Marjo Oikarinen ja Päivi Andersin: Sosiaalinen kuntoutus ja työllistymisen tu...THL
Marjo Oikarinen ja Päivi Andersin, Helsingin kaupunki: Sosiaalinen kuntoutus ja työllistymisen tukeminen Stadin Soten nuorten palveluissa ja aikuissosiaalityössä. IPS-menetelmäkoulutus 6.4., Etuusneuvonta ja sosiaalityön yhteistyömahdollisuudet
Erja Lindberg: Kunnalliset työllisyyspalvelut? Esitetty seminaarissa Tete vai Sote? Työllisyyspalvelujen uudet järjestelyt sote-uudistuksessa 12.4.2016.
Hoitotyö keskellä muutosvoimia – miten muutokset vaikuttavat asukkaan elämään?THL
RAI-seminaari 6.10.2016 Helsinki Paasitorni.
"Palvelutalot ovat osa laajaa vanhusten palveluiden kokonaisuutta muutospaineita monesta suunnasta. Muokkaammeko toimintaamme asukkaiden tarpeiden ja toiveiden perusteella, vai sopeutuvatko he meidän valmiiseen rakenteeseen ja käytäntöihin?" - Kirsi Santama, johtaja, Itäkeskuksen palvelutalo
Tuikka Anne: Oma sosiaalityöntekijä -malli Kainuussa THL
Anne Tuikan esitys Oma sosiaalityöntekijä -malli 12.04.2021 verkostotapahtumassa integraation eri ulottuvuudet päihdetyön kehittämisessä. Osa päihdetyön kehittämisen kokonaisuutta tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus hankkeille.
Marjo Oikarinen ja Päivi Andersin: Sosiaalinen kuntoutus ja työllistymisen tu...THL
Marjo Oikarinen ja Päivi Andersin, Helsingin kaupunki: Sosiaalinen kuntoutus ja työllistymisen tukeminen Stadin Soten nuorten palveluissa ja aikuissosiaalityössä. IPS-menetelmäkoulutus 6.4., Etuusneuvonta ja sosiaalityön yhteistyömahdollisuudet
Erja Lindberg: Kunnalliset työllisyyspalvelut? Esitetty seminaarissa Tete vai Sote? Työllisyyspalvelujen uudet järjestelyt sote-uudistuksessa 12.4.2016.
Hoitotyö keskellä muutosvoimia – miten muutokset vaikuttavat asukkaan elämään?THL
RAI-seminaari 6.10.2016 Helsinki Paasitorni.
"Palvelutalot ovat osa laajaa vanhusten palveluiden kokonaisuutta muutospaineita monesta suunnasta. Muokkaammeko toimintaamme asukkaiden tarpeiden ja toiveiden perusteella, vai sopeutuvatko he meidän valmiiseen rakenteeseen ja käytäntöihin?" - Kirsi Santama, johtaja, Itäkeskuksen palvelutalo
Tuikka Anne: Oma sosiaalityöntekijä -malli Kainuussa THL
Anne Tuikan esitys Oma sosiaalityöntekijä -malli 12.04.2021 verkostotapahtumassa integraation eri ulottuvuudet päihdetyön kehittämisessä. Osa päihdetyön kehittämisen kokonaisuutta tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus hankkeille.
Kokonaisvaltaista hyvinvointia tukevaa ruokavaliota ja elämäntapoja esittelevä luento. Toimiva ja varmasti ajatuksia herättävä kokonaisuus yritysten hyvinvointi- ja kehityspäiville!
Puhuin Descomin projekti- ja palvelupäälliköille siitä, kuinka aivoista kannattaa pitää hyvää huolta. Fyysisen ergonomian lisäksi myös pään sisäinen ergonomia on tärkeää.
Työterveyshuolto kuuluu kaikille työntekijöille. Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijöiden on tehtävä työterveysyhteistyötä, ja samalla työterveyshuollon on noudatettava hyvää työterveyshuoltokäytäntöä.
Työkuormituksesta työn iloon – työn psykososiaaliset kuormitustekijät hallintaanTyöterveyslaitos
Työkuormituksesta työn iloon – työn psykososiaaliset kuormitustekijät hallintaan on tarkoitettu työterveyshuollon ja työsuojelun käyttöön. Sitä voi käyttää, kun työpaikalla käsitellään työn psykososiaalisia kuormitustekijöitä ja mietitään keinoja niiden hallintaan.
Lääkäreille on mahdollista tehdä suositus sairauspoissaolon tarpeen ja keston arviointiin, esittää selvitystyöryhmä. Tällä hetkellä arviot sairauspoissaolon tarpeesta ja kestosta samassa sairaudessa vaihtelevat riippuen lääkäristä, erikoisalasta tai maantieteellisestä alueesta. Suosituksen arvellaan lisäävän potilaiden yhdenvertaisuutta, tukevan lääkäreitä työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja mahdollisesti vähentävän sairauspoissaoloja. Selvityksen teosta päätettiin 2017 työeläkeuudistusta koskevassa työmarkkinajärjestöjen sopimuksessa.
Vuoden 2017 työeläkeuudistusta koskevassa sopimuksessa päätettiin selvittää mahdollisuudet ottaa käyttöön ohjeistus sairauspoissaolojen tarpeen ja keston arvioinnista sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi Työterveyslaitokselle tehtäväksi koota selvitystä varten työryhmä. Työryhmässä on ollut mukana Akavan, EK:n, SAK:n, STTK:n, Suomen Lääkäriliiton, Duodecimin, Suomen työterveyslääkäriyhdistyksen, Kelan, STM:n ja Työterveyslaitoksen edustajat.
2. Työterveyshuoltolaki (1.1.2002)
• Työnantajalla työterveyshuollon
järjestämisvelvollisuus
• Laki korostaa tiiviimpää yhteistyötä
työterveyshuollon tavoitteiden saavuttamiseksi,
uusi asetus v. 2014
• Tavoitteena on ehkäistä työstä ja työoloista
johtuvia terveyshaittoja sekä edistää työkykyä ja
terveyttä.
Kymijoen Työterveys
3. Työterveyshuollon järjestäminen:
• Työnantajan on tehtävä sopimus
työterveyshuoltopalvelujen tuottajan kanssa
lakisääteisestä työterveyshuollosta.
Sairaanhoito ei kuulu lakisääteisyyden piiriin.
• Lakisääteinen sopimus tarkoittaa
ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa mm.
työpaikkakäyntiä, terveystarkastuksia ja
työterveysneuvotteluja, työkyvyn
hallintamalleja
Kymijoen Työterveys
4. Työterveyshuollon sopimus
Aina ensin yhteys:
Kouvolan alue :
palvelupäällikkö Anitta Kemppiin Kymijoen Työterveys
Puh. 040 172 7095 tai 05 234 7530 ( keskus)
Sähköposti: anitta.kemppi@kymijoentyoterveys.fi
Kotkan alue:
palvelupäällikkö Hanna Helanen-Pöntinen Kymijoen Työterveys
Puh. 040 356 3806 tai 05 234 7760 (keskus)
Sähköposti: hanna.helanen-pontinen@kymijoentyoterveys.fi
Haminan alue:
palvelupäällikkö Päivi Larvio Kymijoen Työterveys
Puh. 040 124 3326 tai 05 234 7010 (keskus)
Sähköposti: paivi.larvio@kymijoentyoterveys.fi
Kymijoen Työterveys
5. Työterveyshuollon sopimus:
• Sopijaosapuolten yhteystiedot
• Sopimuksen palvelutaso on lakisääteinen
• 3 kuukauden irtisanomisaika
• Työnantajan tulee ilmoittaa työntekijöiden muutokset
omalle työterveyshoitajalle, kuten muissakin
työterveydellisissä asioissa
Kymijoen Työterveys
6. Työterveyshuollon sopimus:
Kymijoen Työterveys
Työterveyshuoltosopimus kattaa aina seuraavat
palvelut edellä mainittujen lisäksi:
-90 pvän lausunto (1.6.2012sairausvakuutuslaki)
-Työfysioterapeutin palvelut
-Työterveyspsykologin palvelut
-Rokotukset (perus- ja työperäisen riskin
perusteella annettavat rokotukset mm. kausi-
influenssarokotus riskinarvion perusteella)
7. Työterveyshuoltotoiminta:
1. Työterveyshuollon sopimus, vastuuhoitaja ja-lääkäri.
2. Työpaikkaselvitys, jossa arvioidaan työn terveellisyys ja
turvallisuus, tehdään riskienarviointi ja suunnitellaan
työntekijöiden terveystarkastukset; sekä sovitaan
työkyvyn hallintamalleista
3. Työpaikkaselvitysraportin ja toimintasuunnitelman
tekee työterveyshoitaja, työnantajalle palaute ja
allekirjoitukset ( 3-5 vuotta).
4. Terveystarkastuksiin kutsutaan sovituin väliajoin
5. Työkyvyn hallintamalli kuvataan
työpaikkaselvitysraporttiin.
Kymijoen Työterveys
8. Työterveyshuoltotoiminta:
• Työpaikalle voidaan tehdä lisäselvityksiä mm.
ergonomiaselvityksiä
• Työkyvyn hallintamallien mukaiset neuvottelut
tarpeen mukaan, kuten sovittu
työpaikkaselvityksessä
Kymijoen Työterveys
9. 30-60-90 päivän laki
• Yhteistyötä on lainsäädännöllisesti tiivistetty kesäkuun alussa 2012 ns. 30-
60-90 päivän lakiuudistuksella
• Työnantajan on toimitettava työterveyshuoltoon tieto kaikista, joilla yli 30
päivää sairauspoissaoloa vuoden aikana
• Viimeistään 90 päivänpituisen sairauspoissaolon jälkeen työterveyshuollon
lääkärin tulee tehdä lausunto jäljellä olevasta työkyvystä ja työhön paluu
suunnitelma
• Lakiuudistus korostaa työkyvyn tukimallien käyttöä
Kymijoen Työterveys
10. Työkyky
• Koostuu monista tekijöistä ,kuten
• Terveydestä
• Toimintakyvystä
• Ammatillisesta osaamisesta
• Sosiaalisista taidoista
• Arvoista ja asenteista
• Motivaatiosta
• Työoloista
• Työnsisällöstä ja vaatimuksista
• Työyhteisöstä ja organisaatiosta
• Esimiestyöstä
• Työntekijä on aktiivinen toimija oman työkyvyn suhteen !
Kymijoen Työterveys
11. Merkkejä työkyvyn heikkenemisestä:
• Työntekijällä on useita lyhyitä sairauspoissaoloja esim. 10 pv tai 5 kertaa
viimeisen 12 kk aikana tai 30 pv viimeisen 12 kk aikana.
Työntekijän työkäyttäytymisessä on muutosta verrattuna aikaisempaan
käyttäytymiseen.
• Työntekijällä on ongelmia sitoutua työaikoihin.
• Työntekijän käyttäytyminen viittaa alkoholin tai päihteiden
ongelmakäyttöön (päihdeohjelma).
• Työntekijällä on konflikti yhden tai useamman työtoverinsa
kanssa.
• Työntekijän työkyky ei vastaa työn vaatimuksia tai huomataan työkyvyn
laskua.
• Perustehtävän suorittamisessa on ongelmia.
Kymijoen Työterveys
12. Mitä työnantaja voi tehdä:
• Tukitoimenpiteiden käytännöt ja menettelytavat työpaikalla:
• Puheeksiottaminen
• Työjärjestelyt: ergonomia, työvälineet
• Työaikajärjestelyt
• Koulutus, valmennus, perehdytys
• Työnohjaus
• Työyhteisöselvitykset ja jatkotoimenpiteet
• Lomien jaksottelu
• Työterveyshuollon tutkimukset
• Kuntoutustutkimus, kuntoutustarveselvitys
• Ammatillinen kuntoutus: työkokeilu, uudelleen koulutus yms.
• Muu kuntoutus
• Henkilökohtaiset ratkaisut: osa-aikatyö, opintovapaa,
• vuorotteluvapaa
• Osaeläkeratkaisut
Kymijoen Työterveys
13. Miten/ milloin otetaan yhteyttä
työterveyshuoltoon työkykyongelmissa
• Aloitteen tekijänä voi olla työntekijä itse, työnantaja tai työterveyshuolto
• Yhteydenotto työterveyshuoltoon on suositeltavaa erityisesti jos:
• Työntekijällä on paljon sairauspoissaoloja. 1.6. 2012 voimaan astuneen lakiuudistuksen
jälkeen työnantajan on tiedotettava työterveyshuoltoa yli 30 päivää jatkuneista
sairauspoissaoloista.
• Työntekijä on palaamassa työhön pitkän sairauspoissaolon jälkeen.
• Työnantaja on huolissaan työntekijän työssä selviytymisestä.
• Toteutetut toimenpiteet työpaikalla eivät ole auttaneet.
• Aina kun työntekijällä on päihdeongelma tai työuupumus
• VARHAISEN TUEN MALLIN mukaisesti edetään työantajan ja työntekijän yhteisestä
työhyvinvointikeskustelusta, tarpeen mukaan laajempaan työterveysneuvotteluun
Kymijoen Työterveys