Hyvinvointia ja säästöjä: miten vähemmällä saadaan enemmän?
Your SlideShare is downloading.
×
Check these out next
Recommended
More Related Content
Slideshows for you (16)
Viewers also liked (20)
Similar to Esitys KPK ICT -liiketoimintasuunnitelmasta (20)
More from Sitran Kuntaohjelma (11)
Recently uploaded (18)
Esitys KPK ICT -liiketoimintasuunnitelmasta
- 1. Perustettava KPK ICT Oy Liiketoimintasuunnitelma esitys (tiivistelmä) v2.0 8.4.2010
- 2. Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus kuntasektorin toiminnan muutoksessa 3. Palvelukeskus kuntien ICT-toiminnan kehittäjänä 4. Visio, strategiset päämäärät, toiminta-ajatus ja liikeidea 5. Toimintaympäristö ja toimintamalli 6. ICT Palvelumalli tuotteistetut palvelut 7. Salkunhallinnan malli ja sisältö 8. Kokonaisarkkitehtuuri 9. Organisaatio ja johtaminen 10. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman talous ja rahoitus 11. Yhteenveto jatkotoimenpiteistä 2 © Sitra 2010
- 3. Kuntien ICT-palvelukeskus – johdanto Vaikuttavuus kuntien toiminnan kehittämisessä Kuntasektorilla on merkittävä tuottavuuden kehityspotentiaali. Paremmalla ICT:n hyödyntämisellä mahdollistetaan palvelujen tehostaminen ja sitä kautta toimintamenojen kasvun hillintä Palvelukeskuksen neuvotteluasema ja ostovoima mahdollistavat tietotekniikan ja toimintaprosessien kehittämisen ja tehostamisen, joka helpottaa eläköitymisen aiheuttamaa rekrytointihaastetta, parantaa kuntatoimijan* kilpailukykyä sekä siirtää resursseja ylläpitävästä työstä kehittävään toimintaan Palvelut Palvelukeskus järjestää ICT-asiantuntija-, sovellus- ja infrastruktuuripalveluita omistajilleen Palveluiden käyttöönotto pohjautuu suunnitelmalliseen palvelu-, kehitys- ja projektisalkun hallintaan ja se toteutetaan vuosille 2010-2014 määritellyn kehityspolun mukaisesti Toimintamalli Palvelukeskus on aktiivinen verkostoituja ja palveluiden kehittäjä Palvelukeskus järjestää asiakkaiden strategia- ja toimintalähtöisistä tarpeista johdettuja laadukkaita palveluita *Kuntatoimijalla tarkoitetaan kuntia, kuntayhtymiä ja muita kuntakonsernien yksiköitä 1. Johdanto 3 © Sitra 2010
- 4. Kuntasektorin toimintaympäristön haasteet ja muutostrendit luovat painetta tuottavuuden ja laadun parantamiseen kunnissa Tuotteistamisen ja Laadun varmistamisen ja kustannuslaskennan puutteet vaikuttavuuden arvioinnin puutteet ICT-kehityksen suomat Yksityisen sektorin Markkinoiden mahdollisuudet työvoimatarpeet, kehittymättömyys yksityiset palvelut Kuntien palvelutuotannon kasvavat henkilöstön eläköityminen Hankintaosaamisen Väestön puutteet Kuntien ikääntyminen taloudellinen Maaseudun tyhjeneminen, tilanne Rahoitusongelmat taloudellisissa vaikeuksissa olevat alueet Muuttoliike Veropohjan Varallisuuden kasvu kasvukeskuksiin kiihtyy muutokset maan eri lisää maksukykyä osissa Ikärakenteen muutos Kunta-asiakkaiden tarpeiden muuttaa kysyntää ja tarpeita muuttuminen: palvelujen laatu ja määrä 2. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus 4 kuntasektorin toiminnan muutoksessa © Sitra 2010
- 5. Uusiutuvat ICT-palvelut tarjoavat kuntasektorille keinoja ratkaista merkittävimpiä nykytilan haasteita sekä hyödyntää todettua tuottavuuden kehityspotentiaalia 1. Lisääntyvät vaatimukset tuottavuuden Kuntien ja kuntayhtymien kasvattamiselle ja toiminnan kehittämiselle: ulkoiset menot • Paremmalla tuottavuudella voidaan hillitä kustannusten kasvua ja vähentää näin Menojen jakautuminen 2008 painetta kunnallisverojen korotuksiin Muut menot 1,8%, Yleishallinto 2,8%, 0,65 mrd. € 1,04 mrd. € 2. Väestön ikääntyminen ja vähenevät Lainanhoito 3,9%, 1,47 mrd. € resurssit: Investoinnit 11,0%, • Suurten ikäryhmien eläköityminen tuo 4,13 mrd. € Sosiaali- ja terveystoimi lähivuosina lisääntyviä rekrytointihaasteita. Liiketoiminta 6,8%, 47,4 %, 17,74 mrd. € Uudet, vähemmän resursseja sitovat 2,55 mrd. € palveluprosessit mahdollistavat resurssien Muut palvelut 1,3%, uudelleenkohdentamisen kuntien 0,48 mrd. € Yhdyskuntapalvelut ydintoimintoihin sekä vähentävät akuuttia 3,0%, 1,13 mrd. € (vähennetty valmistus työvoimatarvetta omaan käyttöön = 0,50 mrd. €) 3. Kasvava palvelutarve ja kuntatoimijan Opetus- ja kulttuuritoimi kilpailukyvyn varmistaminen: 22,0%, 8,24 mrd. € • Tuottamalla enemmän ja parempia palveluita Ulkoiset menot yhteensä 37,43 mrd. euroa kuntatoimija muuttuu houkuttelevammaksi Menot 2010-2015 Säästöpotentiaali asiakkailleen (veronmaksajat, yritykset, matkailijat jne.) 256,24 mrd. € 12,79 mrd. € 2. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus 5 kuntasektorin toiminnan muutoksessa © Sitra 2010
- 6. Palvelukeskus luo vaikuttavuutta niin yhteiskunnan, kuntatoimijan kuin yksittäisen kunta-asiakkaan tasolla Yhteiskunnallinen vaikuttavuus • Tuottavuuden kasvu: uudet kustannustehokkaat tavat toteuttaa parempia palveluita • Toiminnan yhdenmukaistaminen: prosessien ja järjestelmien yhdenmukaistamisen mahdollistamat merkittävät rakennemuutokset Kunta- • Keskitetty kehityshankkeiden ohjaus: investointien kohdentaminen toimija suurinta vaikuttavuutta sisältäviin hankkeisiin • Toimintavarmuuden ja valmiussuunnittelun paraneminen Vaikuttavuus kuntatoimijan näkökulmasta • Palvelutuotannon rakenteellinen uudistaminen: kuntien kehitysvoimavarojen kohdistamisen kuntien ydintoimintaprosessien kehittämiseen ja kunta-asiakkaiden palveluiden parantamiseen Palvelu- • Toiminnan tehostaminen: henkilöstösidonnaisen työn kohdentaminen kuntatoimijan ydintoimintaan keskus • Osaamisen ja jatkuvuuden varmistaminen: asiantuntijaverkosto tukee kuntatoimijan toimintaa ja minimoi ICT-osaamistarpeisiin liittyviä riskejä Yhteis- Kunta- • Neuvotteluaseman vahvistaminen: kuntasektorin neuvotteluaseman kunta asiakas vahvistaminen suhteessa ICT-alan kaupallisiin toimijoihin • Välineiden ja työkalujen kehittäminen: laadukkaammat tuottavuustyökalut kuntatoimijan henkilöstölle Vaikuttavuus kunta-asiakkaan näkökulmasta • Edullisemmat, laadukkaammat ja läpinäkyvämmät palvelut: parempi hinta-laatusuhde sekä saatavuus • Uudenlaisten palveluiden kehittäminen: joustava palvelutarjonta pienille ja erikoistuneemmille käyttäjäryhmille Tietosuojan ja -turvan paraneminen 2. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus 6 kuntasektorin toiminnan muutoksessa © Sitra 2010
- 7. Yksittäisen kuntatoimijan näkökulmasta palvelukeskuksen mahdollistamat hyödyt pohjautuvat keskitettyjen palveluiden käytöstä saataviin kustannussäästöihin Hyödyt kuntatoimijalle Investoinnit kuntatoimijalle Palveluprosessit: Palveluprosessit: • Vähemmän henkilötyötä sitovista • Viestintään ja koulutukseen liittyvät kustannukset palveluprosesseista saatavat kustannussäästöt, • Uudistettavien palveluprosessien jotka lisääntyvä sähköinen asiointi mahdollistaa kehittämiskustannukset • Järjestelmäintegraatioista saatavat toiminnan • Uudistettavien palveluprosessien tehostumisen säästöt (esim. asiointihistorian käyttöönottokustannukset parempi saatavuus) sekä tiedon parempi • Muutosjohtamisen sekä muutosten läpiviemisen käytettävyys kustannukset ICT: ICT: • ICT infrastruktuuripalveluiden keskittämisestä ja • KPK ICT:n asiakasomistajaksi liittymisen kustannus kilpailutuksesta saatavat ostoihin liittyvät • ICT-kehityssuunnitteluun osallistumisen kustannussäästöt kustannukset • Ylläpito- ja tukikustannusten pieneneminen • Uusien sovelluspalveluiden siirryttäessä standardoituihin ICT-ratkaisuihin käyttöönottokustannukset ja palvelumaksut • Tietohallintoa johdetaan ammattimaisemmin • Keskittämiseen liittyvät kustannukset • Kuntatoimijan järjestelmäkirjon vähentymisestä saatavat kustannussäästöt • Tasaiset palvelumaksut ja vähentyvä tarve investointipiikeille • Tietohallinnon kehittäminen 2. Palvelukeskuksen tavoite ja vaikuttavuus 7 kuntasektorin toiminnan muutoksessa © Sitra 2010
- 8. Kuntien ICT-menojen kasvun pienentäminen ja järkevämpi kohdentaminen ylläpidosta kehittämiseen edellyttää ICT- ratkaisujen yhtenäistämistä Nykytilan haasteet Kuntien ICT-menot • Suuri järjestelmäkirjo • runsaasti erilaisia järjestelmiä, sovelluksia ja Menojen jakautuminen 2007 tekniikoita • samaa tietoa joudutaan hakemaan ja Hallinto ja talous päivittämään useasta eri järjestelmästä 30% Sosiaali- ja • tekniikka osin vanhaa terveystoimi • Toimialakohtaisuus 40% • toimialat ovat itsenäisiä ICT-ratkaisujensa suhteen (siilomaisuus) • osaoptimoituja ICT-ratkaisuja • Kuntakohtaisuus • erilaisia ratkaisuja samoilla toimialoilla tai toiminnoissa Tekninen Säästetyt ICT- ympäristötoimi 14% resurssit • samoja toimialasovelluksia räätälöidään ja suunnataan Sivistystoimi käytetään eri tavoin 16% ylläpidosta • samoista toimialasovelluksista eri versioita kehitystyöhön • ohjelmalisenssien hankinta ja hallinta • Kustannuskehitys Menot 2010-2015 Säästöpotentiaali • nykyisellä mallilla ICT-toimintojen kustannus- kehitys jatkuu ongelmallisena eikä toiminnan kehittämistä kyetä täysimääräisesti toteuttaa 6,30 mrd. € 0,64 mrd. € 3. Palvelukeskus kuntien ICT-toiminnan kehittäjänä 8 © Sitra 2010
- 9. KPK ICT mahdollistaa merkittäviä hyötyjä kuntien tietohallinnon ja ICT-resurssien kohdentamiseen tulevaisuudessa ICT- Tietohallinnon menot asiantuntijat Tietohallinnon vaikuttavuutta, ICT:n laatua ja kustannustehokkuutta Tietohallinnon voidaan parantaa asiantuntijat Tietohallinnon • Tietohallinnon asiantuntijatuen ja IT-hallinnan asiantuntijat kyvykkyyden vahvistamisen avulla Ratkaisut ja sovellukset • Prosessien sähköistämisen aiheuttamaa resurssitarpeen kasvua voidaan hallita Ratkaisut ja yhteiseen, avoimeen arkkitehtuuriin sovellukset Ratkaisut ja perustuvien ratkaisujen avulla sovellukset • Infrastruktuuripalvelujen palveluaika- vaatimuksien kasvuun (mm. 24/7) ja tehostamiseen voidaan vastata vakioinnilla, ICT-tuotannon kokoamisesta ja Infrastruktuuri- Infrastruktuuri- yhteishankinnasta saatavilla volyymieduilla. palvelut palvelut työasemat Infrastruktuuri- työasemat - kapasiteetti palvelut - kapasiteetti - tietoliikenne työasemat - tietoliikenne - kapasiteetti - tietoliikenne Nyt Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Nykymalli KPK ICT 3. Palvelukeskus kuntien ICT-toiminnan kehittäjänä 9 © Sitra 2010
- 10. Palvelukeskuksen strategisena tavoitteena on mahdollistaa kuntien tarjoamien palveluiden laadun parantaminen hilliten samalla kustannusten nousua VISIO KPK ICT on arvostettu, laadukas ja osaava kumppani kuntien ja muun julkishallinnon toimintakentässä. Palvelukeskus järjestää asiakkaiden strategia- ja toimintalähtöisistä tarpeista johdettuja laadukkaita palveluita. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT 1. Palvelukeskuksen palvelut ovat vuoteen 2014 mennessä mahdollistaneet merkittävän omistajakuntien palveluiden vaikuttavuuden kasvun sekä tuottavuuden nousun, joka näkyy parantuneena palvelun laatuna ja kuntien menojen kasvun rajoittumisena 2. Palvelukeskus mahdollistaa toimintamallien ja kuntapalveluiden uudistamisen 3. Palvelukeskus on aktiivinen verkostoituja ja palveluiden kehittäjä yhteistyössä toimittajien kanssa 4. Visio, strategiset päämäärät, toiminta-ajatus ja liikeidea 10 © Sitra 2010
- 11. Tavoitteisiin päästään kehittämällä ja automatisoimalla kuntien palveluprosesseja sekä tehokkaalla ICT:n hyödyntämisellä TOIMINTA-AJATUS 1. Palvelukeskuksen toiminta-ajatus perustuu ylivertaiseen kunta-alan strategian ja toimintalähtöisten ICT-tarpeiden ymmärtämiseen 2. Palvelukeskus toimii verkostomaisesti yhteistyössä kuntien sekä muiden julkisten- ja kaupallisten toimijoiden kanssa kuntien toiminnan kehittäjänä ja ICT-ratkaisujen järjestäjänä omaa ostovoimaansa hyödyntäen 3. Palvelukeskus kehittää ICT-pohjaisia konsepteja, prosesseja ja palveluita asiakkaittensa vaikuttavuuden ja tuottavuuden parantamiseksi sekä toimintaprosessien yhtenäistämiseksi ja integroimiseksi 4. Palvelukeskus toimii kuntien omistuksessa mahdollistaen omistajakuntien suorahankinnat, ja sen tavoitteena ei ole tuottaa enemmän voittoa kuin mitä vakaan ja kehittyvän toiminnan rahoituksen turvaamiseksi tarvitaan LIIKEIDEA 1. Palvelukeskuksen asiakkaina ovat kunnat, kuntayhtymät ja muut kuntakonsernien yksiköt, joista tässä esityksessä käytetään nimitystä kuntatoimija. Palvelukeskus palvelee asiakkaitaan kaksikielisesti. 2. Palvelukeskuksen keskeiset kilpailuedut ovat • Kuntatoimijoiden ydintoimintojen ja prosessien tuntemus • ICT alueen asiantuntemus ja palvelut, joiden avulla asiakkaat saavuttavat vaikuttavuutta ja tuottavuutta • ICT markkinatuntemus ja toimittajariippumattomuus • Ylivertainen ostovoima ja implementointikyky verrattuna yksittäiseen kuntatoimijaan • ICT-toiminnan ja -palveluiden jatkuva strategia- ja toimintalähtöinen kehittäminen ja ohjaus 3. Palvelukeskuksen kehittämisen fokus on toiminnassa eikä järjestelmissä tai ratkaisuissa, joita se hankkii kustannustehokkaasti markkinoilta. Yhtiö toimii kaupallisin periaattein verkottaen toimittajia avoimesti keskenään. 4. Visio, strategiset päämäärät, toiminta-ajatus ja liikeidea 11 © Sitra 2010
- 12. Strategiset tavoitteet ohjaavat toimintaa vaiheiden läpi ”Käynnistysvaihe” ”Sisäänottovaihe” ”Järjestäytymisvaihe” ”Rationalisointivaihe” 2010 2011 2012 2013–2014 Toiminta painottuu KPK ICT on ottanut Merkittävä määrä Uudet palveluiden asiantuntijapalveluihin vastuun tärkeimmistä sähköisen asioinnin tuotantotavat ovat Tuloksellisuus / asiakaskuntien palveluita käytössä mahdollistanut palvelut toimialasovelluksista merkittävät hyödyt kunnille KPK ICTn ja julkisen Omistaja-asiakkaat Kunnat investoivat Elämänkaariajattelu sektorin sidosryhmien osallistuvat merkittävästi ohjaa toimintaa: roolit selkeät tulosohjaukseen ja toimintatapojen sektorikohtaiset seurantaan muutokseen sovellukset Asiakkaat ja Asiakkailla olemassa vähentyneet asiakkaan prosessit palvelusopimukset, Kunta-asiakkaan jotka ohjaavat kehityssalkku on osa toimintaa. KPK ICT:n salkunhallintaa. Tavoitetilan ICT-toimitusprosessit Käyttäjälähtöinen Kuntakentän ICT- toimintamallit, - kypsiä innovaatio- ja osaamisverkosto Sisäiset prosessit prosessit ja kehitystoiminta täysimääräisesti kokonaisarkkitehtuuri tuottanut merkittäviä toiminnassa määritetty tuloksia Henkilöstö- ja Yleinen kuntakentän Henkilöstö- ja Tuotanto- ja Osaaminen ja osaamissuunnitelmat ICT-perus-osaaminen osaamissuunnitelmat kehitysresurssit henkilöstö määritelty hyvällä tasolla täysimääräisesti kohdennettu käyttöönotettu optimaalisesti 4. Visio, strategiset päämäärät, toiminta-ajatus ja liikeidea 12 © Sitra 2010
- 13. KPK ICT:n palvelualueet muodostetaan verkoston tunnistettujen osaamisalueiden mukaisesti • Operatiivisen toiminnan OPERATIIVINEN KEHITTÄMISEN JA näkökulmasta jokainen TOIMINTAMALLI ERIKOISTUMISEN ASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA TOIMINTAMALLI osaamisverkoston toimija järjestää tietyt peruspalvelut omalle palvelualueelle • Kehittämistoiminnan näkökulmasta osaamisverkoston toimijat erikoistuvat omien vahvuuksien ja kyvykkyyksien mukaisesti sekä vastaavat oman erikoistumisalueen jatkuvasta kehittämisestä kansallisesti 5. Toimintaympäristö ja toimintamalli 13 © Sitra 2010
- 14. Palvelukeskus integroi toimittajien tarjoamia sovelluksia ja asiantuntijuutta valmiiksi, kuntatoimijoiden toimintoja hyödyntäviksi konsepteiksi, ratkaisuiksi ja palveluiksi OMISTAJAOHJAUS KPK ICT TOIMITTAJAT • Uudet innovaatiot ja ASIAKKAAT kehitysmahdollisuudet TOIMITTAJA- JA SIDOSRYHMÄ- ICT-PALVELUIDEN SUUNNITTELU ASIAKKUUDEN HALLINTA • KPK ICT ostaa SUHTEIDEN HALLINTA • Asiakkaiden palvelutarpeet ja strategian mukaisia -vaatimukset ICT-PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN palveluita • Palveluiden järjestämisen ohjaus ja seuranta ICT-PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN SIDOSRYHMÄT palvelusopimuksen avulla • Toiminnan ja palveluiden HALLINTO kehittämisen jatkuva läpinäkyvyys Prosessin 1 Prosessin 2 Prosessin 3 ASIAKASOHJAUS ohjausryhmä ohjausryhmä ohjausryhmä 5. Toimintaympäristö ja toimintamalli 14 © Sitra 2010
- 15. KPK ICT:n palvelut ryhmitellään asiantuntija-, sovellus- ja infrastruktuuripalveluihin, joita kuntatoimija hyödyntää valitsemansa kehityspolun mukaisesti Ratkaisujen hallinta* Ratkaisujen hallinta käsittää KPK ICT:n yhdessä kuntatoimijan kanssa tekemän palvelu- ja kehityssuunnittelun sekä palveluiden seurannan ja tuen. ICT Asiantuntijapalvelut Asiantuntijapalvelut sisältävät asiakastilanteeseen räätälöityjä kehitys- ja muutostöitä, jotka tukevat KPK ICT:n teknologiapohjaisten palveluiden käyttöönottoa kunnassa tai, jotka tarjotaan erillisinä palveluina kuntakentän asiakkaille. Sovelluspalvelut Sovelluspalvelut jakautuvat toimialasovelluksiin, jotka tuottavat lisäarvoa kunnassa tapahtuvaan prosessiin / kansalaispalveluun sekä mahdollistaviin sovelluksiin, jotka tukevat toimialasovelluksia yhteisillä ominaisuuksilla. ICT Infrastruktuuripalvelut ICT Infrastruktuuripalvelut sisältävät kunnille ja muille asiakkaille tarjottavia käyttäjä-, kapasiteetti-, tietoliikenne- ja toimistopalveluita. * sisältyy KPK ICT:n Asiakkuudenhallinnan hoitomalliin 6. ICT Palvelumalli tuotteistetut palvelut 15 © Sitra 2010
- 16. KPK ICT:n palvelutarjonta käynnistetään Ensimmäiset tarjottavat kuntatoimijoiden tarpeisiin kohdennetuilla sovelluspalvelut ICT-asiantuntijapalveluilla Palveluseteliportaali Sähk. palveluseteli THH-järjestelmät palveluna Käynnistysvaihe Sisäänottovaihe Asianhallinnan palvelut Kunta-asiakkaiden sähköinen asiakaspalvelu Tietohallinnon johtamisen palvelut Tiedolla ohjaamisen palvelu Tietoturvan asiantuntijapalvelut SOTE-järjestelmäpalvelut ICT-Arkkitehtuurien asiantuntijapalvelut Keskitetty käyttövaltuushallinta Hankintojen ICT- Yhteisölliset työkalut asiantuntijapalvelut Integraatiopalvelu ICT-projektipalvelut Maksaminen Prosessien kehittämisen VRK Liittymä asiantuntijapalvelut Suostumus ja Valtuutus LDAP integraatio Vetuma tunnistus Lokitietojen hallinta Prosessipankki Komponenttipankki 6. ICT Palvelumalli tuotteistetut palvelut 16 © Sitra 2010
- 17. Palvelusalkku ja sen sisältämä palveluiden tuotteistus- prosessi linkittyy KPK ICT:n kehityshankkeiden ja projektien hallintamalliin Salkunhallinta* Palvelusalkku Kehityssalkku Projektisalkku * KPK ICT salkunhallinta perustuu soveltuvin osin KuntaIT:ssä rakennettuihin hankehallinnan käytäntöihin Palvelusalkku: • Palvelusalkku sisältää KPK ICT palvelukeskuksen palvelutuoteportfolion sovelluspalveluiden, asiantuntijapalveluiden sekä infrastruktuuripalveluiden osalta • Palvelusalkun sisältämät palvelut on tuotteistettu ja tarjolla kuntien hyödynnettäviksi Kehityssalkku: • Kehityssalkku sisältää KPK ICT:n omien kehityshankkeiden lisäksi näkyvyyden muissa organisaatioissa käynnissä oleviin KPK ICT:n kannalta relevantteihin hankkeisiin • Kehityshanke-ehdotukset valmistellaan asiaankuuluvan prosessin mukaisesti kehityshanke-esityksiksi, joiden pohjalta niiden eteenpäin viemisestä tehdään päätökset • Kehityshankkeet ryhmitellään strategisten ohjelmien alle Projektisalkku: • Projektisalkku sisältää KPK ICT:n hankehallinnan piiriin kuuluvat hankekokonaisuuksien alle ryhmittyvät toteutusprojektit. Projektisalkussa seurattavat projektit hyödyntävät KPK ICT:n projektihallintametodologiaa 7. Salkunhallinnan malli ja sisältö 17 © Sitra 2010
- 18. Kuntien ICT-arkkitehtuurin nykytilanne on siiloutunut ja toteutettu kuntatoimijakohtaisesti Työntekijä (virastot) Kunnan asiakkaat Kumppanit Kuntatoimija • Kunnan tietotekniikka tukee toimialaa hyvin, mutta erillisenä Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Hallinto- palvelut • Arkkitehtuuri ja sovellusvalikoima eroavat merkittävästi kunnittain Toimialuee nToimialueen sovellus Toimialuee nToimialueen sovellus Toimialuee nToimialueen sovellus Toimialuee nToimialueen sovellus Johtaminen sovellus sovellus sovellus sovellus • Kunnan yhteisten toimialueriippumattomien järjestelmien käyttö työllistää integraation Talous, HR puutteiden takia Tietorekisteri Tietorekisteri Tietorekisteri Tietorekisteri Tietorekisteri Tietorekisteri Tietorekisteri Tietorekisteri Muut • Kunnissa on käytössä lukuisia järjestelmiä, tukitoimet joihin tallennetaan esimerkiksi reskontratietoja. Näitä tietoja siirretään useiden järjestelmien välillä Yhteydet sidosryhmiin: VRK, Kela, Vero… • Laskutukseen liittyviä tietoja kerätään toimialan järjestelmissä ja siirretään Pankit taloushallinnon järjestelmiin • Nykytilassa liittymät esimerkiksi kirjanpitoon Sovellus Sovellus ja laskutukseen vaativat yleisesti useita Reskontra yksittäisiä sovellusintegraatiorajapintoja Sovellus Reskontra Sovellus Kirjanpito Sovellus Sovellus Kirjanpito Laskutus Sovellus Sovellus Laskutus 8. Kokonaisarkkitehtuuri 18 © Sitra 2010
- 19. ICT-arkkitehtuurin tavoitteet Jakelukanavat • Tavoitetilassa kuntien ICT-toiminta ja järjestelmäkehitys pohjautuu asiakkaille, Kunta julkishallinnon yhteiseen ja KPK ICT:n kokonaisarkkitehtuuriin kumppaneille, luottamus- • Elämänkaarimallia tuetaan ”rikkomalla” nykyiset siiloutuneet rakenteet henkilöille ja uudistetulla palvelurakenteella, standardoituja avoimia rajapintoja työntekijöille toteuttavilla integraatioratkaisuilla ja master datan hallinnalla • Uusien innovatiivisten palveluiden syntymistä kiihdytetään järjestämällä avoin pääsy tietoon alati uudistuvien kansallisen lainsäädännön ja EU:n asettamien rajoitteiden puitteissa Uudet palvelut ja KPK ICT / THH käyttöliittymät • Arkkitehtuuriratkaisujen tulee tukea sähköistä asiointia ja optimoitujen prosessien automaatiota kuntakentällä soveltuviksi todistettujen ratkaisujen avulla • Ratkaisujen uudelleenkäyttöön ohjataan arkkitehtuuristandardeilla, Uudet työkalut ja uudelleen käytettävillä komponenteilla (ml. SaaS-palvelut) ja avoimen alustat lähdekoodin periaatteilla (ml. kuntien ja toimittajien avoimuusjulistus), joita käytetään kilpailutusten arviointikriteereinä Vanhat ja • Arkkitehtuurit mahdollistavat tehokkaan palvelukehityksen aidosti kehitettävät kilpailutetussa monitoimittajaympäristössä sovellukset sekä Kuntatoimija, yhteydet muihin kaupallinen palveluihin palveluntarjoaja tai poikkeustapauksessa KPK ICT 8. Kokonaisarkkitehtuuri 19 © Sitra 2010
- 20. Kuntatoimijoiden käyttämät tavoitetilan tietovarannot ja omistajuus mm. terveystiedot, sosiaalitiedot, opetustiedot Kunta, kuntayhtymä, Operatiiviset Kunta kuntakonsernit ja Paikallinen järjestelmät ml. Operatiivinen konserniyhtiöt Data warehouse kannat asiakastieto Perus- Standardit tietomallit ja rajapinnat tietovaranto KPK ICT KPK THH Muu Palvelu- Asiakkaan Laskenta- KPK ICT/THH Toimittajat tietovaranto tuotteet palvelut tunniste Paikka- Sähköinen KRYSP Tilikartta Työntekijät Tilastot tieto arkisto Standardit tietomallit ja rajapinnat Kansallinen toimija Kansalliset toimijat: VIP, VRK, Vero, Kela, Oppilas- CRM- KANTA-arkisto Koodistot VM, STM, OPM rekisteri perustiedot Kansalainen (ml. perhesuhteet) Yritykset (ml. konsernirakenteet) Yhteisöt 8. Kokonaisarkkitehtuuri 20 © Sitra 2010
- 21. Uusi kuntatoimijoiden palveluarkkitehtuuri Kuntatoimijoiden työntekijät Asiakkaat (internet) Jakelukanavat ja luottamushenkilöt Kumppanit (extranet) asiakkaille, Kunta kumppaneille, luottamus- Palvelukanava kunnan työntekijöille ja Palvelukanavat asiakkaille henkilöille ja luottamushenkilöille (virastot, palvelupisteet, internet, mobiili jne.) työntekijöille KPK ICT KPK THH Lapsiperhei- Terveyden- Asuminen ja Henkilöstö- Työvoima- den ja nuorten Taloushallinto huolto rakentaminen hallinto vuokraus palvelut Uudet palvelut ja KPK ICT/THH käyttöliittymät Seniori- Hallinto- Muut palvelut Tukipalvelut palvelut palvelut Yhteiset palvelut Standardit tietomallit ja rajapinnat Uudet työkalut ja Integroitu palveluympäristö alustat Tietovarasto Standardit tietomallit ja rajapinnat Vanhat ja Kuntatoimija, kaupallinen kehitettävät palveluntarjoaja tai Yhteydet sovellukset sekä Kunnan poikkeustapauksessa Nykyjärjestelmät Uudet järjestelmät yhteydet muihin tietovarastot VRK, Kela, Vero … KPK ICT palveluihin *Tuetaan yksilön ja organisaation tunnistamista 3. osapuolten menetelmillä (Vetuma, pankit, teleoperaattorit,...) 8. Kokonaisarkkitehtuuri 21 © Sitra 2010
- 22. Integroitu palveluympäristö Kuntatoimijoiden työntekijät Asiakkaat (internet) Jakelukanavat ja luottamushenkilöt Kumppanit (extranet) asiakkaille, Kunta kumppaneille, luottamus- Palvelukanavat henkilöille ja työntekijöille KPK ICT KPK THH Uudet palvelut ja käyttöliittymät KPK ICT:n palvelut KPK THH:n palvelut Standardit tietomallit ja rajapinnat KPK ICT/THH Asianhallinta Prosessipankki Verkkopalvelualusta Master data- Komponenttipankki kone Käyttövaltuushallinnan alusta (tunnistaminen*, globaali Uudet työkalut ja SSO, identiteetin federointi ja käyttöoikeuksien hallinta) alustat Taloushallintojärjestelmät Tietovarasto SOA-palvelu / Integraatioalusta Henkilöstöhallintajärjestelmät Standardit tietomallit ja rajapinnat Kuntatoimija, Vanhat ja kaupallinen kehitettävät palveluntarjoaja tai Kunnan Yhteydet sovellukset sekä Nykyjärjestelmät Uudet järjestelmät VRK, Kela, Vero … yhteydet muihin poikkeustapauksessa tietovarastot KPK ICT palveluihin *Tuetaan yksilön ja organisaation tunnistamista 3. osapuolten menetelmillä (Vetuma, pankit, teleoperaattorit,...) 8. Kokonaisarkkitehtuuri 22 © Sitra 2010
- 23. Palvelukeskuksen juridinen rakenne toteutetaan osakeyhtiömuotoisena, missä kuntatoimijat toimivat yhtiön perustajina ja omistajina KPK ICT Oy • On kuntatoimijoiden omistama osakeyhtiö Kuntasektori • Järjestää in house -palvelua vain omistajilleen, jolloin omistajatahojen ei tarvitse kilpailuttaa yhtiöltä hankittavia palveluita 100 % • Ei voi osallistua avoimiin tarjouskilpailuihin, vaan se toimii omistus ainoastaan in house -markkinalla tuottaen palveluita, jotka omistajatahot ovat strategisena päätöksenä päättäneet hankkia • Alkupääomitus tapahtuu kuntien oman pääoman ehtoisella Sitra sijoituksella 1 €/kuntalainen. Myöhemmin toisessa vaiheessa KPK ICT Oy – mukaan tulevat kunnat sijoittavat 3 € ja vastaavasti kolmannen perustettava vaiheen kunnat 6 € per kuntalainen yhtiö Markkinaehtoiset • Kunnat merkitsevät (ostavat) yhden osakkeen kutakin rahoittajat kuntalaista kohden. Muut kuntatoimijat merkitsevät (ostavat) kukin yhden osakkeen. Oman/vieraan • Suunnitelman mukaan Sitra ja muut markkinaehtoiset rahoittajat pääoman myöntävät käynnistämisvaiheessa tarvittavan rahoituksen ehtoinen rahoitus yhtiölle. Omistajakunnat antavat rahoitusjärjestelyn edellyttämän takauksen tai muun vakuuden • Omistamisen periaatteet määritellään yhtiöjärjestyksessä ja tarvittaessa osakassopimuksessa 9. Organisaatio ja johtaminen 23 © Sitra 2010
- 24. 9. Organisaatio ja johtaminen Omistajaohjausta toteuttavat yhtiön toimielimet ja niiden toiminnan taustalla oleva yhtiöjärjestys (ja mahdollisesti osakassopimus), joka sisältää omistajaohjauksen periaatteet Hallituksen nimeäminen Yhtiökokous Vastuuvapauden myöntäminen Vision viestintä hallitukselle Strategian kehittäminen Riskien hallinta Hallitus Toiminnan laillisuuden valvonta Strategian toteutus ja raportointi Toimitusjohtaja Tulosten seurantaprosessi ja raportointi Toiminnan suunnittelu Hankesalkun hallinta Johtoryhmä Suorituksen ohjaus ASIAKKUUDEN HOITOMALLI Uusien asiakkaiden Asiakassuhteen- Asiakaspalvelu- hankintaprosessi hoitoprosessi prosessi Toimitusprosessi Ohjaus- Tuotetarjooman hallinta- ja kehitysprosessi ryhmät 9. Organisaatio ja johtaminen 24 © Sitra 2010
- 25. KPK ICT:n organisaatio on linjassa määritetyn prosessikartan kanssa Yhtökokous Hallitus Raportointi Toimitusjohtaja Innovaatiot ja Palveluiden Hallinto & Asiakkuuden hoito Voidaan teknologiat johtaminen kehittäminen hankkia myös ostopalveluna Aluevastaavat Ohjelmavastaavat* Palveluvastaavat* Menetelmävastaava Hallinto P Asiakasvastaavat, Asiantuntijat** Asiakasvastaavat ratkaisupäälliköt Asiakasvastaavat * Osa kehitysvastuista ja palveluvastuista hoidetaan alueissa ** Asiantuntijapalveluiden palveluvastaava on asiantuntijoiden esimies 9. Organisaatio ja johtaminen 25 © Sitra 2010
- 26. KPK ICT ja Kuntien palvelukeskus talous- ja henkilöstöhallinto (THH) järjestävät molemmat THH-alueen palveluita asiakasomistajilleen THH-alueen ICT-palveluita järjestetään (KPK ICT) ja tuotetaan (KPK THH) omistaja-asiakaskunnille kahdella eri tavalla: 1. KPK THH tuottaa asiakkaalle THH-alueen kokonaispalvelun sisältäen THH ICT-palvelut. Tässä vaihtoehdossa KPK ICT järjestää THH ICT -palvelut sisäisesti yhtiöiden välillä 2. KPK ICT järjestää asiakkaalle THH-alueen ICT-palvelut, jolloin asiakas operoi omalla organisaatiollaan ja toimintamalleillaan hyödyntäen THH ICT -palveluita Lisäksi KPK ICT ja perustettava KPK THH suunnittelevat ja konseptoivat yhteisen asiakkuuden hallinnan hoitomallin, jonka avulla luodaan yhteiset näkemykset ja toimintatavat asiakkuuden hallinnan sekä asiakaspalvelun osalta. Omistaja-asiakas / Kuntatoimija ASIAKKUUDEN HALLINNAN HOITOMALLI 2. ICT-alueen 1. THH-alueen kokonaispalvelu kokonaispalvelu (ml. THH ICT) (ml. ICT-palvelut) KPK ICT KPK THH 1. THH -alueen ICT-palvelut 9. Organisaatio ja johtaminen 26 © Sitra 2010
- 27. Markkinaosuus noin 40 % vuonna 2014 Tuloslaskelma Tuloslaskelma Käynnistysvaihe Sisäänottovaihe Järjestäymisvaihe Rationalisointi- Rationalisointi- 2010 2011 2012 vaihe (1) 2013 vaihe (2) 2014 Liikevaihto 1 117 927 25 059 333 47 866 220 64 007 355 76 663 950 Kulut -1 306 662 -21 566 856 -35 237 572 -47 574 699 -57 594 770 htv 44 97 148 190 191 Poistot -1 338 000 -5 031 725 -7 857 263 -9 832 613 -9 804 325 Liikevoitto -1 526 734 -1 539 249 4 771 385 6 600 043 9 264 855 Liikevoitto-% -6,1 % 10,0 % 10,3 % 12,1 % Pääomalainan korot -540 000 -540 000 -540 000 -540 000 -540 000 Tulos ennen veroja -2 066 734 -2 079 249 4 231 385 6 060 043 8 724 855 Verot 0 0 -22 205 -1 575 611 -2 268 462 Tilikauden tulos -2 066 734 -2 079 249 4 209 181 4 484 432 6 456 393 • Pääomalainen korko 3% 10. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman 27 talous ja rahoitus © Sitra 2010
- 28. Tase Kassa ja oma pääoma riittävät vuoden 2014 lopussa pääomalainojen takaisinmaksuun Tase Käynnistysvaihe Sisäänottovaihe Järjestäymisvaihe Rationalisointi- Rationalisointi- 2010 2011 2012 vaihe (1) 2013 vaihe (2) 2014 VASTAAVAA Käyttöomaisuus 4 014 000 13 757 175 17 202 063 15 270 850 10 705 375 Myyntisaamiset 139 741 3 132 417 5 983 277 8 000 919 9 582 994 Kassa 12 547 857 870 282 1 062 554 7 182 698 18 000 000 VASTAAVAA YHTEENSÄ 16 701 598 17 759 874 24 247 894 30 454 467 38 288 369 VASTATTAVAA Oma pääoma + pääomalainat 16 538 266 15 064 017 19 843 198 24 507 630 31 089 023 Oma pääoma Sijoitettu vapaa oma pääoma 605 000 1 210 000 1 780 000 1 960 000 2 085 000 Edellisten tilikausien voitto/tappio 0 -2 066 734 -4 145 983 63 198 4 547 630 Tilikauden tulos -2 066 734 -2 079 249 4 209 181 4 484 432 6 456 393 Oma pääoma ilman pääomalainoja -1 461 734 -2 935 983 1 843 198 6 507 630 13 089 023 Vieras pääoma Pääomalaina 18 000 000 18 000 000 18 000 000 18 000 000 18 000 000 Ostovelat 163 333 2 695 857 4 404 696 5 946 837 7 199 346 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 16 701 598 17 759 874 24 247 894 30 454 467 38 288 369 • Pääomalainen korko 3% Sijoitus omaan Pääomalainat 18 pääomaan milj. €, korko 3 % 1 € / kuntalainen 10. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman 28 talous ja rahoitus © Sitra 2010
- 29. Kassavirta Kassavirta Käynnistysvaihe Sisäänottovaihe Järjestäymisvaihe Rationalisointi- Rationalisointi- 2010 2011 2012 vaihe (1) 2013 vaihe (2) 2014 Tilikauden tulos -2 066 734 -2 079 249 4 209 181 4 484 432 6 456 393 Poistot 1 338 000 5 031 725 7 857 263 9 832 613 9 804 325 Investoinnit -5 352 000 -14 774 900 -11 302 150 -7 901 400 -5 238 850 Käyttöpääoman muutos 23 592 -460 151 -1 142 021 -475 501 -329 566 Lainan nostot Lainan lyhennykset Pääomalainan nostot 18 000 000 Pääomalainan lyhennykset Sijoitukset omaan pääomaan 605 000 605 000 570 000 180 000 125 000 Osingonmaksu Kassavirta 12 547 857 -11 677 575 192 272 6 120 144 10 817 302 Kassa Käynnistysvaihe Sisäänottovaihe Järjestäymisvaihe Rationalisointi- Rationalisointi- 2010 2011 2012 vaihe (1) 2013 vaihe (2) 2014 Kassa alussa 0 12 547 857 870 282 1 062 554 7 182 698 Kassan muutos 12 547 857 -11 677 575 192 272 6 120 144 10 817 302 Kassa lopussa 12 547 857 870 282 1 062 554 7 182 698 18 000 000 • Pääomalainen korko 3% Omaa Pääomaa Pääomalainat yhteensä 18 milj. € 2,1 milj. € 10. Palvelukeskuksen perustamissuunnitelman 29 talous ja rahoitus © Sitra 2010
- 30. KPK ICT:n valmisteluprosessi KPK ICT:n valmisteluprosessi jatkuu siten, että kunnille ja kuntayhtymille toimitetaan ehdotus 04/2010, minkä pohjalta kunnat käynnistävät omat päätöksentekoprosessinsa KPK ICT:n asiakasomistajuudesta. Tavoitteena on, että aiesopimukset allekirjoitettaisiin 06/2010, KPK ICT:n perustamiskokous järjestettäisiin 08/2010, jonka jälkeen toiminta käynnistettäisiin. Ensimmäiset ICT-alueen asiantuntijapalvelut käynnistetään suunnitelman mukaisesti 01/2011 mennessä. Neuvottelu- sitoumus Sopimusneuvottelut Palvelukeskusten perustaminen Neuvottelu- sitoumusten Kuntakohtaiset Palveluiden Kuntien käsittely ja läpikäynti, Palvelu- aloitus- päätöksenteko Palvelu- päätökset perustamis- keskusten neuvottelut ja palvelukeskusten keskusten osallistumisesta ehdotusten toiminnan perustietojen asiakas- perustaminen neuvottelu- valmistelut ja käynnistäminen kerääminen omistajuudesta vaiheeseen esittelyt Aiesopimus Sitoumukset pyydettiin Perustamis-ehdotukset Palvelukeskusten Ensimmäiset palvelut palvelukeskusten 30.10 mennessä kunnille perustamiskokous tuotannossa perustamisesta 10/09 11/09 04/10 06/10 08/10 01/11 11. Yhteenveto jatkotoimenpiteistä 30 © Sitra 2010
