Varman Jukka Kivekäs esittelee työkyvyn arviointia, vakuutuslääkärin roolia ja työkyvyttömyyttä. Mukana myös v. 2017 eläkeuudistuksen vaikutuksia ja työeläkekuntoutuksen tuloksia
Työkyvyttömyyden iso kuva ja työkyvyttömyyteen johtaneet syyt. Työkyvyttömyys vähentynyt, työeläkekuntoutus lisääntynyt. Eläkeuudistuksen vaikutuksia työkyvyttömyyseläkkeeseen, työeläkekuntoutukseen ja sairauspoissaoloihin.
Varman Jukka Kivekäs esittelee työkyvyn arviointia, vakuutuslääkärin roolia ja työkyvyttömyyttä. Mukana myös v. 2017 eläkeuudistuksen vaikutuksia ja työeläkekuntoutuksen tuloksia
Työkyvyttömyyden iso kuva ja työkyvyttömyyteen johtaneet syyt. Työkyvyttömyys vähentynyt, työeläkekuntoutus lisääntynyt. Eläkeuudistuksen vaikutuksia työkyvyttömyyseläkkeeseen, työeläkekuntoutukseen ja sairauspoissaoloihin.
Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) kärkihanke. Hallituksen kärkihankkeen s...Aspa Foundation
Osatyökykyiset luomassa 100-vuotiasta Suomea –seminaari pidettiin Ylöjärvellä 24.4.2017. Koulutuskeskus Valon auditoriossa pidetyssä seminaarissa pitkälti yli sata osallistujaa kuuli, miten osuuskunta luo osallisuutta ja työmahdollisuuksia. Kun moni puhuja oli kertonut työn merkityksestä eri kanteilta, teatteriohjaaja Juha Hurme päätyi ylistämään joutilaisuutta.
Seminaarin järjestivät Osallisuutta osuuskunnista ESR-hanke, Aspa-säätiö, Kiipula, Ylöjärven kaupunki, Tredu, Ylöjärven seurakunta ja osuuskunta Taidokkaat.
Osallisuutta osuuskunnista –hankkeessa kehitetään osuuskuntamallia, jolla osatyökykyiset ihmiset voivat työllistää itsensä kykyjensä ja voimavarojensa mukaan. Hanke tarjoaa osallistujille yksilö-, ryhmä- ja osuuskuntavalmennusta, perustiedot ja valmiudet sekä verkoston osuuskunnan perustamiseksi. Hankkeen rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriön ESR-hankeohjelma ja sitä koordinoi Kiipulasäätiö.
Lisätietoja antaa Osallisuutta osuuskunnista -hankkeen hanketyöntekijä Siina Vättö, siina.vatto@aspa.fi, p. 040 631 1128.
Lue lisää Osallisuutta osuuskunnista –hankkeesta Aspan sivuilta osoitteesta: https://www.aspa.fi/fi/osallisuus/osallisuutta-osuuskunnista
Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti 3.6.2021 Ikäkyvykkyyttä ikäohjelmalla -webinaarin. Ikäohjelman tavoitteena on toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen ja kestävän palvelujärjestelmän rakentaminen. Poikkihallinnollinen ikäohjelma on laadittu yhdessä eri ministeriöiden, kuntien, kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa. Webinaarin tavoitteena oli kertoa Ikäohjelmasta ja käydä keskustelua sen toteuttamisesta.
Työterveysyksiköiden näkemyksiä työterveyshuollon kehittämisestä ja sotestaTyöterveyslaitos
Vierailevien asiantuntijoiden esitys-slidet tiedotustilaisuudesta, jonka Työterveyslaitos järjesti 31.8.2016 työterveyshuollon roolista uudistuvassa SOTE:ssa. Asiantuntijat:
Elina Kupiainen, Suomen työterveyslääkäriyhdistys ja ABB
Lasse Parvinen, Terveystalo
Tiina Pohjonen, Työterveys Helsinki
Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) kärkihanke. Hallituksen kärkihankkeen s...Aspa Foundation
Osatyökykyiset luomassa 100-vuotiasta Suomea –seminaari pidettiin Ylöjärvellä 24.4.2017. Koulutuskeskus Valon auditoriossa pidetyssä seminaarissa pitkälti yli sata osallistujaa kuuli, miten osuuskunta luo osallisuutta ja työmahdollisuuksia. Kun moni puhuja oli kertonut työn merkityksestä eri kanteilta, teatteriohjaaja Juha Hurme päätyi ylistämään joutilaisuutta.
Seminaarin järjestivät Osallisuutta osuuskunnista ESR-hanke, Aspa-säätiö, Kiipula, Ylöjärven kaupunki, Tredu, Ylöjärven seurakunta ja osuuskunta Taidokkaat.
Osallisuutta osuuskunnista –hankkeessa kehitetään osuuskuntamallia, jolla osatyökykyiset ihmiset voivat työllistää itsensä kykyjensä ja voimavarojensa mukaan. Hanke tarjoaa osallistujille yksilö-, ryhmä- ja osuuskuntavalmennusta, perustiedot ja valmiudet sekä verkoston osuuskunnan perustamiseksi. Hankkeen rahoittaa sosiaali- ja terveysministeriön ESR-hankeohjelma ja sitä koordinoi Kiipulasäätiö.
Lisätietoja antaa Osallisuutta osuuskunnista -hankkeen hanketyöntekijä Siina Vättö, siina.vatto@aspa.fi, p. 040 631 1128.
Lue lisää Osallisuutta osuuskunnista –hankkeesta Aspan sivuilta osoitteesta: https://www.aspa.fi/fi/osallisuus/osallisuutta-osuuskunnista
Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti 3.6.2021 Ikäkyvykkyyttä ikäohjelmalla -webinaarin. Ikäohjelman tavoitteena on toimintakykyisen ikääntymisen turvaaminen ja kestävän palvelujärjestelmän rakentaminen. Poikkihallinnollinen ikäohjelma on laadittu yhdessä eri ministeriöiden, kuntien, kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa. Webinaarin tavoitteena oli kertoa Ikäohjelmasta ja käydä keskustelua sen toteuttamisesta.
Työterveysyksiköiden näkemyksiä työterveyshuollon kehittämisestä ja sotestaTyöterveyslaitos
Vierailevien asiantuntijoiden esitys-slidet tiedotustilaisuudesta, jonka Työterveyslaitos järjesti 31.8.2016 työterveyshuollon roolista uudistuvassa SOTE:ssa. Asiantuntijat:
Elina Kupiainen, Suomen työterveyslääkäriyhdistys ja ABB
Lasse Parvinen, Terveystalo
Tiina Pohjonen, Työterveys Helsinki
Mitä hyötyä työterveyshuollosta yrittäjille?, Vantaa 15.6.2017
Esityksiä, keskustelua ja kysymyksiä työterveyshuollosta TyhyverkostoX-hankkeen, Tyhyverkoston ja Vantaan Yrittäjien tilaisuudessa 15.6.2017 klo 8.30-10.00.
Sari Wuolijoki, erikoislääkäri, Työterveyslaitos
Helena Palmgren, projektipäällikkö, Työterveyslaitos
Sami Koikkalainen, yrittäjä, TailoRate Oy
Riitta Pimiä, palvelupäällikkö, Vantaan Työterveys Aito
Saila Vihtari, myyntineuvottelija, Terveystalo Oy
Petra Salminen, myyntipäällikkö, Mehiläinen työelämäpalvelut
Susanna Väyrynen, asiakkuuspäällikkö, Mehiläinen työelämäpalvelut
Katri Thurman, Uudenmaan työpaikkojen työhyvinvointiverkosto
Of Varma’s investments, US equities performed best in the first half of the year. In the summer, inflation took a downward turn and interest rates reached their peak. Varma received international recognition by being ranked third in a comparison reviewing the transparency of responsible investing.
The return on Varma’s investments in January–June was 2.6 (-4.3) per cent. The value of Varma’s investments was EUR 57.4 (56.2 on 1 Jan) billion.
I början av året gav de amerikanska noterade aktierna bäst avkastning bland Varmas placeringar. Inflationen började sjunka under sommaren och räntorna toppade. Varma fick internationellt erkännande genom att knipa en tredje plats i en jämförelse om transparens i ansvarsfullt placerande.
I januari–juni avkastade Varmas placeringar 2,6 (-4,3) procent. Placeringarnas värde uppgick till 57,4 (56,2 vid årets början) miljarder euro.
Varman sijoituksista yhdysvaltalaiset osakkeet tuottivat parhaiten alkuvuonna. Kesällä inflaatio kääntyi laskuun ja korot saavuttivat huippua. Varma sai kansainvälistä tunnustusta sijoittumalla kolmanneksi vastuullisen sijoittamisen läpinäkyvyyttä arvioivassa vertailussa.
Varman sijoitukset tuottivat tammi–kesäkuussa 2,6 (-4,3) prosenttia. Varman sijoitusten arvo oli 57,4 (56,2 vuoden alussa) miljardia euroa.
Accelerated inflation and rising interest rates were reflected in Varma’s January–September investment performance. In spite of the strong stock price reactions, almost half of Varma’s investments generated positive returns.
The return on investments in January–September was -4.9 (13.5) per cent. The value of Varma’s investments was EUR 56.4 (59.0 on 1 Jan) billion.
Den snabba inflationen och räntehöjningarna under perioden januari–september reflekterades även i Varmas placeringars utveckling. Trots kraftiga kursreaktioner fick Varma fortfarande positiv avkastning på nästan hälften av bolagets placeringar.
Under perioden januari–september var avkastningen på Varmas placeringar -4,9 (13,5) procent. Placeringarnas värde uppgick till 56,4 miljarder euro (59,0 vid årets början).
Kiihtynyt inflaatio ja korkojen nousu heijastuivat tammi–syyskuussa Varman sijoitusten kehitykseen. Voimakkaista kurssireaktioista huolimatta edelleen lähes puolet Varman kaikista sijoituksista tuotti positiivisesti.
Sijoitusten tuotto oli tammi–syyskuussa -4,9 (13,5) prosenttia. Varman sijoitusten arvo oli 56,4 (59,0 vuoden alussa) miljardia euroa.
The return on Varma’s investments in January–June was -4.3 (10.4) per cent. The value of investments was EUR 56.7 (59.0 on 1 Jan) billion at the end of June.
Avkastningen på Varmas placeringar under perioden januari–juni var -4,3 (10,4) procent. Vid utgången av juni uppgick placeringarnas värde till 56,7 miljarder euro (59,0 vid årets början).
Varman sijoitusten tuotto oli tammi-kesäkuussa -4,3 (10,4) prosenttia. Sijoitusten arvo oli kesäkuun lopussa 56,7 (59,0 vuoden alussa) miljardia euroa.
Arbetspensionsbolaget Varmas solvens låg kvar på en stark nivå under årets första kvartal. Varmas onoterade placeringar bidrog med positiv avkastning men totalavkastningen blev negativ till följd av kursnedgången i början av året.
Työeläkeyhtiö Varman vakavaraisuus säilyi vahvana vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Positiivista tuottoa toivat listaamattomat sijoitukset kokonaistuoton jäädessä miinukselle alkuvuoden kurssilaskun seurauksena.
9. Sosiaalivakuutuksen
työkyvyttömyyskustan-
nusten suhteellinen
muutos
• Kustannusten muutos
verrattuna v. 2010 kustannuksiin
• Kustannukset ko. vuoden
rahassa
• Sairausvakuutuksen
kustannukset nousseet 5 %
• Työkyvyttömyyseläkekustan-
nukset laskeneet 8 %
2.10.2015 | @JukkaKivekas Lähde Kela, ETK, TVL
0,70
0,75
0,80
0,85
0,90
0,95
1,00
1,05
1,10
2010 2011 2012 2013 2014
Työkyvyttömyys Sairausvakuutus Tapaturmavakuutus
10. Työkyvyttömyyseläke-
kustannusten suhteellinen
muutos
• Kustannusten muutos
verrattuna v. 2010 kustannuksiin
• Kustannukset ko. vuoden
rahassa
• Kelan kustannuksissa ei
muutosta
• Työeläkejärjestelmän
kustannukset laskeneet 10 %
2.10.2015 | @JukkaKivekas
0,70
0,75
0,80
0,85
0,90
0,95
1,00
1,05
2010 2011 2012 2013 2014
Työeläke Kela
Lähde Kela, ETK
11. Työkyvyttömyyseläke-
kustannusten suhteellinen
muutos
• Kustannusten muutos
verrattuna v. 2010 kustannuksiin
• Kustannukset ko. vuoden
rahassa
• Kelan kustannuksissa ei
muutosta
• Julkisen sektorin kustannukset
laskenee t 7 %
• Yksityisen sektorin
kustannukset laskeneet 12 %
2.10.2015 | @JukkaKivekas
0,70
0,75
0,80
0,85
0,90
0,95
1,00
1,05
2010 2011 2012 2013 2014
Kela Julkinen sektori Yksityinen sektori
Lähde Kela, ETK
12. Mistä hyvä kehitys johtuu?
Työpaikkojen
työkykyjohtaminen
Varhaisen tuen mallit
Parantunut esimiestyö
Osittaisten etuuksien yleistyminen
Kustannusten ymmärtäminen
Työterveysyhteistyö
Työterveyshuolto on
erikoissairaanhoidon ja työpaikan
välissä
Tehostunut työterveyshuolto
Käynnistyy aiempaa varhemmin
Tuloksellisuus säilynyt volyymin
kasvaessa
Lisääntynyt
työeläkekuntoutus
2.10.2015 | @JukkaKivekas12
20. •
2.10.2015 | @JukkaKivekas20
Tilanne kuntoutuksen jälkeen vuosina 2004 - 2014
65
63
8
6
12
13
6
6
9
12
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
2014
2013
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005
Palasi työhön Jatkaa opiskelua, jäi työttömäksi Muu Osa TK TK
Lähde Eläketurvakeskus
2 523
3 270
3 716
3 695
4 078
4 225
4 574
5 071
5 648
5 921
21. Työeläkekuntoutus
Mitä
Tavoitteena tukea vakuutettua
jatkamaan työelämässä
sairaudesta huolimatta
Työkokeilut, työhönvalmennus
Uudelleenkoulutus
Työkyvyttömyyden uhka
Työelämään vakiintunut, yhteys
työelämään säilynyt
Ansioita väh 34 257 viiden
edeltävän vuoden aikana
Kenelle
Yhdessä työpaikkojen ja
työterveyshuollon kanssa
Työhönkuntoutumisen
palveluverkosto
Miten
2.10.2015 | @JukkaKivekas21
22. Työeläkekuntoutus –
milloin ja mitä ?
• Työeläkekuntoutuksen
tavoite on auttaa työntekijää
jatkamaan työelämässä
sairaudesta huolimatta
2.10.2015 | @JukkaKivekas
• Työkokeilu työhön paluun
tukena
• Yksilölliset järjestelyt ; aloitus
kevennetysti, 3-6 kk
Paluu työhön
pitkän
sairausloman
jälkeen
• Soveltuvien työtehtävien
etsiminen työkokeilun avulla
• Uuden työn oppiminen
työhönvalmennuksenna tai
oppisopimuskoulutuksena
Siirtyminen
terveydentilalle
paremmin
soveltuvaan työhön
• Uudelleenkoulutus
uuteen ammattiin
työeläkeyhtiön tuella
Ammatin vaihtaminen
terveydentilan takia
• Yrittäjän työkokeilu
• Elinkeinotuki
Yritystoiminta tai sen
muutos terveydentilalle
soveltuvissa tehtävissä
23. Työkokeilu tukee työhön paluuta
2.10.2015 | @JukkaKivekas23
• Työntekijä on toipumassa ja palaamassa pitkän sairausloman jälkeen
työhön.
• Tavoitteena on paluu työhön joustavasti ja voimavarojen mukaan.
• Yksilölliset järjestelyt työajassa ja työtehtävissä.
• Kesto tavallisimmin 1 - 3 kk, enintään 6 kk.
• Päivittäinen työaika voi vaihdella 4 - 8 tunnin välillä.
Työaikaa pidennetään ja työn kuormitusta lisätään asteittain.
• Eläkeyhtiö maksaa kuntoutujan toimeentulon (kuntoutusraha/ kuntoutustuki
ja -korotus) ja ottaa työtapaturmavakuutuksen.
• Työkokeilusta laaditaan kirjallinen sopimus.
• Vahvuutena kiinteä yhteys työpaikkaan (esimies, HR, työterveyshuolto)
24. Uudelleenkoulutus
2.10.2015 | @JukkaKivekas24
• Ensisijaisesti etsitään ratkaisua entisen työnantajan palveluksesta
• Työhön valmennus tai oppisopimuskoulutus hyviä vaihtoehtoja
• Uudelleenkoulutus toissijainen vaihtoehto
• Nuorten kohdalla lievempi ratkaisulinja
• Perusteltu terveydentilaan pohjautuva syy vaihtaa ammattia
• Työuraa uudessa ammatissa jäljellä vielä pitkään
• Kontakti entiseen työnantajaan ja työterveyshuoltoon katkeaa,
tietosuojakäytäntö muuttuu
25. Osatyökyvyttömyyseläke
Yleistynyt ikääntyvillä työntekijöillä
Hyvä keino vähentää työstä aiheutuvaa
kuormittuneisuutta
Hidas toimintakyvyn alenema
MS-tauti, diabetes
Nuorilla kroonisten sairauksien
yhteydessä
Työkyvyn alenema vähintään vuoden ajan
Edellyttää työkyvyn alenemista 2/5
Työkyvyttömyyden kriteerit erilaisia
Lisääntyvästi osatke hakemuksia osa-
sv:n tai työkokeilun jälkeen
2.10.2015 | @JukkaKivekas
27. 2.10.2015 | @JukkaKivekas27
• Kliinikko
• tuntee potilaan sairauden, siihen annetun hoidon, sairauden aiheuttaman
toimintakyvyn aleneman ja osaa kuvata sairauden ennustetta. Rooli vähäisempi
kuin työkyvyn arvioinnissa
• Työterveyslääkäri
• tuntee työntekijän työn terveysvaatimukset, työn järjestelemisen mahdollisuudet
sekä myös sosiaaliturvan eri tukimuodot osittaiseen työntekoon
• Vakuutuslääkäri
• tuntee sosiaalivakuutuslainsäädännön, aiemman ratkaisulinjan,
muutoksenhakuelinten noudattaman käytännön ja kuntoutuksen.
Kuntoutustarpeen arvioinnin osaamisalueet
28. Työterveyspalvelut työsuhteen päättymisen jälkeen
2.10.2015 | @JukkaKivekas28
• "Työnantajan on jatkossa tarjottava yli 20 hengen yrityksessä
työterveyshuollon palvelut kuuden kuukauden ajan irtisanomisajan
jälkeen."
• Mikä on palveluiden laajuus?
• Miten pienet työpaikat?
• Iso mahdollisuus tehostaa ammatilliseen kuntoutukseen ohjaamista
• Varottava katteettomia eläkelupauksia
29. Lääkärin rooli
Katalin teko, minkä lääkäri voi
potilaalleen tehdä, on kirjoittaa
eläkelausunto, jonka tietää tulevan
hylätyksi !
2.10.2015 | @JukkaKivekas29
31. Lääkärinlausunto ammatillista kuntoutusta varten
2.10.2015 | @JukkaKivekas31
• Aiemmat Kelaan toimitetut lääkärinlausunnot eivät kuntoutushakemuksissa
yleensä siirry eläkelaitokseen
• Edellyttää sairauteen pohjautuvaa työkyvyttömyyden uhkaa
• Työssä suoriutumisen vaikeus ei riitä
• Lausunnossa kuvattava sairaus ja siitä aiheutuva toimintakyvyn alenema
• Ennusteen arviointi?
• Työterveysneuvottelumuistioissa ei terveydentilan kuvausta, niistä juuri ole
hyötyä työkyvyttömyyden uhkaa arvioitaessa
• Työterveyslääkärit tekevät ammatillisen kuntoutuksen hakemiseksi huonompia
lausuntoja kuin työkyvyttömyyseläkkeen hakemiseksi
32. Lääkärinlausunto osakuntoutustukea tai osatyökyvyttömyyseläkettä varten
2.10.2015 | @JukkaKivekas32
• Työkyky arvioidaan tyel:n määritelmän mukaan, yleinen
työkyvyttömyys
• Työkyvyn alenema vähintään 2/5
• Työkyvyn alenema vähintään vuoden ajan, täysin työkyvyttömänä
kulunut aika mukaan lukien
• Sairauden kliiniset löydökset kuvattava, keskeistä toimintakyvyn
aleneman kuvaaminen
• Lisääntyvästi hakemuksia, joissa osakuntoutustukea haetaan
työkokeilun tai osasv:n jatkoksi
• Kriteerit erilaiset!
33. Työkyvyttömyysmääritelmien erot
2.10.2015 | @JukkaKivekas33
• Sairausvakuutuslaki 8 luku 4 §
Työkyvyttömyydellä tarkoitetaan
sellaista sairaudesta johtuvaa tilaa,
jonka kestäessä vakuutettu on sairauden
edelleen jatkuessa kykenemätön
tekemään tavallista työtään tai työtä,
joka on siihen läheisesti verrattavaa.
• Työntekijän eläkelaki 35 §:
Työntekijällä on oikeus
työkyvyttömyyseläkkeeseen, jos hänen
työkykynsä arvioidaan olevan heikentynyt
ainakin vuoden ajan sairauden, vian tai
vamman vuoksi. vähintään kahdella
viidesosalla yhtäjaksoisesti
Työkyvyn heikentymistä arvioitaessa
otetaan huomioon työntekijän jäljellä oleva
kyky hankkia itselleen ansiotuloja
sellaisella saatavissa olevalla työllä, jota
työntekijän voidaan kohtuudella edellyttää
tekevän. Tällöin otetaan huomioon myös
työntekijän koulutus, aikaisempi toiminta,
ikä, asuinpaikka ja muut näihin
rinnastettavat seikat.
34. Lääkärin rooli
"Lääkärin tulee parantajana olla
potilaan puolella, ihmisenä hyvin
lähellä, mutta asiantuntijana
riittävän etäällä"
2.10.2015 | @JukkaKivekas34