1. Miten opetus viedään verkkoon?
Munuais- ja maksaliitto
Tampere 13.12.2016
Matleena Laakso
Blogi: www.matleenalaakso.fi
Twitter: @matleenalaakso
Diat: www.slideshare.net/MatleenaLaakso

2. Päivän teemoja
• Mikä muuttuu, kun opetus ja ohjaus siirtyy verkkoon?
• Mitä verkkokursseja rakentaessa tulee huomioida?
• Miten tukea ryhmäytymistä ja vuorovaikutusta?
• Tekijänoikeudet ja verkon valmiit materiaalit
• Työvälineitä ja ideoita oppimistehtävien tekemiseen
osallistujien valinnan mukaan, esim. animoidut viestit,
videoon upotetut tehtävät, erilaiset sähköiset
kyselytyökalut, pienten digijulkaisujen ja digitarinoiden
tekeminen, yhteisen tuottamisen ympäristöt ja
interaktiiviset kuvat.

3. Verkkopedagogiikka ja –ohjaus
sekä vuorovaikutuksen tukeminen
• Suominen & Nurmela: Verkko-opettaja (2011)
• Matleena Laakson webinaari, Snellman-kesäyliopisto:
www.matleenalaakso.fi/2016/10/verkkokurssin-rakentajan-10-
askelta.html

4. Opetusalan asiantuntijoilla yhteneväinen
käsitys kehittämissuunnasta
Minna Lakkala: www.slideshare.net/MinnaHL/pedagogineninfra2015
Hyviä ovat opetuksen työtavat, joissa oppijat
• Tekevät yhteistyötä asiantuntijatiimien tapaan
• Suorittavat todenmukaisia tehtäviä ja ratkovat haastavia ongelmia
• Hyödyntävät monipuolisesti erilaisia tietolähteitä ja digitaalista
teknologiaa
• Luovat yhdessä uutta tietoa ja laativat konkreettisia tuotoksia
prosessin lopputuloksena
Esim. yhteisöllinen, ilmiöpohjainen, ongelmaperustainen
oppiminen ja muut tutkivan oppimisen mallit
• Korostavat asiasisältöjen oppimisen ohella tietotyön, yhteisöllisen
työskentelyn ja teknologian käytön taitoja

5. Ratkaisujen ja tuotosten pitkäjänteinen
yhdessä kehittäminen
– pääpaino tiedonrakentamisen käytännöissä
Keskustelu ja vuorovaikutus opiskelijoiden
kesken
– pääpaino kommunikaatiotaidoissa
Ideoiden ja tuotosten jakaminen ja kommunikointi
– pääpaino oppisisällöissä ja tiedon esittämistaidoissa
Kommunikaatio opettajan ja opiskelijoiden välillä
– pääpaino oppisisällöissä
Ei yhteisöllisyyttä, verkkoympäristö toimii materiaalin välityskanavana
– pääpaino oppisisällöissä
Yhteisöllisyyden kehitysportaat
verkko-oppimisympäristössä
Minna Lakkala 2008

6. Kurssin suunnittelu alkaa tavoitteista
• Mitkä ovat oppimisen tavoitteet?
• Hahmottele kurssin rakenne
– Selkeys, visuaalisuus ja esteettömyys
• Suunnittele oppimisprosessi
– Verkko-opiskelun EI tarvitse olla täysin aikaan ja paikkaan
sitoutumatonta

7. Verkkokurssin aloitus
• Tervetuloa
– Perustiedot kurssista, tavoitteet, aikataulut, yhteystiedot,..
• Opastus kurssiympäristöön
• Kurssin ja ryhmän pelisäännöt
• Tavoitteet & tutustuminen
– Taustakysely, ennakkotehtävä,..

8. Verkko-opetuksen malli
(Gilly Salmon 2001; kopio kirjasta Suominen & Nurmela 2011)
Saatavuus ja motivaatio
Pääsy
ympäristöön
Tervetuloa!
Sosiaalistuminen
Viestittäminen
Tutustuminen
Tiedonvälitys
Tiedon
etsiminen
Tehtävät
Materiaalit
Tiedon rakentaminen
Osallistuminen
Kehittyminen
Yhteydet
muualle

9. Ryhmän kehitysvaiheet
(Tuckman 1966, Tuckman & Jensen 1977)
1. Muodostuminen
2. Kuohunta
3. Säännöistä sopiminen
4. Työskenteleminen eli toimivan ryhmän vaihe
5. Päättyminen
Lukemista kehitysvaiheista
• Laakso: Ryhmän ohjaajan toiminta koulutusryhmän muodostumisvaiheessa:
www.matleenalaakso.fi/2016/01/ryhman-ohjaajan-toiminta-koulutusryhman.html
• Öystilä Ongelmakohdat ryhmän ohjaamisessa: bit.ly/2dxyPtF

10. Ohjaus - aikaa,
huomiota ja kunnioitusta
• Millaista on hyvä ohjaus?
• Millaista on hyvä ohjaus verkkokurssilla?

11. Ohjaus
• Ohjaa hyvillä kysymyksillä, antamalla palautetta sekä
neuvomalla ja tukemalla.
• Illuusio, että opettaja on aina läsnä.
– Kerro silti, milloin ja millä välineillä olet tavoitettavissa.
– Rohkaise opiskelijoita tukemaan toisiaan.

12. Tarvitaanko ohjausta?
Suominen & Nurmela: Verkko-opettaja. 2011.
Opiskelun tuki- ja ohjaus palveluita tarvitaan, esimerkkinä
Englannin avoin yliopisto
• Opiskelijoista 90 % haluaa ohjausta
• Keskeyttäminen vähenee ohjauksen ansiosta
– Tärkeää myös tehokas tiedotus ja hallinnointi.
– Nämä lisäävät opintojen arvostusta ja luottamusta järjestäjään.
• Oppimista tukee etenkin ohjaus, joka keskittyy palautteen antamiseen
oppimistehtävistä
Kuva: Concord90, pixabay.com, CC0

13. Opettajan roolista
Juha Leino: julkaisut.tamk.fi/PDF-tiedostot-web/B/88-Floworks.pdf
• ”Runsas palaute on yksi niistä syistä, miksi oppijat pitivät
sosiaalisen median välineistä. Antamalla sitä – itse korostaisin, että
erityisesti asiantuntijanäkökulmasta eikä pelkästään ”hyvä
huomio” -tasolla – oppijat kokevat, että heidän työtään arvostetaan
ja sillä on merkitystä.”
• ”Toisaalta opettajan on varottava liiallista aktiivisuutta, joka
tukahduttaa oppijoiden aktiivisuutta ja vie prosessin takaisin siihen,
että opettaja julistaa totuudet ja oppijat omaksuvat totutun
passiivisen roolinsa... Kysymys on pitkälle siitä, että oppijat kokevat
opettajan olevan läsnä ja välittävän...”

14. Vuorovaikutus verkossa
Tavoitteena dialogisuus, oman ajattelun selittäminen, kysyminen, lyhyet
viestit, edellisten viestien kommentointi, tiedon välittäminen, arviointi ja
uuden luominen jne.
• Synkronisesti – asynkronisesti (saman-/eriaikaisesti)
• Vuorovaikutuskulttuuri/-tavat eri palveluissa, esim. nimi/nimimerkki
• Kahden kesken – (pien)ryhmässä – julkisesti/koko ryhmän kanssa
• Vuorovaikutus oppijaryhmän ulkopuolelle: teemapäivät, asiantuntijavierailut
tai -kommentit,..
• Hyödynnä rooleja, väittelyitä, draamaa, pulmatehtäviä,..
• Kirjoittaen (sanellen) ja lukien, puhuen ja kuunnellen, yhteistä dokumenttia
rakentaen (ajatuskartta, digitarina,
diaesitys, sarjakuva),..
Kuva: geralt, pixabay.com, CC0
Vuorovaikutus koettava sellaiseksi,
että se vie eteenpäin omaa
oppimista tai tehtävien tekemistä.

15. Tavoitteena dialogi
Lähde: learning2.uta.fi/mod/book/view.php?id=45171&chapterid=107
Vuorovaikutuksen sääntöjä
• Kysy, älä oleta!
• Ilmaise osallistumisesi viestein. Vain opettaja näkee toiminnan raporteista.
• Vältä monologeja. Ota kantaa aiempiin kirjoituksiin.
• Noudata aikatauluja tai ilmoita mikäli sinulle tulee esteitä tai viivytyksiä.
• Ole kärsivällinen. Toiset eivät lue tai vastaa viestiisi välttämättä heti.
• Hyväksy itseltä ja muilta myös keskeneräiset ajatukset.
Vältä sudenkuopat:
• Yhteinen selkeä, rajattu tavoite.
• Rajattu aika.
• Ajoittaiset yhteenvedot. Apuna voi käyttää esim. rooleja.
• Jaa osallistujat pienempiin ryhmiin.
• Valitse työkalut tavoitteen mukaan.

16. Opiskelijan tukeminen tärkeää
Verkkokursseilla
• Suuret keskeyttäjämäärät
• Osalla haastava opiskelutilanne
• Pidetään usein työläinä
• Suorittaneille usein hyvät arvosanat
• Opiskeluaika hajoaa pieniksi palasiksi
• Edellytetään motivaatiota ja itseohjautuvuutta
• Opiskelulle varattava kalenterista aikaa
• Osa vain kurkkimassa sisältöjä (MOOC)

17. Palaute
Kurssipalautetta pitkin matkaa
• Nimellisenä!
• Heruta palautetta ja ohjaustarvetta esim. kurssin webinaareissa tai
tekemällä kyselyitä kesken kurssin.
• Kierrokset: ryhmässä kuullaan toisten palaute  suhteellisuus

18. Heruta ohjaustarvetta ja palautetta
Pyydä reflektioita myös kesken kurssin:
• Mitkä asiat edistävät oppimistasi? Mitkä vaikeuttavat?
• Mikä oli tärkein oppimasi asia tällä viikolla? Miksi?
• Mitä pitäisi muuttaa työskentelyssä, jotta se tukisi paremmin oppimistasi?
• Minkä arvosanan asialle X? (tätä ei tarvitse kertoa ääneen) Mitä sinun pitäisi
tehdä/Mitä pitäisi tapahtua, että voisit antaa yhden numeron enemmän?
• Webinaarissa tai lähipäivässä toimivat myös kierrokset

19. Jatkuva kehittäminen
• Kysy palautetta osallistujilta ja käy keskustelua kanssakouluttajien
kanssa.
• Hyödynnä arviointityökaluja
– TOMAS-hanke, Johanna Keskitalo:
tomashanke.net/2015/12/07/nain-luot-laadukkaan-verkkokurssin
– TAMKin digimentorit:
digimentorit.tamk.fi/2016/03/04/verkkokurssien-arviointityokalu
• Kirjaa kurssin edetessä ylös ensi kerraksi muutettavat asiat tai korjaa
ne saman tien.
• Pidä yllä ammattitaitoasi, ks. esim.:
– Opeverkostot (Facebook ja blogit): opeverkostot.wikispaces.com
– Webinaarit: www.matleenalaakso.fi/p/webinaarit.html
• Webinaaritallenne verkko-opetuksen laadusta:
blogs.uta.fi/eoppiminen/koulutukset

20. 3 avainta parempaan verkkokurssiin
Henri Annala: digimentorit.tamk.fi/2016/03/18/kolme-avainta-paremman-verkkokurssin-suunnitteluun
1. Selkeys: Tehostaa sekä opettajan että opiskelijoiden ajan-
käyttöä ja lisää todennäköisyyttä kurssisuorituksille. Kysy itseltäsi:
• Miltä kurssi näyttää opiskelijan näkymästä? Voiko ulkoasua selkeyttää jotenkin? Pitäisikö
jotain karsia?
Onko materiaalit loogisesti järjestetty? Käytänkö fontteja (tyyppi, koko, efektit)
yhteneväisesti?
• Onko tehtävien ohjeistukset tarpeeksi yksiselitteiset ja selkeät? Onko kaikki opiskelijan
vastuut kirjoitettu auki? Voiko jonkin asian ymmärtää usealla eri tavalla?
2. Yhdessä tekeminen: Osallistujien välisen vuorovaikutuksen
käyttämisellä on huomattavia etuja (mm. oppimistulosten
parantuminen ja motivaation lisääntyminen). Kysy itseltäsi:
• Millä tavoin opiskelijat voisivat tehdä yhteistyötä? Käytänkö monipuolisesti erilaisia
työkaluja (esim. videoneuvottelut, wikit, pilvipalvelut, keskustelufoorumit…)?
• Onko kurssillani tehtäviä, joita opiskelijat voivat tehdä yhdessä samaan aikaan
(synkroninen) sekä
eri aikaan (asynkroninen)? Jos mahdollista, käytä molemman tyyppisiä tehtäviä.

21. 3 avainta parempaan verkkokurssiin
Henri Annala: digimentorit.tamk.fi/2016/03/18/kolme-avainta-paremman-verkkokurssin-suunnitteluun
3. Ohjaus ja palaute: Pedagogisesta näkökulmasta ajateltuna
verkkokurssilla opettajan/kouluttajan tärkein tehtävä on ohjata ja
antaa palautetta. Kysy itseltäsi:
• Miten ohjaan opiskelijoita? Käytänkö monipuolisesti eri työkaluja ohjauksessa
(esim. videoyhteys, kirjoittaminen)? Miten tunnistan eniten ohjauksen tarpeessa
olevat opiskelijat?
Miten aktivoin passiivisia opiskelijoita?
• Saako opiskelija tarpeeksi palautetta kurssilla? Hyödynnänkö erilaisia
palautetyyppejä riittävästi
(opettajan palaute, vertaispalaute, itsearviointi…)? Saako opiskelija palautetta jo
kurssin aikana? Sovelletaanko saatua palautetta kurssilla (ts. kytkeytyykö se
luontevasti toimintaa ohjaavaksi osaksi)?

22. Mielekkään oppimisen kriteerit
(Jonassen 1995, Nevgi & Tirri 2001 ja 2003)
1. Konstruktiivisuus: Tukeeko oppimisympäristö oppijoiden aktiivista
uuden tiedonrakentamista aikaisemman tiedon pohjalta?
2. Aktiivisuus: Onko oppijoiden rooli aktiivinen ja ovatko he
vastuullisia toimijoita oppimisympäristössä?
3. Yhteistoiminnallisuus: Voivatko oppijat työskennellä yhdessä ja
rakentaa uutta tietoa toistensa taitoja hyödyntäen?
4. Intentionaalisuus: Onko oppimisympäristössä otettu huomioon
oppijoiden päämääriä ja tukeeko se heidän henkilökohtaisten
tiedollisten tavoitteidensa saavuttamista?
5. Kontekstuaalisuus: Onko oppimistehtävät sijoitettu oppijan
reaalimaailmaan todellisina tai simuloituina tilanteina?
6. Siirtovaikutus: Voivatko oppijat siirtää opittuja tietoja ja taitoja
todelliseen elämään ja uusiin oppimistilanteisiin?
7. Reflektiivisyys: Voivatko oppijat reflektoida omaa oppimistaan
koko oppimisprosessin ajan?

23. Moodlen ulkopuolisia työkaluja
verkkokurssien rakentamisen ja
toteuttamisen avuksi

24. CC0-kuvia: pixabay.com
• Ilmaisia valokuvia, piirroksia, vektoreita ja videoita.
• Palvelu näyttää myös maksullisia Shutterstockin kuvia
rahoittaakseen palvelun. Maksulliset kuvat merkitty vesileimalla.
• Lisää CC0-kuvia: unsplash.com, stocksnap.io, freestocks.org
Kuva: tookapic, pixabay.com, CC0

25. Koulutuksen tähtimalli
Moodle
Adobe
Connect
O365/
Google
Twitter
Quizizz
Tellagami
ym
YouTube
SlideShare
ym

26. Hyödynnä monimediaisuutta
• Kurssin esittely Adobe Spark Pagesilla
– Pia Turunen: spark.adobe.com/page/OzB4I
• Ohjeet ThingLinkin interaktiivisilla kuvilla tai ruudunkaappausvideoilla
• Ennakkotehtävänä video, mihin on EDpuzzlen avulla upotettu tehtäviä
• Nosta keskeinen teksti esiin kuvana (Notegraphy tai Adobe Spark Post)
• Tervetulotoivotus Tellagamilla

27. Tellagami (iOS)
Aloita muokkaamalla
hahmoa ja taustaa.
Käytä ilmaisia tai
osta lisää vaihtoehtoja.
Klikkaa tästä, niin pääset
sanelemaan viestin, joka on
ilmaisversiossa max 30 sek.

28. Tallenna ja jaa
1. Tallenna valmis ”gami”, näin löydät sen mobiililaitteesi kuvista ja
voit esikatsella sen ennen jakamista muille.
2. Valmiin gamin voit jakaa sähköpostilla, sosiaalisessa mediassa tai
upottaa sivustollesi.
2. Jaa
1. Tallenna

29. answergarden.ch
• Luo uusi vastauspuutarha kohdasta CREATE ANSWERGARDEN, anna sille
kysymys tai teema (TOPIC) ja valitse CREATE.
• Muut valinnat ovat vapaaehtoisia.
Create

30. Viestiseinä padlet.com
Käyttötarkoituksia
- Ryhmän jäsenten esittäytyminen
- Koonti tärkeimmistä opituista asioista
- Kirja-arvostelut tai projektitöiden keskeiset tulokset
- Kommentoitava linkkikokoelma
- Kuvia ja havaintoja syysretkeltä
- Ideariihi jne.

31. quizlet.com kulkee mukana ja
harjoitella voi milloin tahansa

32. Kokeillaan: quizizz.com/join
Opettajan kirjautumisosoite: quizizz.com/admin

33. Videotehtäviä EDpuzzlen avulla
www.matleenalaakso.fi/2015/04/videotehtavia-edpuzzlen-avulla.html
• EDpuzzlen avulla voi lisätä videoihin oman selostuksen, teksti- ja
äänikommentteja sekä avoimia ja monivalintakysymyksiä.
• Videoita voi tuoda useista palveluista ja omalta tietokoneelta/iPadista.
• Voit jakaa EDpuzzlen katsottavaksi anonyymisti tai niin että oppija kertoo
etunimen, käyttäjänimen ja antaa salasana. Oppija voi myös kirjautua.
• Richard Byrnen ohjevideo: bit.ly/2gE5AYE

34. EDpuzzle: kysymysten lisääminen
1. Voit rajata videosta vain osan EDpuzzle-tehtäväksi.
2. Oma selostus, kun lisäät sen koko videoon.
3. Yksittäinen äänikommentti
4. Kysymykset: avoin, monivalinta (voi sis. kuvia) tai omat tekstikommentit
Tästä lisäät varsinaisen sisällön
valitsemaasi kohtaan a - d
1) 2) 3) 4)

35. Adobe Spark Video
Tarinan pohjana voi käyttää tekstiä,
sovelluksen kautta löytyviä kuvia (ikonit tai
valokuvat) tai omia kuvia. Taustalle voi valita
musiikin ja/tai oman selostuksen.
• spark.adobe.com, iOS (Android tulossa)
– Suosituksena muu kuin Explorer-selain
• Edellyttää kirjautumista
– Luo oma tunnus (käy kaikkiin Adoben
palveluihin) tai käytä yhteistä…
Kuvien kolme erilaista esimerkkiä (1-2
min): bit.ly/adobevoice15

36. Adobe Spark Video
1. Aloita nimeämällä tarina ja
valitsemalla sen rakenne.
2. Valitse esityksesi teema eli
visuaalinen ilme. (Kuvassa vihreä)
3. Lisää alaosan dioihin sisältöä:
– Ikonit (pelkistetyt kuvakkeet)
– Valokuvat (iPadilta, Drop-boxista,
Facebookista,..)
– Teksti
Muuta tarvittaessa yksittäisten diojen
layoutia. Se määrää, mahtuuko diaan
1vai 2 kuvaa ja/tai tekstiä.
Diat vaihtuvat varsin nopeasti ellet lisää
selostusta tai muuta oletuskestoa. Diat

37. Adobe Spark Video
4. Äänitä halutessasi lopuksi selostus,
joka tehdään yhteen diaan kerrallaan.
Voit vaihtaa taustamusiikin tai hiljentää
sitä, jotta selostus kuuluu.
5. Kun olet valmis, esikatsele video:
Jatka editointia tai valitse Share.
6. Anna videon lisätiedot ja jaa tarina
haluamaasi paikkaan.
Jos tallennan videon iPadin kameran
rullaan/tietokoneellesi, sieltä saat sen
jaettua esim. YouTubeen.
Yhden dian
esikatselu
Koko tarinan
esikatselu

38. Esitteet, vihkoset ja kurssimateriaalit
Adobe Spark Page
• spark.adobe.com, iOS
• Ks. esim. spark.adobe.com/page/Xyyze
Sway
• sway.com, iOS, Android, Windows (osa
Office 365-palvelua)
• Tarjolla on valmiita malleja
(sway.com/Template02)
• Voi jakaa linkittä tai docs.com:ssa.
Moodle-kirja
• Ks. esim. Aktivoi luentosi – vinkkejä
somen hyödyntämiseen:
bit.ly/aktivoiluentosi

39. QR-koodin teet helposti
• Pitkä linkki kannattaa ensin lyhentää: bit.ly
• www.qr-koodit.fi/generaattori
– URL: koodi verkko-osoitteeseen
– Vapaamuotoinen: koodista avautuu nyt kirjoittamasi teksti
Kuva: Matleena Laakso CC BY

40. Tekstistä kuvaksi
notegraphy.com tai iOS, Android
• HUOM: Älä lataa sovelluksen mahdollisesti
ehdottamaa MOOD Keyboardia!
Luo oma tunnus tai kirjaudu (sign in)
yhteisellä tunnuksella…
Kirjoita teksti
1. Valitse visuaalinen malli lukuisista
vaihtoehdoista
2. Jaa kuva ja valitse julkaisuasetukset
Notegraphy opettajan työssä (1:58 min):
www.youtube.com/watch?v=hoQfm9V-lNg

41. Thinglink – interaktiiviset kuvat ja videot
• www.thinglink.com, iOS, Android
• Tee oma tunnus tai kokeile yhteisillä…
• Voit upottaa kuviin (videoihin) sisältöä ”kuumien pisteiden” avulla.
• ThingLinkin ohjeet: www.thinglink.com/help (sekä etusivun video)
– Myös: www.slideshare.net/MatleenaLaakso/thinglink-opetuksessa
Tutustu kuvan esimerkkiin
https://www.thinglink.com/channel/587012253073539073
Lisää esimerkkejä löydät ThingLinkin verkkosivulta

42. Sarjakuvat
www.wittycomics.com
www.makebeliefscomix.com tai iOS
stripgenerator.com/strip/create
sarjiskone.fi

43. Diasarjoja tvt:n opetuskäytöstä ja digivälineistä:
www.matleenalaakso.fi/p/koulutusdiat.html

44. Tämä diasarja on lisensoitu Creative
Commons -lisenssillä CC BY-SA 4.0
• CC-lisenssien verkkosivu: creativecommons.fi
• CC BY-SA 4.0 eli Creative Commons Nimeä-Jaa samoin 4.0
Kansainvälinen -lisenssi creativecommons.org/licenses/by-
sa/4.0/deed.fi lyhyesti:
– Sinä saat jakaa ja muuntaa tätä diasarjaa, myös kaupallinen
hyödyntäminen on sallittu.
– Ehtona on, että viittaat aina alkuperäiseen tekijään ja lähteeseen,
tämän diasarjan osalta: Matleena Laakso
www.slideshare.net/MatleenaLaakso/miten-opetus-viedn-verkkoon-
131216. Muokattu teos tulee jakaa tällä samalla lisenssillä.
• Tätä laajempia oikeuksia voit kysyä tekijältä: www.matleenalaakso.fi