Kotitalouksien tuloja, kulutusta ja varallisuutta koskevien mikro- ja makrotilastojen yhteensovittaminen, ICW -seminaari, 4.5.2017 Tilastokeskus

1. Tulojen, kulutuksen ja varallisuuden
jakautumista kuvaavat tilastot
kansantalouden tilinpidon kehikossa
Suomessa
Veli-Matti Törmälehto
4.5.2017

2. Tilastoja kotitalouksien tuloista, kulutuksesta
ja varallisuudesta
Kokonaissummat:
kansantalouden tilinpito S14
Kansantalouden tilinpito:
Tuotanto- ja tulonmuodostustilit,
sektoritilit S14, yksityinen
kulutus 1975-
Aluetilinpito 2000-
Rahoitustilinpito 1995
- reaalivarallisuus
sektoreittain 2010-
Jakaumatiedot: mikrotilastot
Tulonjakotilasto/EU-SILC
(tulo- ja elinolotutkimus) 1986/2003
Kotitalouksien kulutus 1966
Tulonjaon kokonaistilasto 1995
Kotitalouksien varallisuus
1987 / HFCS 2009
Velkaantumistilasto 2002
4.5.2017 Veli-Matti Törmälehto2

3. Yhteinen käsitepohja
SNA 2008  OECD Framework for Statistics on the Distribution of
Household Income, Consumption and Wealth 2013
• OECD Guidelines for Micro Statistics on Household Wealth 2013
• UNECE Canberra Group Handbook on Household Income Statistics 2nd ed. 2011
• ILO Resolution on Household Income and Expenditure Statistics 2003
Tulot ja varallisuus: SNA suositusten pohjana, mutta käytännössä
oleellisia käsitteellisiä eroja
• EU-asetus vain tulo- ja elinolotutkimukselle (tulonjakotilasto/EU-SILC)
• varallisuudessa EKP:n HFCS-varallisuuskäsite
• makrotilastojen käsitteet eivät aina toimivia yksittäisen kotitalouden tasolla (esim.
hallussapitovoitot ja niistä maksetut verot)
Kulutus: yhteinen kulutusluokitus, COICOP, classification of
individual consumption by purpose
4.5.2017 Veli-Matti Törmälehto3

4. Keskeisiä peruskäsitteitä: tulot
4.5.2017 Veli-Matti Törmälehto4
211 265
135 309
126 730
127 365
94 689
119 146
110 567
114 029
100 712
- 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000
Bruttokansantulo
Kotitaloussektorin bruttokansantulo
Kotitaloussektorin nettokansantulo
Tulonjakotilaston tuotannontekijätulot
(ml. asuntotulo ja työnantajien sotu-maksut, pl. myyntivoitot)
Tulonjakotilaston tuotannontekijätulot, kv-käsite
Kotitaloussektorin käytettävissä oleva tulo, brutto
Kotitaloussektorin käytettävissä oleva tulo, netto
Tulonjakotilaston käytettävissä oleva tulo (ml. asuntotulo, pl.
myyntivoitot)
Tulonjakotilaston käytettävissä oleva rahatulo, kv-käsite (pl.
myyntivoitot ja asuntotulo)
Miljoonaa euroa

5. OECD: Going for growth 2017 (maaliskuu
2017)
4.5.2017 Veli-Matti Törmälehto5
Lähde: OECD, ”Going for growth”, maaliskuu 2017

6. Kulutus: kulutustutkimus ainoa tietolähde
väestöryhmittäisestä kulutuksesta
Kulutustutkimus kattaa tilinpidon tileistä tulonmuodostuksen, tulojen
uudelleenjaon ja tulojen käytön sekä luontoismuotoiset yhteiskunnalliset
tulonsiirrot
－ mahdollista laskea käytettävissä oleva tulo, oikaistu käytettävissä oleva
tulo, kotitalouksien kulutusmenot, todellinen yksilöllinen kulutus, säästö
väestöryhmittäin
Kulutustutkimuksen mittaama kulutusmenojen kokonaissumma on yleensä
vajaat 90 % kansantalouden tilinpidon kotitaloussektorin kulutusmenoista;
suuria eroja kulutuksen pääryhmien välillä
Kulutustutkimusta tehdään kuitenkin verraten harvoin, otoskoko on melko
pieni, tiedonantorasitus ja yksikkökato suurta; kulutustiedot perustuvat
haastattelutietoihin tai kuitteihin kahden viikon jaksoilta
4.5.2017 Veli-Matti Törmälehto6

7. Keskeisiä peruskäsitteitä: kulutus (2012)
4.5.2017 Veli-Matti Törmälehto7
103 735
92 823
38 245
19 180
141 980
- 25 000 50 000 75 000 100 000 125 000 150 000
Kotitalouksien kulutusmenot
Kulutustutkimuksen kulutusmenot
Luontoismuotoiset yhteiskunnalliset
tulonsiirrot
Kulutustutkimusten julkisten
hyvinvointipalvelujen arvo
Kotitalouksien todellinen yksilöllinen
kulutus (P41K/CP)
Miljoonaa euroa 2012

8. Social transfers in kind in the Finnish
Household Budget Survey 2012
% of all
households
Total sum,
million euro
% of total
HBS STIK
% of National
Accounts total
Education 44,9 % 8,784 45,8 % 80,6 %
Healthcare 95,1 % 8,305 43,3 % 75,9 %
Social
services 15,2 % 2,091 10,9 % 33,5 %
STIK total 97,4 % 19,180 100,0 % 59,8 %
Tonkin et al. (2014): Social transfers in-kind in the United Kingdom and Finland: Micro-
level measurement and distributional impact
4.5.2017 Veli-Matti Törmälehto8

9. 4.5.2017 Veli-Matti Törmälehto9
-2
0
2
4
6
8
10
12
14
16
1995 1998 2001 2006 2012
Säästämisaste,%
Tulot ja kulutus: säästämisasteet (%)
kulutustutkimuksessa ja kansantalouden
tilinpidossa
Kulutustutkimuksen säästämisaste (aggregaatti)
Tilinpidon bruttosäästämisaste B8GT/(B6GT+D8R)
Tilinpidon nettosäästämisaste B8NT/(B6NT+D8R)

10. EU-28 säästämisasteet mikroaineistosta:
kulutustiedot yhdistetty tilastollisesti EU-SILC-
aineistoon
Lähde: Eurostat, ICW-projekti
4.5.2017 Veli-Matti Törmälehto10

11. Kohti parempaa koherenssia mittaamista
kehittämällä
Mahdollisia uusia lähdeaineistoja ja kehittämiskohteita:
• Kulutustiedot: kauppaketjujen kanta-asiakasrekisterit
(päivittäistavaroiden ostot tuotetasolla COICOP-luokituksen tarpeisiin)
täydentävänä tietona kulutustutkimukseen, muut rekisteritiedot
• Tulot: lähdeverotettavat korkotulot henkilötasolla, yel-vakuutusmaksut
• Varat: talletukset (pääsy tiliaineistoihin), vakuutussäästöjen pääoma,
sähköinen asunto-osakerekisteri (linkki vuokranantajan ja vuokralaisen
välillä, toteutumassa), asuntovarallisuuden estimointi (makro vs. mikro),
noteeraamattomien osakkeiden arvo
• Velat: rekisteritietojen tarkempi jaottelu käyttötarkoituksen mukaan,
jatkuvista tililuotot takaisin, osuus taloyhtiön velasta…
Mikrotilastojen keskinäinen koherenssi ja ICW-yhteisjakaumat:
kulutustietojen tilastollinen yhdistäminen, julkisten hyvinvointipalvelujen
rekisteri-estimointi, osa varallisuustiedoista koko väestölle…
4.5.2017 Veli-Matti Törmälehto11

12. Kohti parempaa koherenssia
menetelmällisesti?
a) Mikroaineiston menetelmälliset korjaukset ja herkkyysanalyysi
(erityisesti varallisuus, semiparametrinen imputointi/Pareto-interpolointi)
b) Kansantalouden tilinpidon kotitaloussektorin tietojen adjustointi
siten, että ne kuvaavat paremmin kotitalouksien kassavirtaa (cash flow),
vrt. Cynamon & Fazzari, Review of Income and Wealth 1/2017:
• jätetään pois esimerkiksi laskennalliset vuokrat
omistusasujille/asuntotulo, muut sijoitustulot, FISIM, metsien
nettokasvu…
c) Täysi konsistenssi tilinpidon aggregaattien kanssa, OECD:n
”Disparities in National Accounts” – lähestymistavan
soveltaminen
 vaatii jakaumaoletuksia ja imputointeja
4.5.2017 Veli-Matti Törmälehto12

13. OECD:n 5 vaiheen menetelmä: tilinpidon
taloustoimien kokonaissummien jakaminen
väestöryhmittäin
Vaihe 1: adjustoidaan
tilinpidon aggregaatteja
Mm. ulkomaalaisten kulutus
Suomessa,
laitosväestö/kuolleet/ulkomaille
muuttaneet
Vaihe 2: linkit taloustoimien ja
mikrotietojen välillä
Vastaavuudet, uudellenluokittelut
Mikrotiedot voivat perustua eri
aineistoihin
Vaihe 3: jakaumatiedot ja täsmäytys tilinpidon arvoihin
- Mikroaineiston täydennykset (esim. harmaa talous, verottomat luontoisedut),
puuttuvien tietojen imputointi ja epäsuorat menetelmät (esim. muut sijoitustulot, FISIM,
metsien nettokasvu), mahdollisesti mittausvirheiden korjaus (esim. semiparametrinen
imputointi)
- Täsmäytys/skaalaus tilinpidon kokonaisarvoihin: oletus mittausvirheen jakaumasta
- Mukana oltava myös kotitaloussektorin sisäiset tulonsiirrot
- Jakaumatiedot mesotasolla, jos mikrotaso ei mahdollinen
Vaihe 4: kotitalousryhmien
määrittely (esim. tulokvintiilit)
Vaihe 5: indikaattoreiden
määrittely ja laskenta
4.5.2017 Veli-Matti Törmälehto13

14. OECD:n kehikko mikro- ja makrotietojen eroista
Lähde: Zwijnenburg (2016)
4.5.2017 Veli-Matti Törmälehto14

15. Avoimia kysymyksiä
Samat luvut vai koherentti tarina kotitalouksista? Ilman oletuksia ja
”pakottamista” vain jälkimmäinen mahdollinen
Tilinpitohajotelmien relevanssi olisi suuri, mutta mikä olisi niistä
tuotettujen indikaattoreiden suhde esimerkiksi tulonjakotilastojen
tuloeroja kuvaaviin tunnuslukuihin?
Pitäisikö Tilastokeskuksen edetä jollain tavalla tilinpidon
aggregaattien väestöryhmittäisissä hajotelmissa? Kuka niitä
käyttäisi, kuinka usein niitä pitäisi tehdä, miten ja millä resursseilla?
OECD:n suositus ensisijaisesti adjustoida/täydentää/imputoida
suoraan mikrodataa: pohjaksi tulonjakotilasto, kulutustutkimus vai
molemmat?
4.5.2017 Veli-Matti Törmälehto15