Ydinkohtia lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteesta.
Koko ennuste luettavissa verkossa:
https://www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut/tem-analyyseja/tyo-_ja_elinkeinoministerion_lyhyen_aikavalin_tyomarkkinaennuste_syksy_2015.97987.xhtml
Skenaariolaskelmia työn muutoksen vaikutuksesta eläkejärjestelmään ja julkise...Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskuksen, Sitran, valtiovarainministeriön ja Demos Helsingin skenaariolaskelmia työn muutoksen vaikutuksesta eläkejärjestelmään ja julkiseen talouteen
Ympäristöministeriö, Etelä-Pohjanmaan liitto ja Suomen metsäkeskuksen Teollisen puurakentamisen hanke järjestivät yhteistyössä puurakentamiseen ja ilmastokysymyksiin keskittyvän
Ilmastoviisasta rakentamista - miksi maakunnat pitää rakentaa puusta? -seminaarin
Seinäjoella 24.10.2019.
Seminaarin materiaalia:
Puurakentamisen suunnitelmat Etelä-Pohjanmaalla ja suhtautuminen puurakentamiseen - Jaakko Jussila, Rakennustutkimus RTS Oy
Ydinkohtia lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteesta.
Koko ennuste luettavissa verkossa:
https://www.tem.fi/ajankohtaista/julkaisut/tem-analyyseja/tyo-_ja_elinkeinoministerion_lyhyen_aikavalin_tyomarkkinaennuste_syksy_2015.97987.xhtml
Skenaariolaskelmia työn muutoksen vaikutuksesta eläkejärjestelmään ja julkise...Eläketurvakeskus
Eläketurvakeskuksen, Sitran, valtiovarainministeriön ja Demos Helsingin skenaariolaskelmia työn muutoksen vaikutuksesta eläkejärjestelmään ja julkiseen talouteen
Ympäristöministeriö, Etelä-Pohjanmaan liitto ja Suomen metsäkeskuksen Teollisen puurakentamisen hanke järjestivät yhteistyössä puurakentamiseen ja ilmastokysymyksiin keskittyvän
Ilmastoviisasta rakentamista - miksi maakunnat pitää rakentaa puusta? -seminaarin
Seinäjoella 24.10.2019.
Seminaarin materiaalia:
Puurakentamisen suunnitelmat Etelä-Pohjanmaalla ja suhtautuminen puurakentamiseen - Jaakko Jussila, Rakennustutkimus RTS Oy
Muutokset työmarkkinoilla tilastojen valossaLiisa Larja
Työllisyyskasvu uhkaa taittua työvoimapulaan, vaikka työttömyys edelleen korkealla tasolla. Ikääntyneet tulevaisuudessa isossa roolissa työmarkkinoilla. Nuorten koulutustaso jää tavoitteista.
Vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö: Kuinka koronapandemia vaikuttaa Suomen ta...Suomen Pankki
Rahamuseon tapahtuma 6.10.2020
Keväällä 2020 maailmantalous yski ja Suomen talous niiskutti. Miksi koronapandemia vaikutti talouteen niin voimakkaasti? Vai selvisikö Suomi säikähdyksellä? Miten talouspolitiikalla hoidetaan talouden oireita?
Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö vastasi näihin kysymyksiin ja arvioi Suomen talouden näkymiä tästä eteenpäin.
Valtiokonttori
Kieku-hankeen loppusuora häämöttää - miltä näyttää tuottavuuskehitys?
toimialajohtaja Lasse Skog, Valtiokonttori
toimitusjohtaja Pirjo Pöyhiä, Palkeet
Valtio Expo 19.5.2015
Noususuhdanne maltillistuu mutta jatkuu. Viennin kasvu jää kuluvana vuonna viime vuoden huippulukemista, mutta ensi vuonna viennin kasvu nopeutuu jälleen jonkin verran. Ripeästi alentunut työttömyysaste jatkaa pienenemistään. Pidemmän tähtäimen työllisyyskehityksen ikäryhmittäinen tarkastelu paljastaa, että myönteinen työllisyyskehitys on painottunut yhtäältä nuorimpiin ja toisaalta ikääntyneisiin työntekijöihin, sen sijaan 25-34 -vuotiaiden miesten työllisyys alenee. Valtion budjettipolitiikka on suhdannetilanteeseen nähden liian elvyttävää.
Ennustepäällikkö Juha Kilponen: Suomen talouden ennuste 19.6.2018Suomen Pankki
Mihin yltää Suomen talouden kasvu tänä vuonna? Entä vuosikymmenien päästä? Haluatko tietää miksi inflaatio on edelleen niin matala?
Ennustepäällikkö Juha Kilponen esitteli Suomen Pankin tuoreen ennusteen Suomen taloudesta rahamuseossa 19.6.2018.
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2020Eläketurvakeskus
Vuonna 2020 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle viisi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 61,9-vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 42 000 henkilöä, hieman edellisvuotta vähemmän. Työssä jatkaminen nosti ikääntyneiden työllisyysasteen ennätyslukemiin.
Selvityksessä keskitytään rakennetyöttömyyden purkamista helpottavien keinojen tarkasteluun ja etsitään siten ratkaisuja työllisyyden parantamiseen. Lisäksi julkaisussa käydään lyhyesti läpi suomalaisen rakennetyöttömyyden historiaa ja sen vähentämiseksi jo kokeiltuja toimenpiteitä.
SAK:n julkaisusarja
SAK tavoittelee mm. jatkoa hyvälle työllisyyskehitykselle, aktiivista työ- ja elinkeinopolitiikkaa sekä päätöstä perhevapaiden kustannusten jakamisesta.
Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan suomalaiset jäivät työeläkkeelle viime vuonna keskimäärin 61,5-vuotiaana, runsaat kaksi kuukautta myöhemmin kuin vuonna 2018. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 44 500 henkilöä, lähes 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018.
TEM:n koronatilannekuva kokoaa yhteen seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, toimialoista ja toimintaympäristön muutoksista koronakriisissä. Kaikki tilannekuvat on koottu osoitteeseen https://tem.fi/tilannetietoa-koronakriisin-vaikutuksista
Muutokset työmarkkinoilla tilastojen valossaLiisa Larja
Työllisyyskasvu uhkaa taittua työvoimapulaan, vaikka työttömyys edelleen korkealla tasolla. Ikääntyneet tulevaisuudessa isossa roolissa työmarkkinoilla. Nuorten koulutustaso jää tavoitteista.
Vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö: Kuinka koronapandemia vaikuttaa Suomen ta...Suomen Pankki
Rahamuseon tapahtuma 6.10.2020
Keväällä 2020 maailmantalous yski ja Suomen talous niiskutti. Miksi koronapandemia vaikutti talouteen niin voimakkaasti? Vai selvisikö Suomi säikähdyksellä? Miten talouspolitiikalla hoidetaan talouden oireita?
Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö vastasi näihin kysymyksiin ja arvioi Suomen talouden näkymiä tästä eteenpäin.
Valtiokonttori
Kieku-hankeen loppusuora häämöttää - miltä näyttää tuottavuuskehitys?
toimialajohtaja Lasse Skog, Valtiokonttori
toimitusjohtaja Pirjo Pöyhiä, Palkeet
Valtio Expo 19.5.2015
Noususuhdanne maltillistuu mutta jatkuu. Viennin kasvu jää kuluvana vuonna viime vuoden huippulukemista, mutta ensi vuonna viennin kasvu nopeutuu jälleen jonkin verran. Ripeästi alentunut työttömyysaste jatkaa pienenemistään. Pidemmän tähtäimen työllisyyskehityksen ikäryhmittäinen tarkastelu paljastaa, että myönteinen työllisyyskehitys on painottunut yhtäältä nuorimpiin ja toisaalta ikääntyneisiin työntekijöihin, sen sijaan 25-34 -vuotiaiden miesten työllisyys alenee. Valtion budjettipolitiikka on suhdannetilanteeseen nähden liian elvyttävää.
Ennustepäällikkö Juha Kilponen: Suomen talouden ennuste 19.6.2018Suomen Pankki
Mihin yltää Suomen talouden kasvu tänä vuonna? Entä vuosikymmenien päästä? Haluatko tietää miksi inflaatio on edelleen niin matala?
Ennustepäällikkö Juha Kilponen esitteli Suomen Pankin tuoreen ennusteen Suomen taloudesta rahamuseossa 19.6.2018.
Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2020Eläketurvakeskus
Vuonna 2020 suomalaiset siirtyivät työeläkkeelle viisi kuukautta edellisvuotta myöhemmin. Keskimäärin eläkkeelle jäätiin 61,9-vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 42 000 henkilöä, hieman edellisvuotta vähemmän. Työssä jatkaminen nosti ikääntyneiden työllisyysasteen ennätyslukemiin.
Selvityksessä keskitytään rakennetyöttömyyden purkamista helpottavien keinojen tarkasteluun ja etsitään siten ratkaisuja työllisyyden parantamiseen. Lisäksi julkaisussa käydään lyhyesti läpi suomalaisen rakennetyöttömyyden historiaa ja sen vähentämiseksi jo kokeiltuja toimenpiteitä.
SAK:n julkaisusarja
SAK tavoittelee mm. jatkoa hyvälle työllisyyskehitykselle, aktiivista työ- ja elinkeinopolitiikkaa sekä päätöstä perhevapaiden kustannusten jakamisesta.
Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan suomalaiset jäivät työeläkkeelle viime vuonna keskimäärin 61,5-vuotiaana, runsaat kaksi kuukautta myöhemmin kuin vuonna 2018. Vanhuuseläkkeelle siirtyi 44 500 henkilöä, lähes 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2018.
TEM:n koronatilannekuva kokoaa yhteen seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, toimialoista ja toimintaympäristön muutoksista koronakriisissä. Kaikki tilannekuvat on koottu osoitteeseen https://tem.fi/tilannetietoa-koronakriisin-vaikutuksista
Työ- ja elinkeinoministeriön neljäs tilannetietopaketti kokoaa yhteen seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, TEM:n hallinnonalan palvelukyvystä ja toimintaympäristön muutoksista koronakriisissä. Tämänkertaisessa tilannekuvassa pääpaino teollisuudessa ja alueellisissa kehitysnäkymissä.
Työ- ja elinkeinoministeriö kokoaa kahden viikon välein tilannetietopaketin, joka sisältää seurantatietoa yrityksistä, työmarkkinoista, TEM:n hallinnonalan palvelukyvystä ja toimintaympäristön muutoksista.
Suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden Suomessa käyttämä rahan määrä eli matkailukysyntä oli arviolta 16,1 miljardia euroa vuonna 2019. Arvioiden mukaan kestää ainakin vuoteen 2022 ennen kuin kysyntä palautuu viime vuoden lukuihin.
Suomen Yrittäjät, työ- ja elinkeinoministeriö ja Finnvera tekevät kahdesti vuodessa pienten ja keskisuurten yritysten taloudellista asemaa kartoittavan Pk-yritysbarometrin. Syksyn barometri julkaistiin 11.9.2019.
TEM on koonnut laajan tietopaketin maahanmuuton ja kotouttamisen nykytilasta. Tietopaketin tavoitteena on antaa viimeisimpään tilasto- ja tutkimustietoon perustuva yleiskuva Suomeen suuntautuvasta maahanmuutosta ja kotouttamisesta, tämän hallituskauden (2015-2019) aikaisista politiikkatoimista sekä kehityskohdista.
Lisätiedot:
www.tem.fi
www.kotouttaminen.fi
Raija Kerättären ja Tuija Oivon esitys ”Osatyökykyisten reitit työllisyyteen – etuudet, palvelut, tukitoimet” sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalle ja työministeri Jari Lindströmille tiedotustilaisuudessa 15.11.2018
Selvitys on osa hallituksen Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanketta (OTE).
Kaupungit ovat korkeaan osaamiseen ja tietoon nojaavan talouden keskeisiä rakennusalustoja ja valtioiden kilpailukyvyn voimanlähteitä. Kaupungeissa syntyy ratkaisuja, joilla vahvistetaan arkielämän toimivuutta, ympäristön houkuttelevuutta ja kestävyyttä, yhteenkuuluvuutta ja hyvinvointia sekä uutta kasvua.
Näiden ratkaisujen hyödyntämiseen hallitus vastaa suuriin kaupunkiseutuihin ja maakuntien keskuksiin keskittyvällä kaupunkiohjelmalla. Se on tarkoitettu toteutettavaksi osana monimuotoisen kaupunkipolitiikan kokonaisuutta, johon kuuluvat myös seutukaupunkiohjelma ja kestävän kaupunkikehityksen ohjelma.
Selvityshenkilö, johtaja Katarina Murron ja selvityshenkilö, oikeustieteen kandidaatti Rauno Vanhasen esitys yhteistoimintalain uudistamista koskevan selvityksen tiedotustilaisuudessa 5.11.2018.
Tässä tutkimuksessa olemme tarkastelleet laajasti SAK:n nais- ja miesvaltaisten alojen vastaajien arvioita työelämästä ja elämän arvoista. Kysyimme mielipidettä yhteensä 55:ssä eri asiassa. Tarkasteltavana olevista asioista lähes 90 prosenttia on sellaisia, joissa ei havaittu juurikaan mielipide-eroja nais- ja miesvaltaisten alojen välillä.
Suuri osa vastaajista odottaa työltä työturvallisuutta ja hyvää työporukkaa. Monen odotukset kohdistuvat myös työpaikan jatkuvuuteen ja siihen, että esimies on helposti lähestyttävä.
SAK:n uusi strategia täsmentää keskusjärjestön roolia ja uudistaa sen toimintatapoja vastamaan työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia. Strategiakausi ulottuu vuoteen 2028.
SAK:n keinovalikoimassa on jatkossakin neuvotteleminen niin työnantajien kuin kolmikantaisesti yhdessä työnantajien ja kulloisenkin hallituksen kanssa. Aiempaa tärkeämpään rooliin strategiassa nostetaan vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon Suomessa ja Euroopan unionissa. Myös asiantuntijuuden ja viestinnän rooli korostuu.
Strategiassa huomioidaan myös digitalisaation ja ilmastonmuutoksen työntekijöille aiheuttamat haasteet. Muutos kohti ekologisesti kestävää taloutta on toteutettava oikeudenmukaisesti.
2. Työllisyys kasvaa vain palvelusektorilla
BKT:n kasvu (VM:n ennuste) ja
työllisyyden muutos (TEM:n ennuste)
Työllisyyden muutos päätoimialoilla,
1 000 henkeä
8.11.2019Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi• 2
25
13 7
-10,0 %
-8,0 %
-6,0 %
-4,0 %
-2,0 %
0,0 %
2,0 %
4,0 %
6,0 %
-125
-100
-75
-50
-25
0
25
50
75
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
2015
2016
2017
2018
2019ennuste
2020ennuste
2021ennuste
BKT:n kasvu, % (VM:n ennuste
v. 2019–2021)
tuhatta
henkeä
3. Työttömyysasteen lasku jo hidastumassa,
työllisyysaste nousee vielä kohtalaisen hyvin
Työllisyys- ja työttömyysasteet ja niiden ennusteet
8.11.2019Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi• 3
72,5 %
73,0 %
73,4 %
6,6 %
6,4 %
6,2 %
0%
1%
2%
3%
4%
5%
6%
7%
8%
9%
10%
64%
65%
66%
67%
68%
69%
70%
71%
72%
73%
74%
2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019*2020*2021*
Työllisyysaste, % (15-64 v.) Työttömyysaste, % (15-74 v.)
4. Työllisyys voisi kasvaa enemmänkin?
Työllisyyden kasvu kahdessa eri mallissa
• Talouskasvun hidastuminen
hidastaa työllisyyden kasvua
(kuvio ylhäällä) – työllisyys
voisi silti kasvaa ehkä noin 30
000/25 000/ 20 000 hengellä
(2019-2021)
• Kun otetaan huomioon
vaatimaton työvoiman
tarjonnan kasvu, työllisyyden
kasvu hidastuu
huomattavasta (25 000/13
000/ 7 000) v. 2019-2021
8.11.2019Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi• 4
5. Työllisyyden kasvua ja työttömyyden
laskua rajoittavia tekijöitä
Työllisyyden kasvua rajoittavat
• kohtaanto-ongelmat
• rakenteellinen työttömyys
• työvoiman tarjonnan hidas
kasvu
8.11.2019Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi• 5
25000
13000
7000
-21000
-5000 -5000
4000
8000
2000
-30000
-20000
-10000
0
10000
20000
30000
40000
2019 2020 2021
Työvoiman kysyntä, tarjonta ja työttömyys
Työllisyyden potentiaalinen kasvu Työllisyyden ennustettu kasvu
Työttömyyden lasku (TK) Työvoiman tarjonnan kasvu
7. Työvoiman kasvu painottuu entistä
vahvemmin 55+ väestöön
8.11.2019Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi• 7
Työvoimaosuus (=työttömien ja työllisten osuus koko väestöstä) ikäryhmittäin, %
12. Virta pitkäaikaistyöttömyyteen on jo
kääntynyt kasvuun
• Entistä useampi työtön jää
ennusteen mukaan
pitkäaikaistyöttömäksi.
• Hyvin pitkien
työttömyysjaksojen määrä
kuitenkin laskee edelleen,
koska finassikriisin aikana
pitkäaikaistyöttömäksi
jääneitä siirtyy pois
työttömyydestä.
• Pitkäaikaistyöttömien
osuus työttömistä
tasaantuu n. 26 %:iin
• Pitkäaikaistyöttömien
kokonaismäärä ei juuri
muutu ennusteperiodin
aikana
8.11.2019Työ- ja elinkeinoministeriö www.tem.fi• 12
0
20
40
60
80
100
120
140
2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021
tuhatta henkeä
Pitkäaikaistyöttömät Ennuste Kesä 2018
Ennuste Syksy 2018 Ennuste Kevät 2019
Ennuste Syksy 2019