tuotettujen palvelujen kustannusten laskevan keskimääräiselle tasolle Palveluasumisen ja pitkäaikaislaitoshoidon (ympärivuorokautinen hoito) peittävyyden suuret alueelliset vaihtelut Erot palveluasumisen yksikköhinnoissa Akuuttivuodeosastojen jaksojen kesto ja kuntouttavan työotteen toteutuminen Toimivan palveluohjauksen ja tehokkaan kotihoidon mahdollistama ympärivuorokautisen hoidon peittävyyden lasku Syitä alueiden välisiin eroihin 15 % = 168 M€ 8 % = 86 M€ 22 % = 240 M€ 26 % = 284 M€ 2 % = 23 M€ 7 % = 78 M€ 3 % = 38 M€ 8 % = 82 M€ 8 % = 88 M€ 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Taloudellinen potentiaali* 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 1 600 4 6 8 10 12 14 16 Hoitojahoiva€/as Yli 74-vuotiaiden osuus väestöstä, % Kustannustaso suhteessa yli 74-vuotiaiden osuuteen Aikuis- psykososiaaliset palvelut Aikuissosiaalityö ESH Hoito ja hoiva Kuntoutus Perhepalvelut Suun terv.huolto Vammaispalvelut Vastaanotto
- 14. 14 Kuntoutus *Potentiaali laskettu olettamalla keskimääräistä kalliimmalla tuotettujen palvelujen kustannusten laskevan keskimääräiselle tasolle Kuntoutukseen pääsyn kriteerien vaihtelu alueittain Kuntoutuksen hajanaisuus ja koordinoimattomuus, kustannuksia vaikea saada esiin Kuntoutuksen uudelleen organisointi ja rahoituksen yksinkertaistaminen Syitä alueiden välisiin eroihin 15 % = 168 M€ 8 % = 86 M€ 22 % = 240 M€ 26 % = 284 M€ 2 % = 23 M€ 7 % = 78 M€ 3 % = 38 M€ 8 % = 82 M€ 8 % = 88 M€ 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Taloudellinen potentiaali* 0 10 20 30 40 50 60 70 80 40 60 80 100 120 140 160 Kuntoutus€/as Sepelvaltimotauti-indeksi, ikävakioimaton Kustannustaso suhteessa ikävakioimattomaan sepelvaltimotauti- indeksiin Aikuis- psykososiaaliset palvelut Aikuissosiaalityö ESH Hoito ja hoiva Kuntoutus Perhepalvelut Suun terv.huolto Vammaispalvelut Vastaanotto
- 15. 15 Perhepalvelut *Potentiaali laskettu olettamalla keskimääräistä kalliimmalla tuotettujen palvelujen kustannusten laskevan keskimääräiselle tasolle Kodin ulkopuolelle sijoitusten määrän vaihtelut Kilpailutilanteen myötä laitoshoidon ja perhekotien yksikköhinnat vaihtelevat Rekrytoinnin aktiivisuuden tuomat erot perhehoidon osuuteen sijoituksista Palvelutarpeen arvion ja palveluohjauksen toimivuudessa eroja Perhehoidon rekrytoinnin ja tuen kehittäminen Perhekotien ja laitoshoidon kilpailutilanteen kautta kehittäminen Avohoidon ja -huollon palvelujen integrointi Syitä alueiden välisiin eroihin 15 % = 168 M€ 8 % = 86 M€ 22 % = 240 M€ 26 % = 284 M€ 2 % = 23 M€ 7 % = 78 M€ 3 % = 38 M€ 8 % = 82 M€ 8 % = 88 M€ 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Taloudellinen potentiaali* 0 50 100 150 200 250 300 350 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Perhepalvelut€/as Yksinhuoltajien osuus perheistä, % Kustannustaso suhteessa yksinhuoltajien osuuteen perheistä Aikuis- psykososiaaliset palvelut Aikuissosiaalityö ESH Hoito ja hoiva Kuntoutus Perhepalvelut Suun terv.huolto Vammaispalvelut Vastaanotto
- 16. 16 Suun terveydenhuolto Kunnan ja Kelan maksamat kustannukset *Potentiaali laskettu olettamalla keskimääräistä kalliimmalla tuotettujen palvelujen kustannusten laskevan keskimääräiselle tasolle Yksityisen suun terveydenhuollon osuus vaihtelee kuntien välillä Tehokkaimpien tuotantomuotojen implementoinnin taso vaihtelee kilpailullisen asetelman lisääminen uudistamalla rahoitusmalli ja hoitoonpääsykriteerien tasalaatuistaminen Syitä alueiden välisiin eroihin 15 % = 168 M€ 8 % = 86 M€ 22 % = 240 M€ 26 % = 284 M€ 2 % = 23 M€ 7 % = 78 M€ 3 % = 38 M€ 8 % = 82 M€ 8 % = 88 M€ 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Taloudellinen potentiaali* 0 50 100 150 200 250 300 350 80 85 90 95 100 105 110 115 120 125 Suunterveydenhuolto€/as Kela lääkekorvausoikeusindeksi, ikävakioitu Kustannustaso suhteessa ikävakioituun lääkekorvausoikeusindeksiin Aikuis- psykososiaaliset palvelut Aikuissosiaalityö ESH Hoito ja hoiva Kuntoutus Perhepalvelut Suun terv.huolto Vammaispalvelut Vastaanotto
- 17. 17 Vammaispalvelut *Potentiaali laskettu olettamalla keskimääräistä kalliimmalla tuotettujen palvelujen kustannusten laskevan keskimääräiselle tasolle Kehitysvammapalveluissa palveluasumisen yksikköhinnat vaihtelevat Vammaispalvelut perustuvat subjektiivisiin oikeuksiin ja kunnan harkintaan; palveluiden myöntämisperusteet vaihtelevat kuntien välillä Toimivan palvelutarpeenarvion ja ohjauksen avulla tasalaatuisemmat alueelliset päätökset Palveluasumisen tehostaminen rakenteellisesti ja yksikköhinnoilla Syitä alueiden välisiin eroihin 15 % = 168 M€ 8 % = 86 M€ 22 % = 240 M€ 26 % = 284 M€ 2 % = 23 M€ 7 % = 78 M€ 3 % = 38 M€ 8 % = 82 M€ 8 % = 88 M€ 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koko maan potentiaalista* 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 0 10 20 30 40 50 Vammaispalvelut€/as Kehitysvammaisten asumispalvelujen piirissä / 10 000 as Kustannustaso suhteessa kehitysvammaisten asumispalvelujen piirissä olevien osuuteen väestöstä Aikuis- psykososiaaliset palvelut Aikuissosiaalityö ESH Hoito ja hoiva Kuntoutus Perhepalvelut Suun terv.huolto Vammaispalvelut Vastaanotto
- 18. 18 Vastaanottopalvelut *Potentiaali laskettu olettamalla keskimääräistä kalliimmalla tuotettujen palvelujen kustannusten laskevan keskimääräiselle tasolle Harvaan asutuilla alueilla lääkäripula nostaa henkilöstökustannuksia erityisesti lääkärivastaanotoilla Yksikköjen tehokkuuksissa eroja Vaikuttavuus erikoissairaanhoitoon perusterveydenhuollon vastaanottopalveluissa vaihtelee kunnittain Toimintamallin kehittäminen ja integrointi erikoislääkäripalveluihin nykyistä paremmin Syitä alueiden välisiin eroihin 15 % = 168 M€ 8 % = 86 M€ 22 % = 240 M€ 26 % = 284 M€ 2 % = 23 M€ 7 % = 78 M€ 3 % = 38 M€ 8 % = 82 M€ 8 % = 88 M€ 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Taloudellinen potentiaali* 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 80 90 100 110 120 130 140 150 160 Vastaanotto€/as Kela lääkekorvausoikeusindeksi, ikävakioimaton Kustannustaso suhteessa Kelan ikävakioimattomaan lääkekorvaus- oikeusindeksiin Aikuis- psykososiaaliset palvelut Aikuissosiaalityö ESH Hoito ja hoiva Kuntoutus Perhepalvelut Suun terv.huolto Vammaispalvelut Vastaanotto
- 19. 19 Vertaamalla keskimääräisen kustannustason sijaan 5./20 edullisimpaan alueeseen on taloudellinen potentiaali 2,7 mrd€ Asettamalla tavoiteltu kustannustaso keskimääräistä alemmas parhaan 25 prosentin eli 5. edullisimman alueen kohdalle, saadaan taloudelliseksi potentiaaliksi 2,7 mrd€ − Edullisimmin palvelunsa tuottava 25 % alueista tuottaa jo palvelunsa tällä tavoitetasolla tai edullisemmin Palvelupakettien osuudet taloudellisesta potentiaalista eivät muutu merkittävästi 13 % = 353 M€ 9 % = 243 M€ 23 % = 625 M€ 25 % = 665 M€ 2 % = 61 M€ 9 % = 229 M€ 4 % = 106 M€ 8 % = 212 M€ 7 % = 196 M€ 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Säästöpotentiaali Vastaanotto Vammaispalvelut Suun terveydenhuolto Perhepalvelut Kuntoutus Hoito ja hoiva ESH Aikuissosiaalityö Aikuispsykososiaaliset Palvelupaketin osuus koko taloudellisesta potentiaalista sekä palvelupaketin potentiaali koko maan tasolla 269€/as 1 2 3 4 5 400 600 800 1 000 1 200 1 400 5 7 9 11 13 Hoitojahoiva€/asukas Yli 74-vuotiaiden osuus väestöstä, %
- 20. Sisältö 1 Yhteenveto 2 Palvelupakettikohtaiset tulokset 3 Palvelupakettikohtaisen taloudellisen potentiaalin laskenta 4 Taloudellinen potentiaali kokonaiskustannusten tasolla 5 Liitteet
- 21. 21 Palvelupakettikohtaisessa laskennassa käytetään hyväksi Maisema-järjestelmän palvelupakettien kustannustietoja Kustannustiedot: 19 alueelta sosiaali- ja terveystoimen bruttokustannukset jaettuna yhdenmukaisesti 9 eri palvelupakettikokonaisuudelle* Väestöön liittyvät tunnusluvut: mm. väestön ikärakenteeseen, sairastavuuteen sekä vammaispalveluihin liittyviä tunnuslukuja 1) Lähtötiedot 2) Väestön ominaisuuksien vaikutus kustannustasoon 3) Tavoitekustannustason määrittäminen Etsitään parhaiten yksittäisen palvelupaketin kustannuksia (~palvelun tarvetta) selittävät alueiden väestöön liittyvät tunnusluvut Selvitetään, kuinka paljon väestön ominaisuudet vaikuttavat kustannustasoon Lasketaan jokaiselle alueelle tavoitekustannustasot eri palvelupaketeille Tavoitekustannustasoksi on määritelty regressiofunktio, jossa selittävänä muuttujana ovat väestöön liittyvät tunnusluvut 4) palvelupaketin potentiaali koko alueella Palvelupakettikohtainen potentiaali on nykyisen kustannustason ja tavoitekustannustason erotus Mikäli kustannustaso on jo tavoitetta alempi, ei laskennallista potentiaalia ole 5) Kokonaispotentiaali Summataan palvelupakettikohtaiset taloudelliset potentiaalit yhteen Pohditaan, kuinka hyvin tulokset ovat yleistettävissä koko maan tasolla *Kustannuksiin lisätty suun terveydenhuollon osalta myös yksityisten asiakkaiden ja KELAn maksamat kustannukset
- 22. 22 Kuntamaiseman tietokanta yhdenmukaistaa kuntien kirjavat tilinpäätöstiedot Perustuu kuntien ja yhteistoiminta-alueiden tilinpäätöksen mukaisiin tietoihin. Kuntien käyttötalouden tilinpäätökset viedään sellaisenaan Kuntamaiseman tietokantaan, jossa ne jaetaan ennalta tehtyjen määrittelyjen mukaan yksittäisten kuntien organisaatiorakenteista poikkeaville palvelupaketeille. Tämä määrittelytyö on tehty yhdessä kunnan kanssa. Talousdata kerätään kustannuspaikoittain tai tarvittaessa toiminnoittain tilitasolla (sekä sisäiset että ulkoiset tilit). Kukin kustannuspaikka on kytketty Maiseman palvelupakettiin ja siellä tarkemmin yksittäisiin palveluihin. Kustannuspaikka on tarvittaessa jaettu vielä tarkemmin esim. suoritteiden perusteella eri palveluille, mikäli kirjanpidon tarkkuus ei ole ollut riittävä. Talousdatasta on poistettu yhteistoiminta-alueiden kuntaosuudet, sekä mahdollisesti muu palveluiden ristikkäiskäytöstä aiheutunut sisäinen laskutus. Hallinnon osuus on vyörytetty palvelupaketeille niiden bruttokustannusten suhteessa, mikäli sitä ei ole kirjanpidossa sisäisesti laskutettu Erikoissairaanhoidon kustannukset on saatu sairaanhoitopiirien kuntalaskutustiedoista, ja ne on täsmäytetty kuntien ja yhteistoiminta-alueiden kirjanpitoon.
- 23. 23 Tutkitun alueen väestöpohja vastaa noin 14 % koko maan väestöstä Asukasluku Alueiden määrä Keskikustannus € / as > 99 999 1 3 108 € 50 000 – 99 999 3 3 458 € - 3 867 € 25 000 – 49 999 6 2 972 € - 3 948 € < 25 000 10 2 592 € - 4 517 € Yhteensä 20 3 503 € Osa alueista on yksittäisiä kuntia ja osa koostuu useammasta kunnasta Laskelmissa käytetyt alueet
- 24. 24 Palvelupaketeittain asukaskohtaisissa kustannuksissa huomattavaa hajontaa *Laskettu ensisijaisella regressiomallilla **Kustannuksiin lisätty myös yksityisten asiakkaiden ja KELAn maksamat kustannukset Palvelupaketti Kustannus, €/as Palvelupaketin hinta, €/as* SisältääMin. Max. Ka Min. Max. Ka Aikuispsykososiaaliset palvelut 103 361 224 167 323 224 Mielenterveys- ja päihdepalvelut sisältäen psykiatrisen erikoissairaanhoidon Aikuissosiaalityö 77 411 203 90 363 203 Toimeentulotuki, työllistämistoiminta ym. sosiaalityö Erikoissairaanhoito 835 1 385 1 083 888 1 298 1 083 Erikoissairaanhoito ilman psykiatrian palveluita Hoito & hoiva 503 1 372 1 001 574 1471 1001 Omaishoidon tuki, Kotihoito, Päiväkeskukset, tehostettu palveluasuminen, vanhusten laitoshoito, perusterveydenhuollon vuodeosasto Kuntoutus 24 75 45 26 59 45 Terapia- ja kuntoutusasiakkaat, lääkinnällinen kuntoutus ja veteraanikuntoutus Perhepalvelut 111 319 195 149 258 195 Lastensuojelu, perheneuvola Suun terveydenhuolto** 157 299 224 167 289 224 Perustason suun terveydenhuolto Vammaispalvelut 185 436 303 245 417 303 Vaikea- ja kehitysvammaisten palvelut Vastaanotto 232 472 328 281 406 328 Perustason vastaanottopalvelut sisältäen neuvolat, tutkimukset ja sairaankuljetuksen Maisema-järjestelmän palvelupaketit
- 25. 25 Aikuispsykososiaaliset palvelut Malli Muuttujat yhtälö Selitysaste (R²) 1 x = Kelan työkyvyttömyysindeksi, ikävakioitu y = 1,53x + 46,9 0,49 2 x = THL mielenterveysindeksi, ikävakioimaton y = 1,89x + 7,99 0,45 3 x = THL sairastavuusindeksi, ikävakioimaton y = 2,01x + 0,40 0,44 4 x = Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu y = 2,71x - 67,2 0,38 Selittävät muuttujat Mielenterveys- ja päihdepalveluista koostuvien psykososiaalisten palveluiden kustannuksia selittävät parhaiten Kelan työkyvyttömyysindeksi ja THL.n mielenterveysindeksi Malli 2 antaa pienimmän potentiaalin (21 €/asukas), joka vastaa 8,8 % alueiden keskikustannuksesta Malli 3 antaa korkeimman potentiaalin (30 €/asukas), joka vastaa 12,5 % maisemakuntien keskikustannuksesta Yhteenveto 0 50 100 150 200 250 300 350 400 70 90 110 130 150 170 190 Aikuispsykososiaaliset€/as Kela työkyvyttömyysindeksi, ikävakioitu Kustannustaso suhteessa Kelan ikävakioituun työkyvyttömyysindeksiin 26,40 21,04 30,12 26,35 0 5 10 15 20 25 30 35 Malli 1 Malli 2 Malli 3 Malli 4 Potentiaali keskimäärin per asukas, €
- 26. 26 Aikuissosiaalityö Malli Muuttujat Yhtälö Selitysaste (R²) 1 x1 = Yksinhuoltajien osuus perheistä x2 = 18-64 –vuotiaat / väestö y = 9,39x1 + 8,76x2 - 595 0,67 2 x1 = Yksin asujien osuus väestöstä x2 = 18-64 –vuotiaat / väestö y = 13,5x1 + 13,7x2 - 850 0,62 3 x1 = työttömät, % työvoimasta x2 = 18-64 –vuotiaat / väestö y = 16,2x1 + 16,0x2 - 920 0,60 Selittävät muuttujat Suurimmaksi osaksi toimeentulotuesta ja työmarkkinatuen kuntaosuudesta koostuvaa aikuissosiaalityötä selittää parhaiten yksinhuoltajien osuuden perheistä ja aikuisten väestöosuuden yhdistelmä Selitysaste monimuuttujamalleilla on huomattavasti korkeampi kuin yksittäisillä muuttujilla Potentiaali mallilla 1 on 11 euroa asukasta kohden, mikä vastaa 5,4 % keskikustannuksista Yhteenveto 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 15 20 25 30 35 40 45 50 Aikuissosiaalityö€/as Yksinhuoltajien osuus perheistä, % Kustannustaso suhteessa yksinhuoltajien osuuteen perheistä 11,4 13,1 15,2 0 2 4 6 8 10 12 14 16 Malli 1 Malli 2 Malli 3 Potentiaali keskimäärin per asukas, €
- 27. 27 Erikoissairaanhoito Malli Muuttujat Yhtälö Selitysaste (R²) 1 x = Yli 74-vuotiaiden osuus väestöstä y = 46,0x + 655 0,55 2 x = Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioimaton y = 4,41x + 578 0,55 3 x = Kelan kuolleisuusindeksi, ikävakioimaton y = 3,79x + 676 0,53 4 X = THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioimaton y = 5,24x + 501 0,42 Selittävät muuttujat Erikoissairaanhoidon kustannuksia parhaiten kuvaa yli 74- vuotiaiden osuus väestöstä Myös Kelan ikävakioimaton sairastavuusindeksi ja kuolleisuusindeksi selittävät erikoissairaanhoidon kustannuksia varsin hyvin johtuen niiden sidonnaisuudesta vanhusten osuuteen Laskennallinen potentiaali on mallista riippuen vain 3,1 - 3,8 % erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksista Yhteenveto 700 800 900 1000 1100 1200 1300 1400 1500 4 6 8 10 12 14 16 Erikoissairaanhoito€/as Yli 74-vuotiaiden osuus väestöstä, % Kustannustaso suhteessa yli 74-vuotiaiden osuuteen väestöstä 40,4 32,8 38,6 36,3 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Malli 1 Malli 2 Malli 3 Malli 4 Potentiaali keskimäärin per asukas, €
- 28. 28 Hoito ja hoiva Malli Muuttujat Yhtälö Selitysaste (R²) 1 x = Yli 74-vuotiaiden osuus väestöstä y = 101x + 61,4 0,79 2 x = Kelan kuolleisuusindeksi y = 8,18x + 121 0,75 3 x = Kela sairastavuusindeksi, ikävakioimaton y = 8,85x - 12,2 0,66 4 x = THL sote-tarvekerroin y = 19,8x - 1101 0,65 Selittävät muuttujat Hoidon ja hoivan palveluita käyttävät lähinnä vanhukset viimeisinä elinvuosinaan Yli 74-vuotiaiden osuus väestöstä ja muut vanhusten suhteelliseen väestöosuuteen linkittyvät muuttujat antavat korkean selitysasteen Eri mallien antamat potentiaalit vastaavat 4,3 – 5,1 % hoidon ja hoivan kokonaiskustannuksista Yhteenveto 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 4 6 8 10 12 14 16 Hoito&hoiva€/as Yli 74-vuotiaiden osuus väestöstä, % Kustannustaso suhteessa yli 74-vuotiaiden osuuteen 47,2 46,0 42,9 39,6 34 36 38 40 42 44 46 48 Malli 1 Malli 2 Malli 3 Malli 4 Potentiaali keskimäärin per asukas, €
- 29. 29 Kuntoutus Malli Muuttujat Yhtälö Selitysaste (R²) 1 x = Sepelvaltimotauti- indeksi, ikävakioimaton y = 0,32x + 10,0 0,39 2 x = Kelan työkyvyttömyysindeksi, ikävakioitu y = 0,36x + 3,17 0,33 3 x = Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu y = 0,69x - 29,2 0,30 4 Poikkeama eri alueiden kustannuksen keskiarvosta y = 45 Selittävät muuttujat Logiikaltaan aukotonta kuntoutuksen kustannuksia korkealla selitysasteella selittävää muuttujaa ei löytynyt. Kuntoutuksen sisältö ja laajuus todennäköisesti vaihtelevat varsin paljon alueittain Neljänneksi malliksi otettu mukaan alueiden asukaskohtaisen kustannuksen keskiarvo, 45 euroa per asukas Potentiaali vastaa laskentatavasta riippuen 7,6 - 10,9 % kokonaiskustannuksista Yhteenveto 0 10 20 30 40 50 60 70 80 40 60 80 100 120 140 160 Kuntoutus€/as Sepelvaltimotauti-indeksi, ikävakioimaton Kustannustaso suhteessa ikävakioimattomaan sepelvaltimotauti-indeksiin 3,0 3,5 3,6 4,3 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 Malli 1 Malli 2 Malli 3 Malli 4 Potentiaali keskimäärin per asukas, €
- 30. 30 Perhepalvelut Malli Muuttujat Yhtälö Selitysaste (R²) 1 x = Yksinhuoltajien osuus perheistä y = 4,04x + 72,5 0,34 2 x = Lasten osuus väestöstä y = -7,93x + 30 0,31 - Työttömät, % työvoimasta y = 4,94x + 138 0,11 Selittävät muuttujat Suurimmaksi osaksi lastensuojelun kustannuksista koostuvien perhepalveluiden kustannuksia selittävät lähinnä yksinhuoltajien osuus perheistä ja lasten osuus väestöstä Kenties yllättävästi suuri lasten osuus väestöstä indikoi pieniä asukaskohtaisia kustannuksia Muilla muuttujilla ei päästy järkeviin selitysasteisiin Potentiaali 4,9-7,5 % perhepalveluiden kokonaiskustannuksista Yhteenveto 0 50 100 150 200 250 300 350 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Perhepalvelut€/as Yksinhuoltajien osuus perheistä, % Kustannustaso suhteessa yksinhuoltajien osuuteen perheistä 9,5 14,5 0 2 4 6 8 10 12 14 16 Malli 1 Malli 2 Potentiaali keskimäärin per asukas, €
- 31. 31 Suun terveydenhuolto Malli Muuttujat Yhtälö Selitysaste (R²) 1 x = Kela lääkekorvausoikeusindeksi, ikävakioitu y = -3,65x + 615 0,82 2 x = Kela sairastavuusindeksi, ikävakioitu y = -2,72x + 516 0,67 3 x = THL sairastavuusindeksi, ikävakioitu y = -2,13 + 453 0,51 Selittävät muuttujat Sairastavuuteen liittyvät ikävakioidut indeksit selittävät suun terveydenhuollon kustannuksia korkeilla selitysasteilla Sairastavuuteen liittyvien tunnuslukujen ja suun terveydenhuollon kustannusten korrelaatio on negatiivinen – terveet ihmiset käyttävät enemmän suun terveydenhuoltoa Suun terveydenhuollon kustannuksia ei todennäköisesti aja aito palvelutarve vaan asiakkaiden terveyskäyttäytyminen Potentiaalin osuus suun terveydenhuollon kokonaiskustannuksista on hyvin pieni, 1,8 - 3,5 % Yhteenveto 0 50 100 150 200 250 300 350 80 85 90 95 100 105 110 115 120 125 Suunterveydenhuolto€/as Kela lääkekorvausoikeusindeksi, ikävakioitu Kustannustaso suhteessa ikävakioituun lääkekorvausoikeusindeksiin 3,8 6,3 7,4 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Malli 1 Malli 2 Malli 3 Potentiaali keskimäärin per asukas, €
- 32. 32 Vammaispalvelut Malli Muuttujat Yhtälö Selitysaste (R²) 1 x = Kehitysvammaisten asumispalveluissa* /10 000 as y = 5,09x + 185 0,47 2 x = Henkilökohtaisen avun asiakkaita vuoden aikana / 100 000 as y = 0,249x + 215 0,41 3 x = Kelan kuolleisuusindeksi, ikävakioimaton y = 1,65x + 125 0,64 4 x = Yli 74-vuotiaiden osuus väestöstä y = 18,0x + 135 0,53 Kehitysvammaisten asumispalvelut sisältää laitoshoidon sekä tuetun, autetun ja ohjatun asumisen asiakkaat. Selittävät muuttujat Vammaispalveluiden kustannuksissa käytetty ensisijaisesti palvelujen piirissä olevien vammaisten määriä Suurin osa kustannuksista kertyy kehitysvammaisten asumispalveluista Hieman yllättäen myös toisiinsa vahvasti liittyvät kuolleisuusindeksi ja yli 74-vuotiaiden osuus väestöstä selittävät hyvin vammaispalveluiden kustannuksia Eri mallien antamat potentiaalit vastaavat 3,8 – 4,3 % kokonaiskustannuksista Yhteenveto 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 0 10 20 30 40 50 Vammaispalvelut€/as Kehitysvammaisten asumispalvelujen piirissä / 10 000 as Kustannustaso suhteessa kehitysvammaisten asumispalvelujen piirissä olevien osuuteen väestöstä 11,2 14,4 12,4 12,6 0 2 4 6 8 10 12 14 16 Malli 1 Malli 2 Malli 3 Malli 4 Potentiaali keskimäärin per asukas, €
- 33. 33 Vastaanottopalvelut Malli Muuttujat Yhtälö Selitysaste (R²) 1 x = Kela lääkekorvausoikeusindeksi, ikävakioimaton y = 2,18x + 86,1 0,42 2 x = Mielenterveysindeksi, ikävakioimaton y = 1,62x + 144 0,35 3 x = Kela sairastavuusindeksi, ikävakioimaton y = 1,25x + 184 0,33 4 x = THL sairastavuusindeksi, ikävakioimaton y = 1,69x + 140 0,33 Selittävät muuttujat Vastaanottopalveluiden kustannuksia parhaiten kuvaavat ikävakioimattomat sairastavuuteen liittyvät indeksit Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutetuilla ja mielenterveyspotilailla on monesti kroonisia ongelmia, jotka kuormittavat perusterveydenhuollon vastaanottoja Eri mallien antama potentiaali vastaa 3,4 – 6,4 % vastaanottopalveluiden kokonaiskustannuksista Yhteenveto 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 80 90 100 110 120 130 140 150 160 Vastaanotto€/as Kela lääkekorvausoikeusindeksi, ikävakioimaton Kustannustaso suhteessa Kelan ikävakioimattomaan lääkekorvausoikeusindeksiin 15,5 10,9 17,0 11,1 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 Malli 1 Malli 2 Malli 3 Malli 4 potentiaali keskimäärin per asukas, €
- 34. 34 Tarkasteltujen alueiden taloudellinen potentiaali yhteensä 132 m€, joka vastaa 4,8 % kokonaiskustannuksista Palvelupaketti Potentiaali / asukas eri malleilla Väestöpohja yhteensä Avg min max Kustannus Potentiaali* (€) Potentiaali* (%) Aikuispsykososiaaliset 25,98 21,04 30,12 188 084 672 20 343 669 10,8 % Aikuissosiaalityö 13,24 11,39 15,21 165 148 512 10 369 355 6,3 % ESH 37,02 32,80 40,36 831 989 465 28 991 617 3,5 % Hoito ja hoiva 43,92 39,61 47,23 729 358 079 34 389 978 4,7 % Kuntoutus 3,58 2,99 4,28 30 738 886 2 803 138 9,1 % Perhepalvelut 11,99 9,49 14,49 151 412 172 9 389 803 6,2 % Suun terveydenhuolto 5,85 3,80 7,42 164 063 206 4 583 690 2,8 % Vammaispalvelut 12,67 11,24 14,38 228 636 087 9 919 447 4,3 % Vastaanotto 13,60 10,87 16,95 253 501 064 10 650 910 4,2 % Yhteensä 167,86 143,24 190,44 2 742 932 142 131 441 607 4,8 % Koko maan tasolla 4,8 % tarkoittaa 1,1 mrd€ potentiaalia sote-kustannuksissa *Potentiaali laskettu eri mallien antamien potentiaalien keskiarvolla
- 35. 35 Suurimmat taloudelliset potentiaalit ovat kustannuksiltaan suurimmissa palvelupaketeissa 214 198 1 025 888 36 181 204 279 310 26 13 37 44 4 12 6 13 14 0 200 400 600 800 1 000 1 200 Aikuispsyko- sosiaaliset palvelut Aikuis- sosiaalityö ESH Hoito ja hoiva Kuntoutus Perhe- palvelut Suun terveyden- huolto Vammais- palvelut Vastaanotto Tavoitekustannustaso Säästöpotentiaali Palvelupakettien asukaskohtainen tavoitekustannustaso ja keskimääräinen taloudellinen potentiaali, euroa / asukas Potentiaali palvelupaketin kustannuksista 10,8 % 6,3 % 3,5 % 4,7 % 9,1 % 6,2 % 2,8 % 4,3 % 4,2 % Potentiaali koko maan tasolla 168 M€ 86 M€ 240 M€ 284 M€ 23 M€ 78 M€ 38 M€ 82 M€ 88 M€
- 36. 36 Tarkasteltujen alueiden ikäjakauma on lähellä koko maan keskiarvoa Tutkitut alueet (n = 20 väestö = 783 046) Koko maa (n = 320 väestö = 5 451 270) Indikaattori Väestöllä painotettu keskiarvo Keski- hajonta Väestöllä painotettu keskiarvo Keski- hajonta 0-17v osuus väestöstä, % 21,0 3,4 19,8 4,4 18-64v osuus väestöstä, % 59,9 2,8 60,9 3,0 75v- osuus väestöstä, % 8,6 2,4 8,5 3,2 Työttömät työvoimasta, % 12,5 3,3 11,3 3,8 KELA sairastavuusindeksi, ikävakioitu 108,4 12,6 100,0 16,9 KELA Sairastavuusindeksi, ikävakioimaton 108,8 24,4 100,0 33,8 THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu 110,2 14,0 100,0 18,6 THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioimaton 110,3 18,1 100,0 24,5 KELA kuolleisuusindeksi, ikävakioitu 98,6 8,2 100,0 13,5 KELA kuolleisuusindeksi, vakioimaton 98,5 28,1 100,0 38,8 THL Tarvekerroin sosiaalitoimella 105,2 10,8 100,0 12,9 Kehitysvammaisten asumispalvelujen piirissä / 10 000as 22,8 7,9 20,4 18,6 Henkilökohtaisen avunasiakkaita vuoden aikana / 100 000 as 336,6 150,3 279,1 168,6 Sote-nettokustannukset / asukas 3503 478 3595 588 Toisaalta sairastavuus on koko maata korkeammalla tasolla Koko maassa vain Helsinki on merkittävästi tarkasteltujen alueiden väestöltään suurinta aluetta Oulua suurempi kaupunki 20 % Suomalaisista asuu tarkasteltavista alueista pienintä (Lieksa) pienemmissä kunnissa Tarkasteltavan alueen ikärakenne on lähellä Suomen keskiarvoa Sairastavuus tarkastelluilla alueilla on kuitenkin koko maata korkeampi Koko maan osalta indikaattorien keskihajontoja nostavat erityisesti pienimmät kunnat, joiden painoarvo taloudellista potentiaalia arvioidessa on kuitenkin hyvin pieni
- 37. Sisältö 1 Yhteenveto 2 Palvelupakettikohtaiset tulokset 3 Palvelupakettikohtaisen taloudellisen potentiaalin laskenta 4 Taloudellinen potentiaali kokonaiskustannusten tasolla 5 Liitteet
- 38. 38 Kokonaiskustannuksissa aineistona voidaan käyttää lähes kaikkien Suomen kuntien tietoja *Ahvenanmaan ja Kainuun kunnat on jätetty pois puuttuvien tai systemaattisesti virheellisten kustannustietojen takia. Näiden lisäksi on poistettu 13 kuntaa, joiden nettokustannukset ovat selvästi virheellisiä Kustannustiedot: 279 kunnasta koko sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset vuodelta 2012 (SotkaNetistä bruttomenojen ja myyntituottojen erotus) Väestöön liittyvät tunnusluvut: Väestön ikärakenteeseen, sairastavuuteen tai muihin ominaisuuksiin liittyviä indikaattoreita 1) Lähtötiedot 2) Väestön ominaisuuksien vaikutus kustannustasoon 3) Tavoitekustannustason määrittäminen Etsitään parhaiten kokonaiskustannuksia selittävät alueiden väestöön liittyvät tunnusluvut Selvitetään, kuinka paljon väestön ominaisuudet vaikuttavat kustannustasoon Lasketaan jokaiselle alueelle sote- palveluiden tavoitekustannustaso Tavoitekustannustasoksi on määritelty regressiofunktio, jossa selittävänä muuttujana ovat väestöön liittyvät tunnusluvut 4) Potentiaali koko maassa Kuntakohtainen potentiaali on nykyisen kustannustason ja tavoitekustannustason erotus Mikäli kustannustaso on jo tavoitetta alempi, ei laskennallista potentiaalia ole Koko maan potentiaali on kuntakohtaisten potentiaalien summa Tarkastellut kunnat* Koko maa Väestö 5 142 613 5 426 674 Nettokustannus 2012 (€/as) Min 2 005 Avg 3 153 Max 5 006 Käytetyt kustannustiedot
- 39. 39 Yhteenveto regressiomalleista: Kelan ikävakioimaton sairastavuusindeksi selittää parhaiten Malli Yhtälö Muuttujat Selitysaste (adjusted R2) 1 y = 15,3x + 1229 x = Kelan ikävakioimaton sairastavuusindeksi 0,72 2 y = 107,5x1 + 12,2x2 + 18,6x3 + 503 x1= 75 vuotta täyttänyt väestö, % kunnan väestöstä x2 = Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi x3 = työttömyysprosentti 0,71 3 y = 107,7x1 + 14,7x2 + 412 x1= 75 vuotta täyttänyt väestö, % kunnan väestöstä x2 = Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi 0,70 4 y = 122,1x1 + 10,3x2 + 762 x1= 75 vuotta täyttänyt väestö, % kunnan väestöstä x2 = THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi 0,68 5 y = 35,7x1 - 717,6 X1 = THL:n terveyden- ja sosiaalihuollon tarvekerroin 0,63 6 y = 18,4x + 1069 x = THL:n ikävakioimaton sairastavuusindeksi 0,53 Selitettävänä muuttujana asukaskohtaiset sote-nettokustannukset 2012 Parhaiten nettokustannuksia selittävät muuttujat eri malleihin on etsitty ajamalla useita regressioita eri muuttujilla ja hakemalla paras selitysaste (adjusted R²) Regressiomalleissa käytetyt muuttujat ovat tilastollisesti merkitseviä
- 40. 40 Valtakunnan tason taloudellinen potentiaali eri malleilla vaihtelee merkittävästi 796 593 735 667 498 526 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 Malli 1 Malli 2 Malli 3 Malli 4 Malli 5 Malli 6 Oletetaan ennustetun kustannustason yläpuolella olevien kuntien pääsevän mallin ennusteeseen Koko maan tason taloudellinen potentiaali koko maan nettokustannuksista, M€
- 41. 41 Esimerkkejä taloudellisen potentiaalin eroista kunnissa malleilla 1- 5: keskimääräinen, pienin ja suurin potentiaali 227 50 49 47 15 13 13 13 0 50 100 150 200 250 300 Kunta 1 Kunta 2 Kunta 3 Kunta 4 Kunta 5 Kunta 6 Kunta 7 Kunta 8 Suurimman potentiaalin kunnat Taloudellinen potentiaali nettokustannuksessa, M€
- 42. 42 Esimerkkejä Taloudellisen potentiaalin eroista kunnissa malleilla 1-5: keskimääräinen, pienin ja suurin potentiaali 13% 8% 8% 9% 8% 5% 10% 13% 0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% 14% 16% 18% Kunta 1 Kunta 2 Kunta 3 Kunta 4 Kunta 5 Kunta 6 Kunta 7 Kunta 8 Suurimman taloudellisen potentiaalin kunnat Taloudellinen potentiaali nettokustannuksessa, % kunnan sote-kokonaisnettokustannuksista
- 43. Sisältö 1 Yhteenveto 2 Palvelupakettikohtaiset tulokset 3 Palvelupakettikohtaisen taloudellisen potentiaalin laskenta 4 Taloudellinen potentiaali kokonaiskustannusten tasolla 5 Liitteet
- 44. 44 Yhden muuttujan regressiot: ikärakenne, tarvevakiokertoimet ja työttömyysprosentti Työttömyysprosentti selittää huonosti eroja sote-nettokustannuksissa y = 14389x + 1606,9 R² = 0,6037 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 0 0,05 0,1 0,15 0,2 0,25 KuntakohtaisetSOTE- nettokustannuksetasukasta kohden,euroa(2012) Kunnan yli 74 vuotiaat suhteessa kunnan väkilukuun (2012) Kunnan yli 74 vuotiaat suhteessa kunnan väkilukuun (2012) y = 21201x + 1785,5 R² = 0,5339 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 0 0,02 0,04 0,06 0,08 0,1 0,12 0,14 KuntakohtaisetSOTE- nettokustannuksetasukasta kohden,euroa(2012) Kunnan yli 79 vuotiaat suhteessa kunnan väkilukuun (2012) Kunnan yli 79 vuotiaat suhteessa kunnan väkilukuun (2012) y = 3571x - 717,63 R² = 0,6298 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4 1,6 KuntakohtaisetSOTE- nettokustannuksetasukastakohden, euroa(2012) Terveyden- ja sosiaalihuollon kuntakohtaiset tarvevakiokertoimet 2012 Terveyden- ja sosiaalihuollon kuntakohtaiset tarvevakiokertoimet 2012 y = 87,88x + 2283,7 R² = 0,2433 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 0 5 10 15 20 25 KuntakohtaisetSOTE- nettokustannuksetasukastakohden, euroa(2012) Työttömyysprosentti 2012 Työttömyysprosentti, 2012
- 45. 45 Yhden muuttujan regressiot: THL:n ja Kelan sairastavuusindeksit, ikävaoituna ja vakiomatta Ikävakioimattomat selittävät nettokustannuksia paremmin y = 19,174x + 1133,7 R² = 0,3119 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 0 50 100 150 200 KuntakohtaisetSOTE- nettokustannuksetasukasta kohden,euroa(2012) THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu (2010) THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu (2010) y = 18,414x + 1069,1 R² = 0,5329 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 0 50 100 150 200 KuntakohtaisetSOTE- nettokustannuksetasukasta kohden,euroa(2012) THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioimaton (2010) THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioimaton (2010) y = 26,46x + 299,27 R² = 0,4605 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 0 20 40 60 80 100 120 140 160 KuntakohtaisetSOTE- nettokustannuksetasukastakohden, euroa(2012) KELAn sairastavuusindeksi, vakioitu (2012) KELAn sairastavuusindeksi, ikävakioitu (2012) y = 15,256x + 1229 R² = 0,7153 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 0 50 100 150 200 250 KuntakohtaisetSOTE- nettokustannuksetasukastakohden, euroa(2012) KELAn sairastavuusindeksi, vakioimaton (2012) KELAn sairastavuusindeksi, ikävakioimaton (2012)
- 46. 46 Sairastavuusindeksit ja THL:n tarvekerroin on suunniteltu eri käyttötarkoituksiin KELAn sairastavuusindeksi THL:n sairastavuusindeksi THL:n sosiaali – ja terveydenhuollon tarvekerroin Laskennassa käytetyt muuttujat • Kuolleisuus • Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä • Lääke- tai ruokavaliokorvauksiin oikeutettujen osuus väestöstä • Syöpäindeksi • Sepelvaltimotauti-indeksi • Aivoverisuonitauti-indeksi • TULE-indeksi • Mielenterveysindeksi • Tapaturmaindeksi • Dementiaindeksi • 12 tautiluokitusta • 9 ikäryhmäluokitusta • 5 sosioekonomista luokitusta Laskentatapa • Sairastavuusindeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo • Muuttujat on painotettu niiden vaikutuksella kuolleisuuteen, työkyvyttömyyteen, elämänlaatuun ja terveydenhuollon kustannuksiin • Pienten alueiden riittävän tapausmäärän varmistamiseksi lasketaan kolmen vuoden keskiarvona • Estimoitu luokitukseen kuuluvan henkilön kustannukset terveyden, vanhusten- ja sosiaalihuollossa • Alueen tarvekerroin saadaan kertomalla kustannuksia kuvaavat kertoimet yleisyydellä kunnassa, laskemalla painot yhteen ja jakamalla alueen väestöllä Muuta indeksiluvusta • Tarkoitettu ensisijaisesti sairastavuuden vertailuun • Vain kolmella painottamattomalla muuttujalla selvästi karkein indeksiluku • Ei ikärajausta • ”Tarkoitettu sairastavuuden alueellisen vaihtelun ja yksittäisten alueiden sairastavuuskehityksen mittariksi” • Seitsemällä painotetulla muuttujalla Kelan indeksiä sofistikoituneempi indeksiluku • Indeksiin lasketaan vain alle 80- vuotioaiden sairastaminen • ”Selittää mahdollisimman hyvin yksilötason kustannuksia, mutta sopii samalla käytettäväksi valtionosuuskriteerien laadinnassa.” • Saatavilla kertoimet terveys- ja vanhuspalveluille sekä koko sote-palveluille sisältäen myös muut sosiaalipalvelut Lähde ja lisätietoja http://www.kela.fi/terveyspuntari http://www.terveytemme.fi/sairastavuusindeksi/ https://www.julkari.fi/handle/10024/114577 *http://www.thl.fi/fi/web/paatoksenteko-talous-ja- palvelujarjestelma/talous/tilastoja/terveyden-ja- vanhustenhuollon-tarvevakioidut-menot Eri käyttötarkoituksen myötä laskentatavat poikkeavat merkittävästi Lähteet: Kela; THL Indeksiluku: Indeksoitu luku kertoo tarkasteltavan alueen tason suhteessa koko maan keskiarvoon (=100). THL:n tarvekertoimessa maan keskiarvo = 1. Ikävakiointi: Ikävakionnilla eliminoidaan alueellisesti poikkeavien ikärakenteiden vaikutus indeksiin. Ikävakiointi voidaan tehdä suoralla tai epäsuoralla menetelmällä.