Työn ja työvoiman käytön muutostrendejä selvittäneen trendityöryhmän loppuraportti julkistettiin 23.1.2015. Jenni Karjalaisen esitys julkistamistilaisuudessa.
Toni Ruohonen: Paljon palveluja käyttävien sote-asiakkaiden hoitopolut Kainuussa ja Keski-Suomessa. Esitys seminaarissa "Kelan etuudet sotessa – onko monikanavarahoitus pian historiaa?" 1.12.2015. Kelan päätalo, Helsinki.
Timo Hujanen: Monikanavarahoitus avoterveydenhuollon palveluissa. Esitys seminaarissa "Kelan etuudet sotessa – onko monikanavarahoitus pian historiaa?" 1.12.2015. Kelan päätalo, Helsinki.
STTK:n Työhyvinvointi 2010-seminaari"Työuraputket tiiviiksi – alusta, lopusta ja keskeltä"25-26.3.2010, Helsingin MessuksekusMitä työuraputkivuodot maksavat, mitä hyötyä on niiden tukkimisesta?
Elinkeinoministeri Olli Rehn ja maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen allekirjoittivat 14.10.2016 elinkeinoelämän, kiinteistöalan, kunta-alan ja öljyalan edustajien kanssa toimialakohtaiset sopimukset uusista energiatehokkuustavoitteista kaudelle 2017–2025. Ympäristöneuvos Maarit Haakanan esitys.
Oppimisen ja työllistymisen yhteyttä kuvaava nelikenttäanalyysi työvoimakoulutuksen opiskelijapalautteista. Eric Hällströmin kehittämän nettovaikuttavuusmittarin kuvaus.
Toni Ruohonen: Paljon palveluja käyttävien sote-asiakkaiden hoitopolut Kainuussa ja Keski-Suomessa. Esitys seminaarissa "Kelan etuudet sotessa – onko monikanavarahoitus pian historiaa?" 1.12.2015. Kelan päätalo, Helsinki.
Timo Hujanen: Monikanavarahoitus avoterveydenhuollon palveluissa. Esitys seminaarissa "Kelan etuudet sotessa – onko monikanavarahoitus pian historiaa?" 1.12.2015. Kelan päätalo, Helsinki.
STTK:n Työhyvinvointi 2010-seminaari"Työuraputket tiiviiksi – alusta, lopusta ja keskeltä"25-26.3.2010, Helsingin MessuksekusMitä työuraputkivuodot maksavat, mitä hyötyä on niiden tukkimisesta?
Elinkeinoministeri Olli Rehn ja maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen allekirjoittivat 14.10.2016 elinkeinoelämän, kiinteistöalan, kunta-alan ja öljyalan edustajien kanssa toimialakohtaiset sopimukset uusista energiatehokkuustavoitteista kaudelle 2017–2025. Ympäristöneuvos Maarit Haakanan esitys.
Oppimisen ja työllistymisen yhteyttä kuvaava nelikenttäanalyysi työvoimakoulutuksen opiskelijapalautteista. Eric Hällströmin kehittämän nettovaikuttavuusmittarin kuvaus.
Työn ja työvoiman käytön muutostrendejä selvittäneen trendityöryhmän loppuraportti julkistettiin 23.1.2015. Maija Lyly-Yrjänäisen esitys julkistamistilaisuudessa.
Ydinkohtia lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteesta.
Koko ennuste luettavissa verkossa:
https://www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut/tem-analyyseja/tyo-_ja_elinkeinoministerion_lyhyen_aikavalin_tyomarkkinaennuste_syksy_2015.97987.xhtml
The document outlines Finland's entrepreneurship package and measures to promote job growth. It notes that without new and growing companies, Finland will not meet its goals of increasing employment to 72% and adding 110,000 new jobs by 2019. The package includes measures like supporting self-employment, reforming unemployment benefits, providing innovation vouchers, establishing an innovation bank, streamlining hiring of foreign experts, offering residence permits for startups, and utilizing genome data to support health industries. The package aims to make entrepreneurship and investing more attractive through taxation changes and improved funding to strengthen small businesses and job creation.
Oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin, opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen ja kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen esitys tiedotustilaisuudessa kotouttamisen toimintasuunnitelmaa 3.5.3016
Tutkimuksella ja sen kautta syntyvällä osaamisella on ratkaiseva rooli tuottavuuden, talouskasvun, uusien innovaatioiden ja yritysten synnyttäjinä. Kuvan tiedot perustuvat yliopistoille ja ammattikorkekouluille syksyllä 2014 suunnatun kyselyn tuloksiin.
The document summarizes Minister of Economic Affairs Olli Rehn's speech on reforming the Finnish economy to improve competitiveness and sustainable growth. It outlines that Finland's GDP growth has lagged behind the Euro area average in recent years. It then describes the "Competitiveness Pact" which aims to reduce labor costs by 4% through measures like increasing annual working hours, reducing public sector bonuses, and implementing a pay freeze to improve cost competitiveness. The Pact is estimated to create 35,000-45,000 new jobs and improve public finances by 600 million euros. Finally, it briefly outlines other measures to enhance the business environment through tax reforms, innovation programs, and reducing red tape.
Mitä mieltä työterveyshuollot ovat tulevaisuudestaan?Työterveyslaitos
Skenaarioiden äänestystulosten ja SWOT –analyysien esittely Työterveyslaitoksen tiedotustilaisuudessa 31.8.2016. Esittäjä Työterveyslaitoksen tutkimus- ja palvelukeskuksen johtaja Jorma Mäkitalo.
Työsuojeluiltapäivässä keskiviikkona 7.3.2012 pohdittiin, miten hyvin tehty vaarojen selvittäminen ja toimiva työterveyshuolto edistävät työpaikan turvallisuutta, hyvinvointia ja työuran jatkamista. Seminaarin järjesti Turun Mauno Koivisto -keskuksessa Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen työsuojelulautakunta yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Ohessa SAK:n asiantuntijalääkärin Kari Haringin seminaarissa pitämä esitys työterveyshuollosta ja työpaikan yhteistyöstä.
Oulun palvelunohjaushanke on Oulun sosiaali- ja terveystoimen tilaajan ja tuottajan yhteinen kehittämishanke. Tavoitteena on kehittää geneerinen palvelu- ja asiakasohjausmalli, jota voidaan hyödyntää myös muissa kunnissa.
Sitran ja sosiaali- ja terveysministeriön työpaja hyvinvointitiedon toissijaisesta käytöstä ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä 31.3.2016.
Kimmo Haahkola ja Jaana Sinipuro, Sitra
Timo Koskimäki, Tilastokeskus
Toni Oras, Deloitte
TEM:n koronatilannekuva kokoaa yhteen seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, toimialoista ja toimintaympäristön muutoksista koronakriisissä. Kaikki tilannekuvat on koottu osoitteeseen https://tem.fi/tilannetietoa-koronakriisin-vaikutuksista
Työ- ja elinkeinoministeriön neljäs tilannetietopaketti kokoaa yhteen seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, TEM:n hallinnonalan palvelukyvystä ja toimintaympäristön muutoksista koronakriisissä. Tämänkertaisessa tilannekuvassa pääpaino teollisuudessa ja alueellisissa kehitysnäkymissä.
Työ- ja elinkeinoministeriö kokoaa kahden viikon välein tilannetietopaketin, joka sisältää seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, TEM:n hallinnonalan palvelukyvystä ja toimintaympäristön muutoksista.
Suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden Suomessa käyttämä rahan määrä eli matkailukysyntä oli arviolta 16,1 miljardia euroa vuonna 2019. Arvioiden mukaan kestää ainakin vuoteen 2022 ennen kuin kysyntä palautuu viime vuoden lukuihin.
Suomen Yrittäjät, työ- ja elinkeinoministeriö ja Finnvera tekevät kahdesti vuodessa pienten ja keskisuurten yritysten taloudellista asemaa kartoittavan Pk-yritysbarometrin. Syksyn barometri julkaistiin 11.9.2019.
TEM on koonnut laajan tietopaketin maahanmuuton ja kotouttamisen nykytilasta. Tietopaketin tavoitteena on antaa viimeisimpään tilasto- ja tutkimustietoon perustuva yleiskuva Suomeen suuntautuvasta maahanmuutosta ja kotouttamisesta, tämän hallituskauden (2015-2019) aikaisista politiikkatoimista sekä kehityskohdista.
Lisätiedot:
www.tem.fi
www.kotouttaminen.fi
Raija Kerättären ja Tuija Oivon esitys ”Osatyökykyisten reitit työllisyyteen – etuudet, palvelut, tukitoimet” sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle ja työministeri Jari Lindströmille tiedotustilaisuudessa 15.11.2018
Selvitys on osa hallituksen Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanketta (OTE).
Kaupungit ovat korkeaan osaamiseen ja tietoon nojaavan talouden keskeisiä rakennusalustoja ja valtioiden kilpailukyvyn voimanlähteitä. Kaupungeissa syntyy ratkaisuja, joilla vahvistetaan arkielämän toimivuutta, ympäristön houkuttelevuutta ja kestävyyttä, yhteenkuuluvuutta ja hyvinvointia sekä uutta kasvua.
Näiden ratkaisujen hyödyntämiseen hallitus vastaa suuriin kaupunkiseutuihin ja maakuntien keskuksiin keskittyvällä kaupunkiohjelmalla. Se on tarkoitettu toteutettavaksi osana monimuotoisen kaupunkipolitiikan kokonaisuutta, johon kuuluvat myös seutukaupunkiohjelma ja kestävän kaupunkikehityksen ohjelma.
Selvityshenkilö, johtaja Katarina Murron ja selvityshenkilö, oikeustieteen kandidaatti Rauno Vanhasen esitys yhteistoimintalain uudistamista koskevan selvityksen tiedotustilaisuudessa 5.11.2018.
2. Lähtökohta: Kataisen hallitusohjelma
”Työ- ja elinkeinoministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö
käynnistävät yhdessä poikkihallinnollisen selvitys- ja
kehityshankkeen, jossa selvitetään työmarkkinoiden ja
yritystoiminnan muutostrendejä ja rakennemuutoksia sekä
arvioidaan niiden vaikutuksia työn tekemisen muotoihin,
työvoiman käyttötapoihin ja työaikakysymyksiin.
Selvitysten ja arviointien perusteella päätetään
kolmikantaisesti tarvittavista jatkotoimista, jotka voivat olla
myös lainsäädäntömuutoksia.”
29.1.2015
3. Väliraportti 15.5.2012, kolmikantaisesti sovitut
jatkotoimet:
29.1.2015
1) Työaikapankkien käyttö ja työaikakysymykset rajattiin
pois työryhmän selvitystyöstä syyskuussa 2011
käsiteltäviksi erikseen työmarkkinakeskusjärjestöjen
työaikatyöryhmässä
2) Sosiaaliturvaselvitys, STM-vetoinen työryhmä
3) Hyvien käytäntöjen ja lakituntemuksen edistäminen
työpaikoilla: sukupuolten välinen tasa-arvo, sijaispankit,
määräaikaisten työsuhteiden perustellut syyt,
lomaoikeudet, yhteistoiminta
4) Osa-aikatyön edellyttämät mahdolliset lakimuutokset
4. 29.1.2015
5) Vuokratyön edellyttämät mahdolliset lakimuutokset ja
vuokratyöoppaan päivittäminen
6) Itsensätyöllistäjät: selvitys sosiaaliturvan, kilpailulainsäädännön ja
työsopimuslainsäädännön soveltamisesta itsensä työllistäjien
kohdalla valituissa EU-maissa
• joka käsiteltäväksi STM:n sosiaaliturvaryhmässä
• jonka perusteella arvioidaan kilpailulain soveltaminen
Suomessa itsensä työllistäjiin liittyen
• työsopimuslain soveltaminen Suomessa itsensä työllistäjiin
liittyen.
7) Työsuhteiden moninaisuus tulee huomioitava työorganisaatioiden
kehittämistyössä (esim. Tekes)
8) Tilastotarpeiden kartoittaminen.
5. Havaintoja: Työmarkkinoiden muutokset
29.1.2015
• Muutostrendeistä huolimatta työvoiman käyttötapojen
perusrakenteet ovat säilyneet 2000-luvulla verrattain
muuttumattomina.
• Palkansaajien ja yrittäjien jakauma pysynyt käytännössä ennallaan
• Noin kaksi kolmasosaa työllisistä oli sekä vuonna 2000 että 2013
töissä jatkuvassa kokoaikaisessa palkkatyössä
• Määräaikaisten palkansaajien osuus kaikista työllisistä hieman
vähentynyt; jatkuvaa osa-aikatyötä tekevien palkansaajien osuus
jatkanut jo 1990-luvulla alkanutta kasvuaan.
• Yksinyrittäjien, ammatinharjoittajien ja freelancereiden osuus on
kasvanut 40 prosentista 50 prosenttiin kaikista yrittäjistä (Pärnänen
& Sutela 2014)
6. 29.1.2015
Taulukko 1. 15-64-vuotiaiden työllisten työnteon muodot
vuosina 2000 ja 2013. Lukumäärä ja osuus työllisistä.
Työvoimatutkimus 2000 ja 2013. Tilastokeskus.
2000 2013 2000 2013
N N % %
Jatkuva kokoaikainen palkkatyö (sis. muu palkkatyö) 1 516 400 1 572 000 65,4 65,4
Määräaikainen kokoaikainen palkkatyö 254 100 240 100 11 10
Jatkuva osa-aikainen palkkatyö 163 000 206 700 7 8,6
Määräaikainen osa-aikainen palkkatyö 74 200 82 100 3,2 3,4
Muu (palkansaaja) 4 200 2 700 0,2 0,1
Maa-, metsä- ja kalatalousyrittäjät 87 600 55 300 3,8 2,3
Muiden alojen työnantajayrittäjät 86 500 85 800 3,7 3,6
Muiden alojen yksinyrittäjät 100 100 111 600 4,3 4,6
Muiden alojen ammatinharjoittajat ja freelancerit* 19 900 40 300 0,9 1,7
Töissä perheenjäsenenä yrityksessä tai maatilalla palkatta 11 800 6 600 0,5 0,3
Yhteensä 2 317 800 2 403 200 100 100
* 2013 sis. apurahansaajat
(Lähde: Pärnänen & Sutela 2014)
7. Havaintoja: Itsensätyöllistäjien asema
29.1.2015
• Itsensätyöllistäjien ongelmia (Tilastokeskus 2014):
• eri työntekomuotojen välillä liikkuminen
• huono tietämys sosiaaliturvasta
• heikko neuvotteluasema
• matala tulotaso, ja tulovirran epäsäännöllisyys
• sosiaaliturvajärjestelmän ja muiden
maksujärjestelmien joustamattomuus.
• Silti vain joka viides itsensätyöllistäjä haluaisi työskennellä
työsuhteessa (Tilastokeskus 2014)
8. • Sosiaaliturvassa ns. luovien alojen työryhmä teki lukuisia
esityksiä, jotka jatkovalmisteluissa (tarkempi kuvaus
esityksistä raportin sivulla 9)
• YEL–työtulon määrittämisellä on keskeinen merkitys
yrittäjien sosiaaliturvan määräytymisessä
• Erityisesti kulttuurialan itsensätyöllistäjien
neuvotteluasema on heikko (Tilastokeskus 2014)
• Kilpailulaissa ei nähty yksimielisesti muutostarpeita.
29.1.2015SDP viestintä
9. Johtopäätökset
1. Työsuhteen ja yrittäjyyden välille ei ole
tarkoituksenmukaista luoda lainsäädännöllistä kolmatta
ryhmää
2. Lainsäädännössä tulee kokonaistarkasteluna punnita,
kuinka muutosta kyetään tehokkaimmin hallitsemaan
siten, että vältytään kahtia jakaantuneilta työmarkkinoilta.
3.Työmarkkinoilla haettava toimialakohtaisia ratkaisuja
4.Työryhmän työn aikana on esitetty erilaisia näkemyksiä
työlainsäädännön uudistamistarpeista
5. Työvoiman käyttötapojen vaikutuksia on jatkossakin
arvioitava myös sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta.
29.1.2015SDP viestintä