Successfully reported this slideshow.
We use your LinkedIn profile and activity data to personalize ads and to show you more relevant ads. You can change your ad preferences anytime.

Näkökulmia oppimisen arviointiin

1,899 views

Published on

Koulutus Lapin yliopistolla, 17.4.2018, Harto Pönkä, Innowise

Published in: Education
  • Be the first to comment

Näkökulmia oppimisen arviointiin

  1. 1. Näkökulmia oppimisen arviointiin Harto Pönkä 17.4.2018
  2. 2. Sitä opitaan, mitä arvioidaan. Ja siten opitaan, miten arvioidaan.
  3. 3. Arvioinnin lähtökohtia
  4. 4. Arviointikulttuurin kehittämisen haasteita • Arvioinnin on totuttu tarkoittavan osaamisen mittaamista. • Arviointi on kohdistunut pääasiassa lopputulokseen. • Arviointi on ollut lähinnä opettajien vastuulla. • Palaute on kohdistunut senhetkiseen tilanteeseen.  Näin saadaan kurssille arvosana, mutta unohdetaan muut arvioinnin tehtävät.  Arvioinnin tulisi antaa oppijalle eväitä arvioida omaa osaamistaan ja toimintaansa sekä oppia ja kehittyä itsenäisesti.
  5. 5. Arviointikulttuurin kehittämisen avaimia • Arvioinnin on totuttu tarkoittavan osaamisen mittaamista. – Arvioinnin tulisi motivoida ja tukea oppimista. • Arviointi on kohdistunut pääasiassa lopputulokseen. – Arvioinnin tulisi olla osa oppimis- ja ohjaamisprosessia. • Arviointi on ollut lähinnä opettajien vastuulla. – Oppijoiden tulisi osallistua keskusteluun arviointikriteereistä ja olla aktiivisia toimijoita arvioinnissa, jotta he oppisivat arviointitaitoja. • Palaute on kohdistunut senhetkiseen tilanteeseen. – Palautteen tulisi edistää oppijoiden kehittymistä pidemmällä aikavälillä (elinikäinen oppiminen).
  6. 6. Arvioinnin 3+1 tavoitetta Lähde: Crisp, 2012, Virtanen, Postareff & Hailikari (2015) mukaan, https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2015/03/27/millainen-arviointi-tukee-elinikaista-oppimista/ ”Integroiva arviointi kuvaa arviointitapahtumia, joiden tavoite on vaikuttaa opiskelijoihin tulevaisuuden oppijoina.”
  7. 7. Arvioinnin tavoitteet • Diagnostinen arviointi – Nykyistä osaamista mittaava arviointi – Esim. ennakkotehtävät ja alkutestit • Formatiivinen arviointi – Oppimisprosessin aikainen arviointi ja palaute – Esim. välitestit, välipalautteet • Summatiivinen arviointi – Jakson oppimistavoitteiden toteutumisen tai osaamisen arviointi – Esim. loppukoe, oppimistuotosten arvioinnit • Integroiva arviointi – Arviointia, jonka tavoitteena on edistää osaamisen ja oppimistaitojen kehittymistä pidemmällä tähtäimellä. – Oppijalla keskeinen rooli. Voi tapahtua osana muuta arviointia. – Esim. itsereflektiotehtävät, mahdollisuus parantaa koetulosta saadun palautteen perusteella KohdistuunykyhetkeenKatsootulevaan Ks. Crisp, 2012, http://www.hunter.cuny.edu/academicassessment/repository/files/Integrative%20assessment%20- %20reframing%20assesment%20practice%20for%20current%20and%20future%20learning.pdf
  8. 8. Integroivan arvioinnin piirteitä • Opiskelijat voivat osallistua oppimistavoitteiden ja kriteerien asettamiseen. • Opiskelijat voivat tehdä päätelmiä omasta oppimisesta tai suoriutumisesta saamansa palautteen avulla. • Opiskelijoille annetaan työkaluja analysoida omaa lähestymistapaansa ja oppimisstrategiaansa tehtävän aikana. • Opiskelijat voivat parantaa vastaustaan tai suoriutumistaan saamansa palautteen avulla. • Opiskelijoille annetuilla tehtävillä on muutakin merkitystä tai käyttöarvoa kuin osaamisen arviointi. • Opiskelijoita palkitaan omien aivojen käytöstä eikä yksittäisten tietojen, taitojen tai suoritusten perusteella. Lähde: Crisp, 2012, http://www.hunter.cuny.edu/academicassessment/repository/files/Integrative%20assessment%20- %20reframing%20assesment%20practice%20for%20current%20and%20future%20learning.pdf
  9. 9. Tiedon omaksumisen tasot (Bloomin uudistettu taksonomia, Coffey, 2008, http://www.learnnc.org/lp/pages/4719, kuva: Toikkanen, 2008) Käyttäytyminen ja osallistuminen verkossa (Li ja Owyang, 2010, kuva: https://paivihollanti.wordpress.com/2010/02/19/asiakkaan-sosiaalinen- toiminta/ ) Mitä arvioidaan?
  10. 10. Hyvän arvioinnin perusteita • Oppijat tietävät arviointikriteerit etukäteen. – Mitä opitaan, miten ja mihin tarkoitukseen. • Arviointi kohdistuu oppimistavoitteisiin, ei riipu tekijästä ja on kaikille sama (reliabiliteetti). • Arviointi mittaa sitä, mitä sen on tarkoituskin mitata: arvosanat vastaavat osaamisen laajuutta ja tasoa (validiteetti). • Oppija ei ole vain arvioinnin passiivinen vastaanottaja, vaan kyse on vuorovaikutteisesta oppimistilanteesta. • Opettajan arvioinnin lisäksi tehdään itsearviointia ja vertaisarviointia. – Itsearviointi kehittää reflektiotaitoa. – Vertaisarviointi on samalla oppimistilanne oman tieteenalan laatukriteereihin ja palautteen antoon. – Apuna voi käyttää mallivastauksia ja arviointimatriiseja.
  11. 11. Arviointi, palaute, ohjaus
  12. 12. Parhaimmillaan palaute kannustaa, vahvistaa itsetuntemusta sekä tukee oppimisprosessia.
  13. 13. Palautteen merkitys ohjauksessa 1. Arviointitehtävä – Opiskelijoiden tiedot ja taidot – Auttaa opiskelijoita kehittymään ja oppimaan 2. Motivointitehtävä – Opiskelijoiden aktivointi ja motivointi oppimiseen – Auttaa opiskelijoita jatkamaan työskentelyä 3. Ohjaustehtävä – Opiskelijoiden auttaminen opiskeluun liittyvissä ratkaisuissa – Auttaa opiskelijoita toimimaan tarkoituksenmukaisesti Mukaillen lähdettä: Viitanen, 2016, http://www.slideshare.net/KirsiViitanen/palaute-verkkooppimisessa-ja-ohjaamisessa
  14. 14. Arvioinnin ja palautteen kohteet Mukaillen lähdettä: Kupias, Peltola & Saloranta, 2011, Onnistu palautteessa
  15. 15. Mukaillen lähdettä: Kupias, Peltola & Saloranta, 2011, Onnistu palautteessa Palautetyylit
  16. 16. Rakentava palaute = positiivista ja korjaavaa • Huomioidaan, kiitetään ja palkitaan siitä, mikä on hyvää opiskelijan työskentelyssä • Yksilötasolla positiivisuus vahvistaa itsetuntoa, uskallusta ja kykyä vastaanottaa korjaavaa palautetta • Korjaava palaute kohdistuu toimintaan, ei henkilöön, ja sen tarkoituksena on löytää positiivinen ratkaisu • Palaute voidaan antaa kerroksittain ns. hampurilaistekniikalla (pihvi keskellä): – Aloitetaan myönteisellä viestillä – Esitetään korjattava asia ja sovitaan toimenpiteistä – Päätetään tilanne positiivisesti Mukaillen lähdettä: Kynsijärvi, Valli ja Väisänen, 2008, http://slideplayer.biz/slide/2933464/
  17. 17. Palautteen vaikutuksen portaat Mukaillen lähdettä: Kupias, Peltola & Saloranta, 2011, Onnistu palautteessa
  18. 18. Arviointi ymmärtävässä oppimisessa
  19. 19. Lisätietoa: https://harto.wordpress.com/2013/10/02/kaytannon-oppimismalli-ymmartavaan-ja-yhteisolliseen-oppimiseen/
  20. 20. Yhteisöllisessä oppimisessa tarvitaan taitoa arvioida ryhmän tuotosta sekä esittää sen perusteella kysymyksiä ja antaa rakentavaa palautetta.
  21. 21. PYRI SIIHEN, ETTÄ OPPIJAT… 1. selittävät ajatteluaan ja välittävät tietoa toisilleen 2. arvioivat tietoa kriittisesti 3. esittävät kysymyksiä 4. rakentavat uutta tietoa 5. ratkaisevat ongelmia 6. soveltavat oppimaansa Yhteisöllistä oppimista edistää oppimistavoite, jonka saavuttamiseen tarvitaan jokaisen ryhmän jäsenen sitoutumista ja panosta.
  22. 22. Case: käsitekarttoja vaiheistettuna Lähde: Lukkarinen, H. & Kääriäinen, M., 2012, teoksessa Sosiaalisen median opetuskäyttö, http://herkules.oulu.fi/isbn9789514298233/isbn9789514298233.pdf
  23. 23. Lähde: Biggs & Collis, 1982, Biggs & Tang, 2011, suomeksi esim. http://www.oppi.uef.fi/wanda/isvy/arviointimateriaali/solotaksonomia.html ja Anu Ylitalo, 2011: https://www.slideshare.net/aylitalo/arviointi-korkeakouluopetuksessa-anuylitalotritoniaedulab2011 Osaaminen Virheitä Väärinkäsityksiä Nimetä Tunnistaa Kuvailla Yhdistää Listata Soveltaa Analysoida Vertailla Kritisoida Johtaa Luoda Muodostaa Yleistää Päätellä ja perustella Teoretisoida Todistaa Esirakenteinen Vastaus ei vastaa kysymykseen, siinä virheitä tai väärinkäsityksiä. Yksirakenteinen Vastauksessa esitetään yksi olennainen asia. Monirakenteinen Vastauksessa on useita olennaisia, mutta toisistaan irrallisia asioita. Relationaalinen Vastauksessa on tiedon yhdistelyä ja kokonaiskuva asiasta. Laaja abstraktinen Vastauksessa sovelletaan tietoa ja liitetään se laajempaan yhteyteen. Määrällinen arviointi Laadullinen arviointi SOLO-taksonomia (Structure of Observed Learning Outcome)
  24. 24. Yhteisöllisen oppimisprosessin arviointi
  25. 25. Runsas keskustelu yhteisöllisen prosessin alussa ennustaa hyvää lopputulosta. Tiedonrakentelun prosessi
  26. 26. Ohjaus oppimisen mahdollistajana Vuorovaikutteinen ohjaus, joka perustuu jatkuvaan oppimisprosessin arviointiin, mahdollistaa syvällisen oppimisen. Lähde: https://harto.wordpress.com/2013/04/16/luovan-ongelmanratkaisun-ja-innovaatioiden-analyysia-innolukiosta/
  27. 27. Ryhmän työskentelyprosessi Olivatko kaikki ryhmän jäsenet aktiivisia? Oliko ryhmä muodostanut yhteisen tavoitteen? Oliko työskentely vastavuoroista?
  28. 28. • Arviointi kohdistuu oppimisprosessiin ja käsitteellisen ymmärryksen muutokseen • Kerää tietoa prosessista eli kaikesta siitä, mitä matkan varrella tapahtui – Ryhmien keskustelut – Verkkopalveluihin kertynyt data tiedon prosessoinnista – Opiskelijoiden tuotokset (tekstit, käsitekartat ym.) – Opiskelijoilta saatu palaute, muut tiedot ja havainnot • Esimerkiksi näin: 1) Aseta tiedot aikajanalle tai taulukkoon, 2) analysoi tietoja eli vertaa niitä suunnitelmaasi ja esim. tekemääsi arviointimatriisiin, 3) tee johtopäätökset ja anna palautteet Yhteisöllisen oppimisen arviointi
  29. 29. • Mitkä havainnot olivat yhteydessä toisiinsa? – Mitkä asiat estivät ryhmän vuorovaikutusta ja oppimista? – Mitkä asiat edistivät ryhmän vuorovaikutusta ja oppimista? • Miten keskustelut vaikuttavat ryhmän onnistumiseen tehtävässä? • Miten työ/osallistuminen jakaantui ryhmien jäsenten kesken? • Onnistuiko ryhmien roolitus ja kokoonpanot? • Mitä havaitset oppijoiden/ryhmien oppimiskulttuurista? • Mihin opettajan olisi pitänyt reagoida ja miten? Johtopäätökset oppimisprosessista
  30. 30. Yhteisöllistä oppimista edistävät tekijät Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (tapaustutkimus I/Optima)
  31. 31. Paras todennäköisyys hyviin oppimistuloksiin oli niillä opiskelijoilla, jotka olivat aktiivisia ryhmänsä wikin tekemisessä. Ne opiskelijat, jotka olivat aktiivisia blogireflektoijia, olivat myös aktiivisia wikiartikkeleiden muokkaajia ja kirjoittajia. Tätä voidaan pitää esimerkkinä oppimisesta, joka on yhtä aikaa reflektoivaa ja yhteisöllistä. ” Jari Laru, 2012, teoksessa Sosiaalisen median opetuskäyttö (toim. Pönkä, Impiö & Vallivaara) http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978- 951-42-9823-3 Tarkemmin Larun väitöskirjassa: http://jultika.oulu.fi/Record/isbn978-951-42-9940-7
  32. 32. Automatisointia ja pelillisyyttä
  33. 33. Lähde: Pekka Peura, 2014, http://www.slideshare.net/peurapekka/oppimispolku-ja-itsearviointi-oppimisen-tukena Kone voi tehdä määrällisen arvioinnin
  34. 34. Esimerkkinä Jari Larun kurssi: http://www.slideshare.net/larux/tieto-ja-viestintatekniikka- pedagogisena-tyovalineena-luento-1 Arviointikriteerit osaamismerkkeinä
  35. 35. Lopuksi…
  36. 36. Kyse on toimintakulttuurin kehittämisestä
  37. 37. Suunnittelu-toteutus-arviointi ⟳ Opettajan toimintamalli (menetelmät ja työkalut) Reflektointi Reflektointi Toimintamallia kehitetään perättäisten toteutusten avulla Reflektointi Vrt. Gravemeijer & Cobb, 2006 Opetus- jakso Opetus- jakso Opetus- jakso Opetus- jakso
  38. 38. Keskustelu ja kysymykset
  39. 39. Harto Pönkä http://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/ http://www.innowise.fi/ Kiitos!

×