Johtamisen ytimeen nousee flow-ilmiö, työn imu. Johtamisen lähikehityksen vyöhykkeellä ollaan matkalla innovoivaan johtamiseen ja strategiseen oppimiseen.
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 9: Kohti turvallista ja hyvinvoivaa arkea varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa: Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa
Laura Repo, varhaiskasvatuksen arviointiasiantuntija, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Karvi.
Johtamisen ytimeen nousee flow-ilmiö, työn imu. Johtamisen lähikehityksen vyöhykkeellä ollaan matkalla innovoivaan johtamiseen ja strategiseen oppimiseen.
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPEn valtakunnalliset päivät 29.-30.5.2017. Työpaja 9: Kohti turvallista ja hyvinvoivaa arkea varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksessa: Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa
Laura Repo, varhaiskasvatuksen arviointiasiantuntija, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, Karvi.
Päihdepäivät 2023: Lapset puheeksi -työ ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyssä EHYT
Seminaari pureutuu mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisuuteen ja esittelee työkalun ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyyn. Seminaari antaa tietoa Lapset puheeksi -menetelmän hyödynnettävyydestä sosiaali- ja terveyssektorin toimijoille kunnissa, hyvinvointialueilla ja järjestöissä sekä näiden alojen opiskelijoille. Esihenkilöt, johtajat ja päättäjät saavat seminaarista tietoa Lapset puheeksi -menetelmän ja -toimintamallin juurruttamisesta osaksi organisaatioita ja kuntien vaikuttavaa toimintaa ja verkostotyötä.
klo 9 Seminaarin avaus
Nina Heinrichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/ Perheet ja Mielenterveys yksikkö
klo 9.10 Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus
Tuomas Tenkanen, johtava asiantuntija/TM
klo 9.40 Tauko ja pariporina
klo 9.50 Mikä on Lapset puheeksi -menetelmä?
Jenni-Liisa Suvikas, Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry
klo 10 Lapset puheeksi -työ päihde- ja mielenterveystyössä
Keskustelemassa tlp- asiantuntija Virpi Valiola (MIELI ry) ja A-klinikkasäätiön Kristiina Siirto-Honkanen (Palveluesimies, TtM A-klinikka Oy / perheiden palvelut) haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden kanssa työskentelystä ja esihenkilön näkökulmasta tuloksista ja vaikuttavuudesta.klo 10.20 tauko ja pariporina
klo 10.30 Lapset puheeksi -toimintamalli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Arja Seppälä, vastuualuejohtaja, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, Soite
klo 10.55 keskustelua ja kysymyksiä
Nina Heirichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/Perheet ja Mielenterveys yksikkö
Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään: Miten voisimme rakentaa jokaisella lapselle viiden tähden koulupäivän silloinkin kun hänen päivänsä koulun ulkopuolella ei ole läheskään viiden tähden tasoa?
Tomi Kiilakoski. Suomalaisnuorten kasvumaisemat. Nuorisotutkimuksen näkökulmi...Tomi Kiilakoski
Esitelmä Från ungdomstid till vuxenliv- seminaarissa Hanasaaressa 26.2.2014. Järjestäjinä Maria Akatemia, MLL, Lastensuojelun keskusliitto ja työväenopisto Arbis.
Kasvatus kannattaa -kampanja on Nuorten Palvelu ry:n keväisin toteutettava kampanja. Kampanjalla halutaan nostattaa yhteistä kasvatusvastuuta sekä innostaa aikuisia mukaan nuorten reviireille.
Lisätiedot kampanjasta: Helmi Korhonen, helmi.korhonen@nuortenpalvelu.fi 0400-231 693 tai Merja Kaija, merja.kaija@nuortenpalvelu.fi 040-4874 683 .
Kenen äänellä? Lasten kuvien ja tarinoiden käyttö lapsijärjestön viestinnässäInterpedia
Esityksessä käsitellään eettistä viestintää lapsijärjestössä.
Tämä esitys on osa Interpedian Frame, Voice, Report! -hanketta (FVR), Kenen äänellä? Näkökulmia eettiseen kehitysviestintään. FVR on EU:n rahoittama ja Fingon koordinoima hankekokonaisuus.
Sijaishuoltopaikan valinta on keskeinen tekijä kodin ulkopuolelle tehtävän sijoituksen onnistumisessa. Selvityksessä on tarkasteltu sijaishuoltopaikan valintaa tilanteissa, joissa lapsella on tarvetta mielenterveys- tai vammaispalveluihin tai maahanmuuttajataustaa. Selvityksen aineistona on käytetty olemassa olevia käytäntöjä ja kohdennetuissa fokusryhmähaastatteluissa koottua tietoa. Tuotoksena on syntynyt sijaishuoltopaikan valintakäytännöissä hyödynnettävä materiaali.
Päivi Sinko, sosiaalityöntekijä ja kehittäjä
Esitelmä Koulunuorisotyön uudet tuulet- seminaarissa Lahdessa 19.2.2013. Seminaarin järjesti kaupunkimaisen nuorisotyön kehittämisverkosto Kanuuna. Esitelmä perustuu julkaisuun Koulu nuorten näkemänä ja kokemana (http://www.oph.fi/download/144688_Koulu_nuorten_nakemana_ja_kokemana_tiivistelma.pdf=)
Minulla on asiaa - lapsen kuulemisen -vinkkikortitTanjaLaatikainen
Vinkkikortit on tarkoitettu vanhemmille
ja ammattilaisille, jotka haluavat
kuunnella erityistä tukea tarvitsevien
lasten mielipiteitä, kokemuksia ja tarpeita.
Koulutuksessa esitellään Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu -menetelmän käyttöä. Haastattelua voi hyödyntää joustavasti useissa palveluissa, joissa kohdataan muualta Suomeen muuttaneita lapsiperheitä.
Kouluttajana: Saija-Liisa Kankaanpää, PALOMA2-hanke/PALOMA-osaamiskeskus (THL)
Tutkimustulosten esittelyä, suositukset, tutkija Päivi Harinen, Itä-Suomen yliopisto - Puheenvuoro Suomen UNICEFin kouluhyvinvointitutkimuksen julkistamistilaisuudessa 19.11.2012.
Aikuisille soveltuvan psykososiaalista kokonaishyvinvointia kartoittavan mittarin esittely. Mittarin ovat kehittäneet pääkaupunkiseudun kuntien aikuissosiaalityön asiantuntijat ja Soccan tutkija Petteri Paasio.
Päihdepäivät 2023: Lapset puheeksi -työ ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyssä EHYT
Seminaari pureutuu mielenterveys- ja päihdeongelmien ylisukupolvisuuteen ja esittelee työkalun ylisukupolvisten ongelmien ehkäisyyn. Seminaari antaa tietoa Lapset puheeksi -menetelmän hyödynnettävyydestä sosiaali- ja terveyssektorin toimijoille kunnissa, hyvinvointialueilla ja järjestöissä sekä näiden alojen opiskelijoille. Esihenkilöt, johtajat ja päättäjät saavat seminaarista tietoa Lapset puheeksi -menetelmän ja -toimintamallin juurruttamisesta osaksi organisaatioita ja kuntien vaikuttavaa toimintaa ja verkostotyötä.
klo 9 Seminaarin avaus
Nina Heinrichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/ Perheet ja Mielenterveys yksikkö
klo 9.10 Päihde- ja mielenterveysongelmien ylisukupolvisuus
Tuomas Tenkanen, johtava asiantuntija/TM
klo 9.40 Tauko ja pariporina
klo 9.50 Mikä on Lapset puheeksi -menetelmä?
Jenni-Liisa Suvikas, Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry
klo 10 Lapset puheeksi -työ päihde- ja mielenterveystyössä
Keskustelemassa tlp- asiantuntija Virpi Valiola (MIELI ry) ja A-klinikkasäätiön Kristiina Siirto-Honkanen (Palveluesimies, TtM A-klinikka Oy / perheiden palvelut) haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden kanssa työskentelystä ja esihenkilön näkökulmasta tuloksista ja vaikuttavuudesta.klo 10.20 tauko ja pariporina
klo 10.30 Lapset puheeksi -toimintamalli Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella
Arja Seppälä, vastuualuejohtaja, Lapsiperheiden sosiaalipalvelut, Soite
klo 10.55 keskustelua ja kysymyksiä
Nina Heirichs Toimiva lapsi ja perhe -työn asiantuntija, MIELI ry/Perheet ja Mielenterveys yksikkö
Oppilaskokemuksesta hyvään koulupäivään: Miten voisimme rakentaa jokaisella lapselle viiden tähden koulupäivän silloinkin kun hänen päivänsä koulun ulkopuolella ei ole läheskään viiden tähden tasoa?
Tomi Kiilakoski. Suomalaisnuorten kasvumaisemat. Nuorisotutkimuksen näkökulmi...Tomi Kiilakoski
Esitelmä Från ungdomstid till vuxenliv- seminaarissa Hanasaaressa 26.2.2014. Järjestäjinä Maria Akatemia, MLL, Lastensuojelun keskusliitto ja työväenopisto Arbis.
Kasvatus kannattaa -kampanja on Nuorten Palvelu ry:n keväisin toteutettava kampanja. Kampanjalla halutaan nostattaa yhteistä kasvatusvastuuta sekä innostaa aikuisia mukaan nuorten reviireille.
Lisätiedot kampanjasta: Helmi Korhonen, helmi.korhonen@nuortenpalvelu.fi 0400-231 693 tai Merja Kaija, merja.kaija@nuortenpalvelu.fi 040-4874 683 .
Kenen äänellä? Lasten kuvien ja tarinoiden käyttö lapsijärjestön viestinnässäInterpedia
Esityksessä käsitellään eettistä viestintää lapsijärjestössä.
Tämä esitys on osa Interpedian Frame, Voice, Report! -hanketta (FVR), Kenen äänellä? Näkökulmia eettiseen kehitysviestintään. FVR on EU:n rahoittama ja Fingon koordinoima hankekokonaisuus.
Sijaishuoltopaikan valinta on keskeinen tekijä kodin ulkopuolelle tehtävän sijoituksen onnistumisessa. Selvityksessä on tarkasteltu sijaishuoltopaikan valintaa tilanteissa, joissa lapsella on tarvetta mielenterveys- tai vammaispalveluihin tai maahanmuuttajataustaa. Selvityksen aineistona on käytetty olemassa olevia käytäntöjä ja kohdennetuissa fokusryhmähaastatteluissa koottua tietoa. Tuotoksena on syntynyt sijaishuoltopaikan valintakäytännöissä hyödynnettävä materiaali.
Päivi Sinko, sosiaalityöntekijä ja kehittäjä
Esitelmä Koulunuorisotyön uudet tuulet- seminaarissa Lahdessa 19.2.2013. Seminaarin järjesti kaupunkimaisen nuorisotyön kehittämisverkosto Kanuuna. Esitelmä perustuu julkaisuun Koulu nuorten näkemänä ja kokemana (http://www.oph.fi/download/144688_Koulu_nuorten_nakemana_ja_kokemana_tiivistelma.pdf=)
Minulla on asiaa - lapsen kuulemisen -vinkkikortitTanjaLaatikainen
Vinkkikortit on tarkoitettu vanhemmille
ja ammattilaisille, jotka haluavat
kuunnella erityistä tukea tarvitsevien
lasten mielipiteitä, kokemuksia ja tarpeita.
Koulutuksessa esitellään Kulttuurisensitiivinen vanhemmuuden haastattelu -menetelmän käyttöä. Haastattelua voi hyödyntää joustavasti useissa palveluissa, joissa kohdataan muualta Suomeen muuttaneita lapsiperheitä.
Kouluttajana: Saija-Liisa Kankaanpää, PALOMA2-hanke/PALOMA-osaamiskeskus (THL)
Tutkimustulosten esittelyä, suositukset, tutkija Päivi Harinen, Itä-Suomen yliopisto - Puheenvuoro Suomen UNICEFin kouluhyvinvointitutkimuksen julkistamistilaisuudessa 19.11.2012.
Aikuisille soveltuvan psykososiaalista kokonaishyvinvointia kartoittavan mittarin esittely. Mittarin ovat kehittäneet pääkaupunkiseudun kuntien aikuissosiaalityön asiantuntijat ja Soccan tutkija Petteri Paasio.
Teos sisältää Pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen kehittämisyksikkö VKK-Metron leikin kehittämiskauden keskeiset oivallukset ja liikahdukset. Leikki ei enää istahda ja nuupahda omaan ryhmätilaan, vaan kiemurtelee liikuntasaliin koko talon yhteiseksi leikkikokemukseksi, hypähtelee lähimetsään jokapäiväiseksi kertomuspedagogiseksi tapahtumaksi ja sitoo perheet yhteiseen puuhailtapäivään.
Leikkiä ja leikillisiä oppimisympäristöjä kehitettiin vuosina 2014-2016.
Teos sisältää leikin kehittämiskauden keskeiset oivallukset ja liikahdukset. Leikki ei enää istahda ja nuupahda omaan ryhmätilaan, vaan kiemurtelee liikuntasaliin koko talon yhteiseksi leikkikokemukseksi, hypähtelee lähimetsään jokapäiväiseksi kertomuspedagogiseksi tapahtumaksi ja sitoo perheet yhteiseen puuhailtapäivään.
Towards humane organizations -Ethics of Care in Encountering Families with In...Socca_osaamiskeskus
Professor of Social Work Brigid Featherstone, University of Huddersfield
Puheista tekoihin! Ylisukupolvisten ongelmien kohtaaminen ja
ehkäiseminen lastensuojelussa ja sosiaalipalveluissa -seminaari
6.11.2015
Johtava sosiaalityöntekijä ja sosiaalityön jatko-opiskelija Teija Karttunen
Puheista tekoihin! Ylisukupolvisten ongelmien kohtaaminen ja
ehkäiseminen lastensuojelussa ja sosiaalipalveluissa -seminaari
6.11.2015
Laste kaltoinkohtelun tunnistaminen ja pysäyttäminen - kansainvälisen kirjall...Socca_osaamiskeskus
Professori Eija Paavilainen, Tampereen yliopisto
Puheista tekoihin! Ylisukupolvisten ongelmien kohtaaminen ja
ehkäiseminen lastensuojelussa ja sosiaalipalveluissa -seminaari
6.11.2015
Professor Kate Morris
Puheista tekoihin! Ylisukupolvisten ongelmien kohtaaminen ja
ehkäiseminen lastensuojelussa ja sosiaalipalveluissa -seminaari
6.11.2015
Kehittämispäällikkö Laura Yliruka, Soccan Heikki Waris -instituutti
Puheista tekoihin! Ylisukupolvisten ongelmien kohtaaminen ja
ehkäiseminen lastensuojelussa ja sosiaalipalveluissa -seminaari
6.11.2015
2. European Agency for Special Needs
and Inclusive Education
• Mahdollisimman aikaisessa vaiheessa: varhaisen
tunnistamisen ja asioihin puuttumisen sekä ennakoivien
toimien positiivinen vaikutus
• Inklusiivinen opetus hyödyttää kaikkia: inklusiivisen
opetuksen suotuisa opetuksellinen ja sosiaalinen vaikutus
• Erittäin pätevät ammattilaiset: huippuammattilaiset
yleensä ja opettajat aivan erityisesti
• Tukijärjestelmät ja rahoitusmekanismit: vakiintuneiden
tukijärjestelmien ja niihin liittyvien rahoitusmekanismien
tarve
• Luotettavat tiedot: tietojen tärkeä rooli, samoin kuin
tiedon käytön hyödyt ja rajoitukset
Lotta Uusitalo-Malmivaara, VKK-Metro,
3.9.2015
4. Paha on voimakkaampi kuin hyvä
(Baumeister, 2001)
• Evoluutio valinnut keskittymään vaaroihin ja
riskeihin, eloonjäämisen ehto
• On ”varauduttava” pahimpaan
• Negatiiviset tapahtumat jättävät isomman
jäljen
• Traumalle ei ole vastakäsitettä
Lotta Uusitalo-Malmivaara, VKK-Metro,
3.9.2015
5. Ja lisää…
• Mieli työskentelee motivoidummin
välttääkseen huonon minäkäsityksen kuin
rakentaakseen hyvän
• Huonot vaikutelmat ja stereotypiat
muodostuvat hyviä nopeammin ja ovat
vaikeammin purettavissa kuin hyvät
• Paha puhunta leviää nopeammin kuin hyvä
Lotta Uusitalo-Malmivaara, VKK-Metro,
3.9.2015
8. Manual of sanities
• Tarkoituksena diagnosoida hyvää
• Epäkohtiin, poikkeavuuksiin, häiriöihin, sairauksiin ja
vaikeuksiin keskittyminen ei riitä, tällä lisäksi
vastakkaista vaikutusta: arvostamme sitä mitä
arvioimme
• on TIETOISESTI panostettava siihen mikä toimii
• Vertaa terveydenhoidon kehittyminen sairaanhoidon
rinnalle
• Päämääränä ei vain ennaltaehkäisy vaan kukoistuksen
ja parhauden mahdollistuminen
Lotta Uusitalo-Malmivaara, VKK-Metro,
3.9.2015
9. Going from what’s wrong to what’s
strong
• Linkins, 2012:
”Luonteenvahvuudet ovat ruori ja polttoaine,
jotka energisoivat lahjamme.”
Lotta Uusitalo-Malmivaara, VKK-Metro,
3.9.2015
14. VIA-luonteenvahvuusjaottelu
Lotta Uusitalo-Malmivaara, VKK-Metro,
3.9.2015
Hyve Luonteenvahvuus
I Viisaus ja tieto, tiedon hankkimiseen ja käyttöön liittyvät kognitiiviset vahvuudet
1. Luovuus
2. Uteliaisuus
3. Arviointikyky
4. Oppimisen ilo
5. Näkökulmanottokyky
II Rohkeus, emotionaaliset vahvuudet, joita tarvitaan päämäärien saavuttamiseen
vastarintaa (sisäistä tai ulkoista) kohdattaessa
6. Urheus
7. Sinnikkyys
8. Rehellisyys
9. Innokkuus
III Inhimillisyys, sosiaaliset kyvyt, joita tarvitaan toisista huolehtimiseen ja
ystävystymiseen
10. Rakkaus
11. Ystävällisyys
12. Sosiaalinen älykkyys
IV Oikeudenmukaisuus, taidot joita tarvitaan yhteisössä elämisessä
13. Ryhmätyötaidot
14. Reiluus
15. Johtajuus
V Kohtuullisuus, kyky vastustaa liioittelua ja ylenpalttisuutta
16. Anteeksiantavuus
17. Vaatimattomuus
18. Harkitsevaisuus
19. Itsesäätely
VI Henkisyys, kyky antaa ilmiöille laajempaa merkitystä, transsendenssi
20. Kauneuden arvostus
21. Kiitollisuus
22. Toiveikkuus
23. Huumorintaju
24. Hengellisyys
15. Keyesin (2002) yli 3000 aikuisen aineistossa vain 17,2 % sai
kukoistuksen diagnoosin, 56,6 % oli kohtuullisen hyvinvoivia,
12,1 % täytti nuutuneisuuden kriteerit ja 14,1 % oli vakavasti
masentuneita
Lotta Uusitalo-Malmivaara, VKK-Metro,
3.9.2015
17. Luonteenvahvuudet ovat yhteydessä
hyvinvointiin
• Testaa omat luonteenvahvuutesi:
http://www.viacharacter.org
• Suomennetut versiot netissä
• Mittari kertoo ydinvahvuutesi, näiden
uudenlainen käyttö on avain onnistumisiin
Lotta Uusitalo-Malmivaara, VKK-Metro,
3.9.2015
18. Signature strengths =
ydinvahvuudet
• Ydinvahvuuksissamme olemme
parhaimmillamme ja nautimme niiden
käytöstä
• Uusi aktiviteetti jossa ydinvahvuus tulee
käyttöön. Tee jotain jossa et ole hyvä käyttäen
ydinvahvuuttasi apunasi.
Lotta Uusitalo-Malmivaara, VKK-Metro,
3.9.2015
20. VIA-based practices in education
• Tarkoitus. Kehittää vahvuuksien käytön
sujuvuutta.
• Aristoteles: Hyve ja vahvuus kehittyvät
toiminnan kautta: urheista ihmisistä tulee
urheita kun he tekevät urheita asioita
Lotta Uusitalo-Malmivaara, VKK-Metro,
3.9.2015
21. Luonteenvahvuudet pikku lapsissa
• Park & Peterson, 2006: Character Strengths
and Happiness among Young Children:
Content Analysis of Parental Descriptions
• 3-9 v.
• Rakkaus
• Innokkuus
• Toiveikkuus
Lotta Uusitalo-Malmivaara, VKK-Metro,
3.9.2015
22. Näkyvät jo varhain
• 15 kk poika lainaa nalleaan lohdutukseksi toiselle
(Hoffman 1975; Dunn et al., 1981)
• 25 % 2-4-vuotiaista lohduttaa säännöllisesti
nuorempaa sisarustaan, 30 % satunnaisesti, loput
harvoin
• Yhteistyö ja tiimitekeminen alkavat varhaislapsuudessa,
samoin itsesäätely, jopa 2-3-vuotiaat pystyvät
pidättäytymään tarttumasta kiinnostaviin esineisiin
kyläillessä , herkkujen syöntiä osaa lykätä jopa 18 kk
ikäinen (Vaughan et al. 1984)
Lotta Uusitalo-Malmivaara, VKK-Metro,
3.9.2015
23. Vaahtokarkkitesti
• Stanford, Walter Mischel 1960-70-luvuilla
• Viivästetty palkkio, delayed gratification, 3-6-
vuotiaille
• Seurannassa havaittiin pidättäytymiseen
kykenevien lasten menestyvän paremmin
akateemisissa tehtävissä (SAT) ja voivan
fyysisesti paremmin (BMI)
Lotta Uusitalo-Malmivaara, VKK-Metro,
3.9.2015
25. Vahvuuksien identifiointi
• Watch them play!
• Paras tapa havaita vahvuuksia pikku lapsissa on
tarkkailla leikkiä
• Seuraa erityisesti huippuhetkiä: missä tilanteissa lapset
olivat parhaimmillaan tai flowssa?
• Kysy muilta kasvattajilta lapsen vahvuuksista
• Luo erilaisia tilanteita: eri taidemuotoja, liikuntaa,
luonnon tutkimista, kirjallisuutta – syttyykö kipinä?
• Kuvittele antavasi raportti vanhemmille
• Kuuntele lasten tarinoita, poimi vihjeitä sanonnoista
Lotta Uusitalo-Malmivaara, VKK-Metro,
3.9.2015
27. Vahvuuksien viljely
• Palkitse vahvuuden näkymisestä
• Tee lista paikoista, missä vahvuuksia voi
käyttää
• Kerää kommentteja toisten vahvuuksista,
pyydä muita nimeämään
• Nimeä vahvuuksia korttien/kuvien/videoiden
avulla
• Tee vahvuusseinä, positiivisuuden portfolio,
vahvuuksien tarinakirja
Lotta Uusitalo-Malmivaara, VKK-Metro,
3.9.2015
28. Educational outcomes related to
teaching about character strengths
Positive psychology for youth program
(Strath Haven High School 2003-2007)
http://www.youtube.com/watch?v=Vdu0CZZfuxM
• Improved social skills
• Increased classroom satisfaction
• Increased curiosity, love of learning, creativity and
appreciation of beauty and excellence
• Improved academic achievement
Lotta Uusitalo-Malmivaara, VKK-Metro,
3.9.2015
30. Negatiiviset emootiot kapeuttavat
• Taistele tai pakene –tilassa vain yksinkertaisten
tehtävien oppiminen onnistuu
• Luova ajattelu niukkenee
Lotta Uusitalo-Malmivaara, VKK-Metro,
3.9.2015
31. Päivittäiset positiiviset tunnetilat
• ennustavat ja aikaansaavat henkilökohtaisten
resurssien kasvua, kuten
– Kokemusta pätevyydestä
– Kokemusta merkityksellisyydestä
– Optimismia
– Resilienssiä
– Oman minän hyväksyntää
– Myönteisiä ihmissuhteita
– Fyysistä terveyttä
Lotta Uusitalo-Malmivaara, VKK-Metro,
3.9.2015
32. • Positiivisten emootioiden ja fyysisen
terveyden välillä yhteys (lähtökohtana
broaden-and-build-teoria, Fredrickson 2001)
• Parhaiten tunnetaan stressinsäätelyn ja
vagushermon toiminnan välinen yhteys.
Lotta Uusitalo-Malmivaara, VKK-Metro,
3.9.2015
36. ”You cannot be anything you want to be but you
can be a lot more of who you already are.”
Tom Rath
”When we seek to discover the best in others,
we somehow bring out the best in ourselves.”
William Arthur Ward
Lotta Uusitalo-Malmivaara, VKK-Metro,
3.9.2015
37. VIA, Values in Action
The Science of Character:
http://ed.ted.com/on/G0v14Tg9
Lotta Uusitalo-Malmivaara, VKK-Metro,
3.9.2015