Kaksi kolmasosaa (67 prosenttia) SAK:laista luottamushenkilöistä kertoo, että heidän työpaikallaan on pantu toimeen ilmastonmuutosta hillitseviä toimia viimeisten kahden vuoden aikana. Ilmastotoimia tekevien SAK:laisten työpaikkojen osuus on kasvanut nopeasti, sillä vuonna 2019 vastaava osuus oli 44 prosenttia.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto energiavaltainen teollisuus, Elinkeinoelämän Keskusliitto (EVT-EK) toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto kuntien energiatehokkuussopimukseen liittyneiden kaupunkien, kuntien ja kuntayhtymien raportoimista tiedoista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltävuodelta 2017.
Millaisena ay-liike näkee ilmastonmuutoksen hillintätoimien vaikutukset työelämään? SAK:n julkaisusarja 9/2019
SAK:n tuoreen selvityksen perusteella ilmastonmuutos ja sen hillintä tuskin tulevat vähentämään työn kokonaismäärää, mikäli ilmastotoimet pannaan toimeen hallitusti. Tiukentuvat päästövähennystavoitteet aiheuttavat kuitenkin monilla aloilla huolta kilpailukyvyn ja työpaikkojen säilymisestä. Työn siirtyminen toimialojen välillä ja sisällä työtehtävästä toiseen lisää tarvetta työntekijöiden osaamisen päivittämiseen.
Selvitys on osa SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen ilmastopolitiikkateemaa.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto toimitilakiinteistöjen
toimenpideohjelmaan liittyneiden yhteisöjen raportoimista tiedoista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto energiavaltainen teollisuus, Metsäteollisuus ry (EVT-metsä) toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto matkailu- ja ravintolapalvelualan toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto elintarviketeollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto energiavaltainen teollisuus, Elinkeinoelämän Keskusliitto (EVT-EK) toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto kuntien energiatehokkuussopimukseen liittyneiden kaupunkien, kuntien ja kuntayhtymien raportoimista tiedoista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltävuodelta 2017.
Millaisena ay-liike näkee ilmastonmuutoksen hillintätoimien vaikutukset työelämään? SAK:n julkaisusarja 9/2019
SAK:n tuoreen selvityksen perusteella ilmastonmuutos ja sen hillintä tuskin tulevat vähentämään työn kokonaismäärää, mikäli ilmastotoimet pannaan toimeen hallitusti. Tiukentuvat päästövähennystavoitteet aiheuttavat kuitenkin monilla aloilla huolta kilpailukyvyn ja työpaikkojen säilymisestä. Työn siirtyminen toimialojen välillä ja sisällä työtehtävästä toiseen lisää tarvetta työntekijöiden osaamisen päivittämiseen.
Selvitys on osa SAK:n Mahdollisuuksien aika -hankkeen ilmastopolitiikkateemaa.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto toimitilakiinteistöjen
toimenpideohjelmaan liittyneiden yhteisöjen raportoimista tiedoista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto energiavaltainen teollisuus, Metsäteollisuus ry (EVT-metsä) toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto matkailu- ja ravintolapalvelualan toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto elintarviketeollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
Tähän kalvosarjaan on koottu yhteenveto teknologiateollisuuden toimenpideohjelmaan liittyneiden yritysten raportoimista keskeisistä tuloksista energiatehokkuussopimuskauden 2017–2025 ensimmäiseltä vuodelta 2017.
SAK:n uusi strategia täsmentää keskusjärjestön roolia ja uudistaa sen toimintatapoja vastamaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Strategiakausi ulottuu vuoteen 2028.
SAK:n keinovalikoimassa on jatkossakin neuvotteleminen niin työnantajien kuin kolmikantaisesti yhdessä työnantajien ja kulloisenkin hallituksen kanssa. Aiempaa tärkeämpään rooliin strategiassa nostetaan vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon Suomessa ja Euroopan unionissa. Myös asiantuntijuuden ja viestinnän rooli korostuu.
Strategiassa huomioidaan myös digitalisaation ja ilmastonmuutoksen työntekijöille aiheuttamat haasteet. Muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta on toteutettava oikeudenmukaisesti.
SAK:n Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla -tutkimus piirtää kuvaa eri alojen digitalisaatiokehityksestä. Se katsoo kehitystä nimenomaan suorittavaa työtä tekevien työntekijöiden työn näkökulmasta.
SAK:n Verianilla teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisista 52 prosenttia hyväksyy Orpon-Purran hallituksen suunnittelemia työelämäheikennyksiä vastustavat lakot. 42 prosenttia vastaajista ei hyväksy lakkoja. Erityisen vankkaa kannatus on SAK:n ja STTK:n jäsenliittoihin järjestäytyneiden palkansaajien keskuudessa.
Orpon-Purran hallituksen suunnittelemat leikkaukset ja heikennykset kohdistuvat erityisesti työväestöön ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Lue SAK:n esitteestä, millaisia muutoksia työlainsäädäntöön, lakko-oikeuteen ja sosiaaliturvaan hallitus on toteuttanut tai esittää.
Den här guiden berättar om de rättigheter och skyldigheter som finns i arbetslivet, och som garanterar ett rättvist arbetsliv för oss alla.
Alla som jobbar behöver tillförlitlig information om de avtal, förfaringssätt och termer som rör arbetslivet – men speciellt viktigt är det för dem som är nya i arbetslivet. Den här guiden ger dig grundläggande kunskaper om arbetslivet och hjälper dig att enkelt kolla vad du ska tänka på när du börjar på ett nytt jobb eller befinner dig i en ny situation. Ibland kan det uppstå frågor eller problem som du behöver mer hjälp för att lösa. Då ska du komma ihåg adressen www.arbetslivetsspelregler.fi.
Arbetslivets spelregler är en guide som har sammanställts av experter vid Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC. Guiden lämpar sig för unga, personer som har flyttat till Finland och alla som vill lära sig mer om det finländska arbetslivet.
SAK haluaa, että seuraava Euroopan parlamentti jatkaa työntekijöiden oikeuksien vahvistamista. SAK:n tavoitteiden muita teemoja ovat muun muassa demokratian ja oikeusvaltion puolustaminen, EU:n talouspolitiikka ja oikeudenmukainen ilmastosiirtymä sekä EU:n ulkosuhteet ja laajentuminen.
Joulukuun puolessavälissä 2023 toteutetun kyselyn mukaan 63 prosenttia Suomen väestöstä hyväksyi ammattiliittojen torstaina 14. joulukuuta toteuttamat poliittiset lakot. SAK:n Verianilla teettämään kyselyyn vastasi 2 405 henkilöä, jotka edustavat Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaalla asuvat. Kysely toteutettiin 15.–20.12.2023 ja sen virhemarginaali on noin 2,0 %-yksikköä molempiin suuntiin.
SAK:n vero-ohjelman tavoitteena on toimia avauksena ja ohjenuorana aiheesta käytävään keskusteluun. Ohjelmassa käydään läpi kaikki verotuksen osa-alueet ja tarjotaan ratkaisuja verojärjestelmän kehittämiseen.
SAK:n mukaan verotuksen painopistettä tulee siirtää työn verotuksesta haittojen ja pääomien verotukseen. SAK:lle tärkeitä tavoitteita ovat myös reilu tulonjako ja ilmastoon sekä ympäristöön liittyvät verokysymykset.
12:sta sak:laisilla aloilla työskentelevän pienipalkkaisen työntekijän haastattelu toimeentulovaikeuksista ja siitä, miten he pyrkivät tilannettaan rakotmaan.
The Orpo-Purra Government is seeking significant changes in labour law, and in the right to strike. Its programme also includes a wide range of social welfare reductions, including drastic cuts in earnings-related unemployment benefit and housing allowance. A huge raft of measures is already in preparation.
Regeringen Orpo-Purra håller på att göra många och stora ändringar i arbetslagstiftningen, strejkrätten och den sociala tryggheten. Ändringarna i arbetslagstiftningen och strejkrätten gynnar endast arbetsgivarna, inte arbetstagarna. Försämringarna inom den sociala tryggheten drabbar i synnerhet låginkomsttagare, snuttjobbare och deltidsanställda samt arbetslösa.
More Related Content
More from Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
SAK:n uusi strategia täsmentää keskusjärjestön roolia ja uudistaa sen toimintatapoja vastamaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Strategiakausi ulottuu vuoteen 2028.
SAK:n keinovalikoimassa on jatkossakin neuvotteleminen niin työnantajien kuin kolmikantaisesti yhdessä työnantajien ja kulloisenkin hallituksen kanssa. Aiempaa tärkeämpään rooliin strategiassa nostetaan vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon Suomessa ja Euroopan unionissa. Myös asiantuntijuuden ja viestinnän rooli korostuu.
Strategiassa huomioidaan myös digitalisaation ja ilmastonmuutoksen työntekijöille aiheuttamat haasteet. Muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta on toteutettava oikeudenmukaisesti.
SAK:n Digiosaaminen ja teknologian muutos SAK:n aloilla -tutkimus piirtää kuvaa eri alojen digitalisaatiokehityksestä. Se katsoo kehitystä nimenomaan suorittavaa työtä tekevien työntekijöiden työn näkökulmasta.
SAK:n Verianilla teettämän tutkimuksen mukaan suomalaisista 52 prosenttia hyväksyy Orpon-Purran hallituksen suunnittelemia työelämäheikennyksiä vastustavat lakot. 42 prosenttia vastaajista ei hyväksy lakkoja. Erityisen vankkaa kannatus on SAK:n ja STTK:n jäsenliittoihin järjestäytyneiden palkansaajien keskuudessa.
Orpon-Purran hallituksen suunnittelemat leikkaukset ja heikennykset kohdistuvat erityisesti työväestöön ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Lue SAK:n esitteestä, millaisia muutoksia työlainsäädäntöön, lakko-oikeuteen ja sosiaaliturvaan hallitus on toteuttanut tai esittää.
Den här guiden berättar om de rättigheter och skyldigheter som finns i arbetslivet, och som garanterar ett rättvist arbetsliv för oss alla.
Alla som jobbar behöver tillförlitlig information om de avtal, förfaringssätt och termer som rör arbetslivet – men speciellt viktigt är det för dem som är nya i arbetslivet. Den här guiden ger dig grundläggande kunskaper om arbetslivet och hjälper dig att enkelt kolla vad du ska tänka på när du börjar på ett nytt jobb eller befinner dig i en ny situation. Ibland kan det uppstå frågor eller problem som du behöver mer hjälp för att lösa. Då ska du komma ihåg adressen www.arbetslivetsspelregler.fi.
Arbetslivets spelregler är en guide som har sammanställts av experter vid Finlands Fackförbunds Centralorganisation FFC. Guiden lämpar sig för unga, personer som har flyttat till Finland och alla som vill lära sig mer om det finländska arbetslivet.
SAK haluaa, että seuraava Euroopan parlamentti jatkaa työntekijöiden oikeuksien vahvistamista. SAK:n tavoitteiden muita teemoja ovat muun muassa demokratian ja oikeusvaltion puolustaminen, EU:n talouspolitiikka ja oikeudenmukainen ilmastosiirtymä sekä EU:n ulkosuhteet ja laajentuminen.
Joulukuun puolessavälissä 2023 toteutetun kyselyn mukaan 63 prosenttia Suomen väestöstä hyväksyi ammattiliittojen torstaina 14. joulukuuta toteuttamat poliittiset lakot. SAK:n Verianilla teettämään kyselyyn vastasi 2 405 henkilöä, jotka edustavat Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä pois lukien Ahvenanmaalla asuvat. Kysely toteutettiin 15.–20.12.2023 ja sen virhemarginaali on noin 2,0 %-yksikköä molempiin suuntiin.
SAK:n vero-ohjelman tavoitteena on toimia avauksena ja ohjenuorana aiheesta käytävään keskusteluun. Ohjelmassa käydään läpi kaikki verotuksen osa-alueet ja tarjotaan ratkaisuja verojärjestelmän kehittämiseen.
SAK:n mukaan verotuksen painopistettä tulee siirtää työn verotuksesta haittojen ja pääomien verotukseen. SAK:lle tärkeitä tavoitteita ovat myös reilu tulonjako ja ilmastoon sekä ympäristöön liittyvät verokysymykset.
12:sta sak:laisilla aloilla työskentelevän pienipalkkaisen työntekijän haastattelu toimeentulovaikeuksista ja siitä, miten he pyrkivät tilannettaan rakotmaan.
The Orpo-Purra Government is seeking significant changes in labour law, and in the right to strike. Its programme also includes a wide range of social welfare reductions, including drastic cuts in earnings-related unemployment benefit and housing allowance. A huge raft of measures is already in preparation.
Regeringen Orpo-Purra håller på att göra många och stora ändringar i arbetslagstiftningen, strejkrätten och den sociala tryggheten. Ändringarna i arbetslagstiftningen och strejkrätten gynnar endast arbetsgivarna, inte arbetstagarna. Försämringarna inom den sociala tryggheten drabbar i synnerhet låginkomsttagare, snuttjobbare och deltidsanställda samt arbetslösa.
More from Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK (20)
2. Tiivistelmä 1/2
• Työpaikalla tehdyistä ilmastonmuutostoimista raportoi 44 prosenttia
luottamushenkilöistä vuonna 2019 ja ja 67 prosenttia vuonna 2023.
• Ilmastonmuutostoimista tuotannon tai toiminnan muuttaminen energia- tai
materiaalitehokkaammaksi sekä uusiutuvan energian käyttö on selvästi
yleistynyt.
• Työpaikkojen yleisimpiä ilmastonmuutostoimia olivat sekä vuonna 2019 että
2023 materiaalin kierrätys ja ilmastoystävällisempiin työkäytöntöihin siirtyminen.
• Vain 3 % vastaajista oli sekä vuonna 2019 että 2023 sitä mieltä, että
ilmastomuutoksen hillintään liittyvät toimet ovat vähentäneet työpaikkoja.
Molempina vuosina selkeä enemmistö vastasi, ettei ilmastonmuutoksen
hillintään liittyvillä toimilla ole vaikutusta työllisyyteen.
3. Tiivistelmä 2/2
• Luottamushenkilöiden ja työnantajan välinen vuoropuhelu
ilmastonmuutoksen hillitsemisestä on yleistynyt vuoden 2019 jälkeen. Vuonna
2019 luottamushenkilöistä 17 prosenttia kertoi, että työnantajan kanssa on
keskusteltu ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. Vuonna 2023 vastaava luku oli
26 prosenttia.
• Luottamushenkilöistä 21 prosenttia kertoi vuonna 2023, että työpaikalla on
ilmastotoimista johtuvaa koulutustarvetta. Näiden työpaikkojen vastaajista 74
prosenttia arvioi, että työnantaja ei ole järjestänyt ilmastotoimista aiheutuvaa
koulutusta.
5. Onko ilmastonmuutos ja sen hillitseminen otettu huomioon
yrityksenne/organisaationne toimintastrategiassa? (%)
41%
66%
64%
79%
37%
61%
43%
62%
40%
71%
30%
14%
15%
7%
32%
16%
30%
13%
30%
14%
29%
21%
20%
14%
31%
23%
27%
25%
30%
16%
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
2019
Yhteensä 2023
2019
Kuljetusalat 2023
2019
Teollisuus 2023
2019
Julkinen sektori 2023
2019
Yksityiset palvelualat 2023
Kyllä Ei En osaa sanoa
6. Onko työpaikallanne tehty jotain toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi
viimeisten kahden vuoden aikana? (%)
44%
67%
67%
77%
37%
60%
45%
71%
50%
69%
35%
21%
19%
14%
42%
25%
31%
17%
30%
21%
9%
13%
14%
9%
21%
15%
25%
12%
10%
10%
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
2019
Yhteensä 2023
2019
Kuljetusalat 2023
2019
Teollisuus 2023
2019
Julkinen sektori 2023
2019
Yksityiset palvelualat 2023
Kyllä Ei En osaa sanoa
7. Minkälaisia toimia työpaikallanne on tehty ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?
Vastaajina ne, joiden työpaikalla on tehty toimia (%), N=386 (2019) N=616 (2023)
8
8
20
43
28
55
41
55
57
57
74
69
0 10 20 30 40 50 60 70 80
2019
Jotain muuta 2023
2019
Tuotannossa/toiminnassa on lisätty uusiutuvan energian käyttöä 2023
2019
Tuotantoa/toimintaa on muutettu materiaalitehokkaammaksi 2023
2019
Tuotantoa/toimintaa on muutettu energiatehokkaammaksi (sisältää
energiankäytön vähennykset) 2023
2019
Materiaalin kierrätystä on lisätty (kiertotalous) 2023
2019
Työpaikalla on siirrytty ilmastoystävällisiin käytäntöihin (mm.
Paperitulosteiden vähentäminen) 2023
8. Ovatko ilmastomuutoksen hillintään liittyvät toimet vaikuttaneet työpaikkanne työllisyyteen?
Vastaajina ne, joiden työpaikalla on tehty toimia, N=386 (2019) N=616 (2023)
3%
3%
0%
9%
2%
4%
3%
1%
4%
3%
78%
72%
77%
57%
80%
73%
75%
76%
81%
71%
2%
3%
5%
5%
4%
3%
0%
2%
0%
2%
17%
23%
18%
29%
20%
20%
23%
22%
15%
24%
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
2019
Yhteensä 2023
2019
Kuljetusalat 2023
2019
Teollisuus 2023
2019
Julkinen sektori 2023
2019
Yksityiset palvelualat 2023
Vähentynyt Ei muutosta Lisääntynyt En osaa sanoa
9. Onko työpaikalla keskusteltu työnantajan ja luottamushenkilöiden kesken siitä, miten
työpaikkanne voisi toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? (%)
17%
26%
17%
32%
12%
26%
25%
28%
18%
25%
73%
65%
72%
59%
80%
66%
61%
60%
71%
67%
10%
9%
10%
9%
6%
8%
14%
12%
11%
8%
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
2019
Yhteensä 2023
2019
Kuljetusalat 2023
2019
Teollisuus 2023
2019
Julkinen sektori 2023
2019
Yksityiset palvelualat 2023
Kyllä Ei En osaa sanoa
10. Ovatko henkilöstö tai luottamushenkilöt olleet mukana päättämässä työpaikan
ympäristötoimista? (%)
12%
14%
12%
17%
13%
10%
22%
19%
13%
15%
72%
73%
80%
68%
76%
80%
60%
62%
73%
73%
13%
13%
8%
15%
11%
10%
18%
18%
14%
12%
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %
2019
Yhteensä 2023
2019
Kuljetusalat 2023
2019
Teollisuus 2023
2019
Julkinen sektori 2023
2019
Yksityiset palvelualat 2023
Kyllä Ei En osaa sanoa
11. Onko työpaikalla ilmastotoimista aiheutuvaa koulutustarvetta?
16%
19%
26%
37%
21%
42%
39%
31%
32%
37%
42%
42%
44%
32%
41%
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
Yksityiset palvelualat
Teollisuus
Julkiset palvelualat
Kuljetusala
Yhteensä
kyllä ei en osaa sanoa
12. Jos on koulutustarvetta (20 %): Onko työnantaja järjestänyt ilmastontoimista
aiheutuvaa koulutusta?
9%
14%
22%
29%
18%
77%
84%
64%
65%
74%
14%
1%
14%
7%
8%
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%
Yksityiset palvelualat (n=43)
Teollisuus (n=70)
Julkiset palvelualat (n=50)
Kuljetusala (n=31)
Yhteensä (n=194)
Kyllä Ei En osaa sanoa