IMPROn järjestämässä Paikkatieto sote-uudistuksen tukena -seminaarissa 8.10.2019 Oulun yliopiston dosentti Harri Antikainen esitteli paikkatiedon hyödyntämistä sote-alan päätöksenteossa. Esityksen keskiössä erityisesti palveluiden optimointi ja kustannustehokkuus.
IMPROn järjestämässä Paikkatieto sote-uudistuksen tukena -seminaarissa 8.10.2019 Oulun yliopiston dosentti Harri Antikainen esitteli paikkatiedon hyödyntämistä sote-alan päätöksenteossa. Esityksen keskiössä erityisesti palveluiden optimointi ja kustannustehokkuus.
Työikäisen väestön lääkkeet terveydenhuollon eri sektoreilla Oulun kaupungissaTITA research
Katri Aaltonen, Jani Miettinen, Timo Maljanen, Lauri Virta ja Jaana Martikainen. Työikäisen väestön lääkkeet
terveydenhuollon eri sektoreilla. Esitys Sosiaalipolitiikan päivillä Turussa 27.-28.10.2016.
Oulun kaupungissa
Digitalisaatio, logistiikan kehitys ja väestöpohjan muutokset voivat mullistaa suomalaista sote-maisemaa myös lähipalvelujen osalta jo lähivuosien ja -vuosikymmenten aikana. Näin kertoo vastavalmistunut, Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikön Sitran tilauksesta tekemä palveluverkkoselvitys. Lähipalvelujen saatavuus on suomalaisten arkea suorimmin koskettava asia valtakunnallisessa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa. Palveluverkkoselvityksessä on arvioitu väestön alue- ja ikärakenteen sekä siten myös sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeiden ja saavutettavuuden muutoksia vuoteen 2025 mennessä.
Jenni Blomgren: Avoterveydenhuoltoa rinnakkain ja päällekkäin eri sosioekonomisissa ryhmissä. Tarkastelussa Oulu. Esitys seminaarissa "Kelan etuudet sotessa – onko monikanavarahoitus pian historiaa?" 1.12.2015. Kelan päätalo, Helsinki.
Jenni Blomgren: Kelan tutkimuswebinaari 30.3.2022: Etuuksien ja palveluiden risteyskohdassa - mitä rekisteriaineisto kertoo palveluiden ja etuuksien käytöstä eri väestöryhmissä.
Vertaileva analyysi Länsi-Suomen sote-alueestaPorin kaupunki
1. Sote–uudistuksen tausta lyhyesti
2. Mistä puhutaan kun puhutaan Länsi-Suomen Sote–alueesta: vertaileva kantokykyanalyysi alueesta ja alueen kunnista
Mielenterveyspalvelujen vaikutusten kansainvälistä vertailua – REFINEMENT ja CEPHOS-LINK
hankkeiden tuloksia - Kristian Wahlbeck, tutkimusprofessori, THL; kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura (Slideshare)
Terveysturvan tutkimuksen päällikön Hennamari Mikkolan esitys "Sairausvakuutuksen menestystarinat ja sudenkuopat" Kelan tutkimusosaston aamukahvitietoiskussa 12.3.2014.
Työikäisen väestön lääkkeet terveydenhuollon eri sektoreilla Oulun kaupungissaTITA research
Katri Aaltonen, Jani Miettinen, Timo Maljanen, Lauri Virta ja Jaana Martikainen. Työikäisen väestön lääkkeet
terveydenhuollon eri sektoreilla. Esitys Sosiaalipolitiikan päivillä Turussa 27.-28.10.2016.
Oulun kaupungissa
Digitalisaatio, logistiikan kehitys ja väestöpohjan muutokset voivat mullistaa suomalaista sote-maisemaa myös lähipalvelujen osalta jo lähivuosien ja -vuosikymmenten aikana. Näin kertoo vastavalmistunut, Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikön Sitran tilauksesta tekemä palveluverkkoselvitys. Lähipalvelujen saatavuus on suomalaisten arkea suorimmin koskettava asia valtakunnallisessa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksessa. Palveluverkkoselvityksessä on arvioitu väestön alue- ja ikärakenteen sekä siten myös sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeiden ja saavutettavuuden muutoksia vuoteen 2025 mennessä.
Jenni Blomgren: Avoterveydenhuoltoa rinnakkain ja päällekkäin eri sosioekonomisissa ryhmissä. Tarkastelussa Oulu. Esitys seminaarissa "Kelan etuudet sotessa – onko monikanavarahoitus pian historiaa?" 1.12.2015. Kelan päätalo, Helsinki.
Jenni Blomgren: Kelan tutkimuswebinaari 30.3.2022: Etuuksien ja palveluiden risteyskohdassa - mitä rekisteriaineisto kertoo palveluiden ja etuuksien käytöstä eri väestöryhmissä.
Vertaileva analyysi Länsi-Suomen sote-alueestaPorin kaupunki
1. Sote–uudistuksen tausta lyhyesti
2. Mistä puhutaan kun puhutaan Länsi-Suomen Sote–alueesta: vertaileva kantokykyanalyysi alueesta ja alueen kunnista
Mielenterveyspalvelujen vaikutusten kansainvälistä vertailua – REFINEMENT ja CEPHOS-LINK
hankkeiden tuloksia - Kristian Wahlbeck, tutkimusprofessori, THL; kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura (Slideshare)
Terveysturvan tutkimuksen päällikön Hennamari Mikkolan esitys "Sairausvakuutuksen menestystarinat ja sudenkuopat" Kelan tutkimusosaston aamukahvitietoiskussa 12.3.2014.
Ikäohjelman tavoitteena on hyvän ikääntymisen turvaaminen ja iäkkäiden henkilöiden palvelujen parantaminen. Henkilöstön saatavuus ja riittävyys ovat keskeisessä roolissa laadukkaiden ja riittävien palveluiden turvaamisessa.
Webinaarin tavoitteena on keskustella laaja-alaisesti ja eri näkökulmista henkilöstön saatavuuteen ja riittävyyteen liittyvistä tekijöistä sekä tuoda esiin olemassa olevia ja tulevaisuuteen tähtääviä ratkaisuja.
Accessibility of health services - transporting people and servicesSTN IMPRO
IMPRO:n järjestämässä Paikkatieto sote-uudistuksen tukena -seminaarissa 8.10.2019 Helsingin yliopistolla Oulun yliopiston Tiina Lankila ja Tiina Huotari esittelivät tuloksiaan terveydenhuollon saavutettavuus -tutkimuksistaan. Esityksessä keskityttiin erityisesti palveluiden mobiliteettiin sekä asiakkaiden liikkumiseen.
Paikkatiedon hyödyntäminen terveydenhuollon uudistuksessa ja arvioinnissaSTN IMPRO
IMPROn järjestämässä Paikkatieto sote-uudistuksen tukena seminaarissa 8.10.2019 THL:n sote-arvioinnista vastaava projektipäällikkö Kimmo Parhiala esitteli paikkatiedon tuomia mahdollisuuksia sote-järjestelmään.
Hallitusohjelma ja sote-palvelujärjestelmäSTN IMPRO
IMPROn järjestämässä Paikkatieto sote-uudistuksen tukena seminaarissa 8.10.2019 sosiaali- ja terveysministeriön lääkintäneuvos Timo Keistinen esitteli uuden hallituksen sote-suunnitelmaa. Keistinen on mukana sote-uudistuksen valmistelussa.
Walking and cycling in accessibility researchSTN IMPRO
IMPROn järjestämässä Paikkatieto sote-uudistuksen tukena seminaarissa 8.10.2019 Helsingin yliopiston Digital Geography Labin tohtorikoulutettava Elias Willberg esitteli matka-aikojen optimointia. Tutkimuksessaan hän keskittyy palveluiden saavutettavuuteen pyöräilyn ja kävelyn näkökulmasta.
Optimizing Geographic Access to Health CareSTN IMPRO
IMPROn järjestämässä Paikkatieto sote-uudistuksen tukena seminaarissa 8.10.2019 Pohjois-Carolinan yliopiston Eric Delmelle esitteli Yhdysvalloissa tekemäänsä tutkimusta terveyspalvelujen optimoinnista paikkatietoa hyödyntäen.
IMPROn järjestämässä Paikkatieto sote-uudistuksen tukena seminaarissa 8.10.2019 Pohjois-Carolinan yliopiston Eric Delmelle esitteli nousevia teemoja terveysmaantieteen saralla. Esityksen keskiössä on uusien teknologioiden ja niiden datan hyödyntäminen terveysmaantieteessä.
Geospatial costs of delivering health in FinlandSTN IMPRO
IMPRO project's presentation at Understanding Present and Future Public Service Delivery Costs, a kick-off workshop hosted by OECD, Brussels, June 28th, 2019.
Geospatial Health as Interdisciplinary Research for Health Care Reform and Pl...STN IMPRO
Geospatial Health as Interdisciplinary Research for Health Care Reform and Planning. Markku Tykkyläinen – Mikko Pyykönen – Sami Sieranoja – Pasi Fränti – Tiina Laatikainen
University of Eastern Finland, IMPRO, Joensuu
Jee Wei Lim: Challenges of measuring care integration
Markku Satokangas: Vältettävissä olevat sairaanhoitojaksot
1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Alueelliset ja sosioekonomiset erot vältettävissä
olevissa sairaalahoitojaksoissa (VOS)
avohuollon suoriutumisen epäsuora indikaattori
Yleislääketieteen erikoislääkäri, erikoistutkija Markku Satokangas
10.6.2021
2. Rekisteripohjaiset mittarit
- kotimaisten terveydenhuoltorekisterien mahdollisuudet:
• pitkiä aikasarjoja
• yksilötason tietoja
• lupaprosessin myötä yhdistäminen muuhun rekisteritietoon
• objektiivisuus (kyselyaineistoihin verrattuna)
- rajoitteet:
• tietojen kirjaamisen luotettavuus
• tietojen keräämisen epävarmuudet ja kattavuus
• tiedon taso (diagnoosit ja toimenpiteet)
• valikoituneisuus (terveydenhuollon käyttötietoa)
10.6.2021
Markku Satokangas 2
3. Alue-erojen tarkastelu väestötasolla
- alueellisia arvoja määrittäviä tekijöitä:
• asukkaiden ikä- ja sukupuolirakenne
• palveluiden tarve (mm. sairastavuus, sosioekonominen asema)
• palveluiden tarjonta ja saavutettavuus
- aluetasot:
• väestöruudut (1km x 1km)
• postinumeroalueet
• asuinkunta
• sairaanhoitopiirit/ hyvinvointialueet, erityisvastuualueet
• kuntien osa-alueet
- yksittäisten henkilöiden tunnistamisen ehkäiseminen
10.6.2021
Markku Satokangas 3
4. Esimerkkinä VOS-jaksot
- valikoidut, päivystyksellisesti alkaneet
vuodeosastohoitojaksot
- kansainvälisesti käytetty avohuollon/
perusterveydenhuollon suoriutumisen ja laadun epäsuora
mittari
• hyvin toimiva avohuolto vähemmän VOS-jaksoja
- laaja-alainen, ns. outcome–mittari
10.6.2021
Markku Satokangas 4
6. VOS-jaksot mittarina
- vain osa jaksoista todella ehkäistävissä
- alueellisille eroille ei yhtä oikeaa tavoitearvoa
”benchmark”-lähetysmistapa
• vertailu koko maan keskiarvoon alhaisissakin arvoissa
todennäköisesti parantamisen varaa
- ”sentinel”–luonne = korkeat arvot viittaavat suorituskyvyn
ongelmiin
tarkemman tarkastelun tarve
10.6.2021
Markku Satokangas 6
7. VOS-jaksojen vältettävyys
Australia: 46 % kroonisista VOS-jaksoista ehkäistävissä1, syyt
moninaisia & päällekkäisiä2
1. järjestelmä, esim.:
• puutteet sosiaalipalveluissa, niiden tasossa tai niihin ohjauksessa
• hoitoa/ hoitoon hakeutumista koordinoivien ammattihenkilöiden
puute
2. annettu hoito, esim.:
• yleislääkärin antaman hoidon heikko laatu
• hoitosuunnitelmien puutteet
3. potilas, esim.:
• vaillinainen sitoutuminen lääkitysohjeisiin
• ohjauksen ja lisäneuvonnalle tarve
• riittämättömät taidot omahoidon toteuttamiseen
10.6.2021
Elsi Lindell, Sonja Lumme ja Markku Satokangas 7
1Johnston et al (2020), 2Longman et al. (2021)
8. VOS-jaksot Suomessa
- väestöön suhteutettu määrä n. 20 per 1000 asukasta
- selvästi yhteydessä ylikuolleisuuteen, jossa alue-eroja3
• erityisesti rokotuksin ehkäistävissä jaksoissa
- VOS-jaksojen esiintyvyys ja sosioekonomiset erot4-5
• painottuu jonkin verran miehiin
• lisääntyy selvästi ikääntymisen ja liitännäissairauksien myötä
• selvä tulogradientti, joka suosii hyväosaisia4
• erityisenä riskinä kasautuva huono-osaisuus5: yksin asuvat,
matalasti koulutetut köyhyysrajan alapuolella elävät
10.6.2021
Elsi Lindell ja Markku Satokangas 8
3Partanen et al (2020), 4Satokangas et al (2021), 5Lumme et al (2020)
9. VOS-jaksojen alue-erot Suomessa
10.6.2021
Markku Satokangas 9
- alue-erot kaventuneet v. 1996-20136
- korkeiden VOS-arvojen alueilla4,7
1. väestön korkea sairastavuus
2. paljon PTH-vuodeosastojaksoja
3. paljon ESH-vuodeosastojen käyttöä
(hoitopäivissä mitattuna)
- ikä- ja sukupuolivakioidussa
esiintyvyydessä merkittävää
aluevaihtelua4
- yksilöiden tulotaso ja liitännäissairaudet selittää
neljänneksen
- alueen sairastavuus ja terveydenhuollon
organisointi selittää kolmanneksen
10. VOS-jaksojen esiintyvyys hyvinvointialueilla
10.6.2021
Markku Satokangas 10
Kaikki VOS-jaksot
0
1000
2000
3000
4000
5000
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
VOS−jaksot,
esiintyvyys
per
100,000
asukasta
Helsinki
Kainuu
Koko maa
Lappi
Pohjois−Pohjanmaa
Päijät−Häme
Tuotannossa ja tulossa Sotkanettiin
1500
2250
3000
2018
1600
2700
3800
2002
11. VOS-jaksojen esiintyvyys hyvinvointialueilla
(2)
10.6.2021
Markku Satokangas 11
VOS-jaksot ilman PTH-vuodeosastojaksoja
Tuotannossa ja tulossa Sotkanettiin
0
1000
2000
3000
4000
5000
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
VOS−jaksot,
esiintyvyys
per
100,000
asukasta
Helsinki
Kainuu
Koko maa
Lappi
Pohjois−Pohjanmaa
Päijät−Häme
1100
1800
2400
2002
700
1500
2300
2018
13. Kirjallisuus
1. Johnston, J., Longman, J., Ewald, D., King, J., Das, S., & Passey, M. (2020). Study of potentially preventable hospitalisations (PPH)
for chronic conditions: what proportion are preventable and what factors are associated with preventable PPH? BMJ open, 10(11),
e038415. https://doi.org/10.1136/bmjopen-2020-038415
2. Longman, J., Johnston, J., Ewald, D., Gilliland, A., Burke, M., Mutonga, T., & Passey, M. (2021). What could prevent chronic
condition admissions assessed as preventable in rural and metropolitan contexts? An analysis of clinicians’ perspectives from the
DaPPHne study. PloS one, 16(1), e0244313. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0244313
3. Partanen, V.-M., Arffman, M., Manderbacka, K., & Keskimäki, I. (2020). Mortality related to ambulatory care sensitive hospitalisations
in Finland. Scandinavian Journal of Public Health, 1403494820944722. https://doi.org/https://doi.org/10.1177/1403494820944722
4. Satokangas, M., Arffman, M., Antikainen, H., Leyland, A. H., & Keskimäki, I. (2021). Individual and Area-level Factors Contributing to
the Geographic Variation in Ambulatory Care Sensitive Conditions in Finland: A Register-based Study. Medical care, 59(2), 123-130.
https://doi.org/10.1097/mlr.0000000000001454
5. Lumme, S., Manderbacka, K., Arffman, M., Karvonen, S., & Keskimaki, I. (2020). Cumulative social disadvantage and
hospitalisations due to ambulatory care-sensitive conditions in Finland in 2011─2013: a register study. BMJ open, 10(8), e038338.
https://doi.org/https://doi.org/10.1136/bmjopen-2020-038338
6. Manderbacka, K., Arffman, M., Satokangas, M., & Keskimäki, I. (2019). Regional variation of avoidable hospitalisations in a universal
health care system: a register-based cohort study from Finland 1996−2013. BMJ open, 9(7), e029592.
https://doi.org/10.1136/bmjopen-2019-029592
7. Satokangas, M., Lumme, S., Arffman, M., & Keskimäki, I. (2019). Trajectory modelling of ambulatory care sensitive conditions in
Finland in 1996–2013: assessing the development of equity in primary health care through clustering of geographic areas – an
observational retrospective study. BMC health services research, 19(1), 629. https://doi.org/10.1186/s12913-019-4449-7
10.6.2021
Elsi Lindell, Sonja Lumme ja Markku Satokangas 13
Editor's Notes
Hyvinvointivaltion tutkimus- ja uudistaminen –yksikkö
Terveystaloustiede ja oikeudenmukaisuus –tiimi
Mitä hienosyisempi tarkastelu / jaottelu sitä useammin raportoinnissa huomioitava myös yksittäisten potilaiden tunnistamisen mahdollisuus + sen ehkäiseminen.
Rekisteritutkimuksella tavoitetaan suuria linjoja, aineistoissa jonkin verran ”suttuisuutta” ja epätarkuutta, joka huomioitava ja hyväksyttävä
PTH toiminnan ohjaamisen ja johtamisen tueksi
alueellisten ja sosioekonomisten erojen arvioiminen palveluiden saatavuudessa ja vaikuttavuudessa äärimmäisen tärkeää.
Ero prosessimittareihin: esim. RR-tauti, jossa yksittäinen prosessimittari voi olla %-osuus RR-taudin potilaista, joilta mitattu verenpaine / %-osuus RR-taudin potilaista joilla mittaustulos tavoitearvoissa
Akuutit: nopea tunnistaminen ja hoito
Krooniset: sairastumisen ennaltaehkäisy (mm. elintavat & terveystottumukset), hyvä hoitotasapaino ja pahenemisvaiheiden ehkäisy
Rokotuksin ehkäistävät: riskiryhmien tunnistaminen ja rokottaminen
Outcome-mittari ei rajaa sitä, miten lopputulokseen päästään ja on itsessään usein merkityksellinen
Vertailu prosessimittareihin – esimerkkinä RR-tauti, jossa prosessimittarina voi olla joko mitattu verenpaine tai yksittäinen tavoitearvoissa oleva mittaus
Johnston, J., Longman, J., Ewald, D., King, J., Das, S., & Passey, M. (2020). Study of potentially preventable hospitalisations (PPH) for chronic conditions: what proportion are preventable and what factors are associated with preventable PPH? BMJ open, 10(11), e038415. doi:10.1136/bmjopen-2020-038415 (Australia)
Longman, J., Johnston, J., Ewald, D., Gilliland, A., Burke, M., Mutonga, T., & Passey, M. (2021). What could prevent chronic condition admissions assessed as preventable in rural and metropolitan contexts? An analysis of clinicians’ perspectives from the DaPPHne study. PloS one, 16(1), e0244313. doi:10.1371/journal.pone.0244313 (Australia)
Partanen, V.-M., Arffman, M., Manderbacka, K., & Keskimäki, I. (2020). Mortality related to ambulatory care sensitive hospitalisations in Finland. Scandinavian Journal of Public Health, 1403494820944722. doi:https://doi.org/10.1177/1403494820944722
Satokangas, M., Arffman, M., Antikainen, H., Leyland, A. H., & Keskimäki, I. (2021). Individual and area-level factors contributing to the geographic variation in ambulatory care sensitive conditions in Finland: a register-based study. Medical care, 59(2), 123-130. doi:https://doi.org/10.1097/mlr.0000000000001454
Lumme, S., Manderbacka, K., Arffman, M., Karvonen, S., & Keskimaki, I. (2020). Cumulative social disadvantage and hospitalisations due to ambulatory care-sensitive conditions in Finland in 2011─2013: a register study. BMJ open, 10(8), e038338. doi:https://doi.org/10.1136/bmjopen-2020-038338
Satokangas, M., Arffman, M., Antikainen, H., Leyland, A. H., & Keskimäki, I. (2021). Individual and Area-level Factors Contributing to the Geographic Variation in Ambulatory Care Sensitive Conditions in Finland: A Register-based Study. Medical care, 59(2), 123-130. https://doi.org/10.1097/mlr.0000000000001454
Manderbacka, K., Arffman, M., Satokangas, M., & Keskimäki, I. (2019). Regional variation of avoidable hospitalisations in a universal health care system: a register-based cohort study from Finland 1996−2013. BMJ open, 9(7), e029592. https://doi.org/10.1136/bmjopen-2019-029592
Satokangas, M., Lumme, S., Arffman, M., & Keskimäki, I. (2019). Trajectory modelling of ambulatory care sensitive conditions in Finland in 1996–2013: assessing the development of equity in primary health care through clustering of geographic areas – an observational retrospective study. BMC health services research, 19(1), 629. https://doi.org/10.1186/s12913-019-4449-7