Professori (ma) Marjaana Seppänen, Helsingin yliopisto

1. www.helsinki.fi
Pohdintoja gerontologisen
sosiaalityön vaikuttavuudesta
GeroMetron vaikuttavuusseminaari 21.10.2015
Marjaana Seppänen
(marjaana.seppanen@helsinki.fi)
22.10.2015 1

2. www.helsinki.fi
1. Miksi gerontologisen sosiaalityön vaikuttavuutta
pitäisi arvioida?
2. Mihin gerontologisessa sosiaalityössä pyritään
vaikuttamaan?
3. Miten gerontologisen sosiaalityön vaikuttavauutta
arvioidaan?
22.10.2015 2
Kolme kysymystä:

3. www.helsinki.fi
• Sosiaalityön menetelmät perustuvat lähtökohtaisesti
tutkittuun tietoon (silti: tunnistettavia menetelmiä vähän)
• IFSW:n sosiaalityön määritelmä: sisältää ajatuksen
tieteelliseen näyttöön perustuvasta ammattikäytännöistä.
• Sosiaalityössä on kyse interventiosta ja muutoksesta (vrt.
hoiva)
• Eettinen velvoite
• Jotta gst voisi kehittyä sosiaalityön osa-alueena, on hyvä
tietää sen vaikutuksista
• Gerontologisen sosiaalityön vaikuttavuutta ei ole
Suomessa juurikaan tutkittu
• Vaikuttavauustieto on osa asiantuntijuutta, jonka
kehittäminen ja määrittäminen ajankohtaista (ks. Soukiala
2015)
22.10.2015 3
1. Miksi gerontologisen sosiaalityön
vaikuttavuutta pitäisi arvioida?

4. www.helsinki.fi
• Gerontologinen sosiaalityö pyrkii saamaan aikaan
muutosta eri tasoilla: yksilö, perhe, yhteisö, yhteiskunta
• Sosiaalityön tavoitteissa ja käytännön toiminnassa on
kaksoissidos: sen lähtökohtana on rinnakkain sekä
• i) asiakkaaksi tulevien yksilöiden, perheiden ja ryhmien
auttaminen ja tukeminen että
• ii) yhteiskunnalliseen ajatteluun, palveluihin ja päätöksentekoon
vaikuttaminen.
• Yhteistä näille molemmille on sosiaalityön perusfunktiona
oleva muutostyö ihmiselle epäsuotuisien tilanteiden ja
olosuhteiden parantamiseksi
(Pohjola ym. 2014)
22.10.2015 4
2. Mihin gerontologisessa
sosiaalityössä halutaan vaikuttaa?

5. www.helsinki.fi
”Gerontologisella sosiaalityöllä tarkoitetaan
sosiaalityöntekijän yliopistokoulutuksen saaneen
ammattihenkilön toimintaa, joka perustuu tieteellisesti
tutkittuun tietoon, ammatillis-tieteelliseen osaamiseen ja
sosiaalityön eettisiin periaatteisiin.
Gerontologisen sosiaalityön tavoitteena on vahvistaa
vanhojen ihmisten hyvinvointia edistäviä olosuhteita,
yhteisöjen toimivuutta ja ikääntyneiden toimintakykyisyyttä.
Gerontologinen sosiaalityö on luonteeltaan muutostyötä,
joka perustuu yksilöiden, perheiden, ryhmien ja yhteisöjen
sosiaalisten ongelmien tilannearvioihin ja
ratkaisuprosesseihin”
(vrt. Seppänen 2006; SosNet)
22.10.2015 5
Gerontologisen sosiaalityön
tarkoitus:

6. www.helsinki.fi
• Kun tehdään gerontologisen sosiaalityön interventio,
millaisia vaikutuksia sillä on?
• Miten vaikutukset suhteutuvat tavoitteisiin?
22.10.2015 6
Peruskysymys

7. www.helsinki.fi
• Miten suhtaudutaan kausaalisiin selityksiin?
• Millaisten mekanismien kautta muutoksia asiakkaan
elämässä tapahtuu?
• Mikä on muiden tekijöiden/palvelujen vaikutus?
• Gerontologisen sosiaalityön asiakaskohtaamisissa
vaikutukset syntyvät vuorovaikutuksen tuloksena:
mitä se merkitsee tutkimusasetelman näkökulmasta?
• Miten tutkia rakenteellisen sosiaalityön
vaikuttavuutta?
22.10.2015 7
Miten vaikuttavuutta arvioidaan?

8. www.helsinki.fi
• ”Vaikuttavuuden arvioinnilla tarkoitetaan ihmisten
elämässä tapahtuneiden, tietyistä toiminnoista ja
toimintaketjuista johtuvien pysyvien tai merkittävien
muutosten järjestelmällistä analysointia, olivatpa nuo
muutokset sitten positiivisia tai negatiivisia,
tarkoituksellisia tai tahattomia”
• (Roche 1999; Mäntysaari 2014)
22.10.2015 8
Vaikuttavuuden arviointi

9. www.helsinki.fi
• Asiakastyön näkökulma?
• Rakenteellisen työn näkökulma?
• Vaikutusten mittaaminen: Koe- ja kontrolliryhmä?
• Ei tavoitella kuuta taivaalta: vähäinenkin
vaikuttavuustieto arvokasta
22.10.2015 9
Lähdetäänkö tutkimaan?

10. www.helsinki.fi
Sosiaalityössä interventioiden perusteet ovat liian
epämääräisiä ja vaikutukset asiakkaille epäselviä. Nykyinen
yhteiskunnallinen tilanne haastaa sosiaalityötä pohtimaan,
mitä EBP voisi olla sosiaalityössä.
1. Suppea näkemys: Intervention perusteena puhdas
tutkimusevidenssi (mieluiten satunnaistettu ja
kontrolloitu koeasetelma)
2. Laaja näkemys: Interventio on prosessi, jossa työntekijät
tekevät tapauskohtaisia päätöksiä, pohjana paras
saatavilla oleva evidenssi yhdistettynä työntekijän
asiantuntemukseen sekä asiakkaan arvoihin ja
odotuksiin.
(Raunio 2010, 387-391)
22.10.2015 10
Näyttöön perustuva käytäntö (EBP)
gerontologisessa sosiaalityössä?

11. www.helsinki.fi
• Metataso vai tapauskohtainen arviointi?
• Esimerkkinä AVAIN (tapauskohtainen, realistinen
arviointi): Mikä toimii, kenelle, ja missä olosuhteissa?
Asiakas täyttää verkkopohjaisen AVAIN-mittarin yhdessä
sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa.
Ensimmäisessä vaiheessa asetetaan sosiaalityön tavoitteet,
arvioidaan tilannetekijät ja sovitaan toimintatavoista.
Toisessa vaiheessa, sovitun ajan jälkeen arvioidaan
tavoitteiden saavuttamista, muutoksia tilannetekijöissä sekä
käytettyjä menetelmiä.
(https://www.innokyla.fi/web/verstas367729/etusivu/-/verstas/nakokulmat)
(Kivipelto ym. 2012)
22.10.2015 11
Arviointi

12. www.helsinki.fi
• Rakenteellisen sosiaalityön käsitteen hahmottamiseen on
liittynyt kaksi juonnetta;
• yhtäältä on kyse asiakkaana olevien huono-osaisten
ryhmien asian ajamisesta ja heidän valtaistamisestaan
toimimaan olosuhteiden parantamiseksi ja
• toisaalta kyse on ollut toiminnasta yhteiskunnallisten
rakenteiden muuttamiseksi.
(ks. Pohjola, Laitinen & Seppänen 2014)
• Kriittisen gerontologian tutkimusperinne
• Ymmärrys ikäihmisten tilanteesta eletyn elämän ja
kokemusten kautta
• Rakenteellisen näkökulman analyysi
• Vaikuttaminen rakenteiden muuttamiseksi
(Ray & Seppänen 2014)
22.10.2015 12
Miten toteuttaa ja arvioida
rakenteellista sosiaalityötä?

13. www.helsinki.fi
• Tärkeää pohtia ja tutkia gerontologisen sosiaalityön
vaikuttavuutta
• Edellyttää työn jäsentämistä, erilaisten
orientaatioiden, toimintaroolien sekä menetelmien
tunnistamista
• Gerontologisen sosiaalityön toimintaroolit ja
psykososiaalisen työn kysymys: ks. Antikainen-
Juntunen 2014 (ks. Myös Soukiala 2015)
• Asiakasnäkökulma keskiössä
22.10.2015 13
Lopuksi

14. 22.10.2015 14
Kuvio. Psykososiaalinen sosiaalityö osana gerontologisen sosiaalityön toimintarooleja (vrt. Vaininen 2011)
Sosiaalisiin oikeuksiin ja sosiaaliseen
suojeluun suuntautuneet roolit
Kuntoutumiseen ja
valtaistumiseen liittyvät roolit
Yksilö
Yhteisö
Järjestelmälähtöinen
sosiaalityö
Ongelmalähtöinen
sosiaalityö
Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden
turvaamiseen suuntautuneet roolit
Sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja
verkostoihin suuntautuneet roolit
Palvelutarpeen
selvittäjä
palvelutarpeen
arviointi
Palvelujärjestelmän
asiantuntija
neuvonta ja palvelu-
ohjaus, ”systeemin”
selostaminen
Asianajaja asiakkaan
oikeuksien puolustaja,
tulkki, tiedottaja suhteessa
asiakkaaseen ja vaikuttaja
suhteessa muihin
Elämän perustan
varmistaja tulot,
asuminen, palvelut,
päätöksenteko ja
hakemisessa/järjestämi-
sessä auttaminen
Koordinaattori vastaa
moniasiakkuusasiakkaan
asiakassuunnitelman
toteutumisen seurannasta ja
arvioinnista, koordinoi
palveluja ja yhteistyötä,
toimii vastuutyöntekijänä
Kokonaiselämäntilanteen
kartoittaja selvittää asiakkaan
aiemmat elämänvaiheet, kulttuu-
risen ja yhteisöllisen taustan,
omaissuhteet, kokemukset ja
näkemykset elämästä ja
tulevaisuudesta
Valtauttaja voimavarojen
esiinnostaja, vaihtoehtojen
ideoija, asiakkaan toimijuuden
tukija ongelmanratkaisua tai
muutosta vaativissa tilanteissa
Tukija on asiakkaan
kannattelija vaikeissa
elämäntilanteissa,
kuuntelija, myötäeläjä,
rauhoittelija ja kiinnipitäjä
Psykososiaalinen
sosiaalityö
Vaikuttaja
tiedonkerääjä,
- tuottaja ja - vä-
littäjä suhteessa
päätöksenteko-,
suunnittelu- ja
kehittämis-
järjestelmiin,
kehittämis- ja
suunnittelu-
ryhmien jäsen ja
vetäjä
Kehittäjä
vanhuspalvelu-
järjestelmän asian-
tuntija, vanhenemis-
prosessien ja
vanhuuden kehitys-
tehtävien tuntija,
työ- ja asiakas-
prosessien ohjaaja,
työmenelmien
hallitsija, verkostoi-
tuja, opiskelijan
ohjaaja, kouluttaja,
kartoittaja
Sosiaalisen vuoro-
vaikutuksen mobilisoija
vuorovaikutuksen ja
verkostojen kartoittaja,
asiakkaan suhteiden ja
verkoston aktivoija,
ohjaaja, välittäjä ja
sillanrakentaja,
verkostoneuvottelujen
vetäjä/osallistuja, eri
tahojen voimavarojen ja
osaamisen
yhteenpunoja
Humaanisuuden
puolustaja ihmisten
yksilöllisyyden ja
erilaisuuden
kunnioittaminen,
työskentely
räätälöidysti erojen
ehdoilla ja ottaen
asiakkaan
elämäntilanne
huomioon
Sovittelija ja
neuvottelija
vanhuksen ja
hänen omais-
tensa näkemys-
erojen sovittelu
asiakkaan tarvit-
seman avun
järjestämiseksi
sekä neuvottelu
moniammatillisen
työryhmän kanssa
(Antikainen-
Juntunen 2014)

15. www.helsinki.fi
• Antikainen-Juntunen Eija (2014) Psykososiaalinen työ osana
gerontologista sosiaalityötä. Gerontologia 2/2014.
• Kivipelto, Minna & Blomgren, Sanna & Karjalainen, Pekka &
Saikkonen, Paula (toim.) (2013) Vaikuttavaa aikuissosiaalityötä –
arviointimalleista mittareihin. Tutkimus- ja kehittämishankkeen
loppuraportti. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Raportteja.
http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/104473/URN_ISBN_
978-952-245-8643.pdf?sequence=1
• Mäntysaari, Mikko (2015) Evidence Based Practice and
Domestic Violence in Haluk Soydan (ed.). Social Work Practice
to the Benefit of Our Clients: Scholarly Legacy of Edward J.
Mullen. .bu, press.
• Mäntysaari, Mikko (2014) Mitä aikuissosiaalityön
vaikuttavuudesta tiedetään? Esitys aikuissosiaalityön päivillä
8.9.2014.
22.10.2015 15
Lähteet

16. www.helsinki.fi
• Pohjola, Anneli & Laitinen, Merja & Seppänen, Majaana (toim.)
(2014) Rakenteellinen sosiaalityö. Unipress.
• Raunio, Kyösti (2010) Onko näyttöön perustuvalla käytännöllä
tulvaisuutta sosiaalipalveluissa? Janus 4, 387-395.
• Ray, Mo & Seppänen, Marjaana : Rakenteellinen lähestymistapa
vanhussosiaalityössä – kriittisen gerontologian näkökulma.
Teoksessa
• Seppänen, Marjaana (2015) Gerontologinen sosiaalityö.
Teoksessa Kananoja, Aulikki & Lähteinen, Martti & Marjamäki,
Pirjo (toim.) Sosiaalityön käsikirja. 4. uudistettu painos. Helsinki:
Tietosanoma. (ilmestyy 30.11.2015)
• Soukiala, Tiina (2015) Sosiaalisen asiantuntijuus
gerontologisessa sosaalityössä. Gerontologia 3/2015 (tulossa)
22.10.2015 16