IMPROn järjestämässä Paikkatieto sote-uudistuksen tukena -seminaarissa 8.10.2019 Oulun yliopiston dosentti Harri Antikainen esitteli paikkatiedon hyödyntämistä sote-alan päätöksenteossa. Esityksen keskiössä erityisesti palveluiden optimointi ja kustannustehokkuus.

1. 6.11.2019 1
Paikkatietoanalytiikka sote-
päätöksenteon tukena
Harri Antikainen
Oulun yliopisto
Maantieteen tutkimusyksikkö
Geoinformatiikan tutkimusryhmä

2. Oulun yliopisto /
Geoinformatiikan tutkimusryhmä
• Tutkimuksen painopisteenä terveyden
ja hyvinvoinnin maantiede, sisältäen
mm. seuraavat teemat:
- Sote-palveluiden maantieteellinen
saavutettavuus ja optimaalinen sijoittelu
- Sote-henkilökuljetukset (Kela- ja
vammaismatkat)
- Väestökohortit ja potilasdata
- Ympäristöaltisteiden vaikutus terveyteen
• Sote-uudistus /
Keskittämis- ja päivystysasetus

3. Terveyspalveluiden maantieteellinen
saavutettavuus
• Saavutettavuusvyöhykkeet – perinteinen tapa kuvata
palveluiden maantieteellistä saavutettavuutta
• Saavutettavuus voidaan mitata fyysisenä etäisyytenä
tai matka-aikana liikenneverkkoa pitkin, tarvittaessa
eri liikennevälineillä
• Tilastokeskuksen väestöruudut (250m×250m tai
1km×1km) mahdollistavat alueellisesti täsmällisen
tarkastelun saavutettavuuden merkityksestä
palvelujen käyttäjille
• Huotari T, Antikainen H, Rusanen J, Kotavaara O, Haukipuro K, Jaako N
(2018). Paikkatieto – avain sairaaloiden saavutettavuuden analysointiin.
Suomen Lääkärilehti 73, 1609-1610.
Matka-aika lähimpään sairaalaan OYS:n
erityisvastuualueella

4. Terveyspalveluiden maantieteellinen
saavutettavuus
• ”Luonnollisten” saavutettavuusalueiden ja
hallinnollisten alueiden vertailu
• Yliopistolliset sairaalat: kuinka hyvin
erityisvastuualueiden hallinnolliset rajat
vastaavat matka-ajan mukaan muodostuvia
saavutettavuusalueita
• Huotari T, Antikainen H, Keistinen T, Rusanen J (2017).
Accessibility of tertiary hospitals in Finland: A comparison of
administrative and normative catchment areas. Social
Science & Medicine 182: 60-67.
A B
Yliopistosairaaloiden saavutettavuusvyöhykkeet
tunnin välein
A: Vyöhykkeet erityisvastuualueiden rajojen sisällä
B: Hallinnollisista rajoista riippumattomat vyöhykkeet

5. Terveyspalvelujen kysynnän ja tarjonnan
alueellinen kohtaaminen
• Two-step floating catchment area (2SFCA)
-menetelmää on viime vuosina käytetty laajasti
maailmalla terveyspalvelujen kysynnän ja
tarjonnan tarkastelussa
• Soveltuu erityisesti palveluihin, joiden tarjoajan
käyttäjä saa valita vapaasti
• Huomioi päällekkäiset saavutettavuusalueet
• Auttaa tunnistamaan hyvin tai heikommin
palvellut alueet
• Lankila T ym. (2015). Sosiaali- ja terveyspalveluverkon
kehityskuva 2025: Paikkatieto- ja saavutettavuusperustainen
tarkastelu. Sitra, elektroninen aineisto.
Terveysasemien, apteekkien ja yksityisten palvelutuottajien
palvelukapasiteetti suhteessa ennustettuun väestöön 2025

6. Palveluiden optimaalinen sijoittelu
• Sijainti-allokointi (Location-Allocation)
• Missä palveluiden kannattaisi sijaita,
jotta sijainnit palvelisivat väestöä
mahdollisimman hyvin?
• Soveltuu sekä palveluiden
keskittämisen arviointiin että uusien
palveluyksiköiden perustamiseen
• Lankila T ym. (2015). Sosiaali- ja
terveyspalveluverkon kehityskuva 2025: Paikkatieto-
ja saavutettavuusperustainen tarkastelu. Sitra,
elektroninen aineisto.
Maantieteellisen saavutettavuuden kannalta optimaaliset keskussairaalat
ja väestöallokaatio 5 ja 15 sote-alueen skenaarioissa
5 sote-aluetta 15 sote-aluetta

7. Palveluiden optimaalinen sijoittelu,
kehittyneemmät analyysimahdollisuudet
• Kapasiteettirajoitteiden huomiointi:
sekä alaraja että yläraja
- Esimerkiksi leikkausten minimimäärä tai
vuodepaikkojen enimmäismäärä
• Palvelujen sijainti suhteessa väestön
mobiliteettiin
- Sote-palveluiden sijoittelu vallitsevien
asiointisuuntien mukaisesti
• Kehitystyö meneillään
Vallitseva asiointisuunta
voisi laajentaa asioinnin
kohteena olevan
sijainnin palvelualuetta
Sijainti A
Sijainti B

8. Sote-henkilökuljetukset
• Kelan sairausvakuutuslain mukaan
korvattavia taksimatkoja yhdistellään
nykyään koko Manner-Suomessa
• Kuljetusten yhdistely tuottaa varsin
merkittäviä säästöjä
• Taksikuljetusten yhdistely toimii varsin
tehokkaasti jo nyt, mutta yhdistelypotentiaalia
on edelleen olemassa paljon
• Antikainen H, Rusanen J, Tillman P (2018). Sairausvakuutuksen
korvaamien taksimatkojen yhdistelyllä saavutettavien säästöjen
arviointi. Työpapereita 142. Kela.
• Antikainen H, Rusanen J, Tillman P (2018). Taksimatkojen
yhdistelypotentiaalin arviointi paikkatietoanalyysillä. Terra 130, 163-173.
Kelan korvaamien taksimatkojen toteutunut yhdistelyaste TAYS-
erva-alueen kunnissa 2015

9. Eri sektorien korvaamien/järjestämien
henkilökuljetusten yhdistely?
• Meneillään oleva tutkimus Oulusta (Rahoitus: Kela)
• Oulun kaupungin vammaismatkat sekä Pohjois-
Pohjanmaan Kela-taksimatkat 2016
• Vammaismatkoihin oikeutetut henkilöt ovat merkittävä
Kela-matkojen käyttäjäryhmä
• Vammaismatkojen ja Kela-matkojen välillä kohtalaisen
runsaasti yhdistelymahdollisuuksia, myös ajoneuvojen
esteettömyysvaatimus huomioiden
• Kuljetusten järjestämisen uudistamistarve?
Vammais- ja Kela-matkojen tyypilliset kohteet Oulussa
Vammaismatkat
Kela-matkat

10. Kohortit ja ympäristöterveys
• Ympäristöaltisteiden vaikutus terveyteen
• Sekä pitkäaikaiset että äkilliset
terveysvaikutukset
• Mm. kylmäjaksojen vaikutus → voi aiheuttaa
äkillisiä piikkejä terveyspalvelujen tarpeeseen
• Ryti N ym. (2018). Coronary stenosis as a modifier of the effect
of cold spells on the risk of sudden cardiac death: a case-
crossover study in Finland. BMJ Open 2018:e020865.
• Ryti N ym. (2017). Risk of sudden cardiac death in relation to
season-specific cold spells: a case-crossover study in Finland.
BMJ Open 2017;0:e017398.
• Ryti N ym. (2017). Cold spells and ischaemic sudden cardiac
death: effect modification by prior diagnosis of ischaemic heart
disease and cardioprotective medication. Scientific Reports
7:41060.

11. Paikkatietoaineistot – haasteita
• Sote-palveluntuottajien sijaintitietojen laatu ja saatavuus toistuvana ongelmana
- Palvelutietojen koostaminen lukuisista eri lähteistä (Tilastokeskus, Valvira, TOPI-
toimipaikkarekisteri, Palvelutietovaranto, kuntien verkkosivut, ...),
- Sijaintitiedot laadultaan ja ajantasaisuudeltaan vaihtelevia
- Tietojen kattavuus: ovatko kaikki palveluyksiköt mukana
- Tiedot palvelukohteissa tarjottavista palveluista?
→ Tarvetta yhdelle tietojärjestelmälle ja sijaintitietojen master-rekisterille
• Myös osoitteiden paikantaminen haasteena: sote-paikkatiedot ovat usein osoite-
muodossa, jotka tarpeen saada ”kartalle”
- Esimerkiksi sote-palvelujen toimipaikat, kuljetusten lähtö- ja kohdepaikat, henkilöiden
kotiosoitteet tai hälytystehtävien kohteet
- MML:n osoitepaikannus-rajapinta merkittävä kansallinen askel oikeaan suuntaan, mutta ei
kuitenkaan kattava

12. Kiitos!
• Yhteystiedot:
- Harri Antikainen (dosentti)
- Tiina Lankila (tutkijatohtori)
- Tiina Huotari (tohtorikoulutettava)
- Aleksi Nivala (tutkimusavustaja)
- Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@oulu.fi
• Oulun yliopiston Maantieteen tutkimusyksikkö / Geoinformatiikka:
https://www.oulu.fi/geography/node/57491