Ohjaus verkossa

1. Oppimisen ohjaaminen
verkossa
Eduta Oy
www.eduta.fi
Kirsi Viitanen
Syksy 2015

2. Neuvonta
liittyy yleensä
– konkreettisiin, kertaluonteisiin
tilanteisiin, joissa kysyjä kaipaa suoria neuvoja ja
ohjeita ongelmiinsa.
yksi ohjauksessakin käytettävä toimintamuoto ja
esim. hallinnollisen tai teknisen ohjauksen
keinona toimiva, mutta pedagogisena
ohjauskeinona se ei ole riittävästi oppijan
omaa aktiivisuutta tukevaa.

3. Mitä tarkoitetaan ohjauksella?
Anna Raija Nummenmaa 2000
Ohjaus-käsitteellä viitataan toisaalta
opetus- ja ihmissuhdeammateissa
käytettävään työmenetelmään,
ammatillisen keskustelun muotoon,
ja toisaalta institutionaaliseen toimintaan, jolle on
asetettu tietyt sisällölliset tavoitteet – esimerkiksi
ammatinvalinnanohjaus, oppilaanohjaus – ja jossa
käytetään tiettyjä työmenetelmiä.
Ohjauksen kohteena voi olla yksilö, ryhmä tai laajempi
yhteisö.

4. Ohjaus erilaisena toimintana
• Spangar kuvaa ohjauksen neuvotteluna,
mahdollisuutena toimia, erilaisina tarjoumina;
• Nummenmaa ammatillisena keskusteluna,
• Peavy elämänsuunnittelun menetelmänä,
• Onnismaa moniammatillisena käytäntönä
• Ojanen kasvatusmenetelmänä.
 Aina pedagogista toimintaa

5. Ohjauksen tehtävänä voi olla
(Lairio ja Puukari 2001)
– Ohjaus ja vuorovaikutus ovat sidoksissa
toimintakontekstiin
– sosiaalistaminen, opettaminen, valmennus,
ohjaus, neuvojen antaminen, kannustaminen,
– innostaminen, haastaminen ja tutkimaan
saattaminen, roolimallin antaminen, tukeminen ja
– auttaminen.

6. Verkko-ohjaus
• Tarkoitetaan erilaisissa verkkoympäristössä ja
sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa
tavoitteellista oppimisprosessin, opiskelun,
oppimisen ja osaamisen kehittymisen ohjausta
(Koli 2008).
– Keinoja ja menetelmiä, joilla voidaan edistää
opiskelijan oppimista, osaamisen kehittymistä
ja opiskelun etenemistä
– Luoda edellytyksiä oppimiselle ja opiskelulle
– Aktivoida opiskelijaa työskentelemään,
oppimaan tavoitteellisesti ja kehittää omia
metakognitiivisia taitojaan sekä oppimaan
oppimisen kykyjä
– Suppeasti nähtynä se voi olla vain ohjaajan
antamaa palautetta

7. Verkko-ohjaus
• Siinä pitäisi yhdistyä teorian ja tiedon lisäksi
oppijan kokemukset
Tavoitteena itseohjautuvuus ja asioiden
pohtiminen  ongelmaratkaisutaitojen
kehittyminen
• Ohjaustoimintaan vaikuttavat erityisesti
– sille varatut resurssit,
– suunnitellun oppimis-/opiskeluprosessin idea,
– pedagoginen tarkoituksenmukaisuus sekä
– opettajan ohjausvalmiudet.

8. Verkko-ohjaus
• Ohjauksen tavoitteet tulevat
opetussuunnitelman määrittelemistä
sisällöistä ja tavoitteista.
• Sen taustalla vaikuttavat sekä
opettajan että yhteisön arvot,
asenteet, ihanteet, käsitykset
oppimisesta, tiedosta ja ihmisistä sekä
aikaisemmat kokemukset ohjauksesta
(määrä ja laatu).

9. Verkko-ohjauksen tarkoitus, tavoite ja
toiminta (Koli2011)
• Valmistautuminen
• Itsensä esittely –
ryhmäytyminen
• Orientointi – kontekstin
luominen
• Tavoitteiden asettaminen
• Ongelmien ja kysymysten
asettaminen
• Omien selitysten antaminen
– hypoteesin asettaminen
• Muiden käsityksiin
tutustuminen – reflektio
• Omien käsitysten reflektointi
• Tiedonhaku
• Tiedonrakentelu
• Syventävän tiedon tuominen
keskusteluun
• Oppimisprosessin ja/tai
tuotosten reflektointi

10. Miksi verkko-ohjausta? (Koli 2011)
• Mikä on ohjauksen yleinen tavoite – idea?
• Mikä on ohjauksen tavoite ja rooli eri
oppimisprosessin vaiheessa?
• Mistä suunnitellaan ohjausta/palautetta
annettavaksi?
• Milloin ohjataan eli miten ohjaus ajoitetaan?
• Kuka ohjaa missäkin vaiheessa?
• Mitä ohjauksen muotoja/menetelmiä käytetään?
• Mikä on vertaispalautteen rooli?

11. MITÄ OHJATAAN JA MIKSI?
• sisältöjä
• oppimisprosessia
• opiskelua/työskentelyä
• ryhmäprosesseja
KUKA/MIKÄ OHJAA?
• opettaja
• tuutori
• asiantuntija
• toinen opiskelija
• pienryhmä
• tietokone
MITEN/MILLOIN OHJATAAN?
• oppimistehtävillä
• toimeksiannoilla
• työtavoilla
• aineistoilla
• ohjeistuksilla ja
työskentelyohjeilla
• arvioinneilla ja palautteella
• välineillä ja teknologialla
Koli 2011

12. Verkon avulla ohjauksessa voidaan
• välittää sekä tietoa, neuvontaa että ohjausta
• helpottaa kommunikointia ohjaajien ja opiskelijoiden välillä
• muodostaa erilaisia ohjaajien ja opiskelijoiden verkostoja
• lisätä tiedon- ja työnjakoa opiskelija-, ura- ja rekrytointipalvelujen
välillä
• vapautua ohjaustilanteissa sidonnaisuudesta aikaan ja paikkaan
• monipuolistaa ja tehostaa ohjauspalveluja
• markkinoida omaa oppilaitosta ja sen tarjontaa
• vahvistaa opiskelijoiden itseohjautuvuutta
• luoda uusia ohjauksen toimintamalleja
• säästää ohjaajien ja opiskelijoiden aikaa, vaivaa ja kustannuksia

13. Ohjausprosessi
Verkko-ohjausprosessissa verkon resursseja käytetään joko
ohjausprosessin tukena ja/tai sen toteuttamisen välineinä
siten, että käytetyt välineet ja palvelut vastaavat opiskelijoiden
erilaisia tilanteita ja tarpeita sekä heidän käsityksiään siitä, mitä verkon välineillä
voidaan saavuttaa. (Vuorinen 2004)
• Ohjausprosessi on ohjaajan ja opiskelijan välinen, tavoitteelliseen toimintaan
perustuva eri ohjaustilanteiden muodostama kokonaisuus, jonka tarkoitus
on auttaa opiskelijaa opiskelu- ja oppimistavoitteiden asettamisessa
suhteessa omiin tulevaisuuden suunnitelmiin.
• Merkityksellinen ohjausprosessi edistää sekä ohjaajan että ohjattavan
persoonallisuuden kasvua, ja se herättää etenkin ohjattavassa halun keksiä,
tavoitella, saavuttaa ja ymmärtää uutta. (Silkelä 2003)

14. Ohjaustoiminnan suunnittelu (Koli 2011)
• Oppimisprosessi, oppimistilanteet (tavoitteet muutetaan opiskelijan ja
ohjaajan toiminnaksi)
• Oppimistehtävät
• Ohjausresurssit (mm. ajankäyttö); opp.tehtävien, prosessin ohjaus
sekä palautteet
• Oppimisen edistäminen ja metakognitiivisten taitojen kehittymisen
tukeminen
• Ohjeet
• Ohjauspyrkimykset
• Oppimistilanteiden ohjaus
• Opiskelun seuranta
• Ohjauksen välineet ja mediat

15. Henkilökohtaiset verkko-ohjausprosessit
edellyttävät ohjaajalta
verkon resurssien ja välineiden tuntemusta
esim. Moodlen ja sosiaalisen median
• kykyä arvioida opiskelijoiden tietoteknisiä valmiuksia
ja ohjauksellisia tarpeita
• mahdollisuutta käyttää verkon resursseja osana
ohjauskeskusteluja
• taitoa tukea opiskelijaa verkon resurssien käytössä

16. Lisäksi ohjaajalla on hyvä olla
• aktiivisen kuuntelun taitoa, jolla hän osoittaa ymmärtämystä
opiskelijaa kohtaan
• kykyä tarjota opiskelijalle uusia tietoja ja perspektiivejä sekä
kykyä nähdä, miten uudet näkökulmat auttavat opiskelijaa
ymmärtämään omaa tilannettaan
• oikea johdattelutekniikka, joka koostuu avoimista kysymyksistä,
opiskelijan näkemyksien selventämisestä ja tiivistämisestä sekä
keskustelun kohdentamisesta olennaisiin kysymyksiin
• taitoa tukea opiskelijaa realististen, ammatillista ja
henkilökohtaista kasvua tukevien tavoitteiden muotoilussa

17. Verkkoryhmien ohjaaminen edellyttää
ohjaajalta (Manninen&Nevgi 2000)
• ryhmän työskentelyn aikatauluttamista
• käsiteltävien aiheiden määrittelyä
• ryhmän toiminnan sääntöjen ja netiketin määrittelyä
• keskustelujen ja tehtävien ohjeistusta sekä vastuuta niiden
toteutumisesta
• keskustelujen aloittamista sekä opiskelijoiden ohjaamista
aiheiden mukaisesti
• ystävällisen ilmapiirin luomista rohkaisun ja positiivisen
palautteen avulla
• olennaisten kysymysten sekä erilaisten näkökulmien ja
vaihtoehtojen esittämistä

18. Ohjauksen muotoja verkossa (Koli2011)
•Ennakkoon valmisteltu ja suunniteltu oppimisprosessi ja sen
rakenne, ohjeet ja oppimistehtävät.
Ennakkoon strukturoitu
ohjaus
•Oppimistehtävien palaute ja ajankohdat, ohjaus ajallisesti ja
resurssien mukaan suunniteltuna eri vaiheisiin ja tilanteisiin,
opiskelun seuranta.
Ennakkoon päätetty
ohjaus
•Oppijasta –opiskelijasta lähtöisin oleva ohjaus. Opiskelija pyytää
tarvittaessa ohjausta esim. ohjauspyyntölomakkeella.On Demand -ohjaus
•Ohjaajan reagointia esim. opiskelun etenemisen seurannassa tai
vaikka keskustelualueella. Ohjausta tarpeen vaatiessaAd Hoc –ohjaus
•Dialogin ohjaus ja sen edistäminen, ohjaajan havainnot ja ohjaus
niiden perusteella
Vuorovaikutustilanteen
ohjaus

19. Verkko-ohjauksen välineitä (Koli 2008)
• Ohjeet ja tiedotteet
• Opintojakson uutispalsta
• Opiskeluun orientaatio tekstin, videon tai äänitteen avulla
• Oppimistehtävät ja toimeksiannot
• Ohjauspyyntölomake
• Aiheeseen liittyvät tsekkilistat
• Reflektiolomakkeet tai –kysymykset
• Verkkokeskustelut ja ohjausdialogi
• Arviointi eri vaiheissa
• Yksilö- ja ryhmäpalautteet
• Portfolio ja oppimispäiväkirja
• Scaffolding eli oppimisen ja työskentelyn tukemista erilaisin
ohjauksen keinoin (tuettu ohjaaminen)
• Opiskelun etenemisen seuranta

20. Opettaja voi ohjauksessaan
• osoittaa lukeneensa
tekstit, olla läsnä
• kannustaa
ihmettelemään ja
omien kysymysten
tekemiseen
• kohdistaa huomiota
keskeisiin käsitteisiin,
todellisiin ongelmiin
jne.
• rakentaa siltoja
monologisten
puheenvuorojen välille
• kysyä selkeyttäviä kysymyksiä:
miten? missä? milloin? kuka? mitä?
miksi?
• osoittaa ristiriitoja suunnitelmien ja
tekojen välillä
• hyväksyä, tukea, pyytää kertomaan
lisää
• auttaa pilkkomaan isoja kysymyksiä
pienempiin osiin
• arvioida argumentaation
vakuuttavuutta

21. Kysymyssarja (verkko)-ohjauksen
(Koli&Silander 2003)
• Mikä on ongelmasi? (kuvaa tarkasti)
• Miten olet yrittänyt ratkoa
ongelmaa/päästä eteenpäin?
• Oletko tarkistanut löytyykö ongelmaasi
vastaus keskustelualueelta muiden
viesteistä tai ohjeista? Mistä muualta
olet yrittänyt hakea tietoa?
• Oletko kysynyt apua muilta oppijoilta?
Oletko saanut apua? Millaista?
• Mikä olisi oma ajatuksesi ongelman
ratkaisemiseksi?
• Mihin tarvitset ohjausta? Millaista apua
ohjaajalta tarvitset?

22. Kysymyksiä verkkoryhmän ohjauksen tueksi
(Ruponen, Nummenmaa&Koivuluhta 2000)
Suunnittelu (ryhmän
tarkoitus, toiminta ja
toteutus)
• Millaiset verkon resurssit
soveltuvat ryhmän
työskentelyyn?
• Miten verkkoympäristössä
työskentely tukee ryhmän
tarkoitusta ja sen tavoitteita?
• Mikä on ryhmän motivaatio ja
valmius käyttää verkon
välineitä ja palveluita?
Aloitus (yhteenkuuluvuus,
esittely ja ryhmän jäsenten
roolit)
• Miten verkossa työskentely
tukee ryhmän jäsenten
yhteenkuuluvuutta?
• Miten verkkoympäristö edistää
ryhmän jäsenten roolien
löytymistä sekä heidän
tutustumista toisiinsa?
• Millä tavoin ohjaus
toteutetaan?

23. Kysymyksiä verkkoryhmän ohjauksen tueksi
(Ruponen, Nummenmaa&Koivuluhta 2000)
Siirtymä (luottamuksen
kehittyminen, ryhmän
päämäärien ja työskentely-
periaatteiden omaksuminen)
• Miten ryhmän jäsenten
luottamus toisiinsa
varmistetaan?
• Mitkä ovat ryhmän päämäärät?
• Miten verkon resurssit
sitouttavat ryhmän jäseniä
ryhmän päämääriin ja
työskentelyperiaatteisiin?
Työskentely
• Mitä
verkkoympäristössä
työskentely edellyttää
ryhmäläisiltä?
• Miten heitä ohjeistetaan
verkon resurssien käyttöön?
• Miten ryhmän jäsenten
erilaiset valmiudet käyttää
verkon resursseja otetaan
huomioon

24. Kysymyksiä verkkoryhmän ohjauksen tueksi
(Ruponen, Nummenmaa&Koivuluhta 2000)
Lopetus
• Miten verkon resurssien käyttö tukee
ryhmän tavoitteiden saavuttamista?
• Millainen on ryhmän ohjaustarve
työskentelyn jälkeen?
• Miten ryhmä aikoo työskennellä
jatkossa?