Vaikuttavuus ikäihmisten palveluissa – käsite, mittaaminen ja empiirisiä esimerkkejä marja vaarama 21.10.2015
•
1 like•25,653 views
Itä-Suomen yliopiston sosiaalityön professori Marja Vaarama, terveydenhuollon ja sosiaalityön vaikuttavuuteen keskittyvän tutkimusalueen johtajana.
Recommended
Recommended
More Related Content
What's hot
What's hot (20)
Viewers also liked
Viewers also liked (6)
Similar to Vaikuttavuus ikäihmisten palveluissa – käsite, mittaaminen ja empiirisiä esimerkkejä marja vaarama 21.10.2015
Similar to Vaikuttavuus ikäihmisten palveluissa – käsite, mittaaminen ja empiirisiä esimerkkejä marja vaarama 21.10.2015 (20)
More from Socca_osaamiskeskus
More from Socca_osaamiskeskus (20)
Vaikuttavuus ikäihmisten palveluissa – käsite, mittaaminen ja empiirisiä esimerkkejä marja vaarama 21.10.2015
- 1. Vaikuttavuus ikäihmisten palveluissa – käsite, mittaaminen ja empiirisiä esimerkkejä GeroMetron vaikuttavuusseminaari Helsinki 21.10.2015 Marja Vaarama Sosiaalityön, erityisesti sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden professori Vaikuttavuus terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa – tutkimusalueen johtaja Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 21.10.2015
- 2. Luentorunko Käsitteitä ja teoreettisia malleja Ikäihmisten palvelut – aiheen rajaus Vaikuttavuus – mystifioitu käsite Vaikuttavuus laatuketjuna Vaikuttavuus hoivasta riippuvan elämänlaadun teoreettista mallia vasten Vaikuttavuuden mittaaminen Tutkimuksissa Arjessa Esimerkkejä tutkimustuloksista Kotihoito Laitoshoito Elämänlaadun, hoidon laadun ja johtamisen laadun väliset yhteydet Vaikuttavuuden arvioinnin anti palvelujärjestelmälle Marja Vaarama 21.10.2015
- 3. Ikäihmisten palvelut Rajaan empiiriset esimerkkini Iäkkäiden kotihoitoon Iäkkäiden laitoshoitoon Hyvän hoidon ja palvelun ominaisuuksiin Hoivasta riippuvaisen elämänlaadun kokonaismalliin Perustuen omiin kirjallisuuskatsauksiini ja tutkimuksiini Marja Vaarama 21.10.2015
- 4. Marja Vaarama 21.10.2015 Lähtökohta: SoTe- palvelujen tavoitteena on hyvinvoinnin tuotanto Julkiset palvelut ovat lakisääteisiä, säädöspohjaisia, ja niitä koskevat julkishallintoa koskevat ohjeet Julkisilla palveluilla on aina yhteiskunnalliset tavoitteet; laajasta tarpeiden joukosta on valittu ne, joihin halutaan vastata kollektiivisesti verovaroin Myös yksityisiä palveluja velvoittaa laki Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on edistää ja parantaa kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä Sosiaalihuoltolaki velvoittaa seuraamaan toiminnan vaikutuksia Vanhuspalvelulaki velvoittaa ottamaan asiakkaan tarpeet ja toiveet huomioon, arvioimaan tarpeet, tekemään palvelusuunnitelman ja seuraamaan sen toteumista ja vaikutuksia
- 5. Vaikuttavuus käsitteenä Kirjavasti käytetty, kirjavasti määritelty, mysfifioitu Vaikuttavuus = teho, vaikutus, kyse on asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta Vaikuttavuutta voidaan tarkastella makro-, meso- ja mikrotasoilla Yhteiskunnallisena vaikuttavuutena, esim. vanhuspalvelulain tavoitteiden tai palvelumitoitusten saavuttamisen aste ja muutokset tässä Palvelujärjestelmän, sen organisaation ja siinä toteutetun työn vaikuttavuutena eli organisaatiokohtaisten tavoitteiden saavuttamisena ja ammatillisen työn laatuna ja näiden muutoksina Asiakkaan tarpeiden tyydyttymisenä (tarvevaikuttavuus) ja yksilötason muutoksina eli yksilön terveyden, hyvinvoinnin ja elämänlaadun muutoksina Kun mukaan otetaan kustannukset ja halutaan saada panoksilla mahdollisimman paljon vaikutuksia, kyse on kustannusvaikuttavuudesta Vaikuttavuudella tarkoitetaan vaikutusta, jonka jokin toimenpide saa aikaan. Tämä liittyy monimutkaiseen kokonaisuuteen jossa toimintaympäristöllä ja ihmisten toiminnalla on suuri vaikutus lopputulokseen Peruskysymys: johtuuko vaikutus tehdystä toimenpiteestä vai jostain muusta tekijästä? Marja Vaarama 21.10.2015
- 6. Vaikuttavuuden mittaaminen Tutkimuksissa Tavoitteiden saavuttamisen aste Muutos asiakkaan hyvinvoinnissa Muutos organisaation toimintavoissa ja prosesseissa Kontrolloidut koeasetelmat Kvasikokeelliset ennen-jälkeen –mittaukset Prosessianalyysit Asiakaskyselyt Määrälliset ja laadulliset menetelmät Arjessa Seuranta ja arviointi Indikaattorit, tiedon keruu, jatkuva laadun kehittäminen Marja Vaarama 21.10.2015
- 7. Marja Vaarama 21.10.2015 7 Kaikki vaikutukset ovat tärkeitä VAIKUTUKSET Aiotut vaikutukset Ei-aiotut vaikutukset Hyödylliset (nolla- vaikutukset) Kielteiset Hyödylliset Kielteiset Ensisijaiset Toissijaiset Jne. Ensisijaiset Toissijaiset Jne. Ensisijaiset Toissijaiset Jne. Ensisijaiset Toissijaiset Jne. Välittömät Välilliset Välittömät Välilliset Välittömät Välilliset Välittömät Välilliset Pysyvät Väliaikaiset Pysyvät Väliaikaiset Pysyvät Väliaikaiset Pysyvät Väliaikaiset tärkeys ajallinen frekvenssi ajallinen pysyvyys Vaikutusten… Lähde: Vedung 1997; Virtanen 2007, Jalava 2011
- 8. Esimerkki EU- tutkimushankkeestani Care Keys Askel 1. Tee suunnitelma, aseta tavoitetila Mihin pyritään, mitä tulisi saavuttaa Askel 2. Kerää tietoa, dokumentoi Asiakkailta Hoito- ja palvelusuunnitelmista Kirjauksista Johdon raporteista Askel 3. Analysoi tietoa Asiakas Ammattityö johtaminen Askel 4. Kokoa yhteen, tee päätelmät Askel 5. Sovella käytäntöön Marja Vaarama 21.10.2015 Käytännön työssä vastaava menetelmä on esim. FOCUS PDA • Find the problem • Organize group • Clarify the problem • Understand the problem • Study the problem • PLAN- DO - ACT
- 9. Askel 1. Mitä vaikutusta tai vaikutuksia tavoittelemme vanhustyössä – teoria auttaa määrittelemään Asiakastasolla elämänlaatua ja hyvinvointia? Ammatillisen työn hyvää laatua, jolla tavoitteeseen päästään? Hyvää johtamista joka luo mahdollisuuden hyvään ammatilliseen työhön? Riittäviä resursseja ja niiden tehokasta käyttöä? Kaikkia näitä? Marja Vaarama 21.10.2015
- 10. Tavoitteena elämänlaadun tukeminen Fyysinen toimintakyky ja kognitio Sosiaalinen hyvinvointi Ympäristö “Person-environment –fit” Psyykkinen hyvinvointi Marja Vaarama 21.10.2015 Koettu elämänlaatu (Lawton 1991, WHO 1998)
- 11. Marja Vaarama 21.10.2015 HOIDON TAVOITTEET •Paranna, tue elämänlaatua •Optimoi toimintakykyä ja terveyttä •Tue itsenäisyyttä ja riippumattomuutta KOTIHOITO-/PALVELU PALVELUN SISÄLTÖ Ehkäisevät toimet ja arvioinnit •Ehkäisevä arviointi •Suositukset asiakkaalle •Seuranta Yksilöllisiin tarpeisiin vastaava hoito •Fyysinen •Psyykkinen •Sosiaalinen •Kognitiivinen Kotiuttamiseen liittyvä arviointi ja seuranta •Arviointi •Suunnittelu •Toimeenpano •Seuranta Merkittävä toimintakyvyn parantuminen/huonontumisen ehkäiseminen •ADL, IADL, A-ADL •Sosiaalinen aktiivisuus, SOC •Kognitiotaso Elämänlaadun parantuminen/hyvänä pysyminen VAIKUTUKSET Thomé, Dykes,Rahm Hallberg; 2003
- 12. Elämänlaatu laitoshoidossa (Tester ym. 2003) Marja Vaarama 21.10.2015 Asuk- kaan elämän- laatu Itsetunto Ihmissuhteet Hoito- ympäristö Aktivitee -tit
- 13. Hyvinvoinnin tuotanto on prosessi Marja Vaarama 21.10.2015 Aineelliset resurssit Aineettomat resurssit Välittävät tuotokset •Määrä •Laatu Lopputuotokset •Hyvinvointi •Elämänlaatu Voimavarojen Yhdistely •palveluprosessi Davies & Knapp 1981, Knapp 1995, Vaarama 1995;1999;2008
- 14. Marja Vaarama 21.10.2015 Arvioinnin näkökulmat Panokset, rakenteet Prosessit Vaikutukset Asiakkaan laatu Asiakkaan voimavarat, tarpeet ja odotukset Vuorovaikutus asiakkaan kanssa, osallistaminen, voimaannuttaminen, kohtelu, preferenssien huomioon ottaminen Tarpeiden tyydyttyminen, ongelmien lieventyminen, elämään tyytyväisyys, koettu elämänlaatu (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen), ympäristön tuki Ammatillinen laatu Ammattitaito, laatukriteerit, standardit, dokumentoinnin ja arvioinnin välineet, motivaatio Asiakkaan voimavarojen ja tarpeiden arviointi, palvelusuunnitelmat, hoidon ja hoivan käytännöt, tiimityö, tavoitteellisuus, joustavuus, ystävällisyys, Jatkuvuus, kirjaamiskäytäntö Ammatillisten kriteerien täyttyminen, asiakkaan ongelmien ratkaisu tai lieventyminen, hoidon psykososiaaliset ja kliiniset tulokset Johtamisen laatu Toimintaa ohjaava missio, resurssit, työn organisointi ja johtamistyyli, verkostot, laillisuus, Yhteistyö, seurannan ja arvioinnin välineet Resurssien käyttö, tavoitteelliset ja määritellyt toiminta- ja yhteistyöprosessit, arviointi, konfliktien ratkaisu, kehittäminen ja kehittyminen Vaikuttavat ja oikein kohdentuvat palvelut, oikeudenmukainen jako, järkevä työnjako, hyvinvoiva työyhteisö (Øvretveit 1998, Vaarama & Pieper 2003; 2008) Moniulotteinen matriisi palvelujen laadun arviointiin
- 15. Kokonaisvaltaisen pitkäaikaishoidon 11 ulottuvuutta keskeisten teorioiden valossa – mitä laadukas hoito sisältää? 1. Terveyden ja sairaanhoito 2. Aistitoiminnoissa ja kommunikoinnissa avustaminen 3. Muistin, kognition tukeminen 4. Henkilökohtaisissa toimissa avustaminen/ADL 5. Arjen askareissa ja toimissa avustaminen/IADL 6. Ympäristön tuki ja apuvälineet 7. Neuvonnan ja ohjauksen/sosiaalityön tarve 8. Psyykkinen tukeminen ja hoito 9. Emotionaalinen ja henkinen tukeminen 10. Identiteetin ja sosiaalisten suhteiden tukeminen 11. Osallistumisen ja aktiivisuuden (toimijuuden) tukeminen Marja Vaarama 21.10.2015
- 16. Synteesi pitkäaikaishoidon laadun ulottuvuuksista Bowers ym. (2001) yhdistävät em. lähestymistapoja 3-ulotteisessa luokittelussaan, minkä mukaan hoidon laatu koostuu seuraavista samanaikaisista ulottuvuuksista: care-as-comfort – hoito & hoiva hyvinvoinnin, hyvän olon, helpotuksen ja lohdun antajana care-as-relating – hoito & hoiva ihmisten välisenä vuorovaikutuksena ja ihmissuhteena care-as-service – hoito & hoiva hoitotoimien ja avun antamisena, palveluina, hyödykkeinä Marja Vaarama 21.10. 2015
- 17. Marja Vaarama 21.10.2015 Elämänlaadun ulottuvuus Hoidon ja palvelun tehtävä Fyysinen toimintakyky Autonomian, omatoimisuuden, mobiliteetin tukeminen, tarvittava terveyden ja sairaanhoito Psyykkinen hyvinvointi Emotionaalinen tukeminen ja rohkaisu, eksistentiaalinen ja spirituaalinen tuki Sosiaaliset suhteet ja identiteetti Sosiaalinen tuki, aktiivisuuden säilyttäminen/tukeminen Ympäristö ja kompensaatio Tukipalvelut, asunnon/asuinympäristön muutostyöt, taloudellinen apu ym. Elämänlaatua tukevan hoidon ja palvelun peruselementit (Vaarama, Pieper & Sixsmith, 2008)
- 18. Vaikuttavuutta on kohdentaa palvelut oikein Marja Vaarama 21.10.2015 (Davies et al 1990, Kavanagh & Stewart 1995, Vaarama et al 1997; 2008) Tarve Oikea kohdennus Asiakkaat Tyydyttämätön tarve Ylipalvelu, väärä kohdennus
- 19. 19 ASIAKAS- VAIKUTUKSET (QoL) Onellisuus Elämään tyytyväisyys Tarvevastaavuus Elämänhalu Yksinäisyyden lievittyminen PREFERENSSIT -odotukset ja asenteet -preferoitu hoitaja ja hoitopaikka TOIMINTAKYKY -terveys ja riippumattomuus:: havaittu terveys, ADL, IADL -psykologinen terveys: kognitio, masennus, selviytyminen, itsetunto, elämänmuutokset -sosiaaliset verkostot, tyytyväisyys sosiaalisiin suhteisiin, yksinäisyys, yksin vietetty aika, omaishoito -osallistuminen -kontrolli -valinta -tyytyväisyys päittäisiin rutiineihin Hyvinvoinnin tuotanto –malli Asiakkaan panokset Hoidon panokset Vaikutukset HOITOINTERVENTIO -intervention tyypit -interaktio asiakkaan kanssa -asiakkaan ja henkilökunnan välinen suhde -mahdollisuus aktiviteetteihin -ruoka -puhtaus -sosio-emotionaalinen ympäristö -informaatio ja kommunikaatio HOITO- SUUNNITELMA PALVELU- KONSEPTI -eettiset periaatteet -hallinta ja itsemääräämisen tunne LAATU- JOHTAMISEN PROSESSI YMPÄRISTÖ -olosuhteet kotona -pääsy paikallisiin palveluihin (kuljetus, kauppa ym.) -objektiivinen ja subj. asumisympäristö laitoksessa -tyytyväisyys ympäristöön MATERIAALISET RESURSSIT -henkilöstö- mitoitus -henkilöstön pätevyys -laatustandardit JOHTAMIS- STRATEGIA -Hoitoregiimi AMMATILLINEN VAIKUTTAVUUS -kliiniset vaikutukset -haurauteen vastaaminen -ammatilliset standardit -hoidon jatkuvuus - subj. hoitoon tyytyväisyys JOHTAMISEN VAIKUTTA- VUUS -H, V, H/V, O, U, Std. H/V jne. -hoidon kustannus- vaikuttavuus SOSIO-DEMOGRAFISET TEKIJÄT -sukupuoli -ikä -siviilisääty -etnisyys -koulutus -tulot -taloudellinen tilanne
- 20. Kehitettiin tiedonkeruun ja analysoinnin välineitä 1. CLINT (KH ja LH) Iäkkäiden kanssa käytettäväksi sopiva asiakashaastattelulomake, lyhyt ja pitkä versio, voidaan käyttää myös kyselynä 2. RELINFO Tiedonkeruulomake omaisilta, haastattelu ta kysely, CLINTin kanssa yhteensopiva, mahdollistaa vertailun 3. InDEX (KH ja LH) Lomake avaintietojen poimintaan asiakkaan hoitoasiakirjoista hoidon ja kirjaamisen laadun ja tulosten arvioimiseksi 4. ManDEX Lomake johtamisen avaintietojen keräämiseen 5. MASST Ohjelmisto kohdennustehokkuuden ja HPS:n toteutumisen analyysiin Marja Vaarama 21.10.2015
- 21. Askel 3. Analysoi tietoa Marja Vaarama 04.10.2007
- 22. Yhteenveto iäkkäiden elämänlaatua koskevista tuloksista Elämänlaadun 4 ulottuvuutta (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, aineellinen ja ympäristö) pätevät myös vanhuusiässä – näissä olevien ongelmien lievittäminen ja vahvuuksien tukeminen hoidon ja palvelun lähtökohdaksi Yksilön kykyjen ja ympäristön vaatimusten yhteensopivuus, kompensaatio iäkkäille tärkeä (Lawton) Kompetenssi, aktiivisuus ja osallisuus tärkeitä korkeaan ikään saakka – toimintakyvyn heikkenemisen ehkäisy! Pystyvyyden tunteen tukeminen olennaista - hyvä itsetunto on kriittinen voimavara elämänlaadulle Riittävä ja responsiivinen apu tukee elämänlaatua Tarvitaan elämää vuosiin! Marja Vaarama 21.10.2015
- 23. Asiakkaiden elämänlaadun ja hoidon laadun yhteydet Koti- ja laitoshoidossa on mahdollista tukea iäkkäiden asiakkaiden hyvinvointia ja elämänlaatua sekä auttaa heitä sopeutumaan ja hyväksymään tilanteensa, kunhan Hoito ja palvelu vastaa asiakkaiden fyysisiin, kognitiivisiin, psyykkisiin, emotionaalisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin, ja yksilön ja ympäristön välisestä yhteensopivuudesta huolehditaan – asiakkaalla ei ole ”vääriä” tarpeita Asiakkaan toiveita ja näkemyksiä kunnioitetaan ja kuullaan Asiakas-työntekijä- suhde on hyvä, lämmin, ymmärtävä, kuunteleva ja kiireetön Omaiset ja tärkeät läheiset otetaan mukaan Marja Vaarama 21.10.2015
- 24. Palvelujärjestelmä kuulee heikosti iäkkäiden kodinhoidollisia tarpeita 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työntekijä Asiakas Työntekijä Asiakas Työntekijä Asiakas Työntekijä Asiakas Työntekijä Asiakas Työntekijä Asiakas Ruoan- laitto Pyykin- pesu Kevyet siivous- työt Raskaat siivous- työt Muu kodin ylläpito Kaupassa käyntija asiointi Ei avuntarvetta Keskimääräinen Suuri Marja Vaarama 21.10.2015
- 25. Ammatillisen työn laadun ja elämänlaadun väliset yhteydet Laadun vaihtelu suurta ja yhteiset laatukriteerit puuttuvat pitkäaikaisesta koti- ja laitoshoidosta Suunnitelmallinen ja tavoitteellinen hoito ja hoidon hyvä kirjaaminen olivat yhteydessä hyviin hoitotyön prosesseihin ja hyviin tuloksiin (laatu, riittävyys, asiakkaan elämänlaatu) niin koti- kuin laitoshoidossakin Hoidon kirjaaminen vaihtelevaa ja jopa heikkoa, etenkin kotihoidossa Marja Vaarama 21.10.2015
- 26. Johtamisen ja hoidon tuloksellisuuden väliset yhteydet Johtamisen rakenteet ja prosessit ovat yhteydessä hoidon ja palvelun tuloksiin (mission selkeys, resurssit ja niiden jako, työn organisointi, yhteistyö ja verkottuminen, johtajan kontakti alaisiin) Hyvä palvelujen kohdentaminen liittyy hyviin asiakastuloksiin (kohdennustehokkuus) Asiakkaan elämänlaadun maksimointi tulisi asettaa pitkäaikaishoidon johtavaksi tavoitteeksi, ja työ olisi organisoitava tätä tavoitetta toteuttamaan - kun näin oli menetelty, olivat myös työn laatu ja asiakastyytyväisyys hyvät Pitkäaikaisen koti- ja laitoshoidon johtamiseen tarvitaan toiminnan omista lähtökohdista rakennettuja johtamisen tukijärjestelmiä Marja Vaarama 21.10.2015
- 27. Tuloksena syntyi hoivasta riippuvan elämänlaadun teoreettinen malli sekä käytäntöön soveltuvat avainindikaattorit ja tiedonkeruun välineet yksiköissä tapahtuvaa omaa vaikuttavuuden parantamistyötä tukemaan Marja Vaarama 21.10.2015
- 28. Marja Vaarama 21.10.2015 Työn organisointi, kontrolli Yhteistyö ja motivointiMissio/arvot Resurssi-/talousjohtaminen Emotionaalinen tukiSosiaalinen tuki Autonomian tukeminenTuki- ja hoitopalvelut Ympäristö + resurssit Funktionaalinen toimintakyky Sosiaalinen identiteetti Psyykkinen hyvinvointi Sopivuus Hallinta LS Tunteet Elämänlaatu Asiakkaan elämänlaatu Psyko- sosiaalinen hyvinvointi Aineelli- nen Sosiaali- nen Fyysinen Psyykki- nen Hyvinvointi Aineelli- set Sosiaali- set Fyysiset Psyykki- set Riskit Yksilön ja ympäristön yhteen- sopivuus Johtamisen laatu Hoidon ja palvelun ammatillinen laatu Fyysis-sosiaalinen ympäristö Yksilö/systeemi Hoivasta riippuvan elämänlaadun rakenteellinen malli (CareKeys) adaptaatio assimilaatio akkommodaatio Affektiivinen sääntely Dimensiot
- 29. Kotihoidon laadun ja johtamisen 34 avainindikaattoria 10 avainindikaattoria asiakkaiden kokeman laadun arvioimiseksi 2 mittaria muutoksen arvioimiseksi (muutos ja tason muutos) 14 avainindikaattoria kotihoidon ammatillisen laadun arvioimiseksi & kirjaamiseksi 10 avainindikaattoria kotihoidon johtamisen laadun arvioimiseksi & kirjaamiseksi Marja Vaarama 21.10.2015
- 30. Asiakkaan kokeman elämänlaadun avainindikaattorit (N=12) 1. Millaiseksi arvioitte elämänlaatunne? (WHOQOL-Bref) 2. Kärsittekö päivittäistä toimintaa haittaavasta kivusta? (WHOQOL-Bref) 3. Onko teillä joku akuutti sairaus tällä hetkellä? (WHOQOL-Bref) 4. Millaiseksi koette terveytenne? (WHOQOL-Bref) 5. Paljonko tarvitsette lääkitystä päivittäisen suoriutumisenne kannalta? (WHOQOL-Bref) 6. Nautitteko elämästä? (WHOQOL-Bref) 7. Onko teillä tarpeeksi energiaa jokapäiväistä eleämää ajatellen? (WHOQOL-Bref) 8. Hyväksyttekö ulkomuotonne? (WHOQOL-Bref) 9. Kuinka tyytyväinen olette ystäviltänne saamaanne apuun?(WHOQOL- Bref) 10. Kuinka tyytyväinen olette mahdollisuuksiinne vapaa-ajan viettoon?(WHOQOL-Bref) 11. Kuinka tyytyväinen olette mahdollisuuksiinne käyttää julkisia tai muita liikennevälineitä? (WHOQOL-Bref) 12. Kuinka tyytyväinen olette terveyspalvelujen saatavuuteen?(WHOQOL- Bref) VAIHTOEHTOISESTI: PGCMS, QUALID+CORNELL Marja Vaarama 21.10.2015
- 31. Kotihoidon 10 laatuindikaattoria asiakkaiden valitsemina 1. Asiakas voi pitää itsensä yhtä puhtaana kuin hän haluaa 2. Asiakas voi pukeutua kuten haluaa 3. Asiakkaan koti on yhtä puhdas kuin hän haluaa 4. Asiakas nauttii aterioista 5. Työntekijät ymmärtävät hyvin asiakasta ja hänen tarpeitaan 6. Jos asiakkaalla on huolia, hän kokee, että työntekijät kuuntelevat häntä 7. Työntekijät tekevät asiat, jotka asiakas haluaa tehdyiksi 8. Asiakas voi mennä sänkyyn ja nousta ylös hänelle sopivaan aikaan 9. Asiakas on tyytyväinen hoitoon 10. Asiakas on valmis suosittelemaan palvelua myös muille Marja Vaarama 21.10.2015
- 32. Laitoshoidossa lisäksi tärkeitä 1. Sopiva huone 2. Siisti ja kodikas ympäristö 3. Hyvä sisäilman laatu 4. Helppo päästä ulos 5. Sopivat vierailuajat 6. Tarpeeksi tekemistä ja virikkeitä 7. Että tulee hyvin toimeen toisten asukkaiden ja työntekijöiden kanssa 8. On tyytyväinen sisällä liikkumiseen saatuun apuun 9. Pääsee ulos ja on tyytyväinen siihen saamaansa apuun Marja Vaarama 21.10.2015
- 33. Ammatillisen laadun kirjaamisen avainindikaattorit (N=14) 1. IADL-toimintakyky kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan (HPS) 2. ADL-toimintakyky kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan (HPS) 3. Kognitiopisteet kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan (HPS) 4. Depressio kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan (HPS) 5. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan (HPS) on kirjattu arvio asiakkaan kokemasta kivusta 6. Tarpeet sosiaalisella, psyykkisellä ja ympäristödimensioilla kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan (HPS) 7. HPS:aan on kirjattu asiakkaan saama epävirallinen apu 8. Hoito- ja palvelusuunnitelma (HPS) sisältää arvion asiakkaan avun tarpeesta em. toimintoihin 9. HPS:ssa on määritelty profylaksit 10. Asiakkaan ja työntekijän tehtävät on eritelty HPS:ssa 11. Arviointi ottaa riittävästi huomioon asiakkaan preferenssit 12. HPS on tavoitteellinen 13. HPS dokumentoi tiimityön strategioita ja metodeja ja niiden toteutumista 14. HPS raportoi asiakkaan tilan muutoksia ja muuttuu niiden mukana Marja Vaarama 21.10.2015
- 34. Johtamisen laadun 10 avainindikaattoria 1. Palvelujen yksiselitteiseksi tavoitteeksi on asetettu tukea asiakkaan autonomiaa, ja toimintojen suunnittelu lähtee tästä 2. Johtamisen tavoitteena on, että käytännön interventiot ja työprosessit ovat aina ja jokaisen asiakkaan kohdalla tavoiteorientoituneita, ja tälle on määritelty rakenteet ja prosessit 3. Kivun hoidolle on määritelty rakenteet ja tavoitteet 4. Profylaksien käytölle on määritelty rakenteet ja prosessit (erityisesti kaatumisen ehkäisy 5. Asiakas ja epäviralliset auttajat osallistuvat hoidon suunnitteluun ja tälle on laadittu rakenteet ja määritelty prosessit 6. Asiakkaat ryhmitellään eri hallinnollisiin tarveryhmiin tai erityisryhmiin 7. Kotihoidon työntekijöiden määrä on riittävä 8. Ulkopuolisia resursseja käytetään tavoitteellisesti hyväksi 9. Palvelut toimitetaan sovittuun aikaan ja työ organisoidaan tätä silmällä pitäen 10. Työntekijöiden kanssa käydään kehityskeskustelut ja uudet työntekijät perehdytetään huolellisesti Marja Vaarama 21.10.2015
- 35. Mitä hyötyä näistä välineistä on käytännön työlle? Marja Vaarama 04.10.2007
- 36. Hoivasta riippuvan elämänlaadun malli Nostaa esiin iäkkäiden ja apua tarvitsevien ihmisten elämänlaadun ja hyvinvoinnin osatekijöiden monimuotoisuuden, ja sen, miten heidän hyvinvointiinsa vaikuttavat Ulkoisten tekijöiden (objektiiviset elinolot, elinympäristö) lisäksi Sisäiset tekijät (sopeutuminen, pystyvyys) ja Tilannekohtaiset tekijät ja riskit (akuutti sairastuminen, traumaattinen elämäntapahtuma) Saadun palvelun riittävyys ja responsiivisuus Rakennemalli auttaa näkemään hoidon ja johtamisen kokonaisuuden Marja Vaarama 21.10.2015
- 37. Moniulotteinen laadun arvioinnin matriisi “Moniääninen” hoidon ja hoivan laadun arvioinnin malli (asiakas, ammatillinen työ, johtaminen) laajentaa käsitystä palvelun laadusta (ei vain kliiniset vaan myös psykososiaaliset tulokset tärkeitä) auttaa pitämään työn tavoitteen kirkkaana (asiakkaan hyvinvointi) osoittaa mikä ammattityössä on tärkeää tavoitteiden saavuttamiseksi osoittaa johtamisen merkityksen ja vastuun laadun aikaansaamisessa Marja Vaarama 21.10.2015
- 38. Tiedonkeruun välineet Soveltuvat iäkkäiden kanssa käytettäviksi ja mahdollistavat säännöllisen asiakaspalautteen keräämisen Avainindikaattorit mahdollistavat arvioinnin ilman valtavaa vaivaa ja aikapanostusta Yhteensopivia useiden jo käytössä olevien järjestelmien kanssa Täydentävät niiden tietoja, joilla jo paljon tietoa tarpeista ja hoidosta Antavat niillekin jotakin, joilla ei vielä ole kokonaisvaltaisia järjestelmiä käytössään Käytetty ja edelleen kehitetty kattamaan koko palveluvalikoiman Espoon kotihoidon kehittämishankkeessa Käytetty Rovaniemen kotihoidon kehittämishankkeessa Jatkuvassa käytössä eri tutkimuksissa Marja Vaarama 21.10.2015
- 39. Lisätietoa Vaarama, M.; Pieper, R. (toim.) 2005. Managing Integrated Care for Older Persons. European Perspectives and Good Practices. Stakes, EHMA. Saarijärvi: Gummerus Printing. Vaarama, M. 2006-2009. Useita raportteja Espoon kotihoidosta Care Keys –välineistöllä arvioituna. Vaarama, M., Pieper, R. & Sixsmith, A. (2007). Care-related quality of life in old age. Conceptual and empirical exploration. Teoksessa: Mollenkopf, H. & Walker, A. (eds) Quality of Life in Old Age. International and Multi-Disciplinary Perspectives. New York: Springer, 215-232 Vaarama M, Pieper R, Sixsmith A. (2008)Care-related Quality of Life in Old Age. Concepts, Models and Empirical Findings. New York: Springer Vaarama, M. 2009. Care-related quality of life in old age. European Journal of Ageing: Volume 6, Issue2. Springer. pp. 113–125. http://link.springer.com/article/10.1007/s10433-009-0115-y Vaarama, M.; Pieper, R. 2014. Quality of Life and Quality of Care: an Integrated Model. In: Michalos, Alex C. (ed) Encyclopedia of Quality of Life and Well-Being Research. Springer Netherlands. Springer Science+Business Media Dordrecht. pp. 5269−5276. ISBN 978-94-007- 0752-8. Marja Vaarama 21.10.2015